TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018

Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 56 TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio 2016 1 Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 2 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA... 2 1.2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE... 5 1.3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.4. TALOUSARVION SITOVUUS... 11 2. TULOSLASKELMAOSA... 13 Verotulot... 16 Valtionosuudet... 18 3. RAHOITUSOSA... 22 4. KÄYTTÖTALOUSOSA... 25 4.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 25 Vaalit... 26 4.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 27 Tarkastustoimi... 28 4.3. KAUPUNGINHALLITUS... 29 Hallintopalvelut... 34 Elinkeinopalvelut... 36 Tilaajapalvelut... 39 4.4. SIVISTYSPALVELUIDEN LAUTAKUNTA... 41 Varhaiskasvatuspalvelut... 42 Opetuspalvelut... 44 Vapaa-ajan palvelut... 46 4.5. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA... 48 Kiinteistö- ja huoltopalvelut... 49 Yhdyskuntapalvelut... 51 Viranomaispalvelut... 53 5. INVESTOINTIOSA... 56 6. LIITTEET... 61 Henkilöstösuunnitelma... 61 Ratkaisuvalta... 70

Talousarvio 2016 2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS Kannus huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista yksin ja yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa: o Luomalla laadukkaat ja asukaslähtöiset palvelut, jotka toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa o Huolehtimalla elinkeinoelämän hyvistä toimintaedellytyksistä o Edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä VISIO 2020 Kannus on monipuolisen elinkeinorakenteen, toimivien peruspalveluiden, hyvän talouden ja yhteistyön kaupunki. Kaupungin tulevaisuuden menestystekijät: o Vahva kuntatalous o Vetovoimainen ympäristö o Kilpailukykyinen yrityskanta o Osaaminen ja työvoiman saatavuus o Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020, tavoitteet 2016-2019, strategiset hankkeet Vahva kuntatalous Päämäärät 2020 Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Monipuolinen ja menestyvä yritystoiminta luovat kestävän verotulopohjan Tavoitteet 2016 2019 Vuosikate kattaa poistot. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino. Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Verotulojen positiivinen kehitys Strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman noudattaminen ja päivittäminen Päättäjien keskinäinen sopimus talouden ylläpidosta (valtuustosopimus) Oikea-aikaiset palvelurakenteen uudistukset ja suunnitellut investoinnit Hankerahoituksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisprosesseissa

Talousarvio 2016 3 Vetovoimainen ympäristö Päämäärä 2020 Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, monipuoliset tontti- ja asumisvaihtoehdot, hyvät peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Kitinkankaan alueesta on muodostunut tunnettu hyvinvointikeskus Tavoitteet 2016 2019 Monipuolinen tonttitarjonta Modernit ja kehittyneet vapaa-ajanpalvelut Kaupungin vetovoimaisuutta kehittävä hanketoiminta Strategiset hankkeet Kitinkankaan alueen kehittäminen Vapaa-aikapalveluiden monituottajamalli Kehittämisrahaston käyttö suuriin tie- ja katuhankkeisiin Panostaminen infraan Kilpailukykyinen yrityskanta Päämäärät 2020 Kannus tunnetaan menestyneistä yrityksistä ja innovatiivisista toimintatavoista Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet luovat uusia työpaikkoja Luonnonvara-alan kehittämisympäristö (biolaakso) on vakiintunut Yksityiset hyvinvointipalvelut ovat aito vaihtoehto julkiselle palvelulle Tavoitteet 2016-2019 Luonnonvara-alan kehittämiskeskus: toiminta vakiintunut ja luonut lisää työpaikkoja ja hanketoimintaa Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvu Kasvuyritysten toiminnan kehittämisen tukeminen, hanketoiminta Liikekeskushankkeen toteutuminen Rata-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen Strategiset hankkeet Oma yritysneuvonnan vakiinnuttaminen Yrityspalvelut Oy resurssien vahvistaminen Yritysten kasvua tukeva hanketoiminta Yhteistyön lisääminen oppilaitosten/tutkimuslaitosten, yritysten kanssa Hankerahoituksen hyödyntäminen ja omien kehittämishankkeiden käynnistäminen Osaaminen ja työvoiman saatavuus Päämäärät 2020 Palvelutuotannossa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kannus toimii houkuttelevana työpaikkana ja pendelöintikeskuksena.

Talousarvio 2016 4 Tavoitteet 2016 2019 Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Henkilöstön ammattitaito ja muutosvalmius mahdollistavat uudentyyppisen palvelutuotannon kehittämisen muuttuvissa olosuhteissa Julkissektorin työn arvostus lisääntyy Strategiset hankkeet Palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Muutoksen hallitsemisen ja työssä jaksamisen tukeminen työhyvinvointia edistämällä ja työkykyä aktiivisesti ylläpitämällä Henkilöstön eläköitymiseen ja rekrytointitarpeeseen varautuminen Esimiesten jaksamisen tukeminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020 Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa. Kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotanto on aito vaihtoehto asukkaalle ja kumppani kunnalliselle palvelutuotannolle. Tavoitteet 2016-2019 Toimiva ja tehokas palvelutuotanto. Jyta-liikelaitoksen tehokas ja tarvetta vastaava, kustannustehokas palvelurakenne ja -tuotanto. Yhteistyö 3. sektorin kanssa sosiaali- ja vapaa-ajanpalveluissa Monipuolinen ja toimiva valtion palveluiden yhteispalvelu Kannuksessa Strategiset hankkeet Sote- palveluiden laaja yhteistyö Yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvun edistäminen Palvelusetelin käytön laajentaminen Keskustan ja liikekeskuksen kehittäminen

Talousarvio 2016 5 1.2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja se noudattaa rakenteeltaan Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta. Suosituksessa käyttötalousosa jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteisella tehtävällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka rahoitetaan ensisijaisesti verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kohderahoitteiset tehtävät vastaavasti rahoitetaan pääosin tulorahoituksella, joka saadaan pääosin palveluiden myynneistä ulkopuolisille tai kunnan omille yksiköille. Kannuksen kaupungin talousarviorakenteessa kohderahoitteinen tehtävä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue. Kaikki muut tulosalueet ovat budjettirahoitteisia. Tärkein ero näiden kahden tehtävän välillä on se, että kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta, eli lautakuntaan nähden sitova erä on tilikauden tulos, kun taas budjettirahoitteiselle tehtävälle budjetoidaan menoja tulomäärärahat erikseen. Suosituksessa on annettu ohjeistusta myös tavoitteiden laadintaa varten..

