Henkilöstöjohtaminen korostuu kunnallishallinnon muutoksessa

Transkriptio

1 Henkilöstöjohtaminen korostuu kunnallishallinnon muutoksessa Pauli Forma, VTT, dosentti Työelämäpalvelujen johtaja, Keva Puheenvuoro KUNTA Henkilöstö tapahtumassa

2 Esitelmän teemat 1. Kunta-alan toimintaympäristön muutos 2. Henkilöstöjohtamisen merkitys työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen kannalta 3. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen kunnissa Loppupäätelmiä

3 Toimintaympäristön muutos

4 Muuttuva toimintaympäristö ja kuntien henkilöstömäärä Julkisen sektorin keskeinen rooli yhteiskunnassa, julkista sektoria tukeva toimintaympäristö. Markkinoiden keskeinen rooli yhteiskunnassa ja markkinoita tukeva toimintaympäristö Ostopalvelut Toimintaympäristötekijät: Julkisen sektorin roolin muutos Julkisen talouden haasteet Euroopan Unioni Eläkepoistuma Ikääntyminen Kaupungistuminen Digitalisaatio Asiakkaiden muutos Yhdenmukaistuminen Työelämän muutos

5 Kunta-alan toimintaympäristötekijöitä Digitalisoituminen Yhdenmukaistumi nen Ikääntyvä väestö Euroopan Unioni Eläkepoistuma Kaupungistuminen Kunnat Julkisen sektorin muutos Työelämän muutos Julkinen talous Asiakkaiden muuttuvat tarpeet

6 Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa Kehityslinja Muutos työssä Maa- ja metsätaloustyö Tehdastyö ja palvelualojen kasvu Palvelu- ja tietotyö Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka Sukupuolisuus ja työ Tuottavuuden luonne Vauraus ja hyvinvointi Maskuliininen ruumiillinen työ Femininisoituvat taitovaateet Tiivistyvät ja laajentuvat taitovaateet Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja psykologinen Taloudellinen niukkuus Vaurastuminen Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen suunnittelu Subjektiivinen hyvinvointi Neuvottelu ja sisäinen ohjaus Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan syntyneet Terveysvaarat Fysiologiset uhkatekijät Kemikaalit ja myrkyt Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaattisuuden kasvu Psykologiset ja sosiaaliset riskit Mielenterveysproblematiikka Lähde: Väänänen ja Turtiainen

7 Työntekijöiden psyykkiset oireet Naiset Miehet Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus Kaikki käy yli voimien Masennus Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus Kaikki käy yli voimien Masennus Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).

8 Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä? Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö. Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö. Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu Lähde: Tuomo Alasoini. 8

9 Mitä toimintaympäristön muutos edellyttää henkilöstöjohtamiselta? Muutosten johtamista. Eläkkeelle siirtymisen johtamista. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista. (teemat ovat limittäisiä)

10 Henkilöstöjohtamisen merkitys

11 Henkilöstöjohdon rooli Pauli Forma 11

12 Henkilöstöjohdon roolit eri organisaatiotyypeissä Pienet kunnat Suuret kaupungit Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Pauli Forma 12

13 Mittarit 1. Strategisen työhyvinvointijohtamisen taso Seuranta, tavoitteet, suunnitelmallinen parantaminen 2. Henkilöstöjohdon rooli 1) Strateginen kumppani 2) Muutoksen tukija 3) Hallinnollinen asiantuntija 4) Työelämän kehittäjä. 3. Työssä jatkamisen tukeminen 1) Strategiset linjaukset 2) Mittarit ja tietoisuus 3) Käytännöt Pauli Forma 13

14 Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta kuntaorganisaatioissa selittävä regressioanalyysi Henkilöstöjohdon rooli Työelämän kehittäjä Hallinnollinen asiantuntija Muutoksen tukija Strateginen kumppani *** Organisaation piirteitä Työhyvinvointipäällikkö Osakeyhtiö * *** Kuntayhtymä Organisaation koko *** -0,2-0,1 0 0,1 0,2 0, Pauli Forma 14

15 Työssä jatkamista tukevien toimenpiteiden aikaansaamisen helppoutta koskeva regressioanalyysi Strategiset linjaukset Mittarit ja tietoisuus Käytännöt Työelämän kehittäjä Hallinnollinen asiantuntija Muutoksen tukija ** *** ** *** Strateginen kumppani *** *** *** Tyhypäällikkö ** * Osakeyhtiö Kuntayhtymä * Organisaation koko -0,2 0 0,2 0,4-0,2 0 0,2 0,4-0,2 0 0,2 0, Pauli Forma 15

