Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava LIIKENNE JA LOGISTIIKKA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAAKUNTAHALLITUS 10.11.2009 Päivitetty 7.11.2011 Pirkanmaan liitto
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 PIRKANMAAN MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ... 6 3 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 7 4 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE... 8 5 PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA KAAVA-ALUE... 8 6 LIITTYMINEN PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISUUTEEN... 9 7 TAVOITTEET... 9 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET... 11 9 VAIKUTUSALUE... 13 10 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSEN ARVIOINNIN MENETELMÄT... 14 11 OSALLISET... 15 12 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN... 16 13 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN VAIHEISSA... 17 14 KAAVOITUKSEN KULKU JA AIKATAULU... 19 15 YHTEYSTIEDOT... 20 2
TIIVISTELMÄ / OAS PÄHKINÄNKUORESSA Mikä on OAS? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten sen vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi suunnitelmassa kerrotaan ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Miksi kaava laaditaan? Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen seutu on valtakunnallisten pääliikenneväylien, valtateiden ja ratojen solmukohta. Tampereella sijaitsee maamme toinen rautatietavaraliikenteen järjestelyratapiha ja Pirkkalassa ulkomaanlentojen osalta maamme toiseksi vilkkain kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Maakunnan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin liikenneväyliin kohdistuu kehittämistarpeita, jotka tulee ratkaista ja sovittaa yhteen muiden alueidenkäyttötarpeiden kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavalla. Kaavan laatimisen yhteydessä voidaan osallistuminen ja vaikutusten arviointi järjestää myös lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Mitä Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellään? Maakuntavaltuuston 18.11.2008 38 tekemän päätöksen mukaan liikenne ja logistiikka - teemaa koskevaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan sisällytetään valtakunnalliset rataja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Mitä vaihtoehtoja on tutkittu? Kaavaprosessin aikana on selvitetty Tampereen mm. läntisen oikoradan alustavia linjausvaihtoehtoja ja järjestelyratapihan sijoittumista. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa oikorata esitetään kuitenkin yhteystarpeena eikä sen tarkkaa sijaintia määritellä. Sen sijaan esim. valtatien 3 linjausvaihtoehtojen vertailun perusteella on päädytty kaavassa esitettyyn linjaukseen. Mitä selvityksiä on tehty? Keskeiset kaavan taustaselvitykset käsittelevät raide- ja tieliikenteen kehittämistä Pirkanmaalla. Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla -selvityksessä (Pirkanmaan liitto ja Sito Tampere Oy 2010) arvioitiin raideliikenteen liikenteellinen tilaa ja rataverkon kehittämistarpeita Pirkanmaalla sekä kartoitettiin Tampereen läntisen oikoradan tarvetta. Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys (A-Insinöörit et al. 2008) koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä selvityksestä Tampereen järjestelyratapihan siirron toiminnallinen suunnittelu ja Tampereen järjestelyratapihan siirron tekninen suunnittelu. Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys pohjautui Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen esiselvitykseen (Pirkanmaan liitto et al. 2006), jossa pitkän tähtäimen kehittämistoimiin sisältyi myös esitys Tampereen järjestelyratapihan siirtämisestä Lempäälän-Pirkkalan väliselle alueelle. Järjestelyratapihan siirtoselvityksen rinnalla on tehty selvitys Tampereen läntisestä oikoradasta ja jatkoselvitys Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksesta. Pirkanmaan rataverkon lisäraiteiden tilantarvetarkastelussa (Pirkanmaan liitto 2010) ja Tampereen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelussa (Tampereen kaupunkiseutu ja Ratahallinkeskus 2009) on kartoitettu Pirkanmaan nykyisten ratojen mahdollisiin lisäraiteisiin liittyvät maankäytölliset ongelmakohdat ja rajoitteet. Valtatien 3 tieyhteydestä Marjamäki Kulju Pirkkala on laadittu vuonna 2010 verkollinen selvitys, jonka tavoitteena on ollut arvioida vuonna 1992 valmistuneen yleissuunnitelman ratkaisujen ajanmukaisuutta sekä selvittää oikaisuyhteyden rajapinnat suunnittelualueen tiedossa oleviin muihin hankkeisiin. 3