Talousarvio 2016 6 1.3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos % Tuotanto -1,5-1,3-0,4 0,2 1,3 Palkkasumma 3,4 0,5 0,3 0,5 1,5 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,1 1,2 Inflaatio 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 Korkonoteeraukset Euribor 3 kk korko % 0,6 0,2 0,2 0,1 0,1 10 vuoden korko % 1,9 1,9 1,4 0,6 0,7 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö syyskuun lopussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuotteen kasvu on lähellä nollaa, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laajaalaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu.

Talousarvio 2016 7 1.3.2 Kunnallistalouden kehitys 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos % Toimintakulut 5,0 2,4 0,4 0,2 2,0 Palkkakulut 4,1 0,6-0,5-1,1 0,6 Verotulot 1,3 6,8 2,6 2,9-0,5 Valtionosuudet 5,4 2,6-1,1 0,4 7,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto Vuoden 2014 tilinpäätökset olivat kunnissa hyviä, johtuen mm. henkilöstömenosäästöistä, tuloveroprosenttien nostoista sekä liikelaitosten yhtiöittämisistä ja sen myötä lisääntyneistä kertaluonteisista tuloista. Kuntien kustannustaso pysyy maltillisena vaimeiden talousnäkymien vuoksi. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna kuntien kustannukset kohosivat vuonna 2014 vain 0,8 %, kun ne aikaisemmin kohosivat 2 3 % vuosittain. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan pysyvän noin 1 % ja ensi vuonna noin 1,2 % tuntumassa. Valtion vuodelle 2016 esittämät veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja n. 262 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista suurin vaikutus on työtulovähennyksen korottamisella. Veroperustemuutosten verotuloja vähentävä vaikutus kuitenkin kompensoidaan lisäämällä vastaavasti valtionosuutta. Myös kuntien yhteisöveroosuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen aiheuttaa noin 258 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat aikaisemmin päätetyn mukaisesti vuoteen 2017 saakka:

Talousarvio 2016 8 1.3.3. Kannuksen kaupungin talouden kehitys Julkista taloutta ohjataan vuodesta 2015 lähtien aiempaa voimakkaammin yhtenä kokonaisuutena, kun julkisen talouden suunnitelma otettiin käyttöön. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Kun julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on jatkossa koko julkisen sektorin kestävyyden turvaaminen, hallitus ei esimerkiksi voi enää tasapainottaa valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Julkisen talouden suunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa linkistä: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kuntatalous-ja-valtio/peruspalveluohjelma-ja-budjetti/documents/liite%204_julkisen_talouden_suunnitelma_vuosille_2016-2019.pdf Julkisen talouden suunnitelman rinnalla on valmisteltu myös kuntatalousohjelma, joka syventää julkisen talouden suunnitelmaa kuntataloutta koskevien päätösten osalta. Kuntatalouden tasapainotavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi kuntatalousohjelma arvioi kuntatalouden tilaa, kehitysarviota sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimilla. Kuntatalousohjelma 2016-2019 on kokonaisuudessaan luettavissa linkistä: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kuntatalous-ja-valtio/peruspalveluohjelma-ja-budjetti/documents/liite%203_kuntatalousohjelma_2016-2019.pdf Kaupungin pitkään jatkunut tasapainoinen talouskehitys kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2011 ja 2012 pääosin sosiaali- ja terveysmenojen ennakoimattoman suuren kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman, jota päivitettiin kesäkuussa 2013. Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nosto vuosille 2012, 2014 ja 2015, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013 sekä kouluverkkouudistus, joka toteutui syksyllä 2014. Myös sote-palveluita järjestävä Jyta on sopeuttanut toimintaansa monin tavoin.

Talousarvio 2016 9 Toimenpiteiden tuloksena vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksistä muodostui selkeästi ylijäämäisiä ja myös vuosikate kääntyi positiiviseksi. Myös vuodesta 2015 näyttää olevan tulossa jonkin verran ylijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP arvio TA 2016 2015 TOIMINTAKATE -28 615-29 767-29 111-29 183-30 186-30 418 Verotulot 15 648 15 958 17 515 17 884 18 551 18 092 Valtionosuudet 12 888 13 456 13 181 12 866 12 800 12 281 VUOSIKATE -107-372 1 578 1 588 1 154 943 YLI-/ALIJÄÄMÄ -687-1 024 853 363 210 0 Lainat /asukas 1 147 1 633 2 458 2 447 2 459 2 569 Kuntien km.lainakanta /asukas 2 037 2 261 2 553 2 694 2 963 3 242 1.3.4. Asukasmäärä ja työllisyys 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 5 736 5 675 5 643 5 619 5 619 Ikäjakauma: 0-6 -vuotiaat 481 480 505 503 503 7-15 -vuotiaat 684 671 653 626 626 16-18 -vuotiaat 279 266 237 228 228 19-64 -vuotiaat 3 208 3 140 3 096 3 079 3 079 65-74 -vuotiaat 579 616 646 662 662 75-84 -vuotiaat 353 344 357 365 365 yli 85 -vuotiaat 152 158 149 156 156 Työttömyysaste (syyskuun työllisyyskatsaus): - koko maa 8,9 10,9 12,0 12,8 - Keski-Pohjanmaa 7,9 8,4 9,8 9,6 - Kannus 7,4 8,7 9,6 8,8 Kaupungin asukasmäärä on heikentynyt tämän vuoden aikana verrattuna 31.12.2014 tilanteeseen. Lokakuun 2015 asukasmäärä oli 5 619 eli määrässä oli 24 asukkaan vähennys. Työttömyysaste sen sijaan on parantunut. Kannuksen työttömyysaste on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen. Kaupungin suurimpien työllistäjien osalta ei ole odotettavissa isoja muutoksia.

