ILMAJOKI 20.9.2013 Ahonkylä Asemakaavan muutos ja laajennus Vihtakallion alue Kaavoitustoimi 2013 1
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Korttelit: 276-285 Kaava: Asemakaavan muutos ja laajennus Kaava laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17, PL 20 60801 Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334 044-4191 334 fax (06) 4191 311 sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. (06) 4191 338 sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kaavoituspäätös 13.2.2012 OAS nähtävänä 31.7-13.8.2013 Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta 30.9.2013 Kunnanhallitus 7.10.2013 Kunnanvaltuusto x.x.2013 2
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Isovuoren eteläpuolella, rajoittuen rakennettuihin pientaloalueisiin sekä idässä metsätalousalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 25,8 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Liiteasiakirjat Ahonkylän kunnanosan asemakaavan muutos ja laajennus, Vihtakallion alue. Kaavoitustyön tarkoituksena on kaavoittaa Vihtakallion alueelle pientalovaltainen asuntoalue. Ahonkylässä jo vetovoimatekijäksi muodostunutta aluerakennetta jatketaan Vihtakallion alueella: tonttikoko on kohtuullisen suuri, yhteydet virkistysalueisiin ovat hyvät ja korttelit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vihtakallion aluetta palvelevat suuret virkistysalueet ovat yhteiset muun Ahonkylän kanssa. Alueen sisäiset virkistysalueet suunnitellaan asuntokortteleiden ympärille siten, että ne ovat tonteilta helposti tavoitettavissa ja muodostavat turvallisen ja miellyttävän reitistön suurille vapaa-alueille. Rakennusten suunnittelussa tulisi hyödyntää maaston antamat mahdollisuudet. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue osoitetaan Äkkijuhantien varrelle. 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 11 5. Asemakaavan kuvaus 14 6. Asemakaavan toteutus 20 Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös (pöytäkirjan ote) 3
2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys 24.1.2012 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 13.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.7-13.8.2013 Asemakaavaluonnokset 1 ja 2 nähtävänä 31.7-13.8.2013 Viranomaislausunnot 31.8.2013 mennessä Tekninen lautakunta 30.9.2013 Kunnanhallitus 7.10.2013 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä 24.10-22.11.2013 Kunnanhallitus xx.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös xx.2013 2.2 Asemakaava Vihtakallion kaava-alue liittyy kokoojana toimivaan Kalliovuorentiehen. Tonttikadut tukeutuvat kokoojateihin. Asuntorakentaminen sijoittuu molemmin puolin tonttikatuja. Tontit rajoittuvat puistoalueisiin, jotka liittyvät laajempiin vihervyöhykkeisiin. Vihervyöhykkeet muodostavat pintavesiä imeviä ja valumia ohjaavia kaistoja läpi rinnemaaston. Luonnonkasvillisuus ja puusto on pääosin nuorta ja elinvoimaista. Isovuoren kautta kulkeva elämysliikuntareitistö sivuaa aluetta pohjois- ja itäpuolelta ja toimii aina Jouppilanvuorelle saakka ympärivuotisesti. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 25,8 ha, rakennusoikeuden määrä on 21 545 k-m 2 ja aluetehokkuus e=0.08. Virkistysalueita on 12,4 ha, tiealueita 2,28 ha ja erityisaluetta 0,55 ha. Asemakaavalla tulee olemaan paikallisesti merkittäviä vaikutuksia koskien yhdyskuntarakennetta, palveluita ja liikennettä sekä sosiaalista että luonnon ympäristöä. 4