Selvitys Valtatie 3 Hämeenkyrö-Ylöjärvi, linjausvaihtoehtojen vertailu (Pirkanmaan liitto ja Ramboll Finland Oy, 2010) laadittiin hankkeen YVA-selostukseen ja teknisen selvitykseen perustuen. Selvityksessä käsitellään YVA-selostuksessa esitettyjen vaihtoehtojen keskeisiä vaikutuksia, vertailtaillaan vaihtoehtoja sekä esitetty jatkosuunnittelusta karsitut vaihtoehdot karsintaperusteluineen. Valtatietä 9 Akaa Urjala koskien on laadittu kehittämisselvitys ja tiesuunnitelma. Koko Turku Tampere yhteysvälin parantamisesta on laadittu kehittämisselvitys vuonna 2003. Urjalan ja Kylmäkosken väliselle tieosuuden on lisäksi laadittu joistakin yksittäisemmistä parantamiskohteista tiesuunnitelma. Selvityksessä muutosalueiden rakennetuista ja arkeologisista kulttuuriympäristöistä (FCG Finnish Consulting Group ja Pirkanmaan liitto 2011) ja sen täydennysraportissa Porin radan ja valtatien 9 eritasoliittymien osalta on kartoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen muutosalueiden maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Mitä tehdään ja milloin? Kaavan valmistelu on edennyt seuraavasti: - Päätös kaavan laatimisesta, Mkv 18.11.2008 38 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) alustava käsittely, Mkh 9.6.2009 216 - MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu, 23.10.2009 - OAS:n hyväksyminen ja kaavan vireille tulosta ilmoittaminen, Mkh 10.11.2009 366 - OAS nähtävillä 30.11.2009 4.1.2010 - Tavoitteet kaavatyölle, Mkh 29.6.2010 174 - Vastineet OAS:sta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, Mkh 13.4.2010 106 - Neuvottelu ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa, Liikennevirasto 30.9.2010 - Kaavan tilannekatsaus ja lähetekeskustelu, Mkh 19.10.2010 - Valmisteluaineiston (MRL 62 ) hyväksyminen nähtäville, Mkh 9.11.2010 289 - Valmisteluaineisto nähtävillä 29.11.2010 7.1.2011 - Vastineet valmisteluvaiheen aineistosta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, MKH 31.5.2011 (145 ) - Kaavaehdotuksen käsittely ja nähtäville asettaminen Mkh 7.11.2011 Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 21.11. 30.12.2011. Kaavoitustyöhön liittyen järjestetään nähtävillä olon jälkeen viranomaisneuvottelu. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus antaa vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Maakuntavaltuusto hyväksyy Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan ja kaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kuka voi vaikuttaa? Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset, viranomaiset ja yhteisöt. Käytännössä kaikilla, joiden elämään kaava jotenkin vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Miten ja koska voi vaikuttaa? Maakuntahallitus päätti koouksessaan 7.11.2011 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville Pirkanmaan liittoon ja sen jäsenkuntiin 21.11.2011 30.12.2011 väliseksi ajaksi ja pyytää siitä lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Nähtävillä olosta tiedotetaan maakunnan virallisessa tiedotuslehdessä Aamulehdessä, maakunnan kuntien ja Pirkanmaan liiton ilmoitustauluilla ja internetissä www.pirkanmaa.fi. Osallisilla on mahdollisuus tarvittaessa tehdä muistutus kaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana eli viimeistään 30.12.2011. Ehdotusta tullaan esittelemään asukastilaisuuksissa. Maakuntavaltuusto hyväksyy vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa suoraan ympäristöministeriöön. Ministeriö vahvistaa kaavan kokonaan tai osittain tai jättää sen vahvistamatta. Vaihemaakuntakaava tulee voimaan kun vahvistamista 4
koskevasta päätöksestä on kuulutettu. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edellytyksenä on, että henkilö on valittanut jo hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön. Mistä saa lisätietoa? Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12 PL 76 33201 Tampere vaihde 03 2481 111 sähköposti pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi 5