Talousarvio 2016 10 Asukasmäärän muutokset ikäjakaumittain tarkastellen: 2012 2013 2014 2015 Lapset ja nuoret 0-18 -vuotiaat 1 444 1 417 1 395 1 357 Muutos 23-27 -22-38 Eläkeläiset yli 65 -vuotiaat 1 084 1 118 1 152 1 183 Muutos 57 34 34 31 Lapset, nuoret ja eläkeläiset yht. 2 528 2 535 2 547 2 540 Muutos 80 7 12-7 Työikäiset 19-64 -vuotiaat 3 208 3 140 3 096 3 079 Muutos -41-68 -44-17 Asukasmäärä yhteensä 5 736 5 675 5 643 5 619 Muutos 39-61 -32-24 Väestöllinen huoltosuhde 0,79 0,81 0,82 0,82 1.3.5. Talousarvion laadinnan perusteet Vuoden 2015 ikäjakauma on väestörekisterin pohjalta arvioitu olettaen, että asukasmäärä vuoden vaihteessa olisi 5 619 asukasta. Työikäisten ja lasten määrässä tapahtuu edelleen laskua, mutta etenkin työikäisten määrän pienentyminen on hidastunut. Eläkeläisten määrä jatkaa kasvuaan. Väestöllinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta lasta, nuorta ja vanhusta on yhtä työikäistä kohti, kasvaa jonkin verran. Kaupunginhallitus antoi 18.8.2015 talouden tasapainottamisohjelmaan perustuvan talousarvion laadintaohjeen, jonka mukaan toimintatuottojen ja toimintakulujen määrärahoja ei nosteta lainkaan vuoden 2015 talousarviotasosta. Poikkeuksena tästä on elinkeinopalveluiden ja tilaajapalveluiden tulosalueet, joihin määrärahat varataan vuoden 2015 arvioidun toteutuman perusteella. Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen jäädyttäminen vuoden 2015 tasolle on perusteltua ja riittävää siksi, että toteutuneet tilinpäätökset ovat jo useana vuonna peräkkäin alittaneet talousarvion. Kunta-alan palkat nousevat n. 0,47 % vuonna 2016, joka tarkoittaa Kannuksen kaupungilla n. 45 000 euron lisäystä henkilöstömenoihin. Inflaation ennustetaan vuonna 2016 olevan n. 1,5 % tasoa. Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käytettävissä olevien tuoreimpien ennusteiden mukaisesti. Talousarvion laadintaa ja tavoiteasettelua on ohjannut myös tämän asiakirjan alussa esitelty kaupungin strategia, jota on päivitetty valtuustoseminaarien linjausten pohjalta. Myös hyvinvointikertomus 2013 2016 ja sen tuottama informaatio on otettu huomioon toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa.

Talousarvio 2016 11 1.4. TALOUSARVION SITOVUUS 1.4.1. Käyttötalousosa Käyttötalousmäärärahojen osalta kaupunginvaltuusto päättää kokonaismeno- ja tuloarviot seuraaville toimielimille; keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden lautakunta sekä teknisten palveluiden lautakunta. Toimielimet, eli lautakunnat ja kaupunginhallitus, päättävät kokonaismeno- ja tuloarviot omille tulosalueilleen. Poikkeuksena tästä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue, jonka määräraha on lautakuntaan nähden sitova. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu voimassaolevan talousarvioasetelman eli osastokartan mukaisesti. Osastokartta ratkaisuvaltoineen on tämän asiakirjan liitteenä. Ratkaisuvalta määrittelee, mikä toimielin tai viranhaltija päättää määrärahasta kullakin tasolla. Käyttötalousosassa esitetyt tavoitteet ovat sitovia samoin periaattein kuin määrärahat. Tässä talousarviossa esitetyt tavoitteet perustuvat valtuuston päivittämään strategiaan. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan ja määrärahojen käytön muut tavoitteet esitetään perustelujen yhteydessä. 1.4.2. Investointiosa Investointiosa on valtuustoon nähden nettositova hankkeittain tai hankeryhmittäin. Valtuustoon nähden sitovat hankeryhmät ovat atk-ohjelmistot, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, maa-alueet, pitkävaikutteiset menot, rakennukset ja kiinteät rakenteet ja laitteet. Sitovuus on hankekohtainen silloin kun se ylittää seuraavat rajat: Hankeryhmä Hankekohtainen esitysraja hankeryhmän sisällä Atk-ohjelmistot sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Maa-alueet Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 50.000 euroa 50.000 euroa 50.000 euroa 100.000 euroa 100.000 euroa 100.000 euroa

Talousarvio 2016 12 Aktivointirajan ylittävät/alittavat hankkeet Poistosuunnitelman mukaan investointien aktivointiraja on 10 000 euroa eli sitä pienemmät hankinnat kirjataan vuosikuluksi. Joskus saattaa käydä niin, että alun perin investointimenoksi budjetoidun hankkeen kokonaiskustannukset alittavatkin kyseisen 10 000 euron aktivointirajan, jolloin kustannukset kirjataan vuosikuluksi, vaikka niiden määräraha on investoinneissa. Tilanne voi olla myös päinvastoin, eli hankinta on budjetoitu vuosikuluksi, vaikka se pitääkin aktivoida ja kirjata investointimenona. Molemmissa tilanteissa määräraha siirretään kirjauksen mukana. Kyseessä on määrärahojen ns. tekninen muutos johon ei sisälly asian eikä sisällön muutosta. Nämä pienet määrärahasiirrot käyttötalouden ja investointien välillä tekee taloussihteeri.

Talousarvio 2016 13 2. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää kaupungin palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä kaupungin sisäisiä myyntejä ja ostoja: TULOSLASKELMA Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2016 Ts 2017 ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot Myyntituotot 1 015 561 938 682 918 540 Maksutuotot 470 379 498 944 498 473 Tuet ja avustukset 509 688 541 849 501 573 Muut tuotot 1 258 804 1 273 641 1 278 297 Toimintatuotot yhteensä 3 254 432 3 253 116 3 196 883 3 196 883 3 196 883 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 314 714-7 272 046-7 316 944 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 090 715-2 054 487-2 071 549 Muut henkilösivukulut -369 640-413 252-417 663 Palvelujen ostot -19 974 073-20 726 577-21 148 982 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 877 878-1 776 015-1 775 964 Avustukset -523 999-574 986-574 986 Muut menot -286 829-288 465-309 141 Toimintamenot yhteensä -32 437 847-33 105 828-33 615 229-33 615 229-33 615 229 Toimintakate -29 183 416-29 852 712-30 418 346-30 418 346-30 418 346 Verotulot 17 884 052 17 972 939 18 091 949 18 091 949 18 091 949 Valtionosuudet 12 865 714 12 834 000 13 280 624 13 280 624 13 280 624 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 624 10 000 10 000 Muut rahoitustuotot 48 334 16 000 16 000 Korkokulut -26 094-26 000-26 000 Muut rahoituskulut -8 750-11 000-11 000 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 22 114-11 000-11 000-11 000-11 000 Vuosikate 1 588 464 943 227 943 227 943 227 943 227 Poistot -1 027 758-1 073 762-1 073 762-1 073 762-1 073 762 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhteensä 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 560 706-130 535-130 535-130 535-130 535 Poistoeron muutos 101 989 100 535 100 535 100 535 100 535 Varausten muutos Rahastojen muutos -300 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Tilikauden yli-/alijäämä 362 695 0 0 0 0