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta omistaa rakentamattomista korttelialueista pääosan, viisi tonttia on yksityisomistuksessa. Kunta luovuttaa tontit rakentajille myymällä. Asuinalueen toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan vahvistuttua. Kunta vastaa kunnallistekniikan ja virkistysalueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Aluetta sivuavaa esteetöntä ulkoilureittiä hoitaa Ilmajoen kunta ja Seinäjoen kaupunki. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka on Ahonkylän rakennetun taajama-alueen sisällä. Suunnittelualueen ympäristön rakennuskanta koostuu toteutuneista omakotialueista. Näkymä Kalliovuorentieltä itään suunnittelualueelle. 3.1.1 Luonnonympäristö Maisemakuva Alue on peltolakeuden reunasta Isovuorta kohti nousevaa rinnemaastoa, joka kasvaa avointa tai harvaa, nuorta sekametsää. Pinnanmuodostukseltaan suunnittelualue on tasaisesti nousevaa 48-75 metrin välillä. Maisemarakenne Avokallio Selänne Tasanko Suo Lakialueet, korkeuskäyrä >70 m Alajokipellot Asemakaava-alue Yleiskaava-alue 5
Maaperä ja rakennettavuus Maaperä vaihtelee selänteen reunan karukkoisesta maastosta alueen korkeamman osan kalliopohjaan, joka on monin paikoin lähellä maanpintaa. Maaperätutkimusta ei ole tehty, mutta maastokäyntien ja lähialueelle toteutuneen rakentamisen perusteella olosuhteet ovat vain vähän muuttuvia ja tonttikohtainen perustamisolojen selvitys on hyvä tehdä suunnittelun pohjaksi. Kasvillisuus ja eläimistö Alue on harvaa metsää ja taimikkoa kasvavaa hakkuuaukeaa. Kosteassa maapohjassa viihtyvät heinät, sammalet ja kanervat. Alueelle sijoittuu laaja kirjo pienialaisia metsäympäristöjä. Luontoselvityksen mukaan eläimistö on tavanomaista sammakoista jäniksiin ja hirviin sekä perhosista koppeloihin. Suunnittelualueen lakimaisemaa Maiseman historialliset ominaispiirteet Suunnittelualue on vanhaa metsätalousaluetta. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Luonnon monimuotoisuus on säilynyt vaihtelevien kosteusolojen ja korkeuserojen mukaan. Alueella on myös irtolohkareita, jotka pääosin jäävät lähivirkistysalueitten sisään. Suunnittelualueelta ei ole löydetty luonnonsuojelullisesti suojeltavia lajeja eikä kohteita. Pienilmasto Suunnittelualueella on erittäin suojaisa ja aurinkoinen pienilmasto rinnemaaston suuntautuessa etelä-lounaaseen. Vesistöt Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. 6
3.1.2 Rakennettu ympäristö Kyläkuva Suunnittelualue on maa- ja metsätalousaluetta rajoittuen kolmelta sivulta jo rakentuneisiin Knuuttilan, Isovuoren ja Käpälämäen asuntoalueisiin. Väestö, asuminen ja palvelut Ahonkylän taajamassa asuu 1440 asukasta; alle 14-vuotiaita on 431, 15-64 -vuotiaita 898 ja yli 65-vuotiaita 111 henkilöä (Tilastokeskus 2012). Suunnittelualueella ei ole asuinrakennuksia. Ahonkylässä toimii kolme päiväkotia sekä kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Ahonkylän koulussa on 174 oppilasta lukuvuonna 2013-2014. Koulun vieressä on nuorisotila. Kauppapalvelut ovat omassa kylässä. Vuonna 2013 valmistuneessa liikekiinteistössä toimii päivittäistavarakaupan lisäksi kahvio, pikaruokaravintola, parturi-kampaamo, rakennusliike ja vartiointiliike. Ahonkylässä toimii vireä Ahonkylä-seura ry, joka järjestää yhteistapahtumia ympäri vuoden. Ahonkylällä on oma seurakuntakoti, koulu toimii kylän kokoontumispaikkana ja kylälehti tiedotuskanavana. 7