16 Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen

17 Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat työhyvinvointiin Työpaikan toimenpiteet työhyvinvoinnin tukemiseksi Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnistaan, elintavat ja osaamisen ylläpitäminen. Yksilö Yhteisö Yhteiskunta Lainsäädännön kehittäminen, ohjelmat ja hankkeet

18 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin merkitys Työhyvinvoinnin merkitys tuottavuudelle, tuloksellisuudelle ja työnantajakuvalle. Työhyvinvoinnin ongelmien aiheuttamat kustannukset organisaatioille ja yhteiskunnalle. Työhyvinvoinnin merkitys työhön osallistumiselle ja työurille. Työhyvinvoinnin merkitys hyvinvoinnille (toimintakyvylle) eläkkeelle siirtymisen jälkeen

19 Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Lähde Eläketurvakeskus

20 Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan aiempaa vähemmän Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen on jatkunut jo useita vuosia Osatyökyvyttömyyseläkehakemukset sen sijaan ovat olleet nousussa * Vuonna 2012 Kevassa otettiin käyttöön uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

21 Esimerkki muutoksesta pitkällä aikavälillä: KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikävakioitu alkavuus v

22 Työuran tukeminen Työuran vaihe Ei työkykyongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut. Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä Työntekijän tavoite Hyvinvointi työssä Työkyvyn säilyttäminen Työssä jatkaminen Toimeentulon turvaaminen Työnantajan tavoite Työhyvinvointi, tuottavuus Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy Eläköityminen Kevan tavoite Työhyvinvoinnin turvaaminen Työkyvyttömyyden ehkäisy Työssä jatkaminen Lakisääteisen tehtävän toteutus Kevan palvelut Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen Aktiivisen tuen palvelut Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut Eläkeratkaisut

23 Tiedonhallinnan prosessimalli Kirjasta Tietojohtaminen (Laihonen ym. 2013)

24 Tietojohtamisen prosessimalli Kirjasta Tietojohtaminen (Laihonen ym. 2013)

25 Esimerkkicase: Organisaation x työkyvyn johtaminen tiedolla: sitä ei juuri ole 3 ratkaisua: Johtaminen on oikean suuntaista ja oikein strukturoitua (lähi- ja organisaatiojohtaminen) Organisaatiossa on tarpeeksi vahvalla mandaatilla työntekijä tai mielellään työntekijöitä, jotka omistavat työkykyä tukevat prosessit, ohjaavat operatiivista toimintaa ja ovat strategisen suunnittelun keskiössä Organisaatio kerää ja analysoi tietoa työntekijöidensä työkyvystä Hyvin hyvin harvassa organisaatiossa kaikki 3 toteutuvat

26 Tiedolla johtamisen kompastuskivet organisaatiossa x Ei kerätä dataa Ei omisteta dataa tai se on väärässä muodossa Ei osata käsitellä dataa Ei osata ratkoa yllä mainittuja ongelmia tehokkaasti Seurauksia: tunnusluvut muodostettu väärin, jolloin ohjaavat väärään suuntaan pysytään kuvailevalla tasolla, jolloin todelliset ongelmat pysyvät piilossa menee aikaa (tehdään käsin) menee rahaa (ostetaan järjestelmiä/lisenssejä) Ratkaisuehdotus: Data ja osaaminen pitää ottaa omiin käsiin. Työvälineet ja koulutus

27 Strategisuus Raportointi Koulutus Rakentaminen Laajuus Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen, työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on tavoitteellista. Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on hälytysraja sairauspoissaoloissa. Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat järjestelmän. Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana. Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa. Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja yhtenäisesti. Perusrakenne Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät. Lähde: Keva. 27

28 Case Ylä-Savon Sote Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat. Mitä tapahtui? Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden käynnistäminen. Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin. Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan. Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä. Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin. Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta

29 Arvio työkykyjohtamisesta eri organisaatioissa Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

30 Työhyvinvoinnin ongelmat taloudellisessa mielessä STM:n tekemien laskelmien mukaan tekemättömän työn kustannukset Suomessa ovat vuositasolla noin 25 mrd euroa. Työkyvyttömyyyden aiheuttamat menot kunnille ovat noin 2,2 mrd euroa vuodessa. Kunta-alan työkyvyttömyyseläkemenot ovat noin 440 miljoonaa euroa. Suurissa kaupungeissa menot kymmeniä miljoonia euroja vuosittain

31 Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kuntaalan organisaatioissa Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset Työkyvyttömyyseläkekustannukset Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä

32 Lopuksi Kuntien toimintaympäristö on suuressa muutoksessa kyse on koko julkisen sektorin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Monta näkökulmaa henkilöstöjohtamiseen. Henkilöstöjohdon rooli merkittävä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen merkittävää toimintaympäristön kannalta