Talousarvio 2016 14 Tuloslaskelma, jossa mukana sisäiset erät eli kaupungin sisäiset myynnit ja ostot: TULOSLASKELMA Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 SISÄISET ERÄT MUKANA Toimintatuotot Myyntituotot 3 369 569 3 444 546 3 349 844 Maksutuotot 472 514 498 944 498 473 Tuet ja avustukset 509 688 541 849 501 573 Muut tuotot 2 411 916 2 579 356 2 584 012 Toimintatuotot yhteensä 6 763 687 7 064 695 6 933 902 6 933 902 6 933 902 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 314 264-7 272 046-7 316 944 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 090 715-2 054 487-2 071 549 Muut henkilösivukulut -369 640-413 252-417 663 Palvelujen ostot -22 326 377-23 232 441-23 580 286 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 878 333-1 776 015-1 775 964 Avustukset -523 999-574 986-574 986 Muut menot -1 443 775-1 594 180-1 614 856 Toimintamenot yhteensä -35 947 103-36 917 407-37 352 248-37 352 248-37 352 248 Toimintakate -29 183 416-29 852 712-30 418 346-30 418 346-30 418 346 Verotulot 17 884 052 17 972 939 18 091 949 18 091 949 18 091 949 Valtionosuudet 12 865 714 12 834 000 13 280 624 13 280 624 13 280 624 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 624 10 000 10 000 Muut rahoitustuotot 48 334 16 000 16 000 Korkokulut -26 094-26 000-26 000 Muut rahoituskulut -8 750-11 000-11 000 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 22 114-11 000-11 000-11 000-11 000 Vuosikate 1 588 464 943 227 943 227 943 227 943 227 Poistot -1 027 758-1 073 762-1 073 762-1 073 762-1 073 762 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset erät yhteensä 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 560 706-130 535-130 535-130 535-130 535 Poistoeron muutos 101 989 100 535 100 535 100 535 100 535 Varausten muutos Rahastojen muutos -300 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Tilikauden yli-/alijäämä 362 695 0 0 0 0 Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Talousarvion 2016 toimintatuottojen ja -kulujen arviointi on pohjautunut kaupunginvaltuuston 14.6.2012 ja 10.6.2013 hyväksymiin talouden tasapainottamisohjelmiin sekä kaupunginhallituksen 18.8.2015 hyväksymään talousarvion laadintaohjeeseen. Sen mukaan vuoden 2016 talousarvion määrärahoja ei nostettu lainkaan vuoden 2015 talousarviotasosta. Poikkeuksena tästä oli elinkeinopalveluiden ja tilaajapalveluiden tulosalueet, joiden määrärahat

Talousarvio 2016 15 varattiin vuoden 2015 arvioidun toteutuman perusteella. Toiminnallisina muutoksina talousarviossa on huomioitu kansalaisopistotoiminnan laajeneminen Toholammin kunnan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Myös sivistyspalveluiden lautakunnan tulojen vähentyminen on huomioitu talousarviossa. Vuoden 2016 talousarviossa toiminnan nettokulut kasvavat vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 565 634 euroa eli 1,9 %. TOIMINTATUOTOT (1 000 ) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 6 360 6 771 6 764 7 065 6 934 6 934 6 934 Muutos % 8 % 9 % 6 % 4 % -2 % 0 % 0 % 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 TOIMINTAKULUT (1 000 ) 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut 36 126 35 882 35 947 36 917 37 352 37 352 37 352 Muutos % 7 % -1 % 0 % 3 % 1 % 0 % 0 %

Talousarvio 2016 16 0-5 000-10 000-15 000-20 000-25 000-30 000 TOIMINTAKATE (1 000 ) -35 000 TP TP TP TA TA TS TS 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintakate -29 766-29 111-29 183-29 853-30 418-30 418-30 418 Muutos % 7 % -2 % 0 % 2 % 2 % 0 % 0 % Verotulot VEROTULOT TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 1 000 - tulovero 14 090 15 531 15 667 15 589 15 858 - yhteisövero 967 1 042 1 067 1 070 920 - kiinteistövero 901 942 1 150 1 314 1 314 Yhteensä 15 958 17 515 17 884 17 973 18 092 18 092 18 092 Muutos % 0 % 10 % 2 % 1 % 1 % 0 % 0 % Veroprosentti 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,92 0,92 1,00 1,15 1,15 1,15 1,15 - vakituinen asuinrakennus 0,42 0,42 0,50 0,55 0,55 0,55 0,55 - muu asuinrakennus 0,92 0,92 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kaupungin tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodesta 2013 alkaen ja myös vuoden 2016 talousarvioehdotus rakentuu 20,50 %:n tuloveron varaan. Myös kiinteistöveroprosentit kaupunginvaltuusto päätti pitää vuoden 2015 tasolla myös vuonna 2016. Tämän vuoden eli vuoden 2015 talousarviossa verotuloja arvioitiin kertyvän yhteensä 17 972 939 euroa. Kuntaliiton ja verohallinnon ennusteiden mukaan verotuloja kertyy selkeästi arvioitua paremmin, eli n. 18 300 000 euroa.

Talousarvio 2016 17 Vuoden 2016 talousarvion verotulot on arvioitu edellisvuosien tapaan hyödyntäen Kuntaliiton veroennustemallia. Verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä 18 091 949 euroa eli ne laskevat vuoden 2015 toteutuvasta tasosta n. 200 000 euroa. Verotukseen on tulossa ensi vuonna monia veroperustemuutoksia, joiden arvioidaan vähentävän Kannuksen kaupungin verotuloja yhteensä n. 310 000 euroa. Suurin vaikutus on työtulovähennyksen korottamisella. Hallitusohjelman mukaisesti em. muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Ansiotuloverojen arvioidaan ensi vuonna pysyttelevän tämän vuoden toteutuvalla tasolla eli olevan n. 15 850 000 euroa. Ansiotuloverojen arvioinnissa on huomioitu kuntaliiton arvion mukaisesti maatalouden verotettavien ansiotulojen pienentyminen tukimaksatusten siirtojen vuoksi. Yhteisöverotulojen arvioidaan laskevan n. 200 000 euroa tämän vuoden toteutuvasta tasosta. Tämä johtuu kuntien määräaikaisen jako-osuuden korotuksen loppumisesta vuoden 2015 lopussa. Kiinteistöverojen arvioidaan pysyttelevän vuoden 2015 tasolla, koska kiinteistöveroprosentteihin ei tehty korotuksia eikä veroperusteidenkaan oleteta merkittävästi muuttuvan. 18 500 18 000 17 500 17 000 16 500 16 000 15 500 15 000 14 500 Verotulojen kehitys 2012-2016 15 958 17 515 17 884 17 972 18 300 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP ennuste 2015 18 092 TA 2016