Virkistys Suunnittelualue on virkistysreittien ympäröimä. Elämysliikuntareitin laavu ja kota sijaitsevat alueeseen liittyvällä virkistysalueella Isovuoren lakialueella. Reitti on rakennettu Kyrkösjärvelle ja Jouppilanvuorelle saakka. Elämysliikuntareitin kota Liikenne ja tekninen huolto Suunnittelualueen läpi kulkee rakennettu Kalliovuorentie, joka yhdistää Isovuoren ja Käpälämäen asuntoalueet. Knuuttilan, Isovuoren ja Käpälämäen asuntoalueet ovat kunnan teknisen verkoston piirissä ja Kalliovuorentien reunassa on sadevesiviemäröinti. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole löytynyt muinaismuistoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on siirtolohkareita ja pienen kallion lakialue. Ympäristöhäiriöitä ei alueella ole. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristö toimii hyvin sosiaalisena ympäristönä kyläläisten ulkoillessa poluilla, laduilla ja marjamailla lastenrattaiden, koiran tai hevosen kanssa. 8
3.1.3 Maanomistus Alue on pääosin kunnan omistuksessa, yksityisellä on omistuksessaan viisi rakennuspaikkaa. Ilmajoen kunta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ahonkylän yleiskaavan 15.12.2006. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalorakentamiselle (AP), virkistysalueeksi (V) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Lisäksi on osoitettu kokoojakatu, kevyen liikenteen reitti sekä ulkoilureitti. Alue rajautuu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään alueeseen (luo-1). 9
Ote Ahonkylän yleiskaavasta Asemakaava Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Alueen läpi kulkeva Kalliovuorentie sekä aluetta sivuavat puistokaistat on kaavoitettu. Ympäristökeskus on vahvistanut asemakaavan v. 2000 ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavat 2002, -07, -10 ja -11. Kaavoitetulle alueelle on osoitettu tiealueen lisäksi lähivirkistysalue sekä lähivirkistysalue, jolla olemassa oleva puusto ja muu kasvillisuus säilytetään ja hoidetaan luonnontilaisena. Ote asemakaavasta Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 29.8.2013. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Muut suunnitelmat ja selvitykset Ahonkylän yleiskaavainventointi, rakennuskanta. Tiina Lehtisaari, Ilmajoen kunta 2004 Luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja Vesi/Jaakko Pöyry Infra 2005 Kunnan teknisen huollon verkostot ja suunnitelmat yleiskaavoituksen yhteydessä. Kunnan päivähoitopaikkaselvitykset 2012 ja 2013 10
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ahonkylä on kehittyvä kylätaajama, jossa kunta varmistaa kaavoituksella asumisen ja palveluiden tonttitarjonnan. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 13.2.2012. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Ilmajoen kunta tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari, sivistystoimenjohtaja, vapaa-aikatoimenjohtaja ja ympäristöinsinööri yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ahonkylä-Seura ry, Fortum sähkönsiirto 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan laatimistarve on syntynyt kunnan ostettua maa-alueen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 31.7-13.8.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa samaan aikaan 31.7-13.8.2013 oli nähtävänä kaksi vaihtoehtoista luonnosta sekä lähtötietoaineisto. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksista on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta/ilmajoen paloaseman palopäällikkö, Ahonkylä-Seuralta, Ilmajoen kunnan tekniseltä johtajalta, rakennustarkastajalta, tiemestarilta, vesihuoltorakennusmestarilta, sivistystoimenjohtajalta, vapaa-aikatoimenjohtajalta ja ympäristöinsinööriltä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on antanut asemakaavoitukselle seuraavat tavoitteet: Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen asuntoalue. Ahonkylässä jo vetovoimatekijäksi muodostunutta aluerakennetta jatketaan Vihtakallion alueella: tonttikoko on kohtuullisen suuri, yhteydet virkistysalueisiin ovat hyvät ja korttelit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Käpälämäkeä palvelevat suuret virkistysalueet ovat yhteiset muun Ahonkylän kanssa. Alueen sisäiset virkistysalueet suunnitellaan asuntokortteleiden lomaan niin, että ne ovat pihoilta helposti tavoitettavissa ja muodostavat turvallisen ja miellyttävän reitistön suurille vapaa-alueille. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue osoitetaan Äkkijuhantien varrelle. 11
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Rakenteellisesti vaihtoehtojen välillä on vain vähäisiä eroja. Tonttikatujen erilaisella linjauksella ja kunnallisteknisten ratkaisujen perusteella on päädytty kahteen vaihtoehtoon. Molemmissa vaihtoehdoissa alueen kokoojateinä toimivat Kalliovuorentie ja Puskalantie. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 12
4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Lausunnot ja mielipiteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa kehotetaan kiinnittämään huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen alueella. Pelastusviranomainen muistuttaa lausunnossaan, että katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon raskaiden pelastusajoneuvojen mahdollinen liikkuminen alueella sekä katujen nimet ja talojen numerot tulee olla selkeitä ja havaittavissa myös pimeällä. Vapaa-aikatoimenjohtaja toteaa, että molemmissa vaihtoehdoissa on hyvin huomioitu elämysreitti ja urheilukenttävaraus. Edelleen hän pitää hyvänä, että Kaarikalliontiellä on paikoitustilaa ja kaavaluonnoksissa on osoitettu riittävästi virkistysalueita, tosin Kaarikalliontieltä saattaisi olla aiheellista päästä suoraan elämysreitille. Ahonkylä-Seura pitää vaihtoehdon 2 mukaista suunnitelmaa parempana: tieliittymiä Kalliovuorentielle on vähemmän, mikä lisää turvallisuutta ja kevyenliikenteen väylä Puskalantielle mahdollistaa kyläläisten liikkumisen ympäristössä paremmin. Jaakko Ylipelkonen pitää vaihtoehtoa 1 parempana. Martti Saranpää ja 36 muuta allekirjoittajaa pitävät vaihtoehtoa 1 parempana kuin vaihtoehtoa 2, koska siinä ei ole esitetty kevyen liikenteen yhteyttä Humikontien ja Siirtokalliontien välille. Puskalantien ja sen vaikutusalueen asukkaat vastustavat ehdottomasti kevyenliikenteen väylää. He haluavat säilyttää Puskalantien varrella olevan alueen vanhanajan arvostettuna kyläalueena. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Vaihtoehto 1 on valittu jatkosuunnittelun pohjaksi. Perusteena on vaihtoehdon kaavallinen selkeys ja toteuttamisen edullisuus sekä asiantuntijoiden mielipide Kalliovuorentien paremmasta liikenneturvallisuudesta. Vaihtoehtoa 1 ovat kannattaneet myös Martti Saranpää ja 36 muuta allekirjoittajaa sekä Jaakko Ylipelkonen. Puskalantien varren asukkaat vastustivat samaa kevytväylää, jota Ahonkyläseura kannatti. Toisaalta Mäkikalliontien puistoreitti yhdistää alueita, joten siltä osin Ahonkyläseuran mielipide tulee otetuksi huomioon. Asemakaavaehdotuksessa on tarkistettu puistoaluerajauksia sekä urheilukentän kuivatusojien aluevarauksia, jotka on muutettu erityisalueiksi. Kalliovuorentien, Kaarikalliontien ja ulkoilureitin liittymää ja tonttiliittymärajoitusta on muutettu siten, että Kalliovuorentien jalankulkukoroke palvelee mahdollisimman monipuolisesti kevyttä liikennettä. Tonttiliittymärajoituksia on tarkistettu sekä määräävä kevyen liikenteen yhteys elämysreitille on poistettu. 4.5.4 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavasta valmisteltiin kaksi luonnosta, jotka ovat olleet lausunnonantajien ja osallisten arvioitavana. Tekninen lautakunta päätti 30.9.2013 esittää kunnanhallitukselle vaihtoehdon 1 pohjalta laaditun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 7.10.2013 ja päätti asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kaavaehdotus on nähtävillä 24.10-22.11.2013. 13
