BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

Samankaltaiset tiedostot
= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

EX1 EX 2 EX =

Matematiikan tukikurssi

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

S Laskennallinen systeemibiologia

2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n.

Fourier n sarjan suppeneminen

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

1 Eksponenttifunktion määritelmä

LASKENNALLISEN TIETEEN ERIKOISKURSSI kl 2000

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Matematiikan tukikurssi

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Laaja matematiikka 2 Kertaustehtäviä Viikko 17/ 2005

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Noora Nieminen. Hölderin epäyhtälö

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Matemaattinen Analyysi

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Fourier-sarjat ja -muunnos

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Matematiikan tukikurssi

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Jaksollisen signaalin spektri

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

Matemaattinen Analyysi

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Matematiikan tukikurssi

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Avaruuden R n aliavaruus

Matemaattinen Analyysi

Kombinatoriikka. Iiro Honkala 2015

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

Matematiikan tukikurssi

4.3 Signaalin autokorrelaatio

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

Tietoliikennesignaalit & spektri

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Luento 2. Jaksolliset signaalit

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

Sormenjälkimenetelmät

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Matematiikan tukikurssi

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Transkriptio:

(b)...(d) eve + eve = eve eve eve = eve BM2A57 - Itegraalimuuokset Harjoitus 8. Vastaa jokaisessa kohdassa seuraavii kysymyksii: Oko fuktio parillie? Oko fuktio parito? Huomaatko polyomie kohdalla hyvi selkeä sääömukaisuude, joka avulla kysymyksee o helppo vastata? (a) f (x) = x 5 + 3x 3 + 6x (b) f (x) = x 6 + 3x 3 + 6x (c) f (x) = x 6 + 3x + 99x 2 + 7 (d) f (x) = x 7 + 6x (e) f (x) = x + 3x 2 + 6x (f) f (x) = x + 3x 2 + 67 (g) f (x) = x 5 + 3x 3 + 6x (h) f (x) = x 2 2x Polyomit, joide kaikki termit ovat parittomia, ovat parittomia. Polyomit, joide kaikki termit ovat parillisia, ovat parillisia. Jos polyomissa o sekä parillisia että parittomia termejä, fuktio ei ole parillie eikä parito. Huomaa, että tässä tulkiassa vakiotermiki o parillie; jos fuktiossa o ollasta poikkeava vakiotermi, se ei voi olla parito (miksi?). Jos parito fuktio o itseisarvomerkkie sisällä, siitä tulee parillie (miksi?). (a) odd (b) ei kumpaakaa (c) eve (d) odd (e) ei kumpaakaa (f) eve (g) eve (h) ei kumpaakaa 2. (a) Oko olemassa fuktioita, jotka ovat sekä parillisia että parittomia? Jos väität että o, imeä sellaie. (b) Jos f (x) o parillie ja g(x) o parillie, mitä voidaa saoa fuktio f (x)+g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? Mitä voidaa saoa fuktio f (x) g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? (c) Jos f (x) o parito ja g(x) o parillie, mitä voidaa saoa fuktio f (x)+g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? Mitä voidaa saoa fuktio f (x) g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? (d) Jos f (x) o parito ja g(x) o parito, mitä voidaa saoa fuktio f (x)+g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? Mitä voidaa saoa fuktio f (x) g(x) parillisuudesta/parittomuudesta? (a) Vakiofuktio f (x) = o sekä parillie että parito.

odd + eve = Ei voida saoa mitää odd eve = odd odd + odd = odd odd odd = eve 3. Nyt käsiteltävä kaltaie mahdollisimma lähelle haluttua pistettä aettuje vektorie suuassa -probleema o Fourier-aalyysi kaalta varsi tärkeä. Oletetaa, että olemme origossa, ja voimme liikkua vai tuettuje vektorie a ja a 2 suutaa; toisisaoe voimme liikkua tasolla, joka ämä vektorit virittävät. Piste b sijaitsee taso ulkopuolella, jote tähä pisteesee emme äide vektorie suutaa liikkumalla pääse, mutta etsi sellaiset kertoimet x ja x 2, että piste x a + x 2 a 2 o ii lähellä pistettä b kui mahdollista. Vikki: Muodosta fuktio S(x,x 2 ), joka kertoo pisteide x a + x 2 a 2 ja b välise etäisyyde eliö. Tämä jälkee etsi e parametrie x ja x 2 arvot, jotka miimoivat fuktio S. 2 a =, a 2 =, b = Tehtävä ratkaisu tämä PDF: lopussa (käsikirjoitettua).. Probleema idea o sama kui edellä. Eli: Olemme origossa, ja voimme liikkua vai tuettuje vektorie a, a 2 ja a 3 suutaa. Piste b sijaitsee äide virittämä hypertaso ulkopuolella, jote tähä pisteesee emme äide vektorie suutaa liikkumalla pääse. Etsi sellaiset kertoimet x, x 2 ja x 3, että vektori x a + x 2 a 2 + x 3 a 3 o ii lähellä pistettä b kui mahdollista. Vikki: Sama kui yllä, mutta fuktio S o yt toki muotoa S = S(x,x 2,x 3 ). a =, a 2 = 2 2, a 3 =, b = Tehtävä ratkaisu tämä PDF: lopussa (käsikirjoitettua). 5. Määritä 2π-jaksollise fuktio f (x) = x, π < x < π Fourier-sarja. [ Vastaatuleva itegraali ratkeaa osittaisitegroiilla. Vikki: Laske, mitä o xcos(x) ], ja mieti osittaisitegroitia saamasi tulokse valossa. d dx Fuktio o parito. Täte a = ku =,,2,3,... Lasketaa kerroi b : b = π f (x)six dx

Koska parittomie fuktioide f (x) ja si x tulo o parillie, ii itegraali voidaa laskea myös muodossa b = 2 π f (x)six dx = 2 π xsix dx π π Osittaisitegroimalla saadaa Fourier-sarja o site f (x) 2 = b = 2 π / π x cosx dx 2 π = 2 cosπ 2 π / π π 2 six cosx dx = 2 cosπ = 2 ( ) = 2 ( )+ ( ) + six = 2 (six 2 si2x + 3 ) si3x +... 6. Määritä 2π-jaksollise fuktio f (x) = x, < x < 2π Fourier-sarja. Vastaatuleva itegraali ratkeaa osittaisitegroiilla. samaa havaitoo ojate kui edelliseki kohda itegraali. Vikki: Itegraali taittuu Kerroi a : Kertoimet a : Kertoimet b : Fourier-sarja o site b = π = π f (x) π 2 a = π / 2π a = x dx = π 2π / 2π xcosx dx = π x six π = / 2π π 2 cosx = xsix dx x cosx π = 2 cos2π π = / 2π six dx cosx dx 2 six = 2 cos2π = 2 (six six = π 2 + 2 si2x + 3 ) si3x +... Fourier-sarja olisi voiut muodostaa myös traslaatio ja edellise tehtävä Fourier-sarja avulla: f (x) π + 2 (si(x π) 2 si2(x π) + 3 ) si3(x π) +... = π 2 (six + 2 si2x + 3 ) si3x +...