Talousarvio 2016 18 Valtionosuudet VALTIONOSUUDET TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 1 000 - peruspalvelut 14 232 13 853 13 572 13 256 13 593 - muut valtionosuudet -776-672 -706-422 -312 Yhteensä 13 456 13 181 12 866 12 834 13 281 13 281 13 281 Muutos % 3 % -2 % -2 % 0 % 3 % 0 % 0 % Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2016 kertyvän kaiken kaikkiaan 13 281 000 euroa eli 447 000 euroa vuoden 2015 talousarviotasoa enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta arvioidaan vuonna 2016 kertyvän n. 13 593 000 euroa eli n. 337 000 euroa vuoden 2015 talousarviotasoa enemmän. Valtionosuus nousee valtionosuusleikkauksista ja ikärakenteen muutoksista huolimatta. Nousu johtuu veroperustemuutosten aiheuttaman verotulojen vähentymisen kompensoinnista valtionosuuksia lisäämällä sekä tähän asti neljän vuoden välein tehtävän valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusvuodesta. Vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Valtionosuuksiin liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy Kuntaliiton sivustolta linkistä: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/sivut/default.aspx Muiden valtionosuuksien summa jää lähes kaikissa kunnissa negatiiviseksi, koska omarahoitusosuus on suurempi kuin maksettava valtionosuus. Valtionosuuden arvioidaan vuonna 2016 olevan -312 000 euroa. Vuoden 2015 talousarviossa valtionosuudeksi on arvioitu 424 000 euroa, eli valtionosuus paranee 112 000 euroa. Tämä johtuu pääosin kansalaisopistotoimintaan saatavan valtionosuuden lisääntymisestä. Vuoden 2016 alusta Kannuksen kaupunki järjestää myös Toholammin kunnan kansalaisopistotoiminnan.

Talousarvio 2016 19 Valtionosuudet 2012-2016 13 600 13 500 13 400 13 300 13 200 13 100 13 000 12 900 12 800 12 700 12 600 12 500 13 456 13 281 13 181 12 866 12 834 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 1 000 - korkotuotot 14 6 9 10 10 - muut rahoitustuotot 12 11 48 16 16 - korkokulut -40-13 -26-26 -26 - muut rahoituskulut -6-11 -9-11 -11 Yhteensä -20-7 22-11 -11-11 -11 Muutos % 87 % -65 % -414 % -150 % 0 % 0 % 0 % Korkotuottoja arvioidaan vuonna 2016 kertyvän 10 000 euroa. Korkotuotot muodostuvat antolainojen koroista sekä osuuspääomien koroista. Talletusten korkotuotot jäävät pieniksi, koska kaupungilla ei ole merkittäviä talletuksia. Muita rahoitustuottoja arvioidaan kertyvän 16 000 euroa. Muut rahoitustuotot koostuvat perintätuotoista, osinkotuotoista sekä verotilitysten koroista. Korkokuluja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 26 000 euroa. Korkokulut koostuvat lainojen koroista. Kaupungin lainanotto on hoidettu pääosin kuntatodistusrahoituksella, jonka korkotaso on tällä hetkellä erittäin matala, n. 0,03 %:n tasoa. Korkokulut on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy matalalla ensi vuonnakin.

Talousarvio 2016 20 Muita rahoituskuluja arvioidaan kertyvän 11 000 euroa. Nämä koostuvat perintäkuluista, viivästyskoroista ja luottoprovisioista. Vuosikate, poistot ja varausten ja rahastojen muutokset Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus eli toiminta- ja rahoitustulot sekä verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet toiminta- ja rahoituskuluihin ja että sillä voidaan rahoittaa myös osa investoinneista ja/tai lainan lyhennyksistä. Vakaa kuntatalous edellyttää, että vuosikatteen tulisi olla tuloslaskelmaan kirjattujen poistojen suuruinen. Mikäli poistot ja vuosittaiset investoinnit ovat samaa suuruusluokkaa, tarkoittaa poistojen suuruinen vuosikate sitä, että investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä niitä varten tarvitse ottaa lainaa. Talousarvioesityksen vuosikate ei aivan riitä poistojen kattamiseen. Poistot ovat kasvaneet merkittävästi vapaa-aikakeskuksen saneerauksen valmistuttua. Saneerauksen poistoaika on 30 vuotta eli vuosipoisto on 166 000 euroa. Tilannetta parantaa poistoeron muutoksena kirjattava terveyskeskuksen ja kotirannan saneerauksiin tehtyjen investointivarauksien purkaminen, joka pienentää saneerauksista aiheutunutta poistorasitusta n. 105 000 euroa vuosittain. Investointivaraukset on purettu kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Tuloslaskelmaan kirjattu rahaston muutos 30 000 euroa, on vuosittainen tuloutus taseen kehittämisrahastosta. Kehittämisrahastosta myönnettävien avustusten menomäärärahat on varattu elinkeinotoimen avustuksiin ja syntyvä kustannusvaikutus eliminoidaan tulouttamalla vastaava summa kehittämisrahastosta. Näin avustuksen myöntämisestä ei synny tilikauden tulokseen vaikuttavaa kustannusta. Tilikauden ylijäämä Talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen, eli tilikauden yli-/alijäämä on 0 euroa.