5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Vihtakallion alue jatkaa Isovuoren asuntoaluetta etelään yhdistäen sen Käpälämäen kaavaalueeseen sekä liittyen kiinteästi Isovuoren laajaan viheralueeseen. Alue tukeutuu pääosin Kalliovuorentiehen sekä pienempi alue länsiosassa on Puskalantien kautta yhteydessä keskustaan. Kaava-alue on osoitettu pientalorakentamiseen. Tonttien koko on vaihteleva. Kokoojana toimivan Kalliovuorentien molemmin puolin siihen rajoittuen on pääosin rivitalotontteja. Viiden tonttikadun varteen sijoittuvat myös 51 omakotitonttia. Maasto-olosuhteet antavat edellytykset eri tyyppisille rakennusratkaisuille. Korttelit muodostavat yhtenäisiä alueita, joiden välinen vapaa luonnonalue on yhteydessä laajempiin viheralueisiin sekä toiminnallisiin ulkoilureitteihin ja -alueisiin, kuten Vihtakallionpuistoon sijoittuvalle urheilukentälle. Virkistysalueita on varattu myös elämysliikuntareittiä sekä sen rakenteita varten. Kaikki nämä toimivat myös lähivirkistysalueina. 5.1.1 Mitoitus Viiden rivitalotontin ja 52 pientalotontin lisäys Ahonkylässä vastaa nykyisen kysynnän mukaan noin kolmen vuoden tonttitarvetta ja noin 15 % lisäystä taajaman asukasmäärään. Työpaikkojen lisäys syntyy pääasiassa lastenhoidon, koulutoimen sekä liiketoiminnan aloille. Väestön lisääntyminen synnyttää uusia yksityisiä työpaikkoja kylään perinteisille sekä uusille yritystoiminnan aloille. 14
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 25,8 ha. Uusia erillispientalotontteja on 51 kpl, yksi asuinpientalotontti sekä viisi rivitalotonttia. Rakennusoikeuden määrä on 21 545 k-m 2 ja aluetehokkuus on e= 0.08. Virkistysalueita on 12,4 ha ja tiealueita noin 2,28 ha. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja, vaan se tukeutuu ympäristön palveluihin, kuten viereisen Käpälämäen alueen uuteen päiväkotiin. Ahonkylän keskustassa on koulu, kaksi lasten päiväkotia sekä neuvolan toimipiste, jotka sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Yksityiset palvelut ovat asutuksen yhteydessä olevia palveluyrityksiä, mm. lääkäriasema ja taksi. Vuonna 2013 valmistuneessa liikekiinteistössä toimii päivittäistavarakaupan lisäksi kahvio, pikaruokaravintola, parturi-kampaamo, rakennusliike ja vartiointiliike. Muut julkiset ja yksityiset palvelut ovat Ilmajoen keskustassa tai Seinäjoella, joihin molempiin on matkaa noin kahdeksan kilometriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallitus on päättänyt ylläpitää Ahonkylän pientalotonttien tarjontaa kysyntää vastaavalla tasolla. Asukkaat ovat olleet suunnittelussa aktiivisesti mukana. Väljästi ja hyviin luonnonolosuhteisiin sekä kaupungin ja maaseudun kehittämisen alueelle sijoittuva kaava-alue vastaa kunnan tavoitteisiin, kuten myös maakuntakaavan kylätaajamaa koskeviin kehittämistavoitteisiin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialueet Erillispientalotontit on osoitettu Kalliovuoren- ja Puskalantiehen liittyvien asuntoteiden varsille. Kaikkiaan omakotitontteja on 51 kpl. Kerrosluvut vaihtelevat omakotitonteilla II-kerroksisista (½)III-kerroksisiin rakennuksiin. Tonttitehokkuus on 0.20. Osittain vaihtelevat maaston muodot antavat mahdollisuuden myös porrastettuihin tai useampikerroksisiin rakennustapoihin. AP Asuinpientalojen korttelialueet Asuinpientalotontilla ovat rakennukset yksikerroksisia. Tonttitehokkuus on 0.20. Autopaikkoja tulee varata 1,5/asunto. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet Rivitalotonteilla rakennukset ovat yksikerroksisia. Tontit rajoittuvat Kalliovuorentiehen sen molemmin puolin. Tonttitehokkuus on 0.22. Autopaikkoja tulee varata 1,5/asunto. 5.3.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue Isovuorenpuiston lähivirkistysalueelta on viheryhteydet olemassa olevaan ulkoilureitistöön ja Isovuoren lakialueeseen. Mäkikallionpuisto sijoittuu Käpälämäen asuntoaluetta vasten kokoojatien toisella puolella ja on yhteydessä Vihtakallionpuiston kautta urheilualueeseen. 15
VL-2 Lähivirkistysalue Kalliokumpare, joka on tarkoitus pitää luonnontilaisena ja alueella saa tehdä vain välttämättömiä urheilualueen liikuntareitin maastotöitä. VU-1 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alue on vanhaa peltoa, jonne on osoitettu koulunkin liikuntatarpeet huomioiva urheilukenttäalue. Alueella saa rakentaa rakennusalaltaan 200 neliötä huolto- ja varastotilaa. E-2 Erityisaluealue Alue on varattu pintavesien johtamista varten avo-ojille ja niiden huoltoalueelle. Alue sijaitsee urheilukenttäalueen ympärillä. Mahdolliset ylityspaikat tulee rakentaa siten, että alueen kuivatus toimii. s Luonnontilaisena pidettävä alueen osa Alueella on joko puustoa, avokalliota, siirtokiviä tai muita maaston erityispiirteitä, joita ei tulisi hävittää. s-19 Alueen osalla puuston säilyttäminen tulee huomioida Isovuoren reunavyöhykkeessä sijaitsevat puut sekä ympäristön peitteisyys tulee huomioida. s-9 Alueen osa, jolla olevat kivet on säilytettävä paikallaan Tonteilla sijaitsevia siirtolohkareita ei saa hävittää. kor Jalankulkukorokkeelle varattu alueen osa. Kalliovuorentielle osoitettu alueen osa, joka on varattu jalankulkukorokkeen rakentamista varten. Kaarikalliontien kevyen liikenteen lisäksi koroke toimii myös ulkoilureitin yhteytenä. Istutettava alueen osa Tonttien istutettava osa on mahdollista jättää myös luonnontilaiseksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot ja monimuotoisuus Asemakaava muuttaa ympäristön luonnonoloja melko täydellisesti ja kaavalla onkin pyritty säilyttämään ympäristöistä kasvillisuuden ja asumisen liittymäkohtia sekä kalliolakialueet. Rakentamisen ulkopuolelle jää luonnonoloja sääteleviä, yhtenäisiä viheralueita. Vapaaksi jäävät viheralueet mahdollistavat jonkin verran olemassa olevan lajiston säilymistä. s-merkinnöillä on pyritty lieventämään luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Alueen poikki virtaa metsäojia. Alueen tiestö ja kunnallistekniikka tulee muuttamaan alueen vettä pidättävien osien kosteusoloja ja siten myös kasvillisuutta. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kyläkuva Kyläkuva tulee paikallisesti muuttumaan huomattavasti, kun nyt avohakkuualueena ollut alue rakennetaan. Muutoksen vaikutusta lieventää nuoren metsän sopeutuvuus muuttuviin olosuhteisiin ja yhtenäisten puistoalueiden antama väljyys, joka jakaa korttelialueet pienemmiksi asuinympäristöiksi. Muuten suojaisen sijaintinsa vuoksi alue ei erotu maisemastaan ohikulkijoille. 16
