PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Samankaltaiset tiedostot
Pelastustoimen uudistushanke

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Varautuminen sotelainsäädännössä

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Yhteinen varautuminen alueella

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Satakunnan pelastuslaitos

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

Hankejohtaja Taito Vainion katsaus pelastustoimen uudistukseen

HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Pelastustoimen uudistushanke Viestintätyöryhmän työsuunnitelma - Pelastustoimen viestinnän tulevaisuus-

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin

Sisäministeriön asetus

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Poissa Esko Koskinen, sisäministeriö Jukka Koponen, Pohjois-Savon pelastuslaitos. Puheenjohtaja Janne Koivukoski avasi kokouksen klo

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

Pelastuslaitosten ja Kumppanuusverkoston uudet tuulet

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Lausuntopyyntö STM 2015

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Dnro 4258/005/2011

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Pelastustoimen uudistamishanke

Varautuminen ja pelastustoimi

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS: PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Pelastustoimen uudistus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä

Pelastustoimen uudistus

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

1

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Viestintä ja markkinointi - avoimuutta ja avaruutta

Transkriptio:

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä

Pelastuslaitoksen riskianalyysi sotilaallisen voimankäytön tilanteesta - poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmän loppuraportti (tiivistelmä) Sisältö _Toc531243461 1. Työryhmän organisoituminen...2 2. Työryhmän tavoitteet...2 3. Työryhmän tuotokset...3 3.1. Ehdotukset pelastuslain uudistamiseksi...3 3.2. Prosessikaavio ja -kuvaus...4 3.3. Toimintamalli/sisältömalli...5 3.4. Vakioitu tiedonvaihdon malli puolustusvoimien kanssa...5 4. Esitys jatkotyölle...5

1. Työryhmän organisoituminen Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja, varautumisjohtaja Jussi Korhonen, sisäministeriö Varapuheenjohtaja, ylitarkastaja Hannu Kuhanen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jäsenet: Varautumispäällikkö Andreas Schneider, Helsingin pelastuslaitos Pelastusylitarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto (varajäsen pelastusylitarkastaja Juha Vilkki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) Työryhmän sihteerin tehtävä oli kiertävä Andreas Schneiderin ja Esa-Pentti Lukkarisen välillä. Työryhmän työhön osallistuivat lisäksi asiantuntijoina valmiussuunnittelija Ville Leinonen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sekä väestönsuojelusuunnittelija Timo Rekunen, Helsingin pelastuslaitos. Työryhmä järjesti myös yhteiskokouksia pelastuslaitoksen riskianalyysi - työryhmän ja alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmän kanssa. Lisäksi työryhmä järjesti yhteisen työpajan 6.6.2018 rajavartiolaitoksen esikunnan ja Puolustusvoimien pääesikunnan edustajien kanssa. Työryhmä kokoontui 5.10.2016-21.11.2018 välillä yhteensä 20 kertaa. 2. Työryhmän tavoitteet Sisäministeriö asetti 15.12.2015 hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hanke on sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteinen. Hankkeen tavoitteena on varmistaa asiakkaan turvallisuustason säilyminen toimintaympäristön muuttuessa haasteellisemmaksi. Pelastustoimen uudistushankkeeseen asetettiin poikkeusolojen riskianalyysityöryhmä riskianalyysityöryhmän alatyöryhmäksi. Alatyöryhmän tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja tehostaa pelastuslaitosten riskianalyysityötä poikkeusoloja koskevilta osin. Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmän tehtävät: 1. Alatyöryhmä tuottaa oman tehtäväkenttänsä osalta syötteitä pelastuslain uudistamiseen. 2. Valmistellaan ehdotus prosessiksi, jonka mukaisesti voidaan jatkossa yhdessä kehittää ja valmistella poikkeusolojen riskianalyysejä. Ratkaisuun vaikuttavat mahdolliset päätökset pelastustoimen keskitettävistä hallinnollisista voimavaroista. 3. Varmistetaan, että yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on jatkossa sujuvaa. 4. Laaditaan yhteinen pohja poikkeusolojen riskianalyyseille vuoden 2019 pelastuslaitosten tarpeisiin.

5. Kehitetään toimintamalli, jonka avulla maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää poikkeusolojen riskianalyysin suodatettuja tuloksia. 3. Työryhmän tuotokset 3.1. Ehdotukset pelastuslain uudistamiseksi Työryhmä teki lukuisia ehdotuksia pelastuslain uudistamista valmistelleelle työryhmälle. Työryhmän toimeksiannon kannalta keskeisimmät annettuihin hallituksen esityksiin sisältyvät, vuoden 2019 alusta voimaan tuleviksi tarkoitetut pelastuslain ehdotetut muutokset ovat lain 64 ja 65 :ssä. Pykälien sanamuoto hallituksen esityksen (138/2018 vp) mukaan: 64 Pelastustoimen viranomaisten varautuminen väestönsuojeluun Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimialaansa kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitamiseen riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin: 1) huolehtimalla väestönsuojelutehtävien edellyttämästä sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arvioinnista; 2) kouluttamalla ja varaamalla henkilöstöä ja väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä väestönsuojelutehtäviin; 3) huolehtimalla väestönsuojelun johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta; 4) varautumalla valmiuslain 121 :ssä tarkoitettuun väestön siirtämiseen; sekä 5) huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi pelastustoimen viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin säädetään valmiuslaissa. 65 Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa Valtion ja kunnan viranomaisen, laitoksen ja liikelaitoksen sekä muun julkisyhteisön vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät ja niihin varautuminen kuuluvat niissä palvelevan viran tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu koskee myös näiden tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen koulutukseen osallistumista. Kukin viranomainen huolehtii väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat niiden vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien edellyttämän toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia varautumaan väestönsuojeluun, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta väestönsuojelussa.

Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset väestönsuojeluun käytettävissä olevista voimavaroista. Edellä 4 momentissa säädetyssä tarkoituksessa: 1) Puolustusvoimat antaa pelastusviranomaisille sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arviointia varten tarvittavat tiedot; 2) sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista sekä valmiuslain 121 :n nojalla siirretyn väestön majoituksesta, muonituksesta ja muusta huollosta ja siirretyn väestön tilapäisestä majoittamisesta; 3) liikenne- ja viestintäasioista vastaavat viranomaiset ja hallinnonalan laitokset huolehtivat liikenneväylien käytön yhteistoimintakysymyksistä ja kuljetusten järjestämisestä valmiuslain 121 :ssä tarkoitetussa väestön siirtämisessä. Viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten yhteistyöstä ja suunnitelmista väestönsuojeluun varautumisessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetun pelastuslain 64 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin pelastusviranomaisille selkeä velvoite arvioida sodan ajan uhkia ja niiden vaikutuksia oman toimialansa näkökulmasta. Sotilaallisen voimankäytön tilanteiden riskien analysointi on välttämätön edellytys tarkoituksenmukaisen ja riskiperusteisen varautumisen ja valmiussuunnittelun toteuttamiseksi. Hallituksen esityksessä ehdotetun pelastuslain 65 :n 5 momentin 1 kohdan mukaan Puolustusvoimien tulisi lakisääteisesti antaa pelastusviranomaisille uhkien arvioinnissa tarvittavat tiedot. Pykälän yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan Puolustusvoimien pelastusviranomaisille antamia tietoja olisivat esimerkiksi arviot: - sotilaallisesta uhkasta siviiliväestölle, omaisuudelle ja ympäristölle, - sotilaallisen toiminnan vaikutuksesta pelastustoimen järjestelyihin, pelastustoimintaan, väestön suojaamiseen ja väestön siirtämiseen, sekä - tarpeesta toteuttaa valmiuslain 121 :ssä tarkoitettu väestön tai sen osan siirtäminen. Nykyisin vastaavien tietojen antamisesta on sovittu Puolustusvoimien pääesikunnan ja sisäministeriön pelastusosaston välisessä yhteistoimintasopimuksessa. 3.2. Prosessikaavio ja -kuvaus Työryhmä on laatinut "pelastuslaitoksen riskianalyysin laatimista sotilaallisen voimankäytön tilanteesta" kuvaavan prosessikaavion sekä prosessin sanallisen kuvauksen. Prosessikaavio ja -kuvaus on yhteen sovitettu pelastuslaitoksen riskianalyysi -työryhmän (emotyöryhmä) työn kanssa.

3.3. Toimintamalli/sisältömalli Työryhmä on laatinut niin kutsutun sisältömallin sotilaallisen voimankäytön tilanteiden riskianalyysistä. Sisältömalli noudattelee laadittavan riskianalyysin sisällysluetteloa/rakennetta. Sisältömalliliitteessä annetaan ohjeita ja kuvataan riskianalyysin sisältöä. 3.4. Vakioitu tiedonvaihdon malli puolustusvoimien kanssa Työryhmä on keskustellut alustavasti järjestämänsä työpajan puitteissa puolustusvoimien (PE) kanssa tarpeesta vakioida aluetason tiedonvaihdon malli (ehdotettu pelastuslain 65 :n 5 momentin 1 kohta). Sisäministeriö vastaa valtakunnallisen tason neuvotteluista ja sopimisesta puolustusvoimien kanssa. Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt jatkotoimet pääesikunnan operatiivisen osaston kanssa tiedonvaihtokonseptin määrittelemiseksi niin valtakunnan kuin aluetasollakin. Puolustusvoimat huolehtii omien puolustushaaraesikuntiensa, joukko-osastojensa, laitostensa ja aluetoimistojensa ohjeistamisesta sovittavan tiedonvaihtomallin toteutukseen. 4. Esitys jatkotyölle Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä esittää ohjausryhmälle, että se - merkitsee tiedoksi työryhmän raportin, - puoltaa raportissa ehdotetun riskianalyysimallin pilotointia, mallin viimeistelyä pilotoinnin kokemusten pohjalta sekä myöhempää käyttöön ottoa osana pelastuslaitosten riskianalyysityötä.