Talousarvio 2016 21 1 000 853 YLI-/ALIJÄÄMÄ ( 1 000 ) 500 0-500 363 210 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tp ennuste 2015 0 0 0 TA 2016 TS 2017 TS 2018-1 000-1 024-1 500

Talousarvio 2016 22 3. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoituslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus eli vuosikate investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA ES 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 1 588 464 943 227 943 227 943 227 943 227 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -25 900 0 0 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 562 564 943 227 943 227 943 227 943 227 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit -998 619-1 161 000-1 643 000-4 081 000-943 000 Rahoitusosuudet inv.menoihin 103 053 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 87 782 50 000 50 000 98 000 50 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -807 784-1 111 000-1 593 000-3 983 000-893 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 754 780-167 773-649 773-3 039 773 50 227 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset -12 550 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 33 000 32 400 33 000 33 000 33 000 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 20 450 32 400 33 000 33 000 33 000 LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 316-526 300-526 300-263 150 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 400 000 661 673 1 143 073 3 269 923-83 227 LAINAKANNAN MUUTOKSET -126 316 135 373 616 773 3 006 773-83 227 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 648 914 0 0 0 0 Rahoitusosasta nähdään, että vuoden 2016 talousarviossa kaupungin vuosikate on 943 227 euroa ja nettoinvestoinnit 1 593 000 euroa. Vuosikate ei siis aivan riitä investointien rahoittamiseen, vaan rahoittamiseen tarvitaan myös uutta lainaa 649 773 euroa. Lisäksi vuonna 2016 lyhennetään lainoja 526 300 eurolla ja saadaan myönnetystä antolainasta lyhennystuloja 33 000 euroa. Kaiken kaikkiaan uutta lainaa tarvitaan vuonna 2016 siis n. 1 143 073 euroa.

Talousarvio 2016 23 Tulorahoitus Investoinnit Rahoituslaskelman vuosikate on sama kuin tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa paljonko toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista jää, kun toimintamenot ja rahoitusmenot on vähennetty.. Rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit ovat investointiosaan merkittyjen investointien menomäärärahat yhteensä. Investointeihin on varattu yhteensä 1 643 000 euroa vuodelle 2015. Määräraha kuluu pääosin investointiluonteisiin ylläpitokorjauksiin, mutta määrärahoja on osoitettu myös esim. kunnallistekniikan sekä katujen ja teiden rakentamisiin ja saneerauksiin. Investointien tarkemmat erittelyt löytyvät alkaen sivulta 56. Suunnitelmakaudella vuonna 2017 on suunniteltu toteutettavaksi n. 3 000 000 euroa maksava koulukeskuksen saneeraus. Toteutuessaan tämä nostaa kaupungin lainakannan vuonna 2017 yli 3 100 euroon per asukas. Arvioiden mukaan kuitenkin myös kuntien keskimääräinen nousee vuosittain n. 10 %, joten investoinnista huolimatta kaupungin lainakanta pysyttelisi myös vuonna 2017 alle valtakunnan keskimääräisen tason. Kaupungin eräänä strategisen tavoitteena on lainakannan pitäminen alle kuntien keskimääräisen tason. Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Antolainojen vähennyksiin on merkitty Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle Heinärivin rakentamiseen vuonna 2013 myönnetyn antolainan vuotuiset lyhennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennyksiin on merkitty velkakirjalainan lyhennys lainaehtojen mukaisesti. Kaupungilla on tällä hetkellä ainoastaan yksi velkakirjalaina. Vuodesta 2010 alkaen tarvittava lainanotto on toteutettu kuntatodistusrahoituksella eli ns. bullet -lainoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sovitun laina-ajan, esim. 1 kk päätyttyä, laina maksetaan kerralla pois ja otetaan uusi vastaava laina tilalle. Bullet-lainat ovat korkotasoltaan hyvin edullisia, n. 0,03 %, joten niiden korvaamista pitkäaikaisella velkakirjalainalla on syytä vielä lykätä kauemmaksi tulevaisuuteen. Vuoden 2016 talousarvioon on merkitty uutta lainan ottoa 1 143 073, joka käytetään velkakirjalainan lyhentämiseen ja investointien rahoittamiseen. Kaupungin velkamäärä asukasta kohti vuonna 2016 tulee olemaan n. 2 569 euroa ja nousee vuoden 2014 tilinpäätöstasosta n. 122 euroa/asukas. Ennusteiden mukaan

Talousarvio 2016 24 kuntien keskimääräinen lainamäärä vuonna 2016 on n. 3 200 euroa, eli kaupungin lainakanta jää selvästi sen alle. LAINAKANNAN MUUTOKSET TP 2014 TP-arvio 2015 TA ES 2016 TS 2017 TS 2018 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 316-526 300-526 300-263 150 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 400 000 526 300 1 143 073 3 269 923-83 227 = Lainakannan muutos -126 316 0 616 773 3 006 773-83 227 Lainakanta 13 815 790 13 815 790 14 432 563 17 439 336 17 356 109 Lainakanta /asukas 2 447 2 459 2 569 3 104 3 089 Kuntien keskim. lainakanta 2 694 2 963 3 242 3 501 3 768 Asukasluku 5 646 5 619 5 619 5 619 5 619 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 694 2 963 3 242 2 447 2 459 2 569 TP 2014 TP-arvio 2015 TA ES 2016 Lainat /asukas 3 501 3 768 3 104 3 089 TS 2017 TS 2018 Lainakanta /asukas Kuntien keskim. lainakanta

Talousarvio 2016 25 4. KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat Toimielin Toiminta-ajatus Kehitysnäkymät 4.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalipalvelut Kannuksessa. Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä kaikissa olosuhteissa. TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 8 632 9 489 TOIMINTATUOTOT 8 632 9 489 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 898-7 873 Palvelujen ostot -2 382-1 414 Aineet ja tarvikkeet -203 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT -9 280-9 490 0-9 490 0 - ULKOISET -9 162-9 490 0 - SISÄISET -119 0 0 TOIMINTAKATE -648-1 0-9 490 0 - ULKOINEN -530-1 0 - SISÄINEN -119 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -648-1 0-9 490 0

Talousarvio 2016 26 Tulosalue Tulosalueen tilivelvollinen Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Vaalit Keskusvaalilautakunta Vaalilain mukaisesti järjestettävät vaalipalvelut Kannuksessa. Tehtäviin kuuluu mm. yleisen ennakkoäänestyksen, laitos- ja kotiäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen järjestäminen, äänestystuloksen laskenta ja vahvistus, tiedottaminen sekä vaaliorganisaation koulutus. Vuonna 2016 ei ole vaaleja, vuonna 2017 järjestetään kuntavaalit ja v. 2018 presidentinvaalit. Tavoitteet Tavoite Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla. Toimenpide Vaalitoimitsijoita on riittävästi sekä ohjeistus ja koulutus hoidetaan asianmukaisesti. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 16 TS 17 TS 18 Äänioikeutettujen määrä 4 316 4400 0 4350 4350 Äänestys%/eduskuntavaalit 0 70 0 0 0 Äänestys%/presidentinvaalit 0 0 0 0 80 Äänestys%/kuntavaalit 0 0 0 70 0 Äänestys%/EU-vaalit 33,2 0 0 0 0 Prosessivirheen takia hylätyt äänet 0 5 0 5 0