Väestön kehitys ja rakenne alueella Väestön rakenne tulee todennäköisesti muodostumaan pääosin nuorista ja lapsiperheistä, koska alueelle tulee vain uudisrakentamista. Ahonkylän taajamassa asuu 1440 asukasta (Tilastokeskus 2012). Uusi alue lisää asukasmäärää toteutuessaan noin 250 asukkaalla. Tällöin ikäluokan vaikutukset muuhun kyläalueeseen ja sen toimintaan ovat seurausta nuoren ikäpolven tulevista tarpeista. Yhdyskuntarakenne Asemakaavan mukainen rakentaminen jatkaa Isovuoren asuntoalueen rakennetta tarjoten mahdollisuuden lähellä luontoa sijaitsevaan asumismuotoon kuten lähellä sijaitseva Käpälämäen alue. Liikenneverkko tukee aikaisempaa kehityssuuntaa ja vahvistaa Ahonkylän sisäistä liikenne-verkkoa sekä yhteyksiä Tuomikyläntielle ja kantatielle. Asuminen Kaavoitettavalle alueelle tulee 51 omakotitonttia, yksi asuinpientalotontti ja viisi rivitalotonttia. Suurin osa tonteista rajautuu virkistysalueeseen. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella palveluja, elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja tulee Ahonkylän palvelurakenne huomioon ottaen muodostumaan yksityisten omaan kotipiiriin sekä mahdollisesti myöhemmin toteutettavien kunnan tarjoamien palveluiden myötä. Kunnan palvelut ja laajentuneet päiväkotipalvelut vastaavat nykyistä väestömäärää. Koulu ja päiväkodit sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Alue tulee vahvistamaan yksityisiä palveluntarjoajia ja vaikutus julkisten palveluiden kysyntään tulee olemaan merkittävä. Vuonna 2013 valmistuneessa liikekiinteistössä toimii päivittäistavarakaupan lisäksi kahvio, pikaruokaravintola, parturi-kampaamo, rakennusliike ja vartiointiliike. Sen palveluiden käyttäjämäärä tulee kasvamaan. Liikenne Koulun ja päiväkodin liikenne muodostaa osan ja kantatielle suuntautuva liikenne osan autoliikenteestä. Kevyen liikenteen turvallisuus on alueella hyvä, kun kevyen liikenteen väylä on valmistunut Kalliovuorentielle ja saadaan rakennettua myös Äkkijuhantielle. Koululaisilla on useita vaihtoehtoisia reittejä myös puistojen läpi. Tuomikyläntielle suuntautuva kokoojatie jakaa kylän ulkopuolelle suuntautuvaa sekä raskasta liikennettä ja lisää siten merkittävästi keskustan liikenneturvallisuutta. Tekninen huolto Alue liitetään vesi- ja viemäriverkostoihin, jotka ovat valmiina alueen lähiympäristössä. Katurakentamisen yhteydessä voidaan toteuttaa osa viemäröinnistä, mutta osa johdetaan puistojen kautta edullisinta linjausta käyttäen. Osalle jätevesiä on tehtävä pumppaamo ja osa korkeimmalla sijaitsevista tonteista vaatii vedelle paineenkorotusaseman. Virkistys Luonnontilaisten ulkoiluun soveltuvien virkistysalueiden ja hoidettujen ulkoilureittien käyttö tulee lisääntymään. Alueen vieressä sijaitsevalle Isovuorelle on hyvät yhteydet, elämysreitin laavulle on matkaa puoli kilometriä ja kota sijaitsee alueen pohjoisosassa. Sosiaalinen ympäristö Asuinalueen laajeneminen on koettu myönteisenä asiana luontoa lähellä viihtyvien Ahonkylän nykyasukkaiden keskuudessa. Pienimuotoinen ympäristö ja urheilupalveluiden toteutuminen keskeiselle paikalle lisäävät sosiaalista aktiivisuutta kylässä 17
5.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset turvallisuuteen ja terveellisyyteen Olemassa olevaan kyläalueeseen kiinteästi liittyvä ja kulttuurimaiseman ympäröimä elinpiiri luonnon keskellä antaa mahdollisuuden sekä turvallisen että terveellisen ympäristön kehittymiselle. Rakentamisen tuomat velvoitteet ja turvallisuusnäkökohdat, kuten perustamistapa ja radonvarmistus otetaan huomioon rakennuslupavaiheessa. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse mitään sellaisia laitoksia, jotka vaikuttaisivat haitallisesti ihmisten terveyteen. Päinvastoin kauniin luonnonympäristön ja virkistysalueiden läheisyyden voidaan katsoa edistävän terveyttä. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatalouden kannalta alueen rakentaminen on kannattavaa, koska alue yhdistää rakentuneet Isovuoren ja Käpälämäen alueet ja kunnallistekniikan mitoitus mahdollistaa alueen liittämisen verkostoon vain pienin muutoksin. Päiväkodin palvelut on mitoitettu tuleville vuosille ja tulee siten määrällisesti arvioitavaksi alueen toteutumisen myötä asukasrakenteen mukaan. Kasvavan oppilasmäärän vaikutus koulun mitoitukseen tulee tarkistettavaksi lähiaikoina. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 18
5.7 Nimistö Vihtakallio on haluttu säilyttää perinteisen nimityksen mukaisesti alueen nimenä. Kalliovuorentie on olemassa oleva kokoojatie. Uusia kadunnimiä ovat Murtokallion-, Kaarikallion-, Kiintokallion-, Siirtokallion- ja Humikontie. 19
6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Virkistysalueet Osa ympäristöistä on toteutunut, osa on idea-asteella. Merkittävä ympärivuotinen ulkoilureitti on rakennettu. Äkkijuhantien urheilualue on vasta aluevarauksena. Korttelialueet Yleisohjeena alueella jo olevaa ja olosuhteisiin sopeutunutta puustoa ja kasvillisuutta tulisi pyrkiä säilyttämään kaikessa rakentamisessa. Varsinkin nuori puusto on sopeutumiskykyistä ja nykyinen sekametsäpohja antaa vaihtelevia lähtökohtia. Monilla tonteilla on yksittäisiä poikkeuksellisia luonnonmuodostumia kuten siirtokivilohkareita, katajia tai avokallioita, jotka tulisi huomioida kaikessa rakentamisessa. Kaikkien rakennusten rakentamisessa noudatetaan hyvää rakentamistapaa: otetaan rakentamisessa huomioon alue kokonaisuudessaan eli myös naapuri otetaan huomioon maaston muodot ja luonnonolot sijoitetaan rakennus rakennuspaikalla sille sopivimmalle paikalle vältetään materiaalien ja muotojen kirjavuutta ei käytetä räikeitä värejä Alueen riittävän yhtenäisyyden saavuttamiseksi on alueelle annettu suosituksia. Suositukset ovat korttelikohtaisia ja sidoksissa korttelin yleisilmeeseen. Suositellun kattokaltevuuden ja kattovärityksen noudattaminen on tärkeää yhtenäisyyden kannalta. Näin voidaan toteuttaa myös monimuotoisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja. Korttelikohtaiset julkisivu- ja kattovärisuositukset kortteli tontti julkisivu katto 277 1-5 278 1-3 276 1 279 1 ja 2 280 1 276 2-6 279 3-13 280 2 282 1 283 1 281 1-5 282 2-9 283 2-5 284 1-4 285 1-5 keskitumma keskitumma vaalea keskitumma vaalea keskitumma musta keskiharmaa tiilenpunainen keskiharmaa tiilenpunainen musta Rakennusten kattolappeiden kaltevuus tulee olla 1:2-1:1,25. Julkisivuväritys vaihtelee kortteleittain siten, että korttelin rakennusten vaaleusaste samalla korttelin katuun rajautuvalla sivulla on kaikilla rakennuksilla yhtenäinen. 20
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen kunnallistekniikan, kadut ja virkistysalueet kunta rakentaa asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen vaiheittain erillisen suunnitelman mukaan. Kunta myy omistuksessaan olevat korttelialueet rakentajille. Kunnan myymien tonttien kauppakirjoihin sisältyy rakentamisvelvoite, joka omakotitonteilla on kolme vuotta. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen rakentamisessa tehdään yhteistyötä muun muassa kunnallistekniikan suunnitteluvaiheessa, rakennustarkastuksen kanssa alueen yleistavoitteista sekä rakentamisohjeiston toteutumisesta eri kortteleiden osalta. Lisäksi tonttimyynnin yhteydessä tontinvaraajien kanssa keskustellaan korttelialueiden erilaisista toteutumisen tavoitteista ja rakennuspaikan ominaisuuksista. 21