Talousarvio 2016 27 Toimielin Toiminta-ajatus 4.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA Uuden kuntalain 84 mukaan tarkastuslautakunnan tulee valvoa luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi v.2017 alkaen. Tarkastuslautakunnan arviointityötä kehitetään kunnan toiminnan tuloksellisuutta tukevaksi. TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -5 046-5 291-5 291 Palvelujen ostot -8 219-13 600-13 600 Aineet ja tarvikkeet -69-150 -150 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT -13 334-19 041-19 041-19 041-19 041 - ULKOISET -13 090-19 041-19 041 - SISÄISET -244 0 0 TOIMINTAKATE -13 334-19 041-19 041-19 041-19 041 - ULKOINEN -13 090-19 041-19 041 - SISÄINEN -244 0 0 Muutos % 43 % 0 % 0 % 0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -13 334-19 041-19 041-19 041-19 041

Talousarvio 2016 28 Tulosalue Tulosalueen tilivelvollinen Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston valitsema tilintarkastaja kaudella 2013-2018 on KPMG Julkihallinnon Palvelut Oy, jonka vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, KHT Elina Pesonen. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Määrätavoitteet - tarkastuspäivät /v 13 13 13 13 13 - kokousten lukumäärä 7 7 7 7 7 Hallintokuntavierailut/johdon tapaamiset 5 4 5 5 5

Talousarvio 2016 29 Toimielin Toiminta-ajatus 4.3. KAUPUNGINHALLITUS Kannuksen kaupunki toimii tehokkaana ja verkostoituneena palvelualueena, joka huolehtii hyvin henkilöstöstään ja taloudestaan. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudesta ja elinkeinopolitiikasta sekä valvoo eri toimielinten ja kaupunkikonsernin, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet Tavoite Strategiset tavoitteet: Talouden tasapaino Tehokkaat ja toimivat palvelut Monipuolinen tonttitarjonta Toimenpide Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen seuranta ja raportointi, linjaukset mahdollisesti tarvittavista lisätoimista Maakunnallisen sote-kuntayhtymän perustamisen valmistelu. Hanketoiminnan hyödyntäminen. Kitinvaparin toimintamallin selvittäminen. Panostaminen kunnallistekniikkaan ja infraan. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate % poistoista 154,56 % 88 % 88 % 88 % 88 % Lainakanta /asukas 2 447 2 493 2 569 3 104 3 089 Kuntien keskim.lainak. /as. 2 694 3 100 3 242 3 501 3 768 Tuloveroprosentti 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % Kiinteistöveroprosentit: - yleinen - vakituiset asunnot - muut rakennukset 1,00 0,50 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00

Talousarvio 2016 30 TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA KAUPUNGINHALLITUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 575 825 622 135 336 444 Maksutuotot 0 0 0 Tuet ja avustukset 120 447 152 051 138 509 Muut toimintatuotot 1 494 5 377 5 377 TOIMINTATUOTOT 697 766 779 563 480 330 480 330 480 330 - ULKOISET 139 587 173 417 153 433 - SISÄISET 558 179 606 146 326 897 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 060 248-988 561-904 763 Palvelujen ostot -18 189 711-18 850 763-19 090 406 Aineet ja tarvikkeet -37 286-39 798-13 298 Avustukset -82 944-109 394-109 394 Muut toimintakulut -81 189-75 412-68 628 TOIMINTAKULUT -19 451 378-20 063 928-20 186 489-20 186 489-20 186 489 - ULKOISET -19 344 869-19 953 224-20 089 071 - SISÄISET -106 508-110 704-97 418 TOIMINTAKATE -18 753 612-19 284 365-19 706 159-19 706 159-19 706 159 - ULKOINEN -19 205 282-19 779 807-19 935 638 - SISÄINEN 451 670 495 442 229 479 Muutos % 3 % 2 % 0 % 0 % Poistot -42 250-56 212 0 0 0 Rahastojen muutos 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -18 765 862-19 310 577-19 676 159-19 676 159-19 676 159

Talousarvio 2016 31 KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Kannuksen Vuokra-asunnot Oy Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kannuksen Kaukolämpö Oy Kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka tehtävänä on vuokra-asuntojen hallinta ja rakennuttaminen sekä vapaaaikakeskuksen palvelutuotanto Tavoite Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste on vähintään 95 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadinta. KitinVaparin toimintamallin selvitys. Vapaa-aikapalveluiden yhteistoimintamallin rakentaminen. KitinVaparin kiinteistökustannukset pidetään hallitulla, enintään kaupungin talousarvioon varaaman määrärahan tasolla. Kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöjä, harjoittaa rakennus-, lunastus- ja vuokraustoimintaa sekä tarjota toimitila- ja rahoituspalveluja yrityksille Tavoite Kaupungin elinkeinopalveluiden tuottaminen erillisen palvelusopimuksen ja siinä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Liikekeskustan ja hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishankkeiden valmistelu ja toteuttaminen. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 64,90 %, muina omistajina Korpelan Voima ja Pouttu Oy

Talousarvio 2016 32 Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki Tavoite Yhtiö tuottaa lämpöä kilpailukykyiseen hintaan. Investoinnit mitoitetaan yhtiön kantokykyyn. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 65,29 %, toisena omistajana Senaatti-kiinteistöt Tavoite Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 50,49 %, muina omistajina Kannuksen Vesiosuuskunta, Lepi Oy ja Lestijokilaakson Siivous Tavoite Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 51 %, toisena omistajana K-P:n koulutusyhtymä

Talousarvio 2016 33 Tavoite Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kulut voidaan kattaa K-P:n koulutusyhtymältä perittävällä vuokralla. Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi seuraavat organisaatiot, joille toiminnallisia tavoitteita ei talousarviossa aseteta: Omistusosuus Kiinteistö Oy Hullunkangas Osakkuusyhtiö 47,5 % Korpelan Voima Kuntayhtymä 18,91 % K-P:n Liitto Kuntayhtymä 7,72 % K-P:n koulutusyhtymä Kuntayhtymä 6,55 % K-P:n erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Kuntayhtymä 5,40 % KANNUKSEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TYTÄRYHTIÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kannuksen Vuokraasunnot Oy 100 % Korpelan Voima 18,91 % Kiinteistö Oy Hullunkangas 47,5 % Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy 100 % Keski-Pohjanmaan liiton kuntayhtymä 7,72 % Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo 65,29 % Keski-Pohjanmaan Koulutuyhtymä 6,55 % Kannuksen Kaukolämpö Oy 64,90 % Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki 51 % Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä 5,40 % Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu 50,49 %

Talousarvio 2016 34 Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Hallintopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte henkilöstösihteeri Mirja Yli-Arvo taloussihteeri Leena Sämpi Hallintopalvelujen tulosalue käsittää yleishallintopalvelut (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, toimikunnat, hallintopalvelut ja muu yleishallinto), henkilöstöpalvelut, työsuojelun, tykytoiminnan, taloushallintopalvelut sekä yleisavustukset. It -palvelut siirtyvät 1.1.2016 alkaen teknisten palveluiden lautakunnan alaiselle tulosalueelle kiinteistö- ja huoltopalvelut. Toiminta-avustuksiin on varattu 45 000 :n määräraha seuraaviin kohteisiin: - Kannuksen Sotaveteraanit 5 800 - K-P:n Sotaveteraanipiiri 7 200 (veteraaniavustajahanke) - Kannuksen Sotainvalidit 2 500 - Nuorten työllistäminen 20 000 - Muut avustukset 9 500 Tavoitteet Tavoite Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Ajantasainen ja luotettava talousraportointi talouden seurantaa varten Palvelutuotantotavoitteet: Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa Toimenpide Talousarvion toteutumavertailu kuukausittain myös kaikille luottamushenkilöille, osavuosikatsaukset (tilinpäätösennusteet) 30.4. ja 30.9, tilinpäätös Talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä IT-palvelujen uuden toimintamallin kehittäminen yhteistyössä Kaustisen seutukunnan kuntien kanssa. Asiakirjahallinnan kehittäminen Uuden yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutosten edellyttämät suunnitelmat Säännöt ja ohjeistukset, joissa on huomioitu uuden kuntalain tuomat muutokset. Laaditaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma työpaikoille. Hallintosäännön, konserniohjeen sekä sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen

Talousarvio 2016 35 Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kaupunginvaltuuston kokoukset 5 6 6 6 6 Kaupunginhallituksen kokoukset 15 15 15 15 15 Taloushallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm. 6 5 5 5 5 Henkilöstöhallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm. 1 2 2 2 2 TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 568 334 615 582 329 891 Tuet ja avustukset 31 688 32 178 32 178 Muut toimintatuotot 1 494 5 377 5 377 TOIMINTATUOTOT 601 515 653 137 367 446 367 446 367 446 - ULKOISET 43 337 46 991 40 549 - SISÄISET 558 179 606 146 326 897 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -609 716-622 796-563 214 Palvelujen ostot -588 753-615 653-478 914 Aineet ja tarvikkeet -35 777-39 798-13 298 Avustukset -44 724-45 000-45 000 Muut toimintakulut -65 503-69 178-63 041 TOIMINTAKULUT -1 344 474-1 392 425-1 163 467-1 163 467-1 163 467 - ULKOISET -1 257 118-1 294 473-1 078 801 - SISÄISET -87 356-97 952-84 666 TOIMINTAKATE -742 959-739 288-796 021-796 021-796 021 - ULKOINEN -1 213 781-1 247 482-1 038 252 - SISÄINEN 470 822 508 194 242 231 Muutos % 0 % 8 % 0 % 0 % Poistot -42 250-56 212 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -785 208-795 500-796 021-796 021-796 021

Talousarvio 2016 36 Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Elinkeinopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Elinkeinopalveluiden tuottamisesta vastaa kaupungin 100 % omistama Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy. Elinkeinopalvelut sisältävät sekä aloittavien että kasvuyrittäjien yritysneuvonnan, yritysten kehittämispalvelut, maaseututoimen kehittämisavustukset sekä rahoitusosuudet seudullisiin ja kaupungin omiin kehittämishankkeisiin. Talousarviossa varaudutaan myös omiin Eu-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin. Yrityspalvelut käynnistää keskustan kehittämishankkeen yhteistyössä Toholammin kehitys Oy:n kanssa. Hanke on Leader-rahoitteinen. Kuntarahan myöntämisestä muiden hallinnoimille Eurahoitteisille hankkeille päättää Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n hallitus kaupunginhallituksen delegointipäätöksen mukaisesti. Maataloushallinnosta vastaa Lestijärven kunnan maaseutulautakunta, jonka hallinto-yksikkö Kaseka hoitaa Kannuksen kaupungin ja Kaustisen seutukunnan kuntien maaseutuhallinnon lakisääteiset tehtävät. Elinkeinopalveluiden toteuttamiseen ostopalveluna Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:ltä on varattu 94.350 euron määräraha. Markkinointiin on varattu 6.519 euroa ja uusyritysten neuvontaan (Firmaxi) 4.569 euroa. Avustuksiin on varattu määrärahaa 64 394 seuraavasti: - Kehittämisrahastoavustukset 30 000 - Maatalouden kehittämisavustukset 19.000 (sis. myös turkistalousneuvonnan) - Yrityskohtaiset avustukset 9 394 - Chydenius -instituutti 6 000

Talousarvio 2016 37 Hankerahoituksiin on varattu määrärahaa 81 704 seuraavasti: - Kaupungin hallinnoimat uudet hankkeet, kuntarahaosuus 31 704 - Rieska-Leader 25 000 - Muiden hallinnoimat uudet hankkeet, Kannuksen kuntarahaosuus 25 000 Tavoite Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Yritysten kasvu- ja kehittämistoiminnan tukeminen Liikekeskustojen kehittäminen Kitinkankaan hyvinvointialueen kehittäminen, yrittäjyyden kasvu Palvelutuotantotavoitteet: Yritysneuvonta kattaa n. 20 % toimivista yrityksistä Toimenpide Yritysten kehittämis- ja investointihankkeita vähintään 20 kpl. Kannuksen ja Toholammin yhteinen Lestijoki elää Leader-hanke. Käynnistetään hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishanke. Keski-Pohjan Yrityspalvelun tuki ja ohjaus yhdessä maakunnallisten yrityspalveluita toteuttavien hankkeiden kanssa. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Yritysten lukumäärä (yritysrek.) 488 495 470 480 490 Perustettujen yritysten lkm 30 30 30 30 30 Työttömyysprosentti 10,4 9 10 9 8 Yritysneuvonnan yhteydenotot 143 120 130 130 130 Yritysneuvonnan asiakasyritykset 90 80 50 60 60 Toimivat maatilat 110 108 108 106 104 Peltoala ha/tila 60,15 61 61 62 63 Peltoala Keski-Pohjanmaalla ha/tila 45,24 46 46 47 48