1 JOHDANTO Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten sen vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi siinä kerrotaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan, ja sen ajantasainen versio on nähtävillä liiton kotisivuilla osoitteessa www.pirkanmaa.fi. Alueiden käytön suunnittelun periaatteita ovat avoimuus ja vuorovaikutteisuus sekä edellytysten luominen sille, että kaikilla niillä, joita asiat koskevat, on mahdollisuus osallistua kaavaan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmoittaa mielipiteensä asiasta. Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. He tuovat kaavoittajien tietoon, mitkä asiat ovat asukkaille ja alueella toimijoille tärkeitä. Osallisten osallistumismuodot määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Menettelytapoja valittaessa on otettava huomioon vaikutusalueen laajuus, maankäytön merkittävyys ja osallisten määrä. Kaikki mainitut seikat korostavat yleisen tiedottamisen merkitystä, kun kyseessä on maakuntakaava. Osallisiksi luetaan tässä maakuntakaavassa sekä kansalais- ja viranomaistahoja että julkisia (kuntia ja seurakuntia) ja yksityisiä yhteisöjä (kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata kuntakaavoitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnalliset tarpeet otetaan niissä huomioon. Lain mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Tällöin kaava koskee tiettyä asiakokonaisuutta tai osa-aluetta. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä asiakokonaisuuksia, ja sen tarkoituksena on täydentää ja tarkistaa vuonna 2007 vahvistettua Pirkanmaan 1. maakuntakaava ko. asiakokonaisuuksien osalta. 2 PIRKANMAAN MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen kehittämisasiakirjaan, maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden kuluttua. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Siinä käsitellään yhteiskunnan eri toimintoja ja kehittämisstrategioita. Suunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi, ja sitä tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioonottaminen. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä kos- 6
kevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat. 3 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka harjoittavat alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista. Velvoitteen on katsottu koskevan myös valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) tarkoitettuja valtion liikelaitoksia, niiden hoitaessa viranomaistehtäviä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoitus ei koske yhteystarvemerkintöjä. 7
4 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on laadittu koko maakunnan alueen ja useimmat alueidenkäyttötarpeet käsittävänä kokonaiskaavana. Siinä on osoitettu maankäytön pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraavaksi 20 vuodeksi. Maakuntahallitus päätti 18.12.2007, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihemaakuntakaavoitus. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) laadinta käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä 28.5.2008. Vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä 18.11.2008. Samassa kokouksessa käynnistettiin myös Pirkanmaan 3. keskusjätevedenpuhdistamoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan laadinta. Maakuntahallitus keskeytti 3. vaihemaakuntakaavan laatimisprosessin kokouksessaan 9.6.2009. 5 PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA KAAVA-ALUE Maakuntavaltuuston päätöksen 18.11.2008 38 mukaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava laaditaan liikenne- ja logistiikkateemaa koskevana vaihemaakuntakaavana ja siihen sisällytetään valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Alueellisesti vaihemaakuntakaava kattaa koko Pirkanmaan. Kuva 2. Pirkanmaan kunnat ja pääliikenneverkko. (Pirkanmaan liitto 2011. Maanmittauslaitos 103/MML/11) 8
6 LIITTYMINEN PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISUUTEEN Vaihemaakuntakaava esitetään kaavakartalla, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Vaihemaakuntakaavaan kuuluu myös kumottamien merkintöjen kartta. Vahvistaessaan maakuntakaavaa ympäristöministeriö kumoaa voimassa olevasta Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ne merkinnät, jotka vaihemaakuntakaavassa on päivitetty. Muilta osin Pirkanmaan 1. maakuntakaava jää voimaan. 7 TAVOITTEET Vaihemaakuntakaavan tavoitteet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) pohjalta. Maakunnallisten tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntasuunnitelman 2025 tavoitteet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja sen tavoitteet muodostavat niin ikään lähtökohdan kaavatyölle. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien kaavoituksessa. Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2009 voimaan tulleiden tarkistettujen tavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät erityisesti toimiviin yhteysverkostoihin, toimivaan aluerakenteeseen sekä elinympäristön laatuun. Maakunnan liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden, vesiväylien ja lentoasemien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet turvataan. Ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä ennalta ehkäistään sijoittamalla suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Myös melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta tulee edistää ja turvata edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Maakunnan suunnittelussa edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAIN TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa lähtökohdan ja tavoitteet vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleinen tavoite (MRL 1 ), alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (MRL 5 ) ja maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) ohjaavat vaihemaakuntakaavan laadintaa. 9
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Kaava laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET Maakunnan kehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan Pirkanmaa 2025, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 28.10.2009. Maakuntasuunnitelma sisältää Pirkanmaan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Infrastruktuurin - liikenteen, logistiikan, aluerakenteen ja teknisen huollon - toimivuuden näkökulmasta tavoitteena on, että Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin ovat tässä tukena PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja sen tavoitteet muodostavat lähtökohdan kaavatyölle. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenne- ja logistiikkateemaa koskevat tavoitteet kohdistuvat tieverkkoon, raideliikenteen aluevarauksiin sekä lento- ja vesiliikenteen aluevarauksiin. Tieverkon toiminnallinen luokitus on lähtökohtana tieverkon tekniselle mitoitukselle. Tieverkolla aluevarausten päätavoitteena on mm. maakunnan sisäisten yhteyksien varmistaminen, yhteyksien turvaaminen pääkaupunkiseudulle, tärkeimpiin satamakaupunkeihin sekä toisiin valtakunnanosakeskuksiin. Tavoitteena on myös seutukuntien toimivuuden edistäminen asuinja työssäkäyntialueena sekä tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. 10
Maakuntakaavan raideliikenteen aluevarauksin mahdollistetaan rataverkon kuljetuskapasiteetin säilyminen, nopea junaliikenne, taajamajuna-, kiskobussi- ja tavaraliikenne, sekä rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Lentoliikenteen aluevarausten päätavoitteena on mahdollistaa Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen, hyödyntää kentän liikenteellisesti edullinen sijainti mm. elinkeinoelämän tarpeisiin ja rajoittaa melusta kärsivien toimintojen sijoittumista kentän lähialueille. PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Maakuntavaltuuston päätöksen 18.11.2008 mukaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (liikenne ja logistiikka) sisällytetään valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja maakunnallisista alueiden käyttöä linjaavista tavoitteista. Maakuntahallitus on 29.6.2010 hyväksynyt täsmennetyt tavoitteet ohjaamaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa. - Pirkanmaan liikenteellistä ja logistista asemaa vahvistetaan eri liikennemuotojen yhteistyötä kehittämällä - Olemassa olevien ratojen, maanteiden ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämismahdollisuudet sekä eri liikennemuotojen yhteistyön sujuvuus turvataan - Päätieverkon kehittämisedellytykset varmistetaan - Pääradalla varmistetaan henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus ja kapasiteetti pitkällä aikavälillä - Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä olemassa olevalla rataverkolla pyritään edistämään - Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiselle luodaan edellytykset ja lentoaseman saavutettavuus eri liikennemuodoilla varmistetaan - Eri kuljetusmuotojen yhteistyötä pyritään edistämään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan logistisia aluekokonaisuuksia kehittämällä - Tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille pyritään varaamaan riittävät alueet - Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja Tampereen järjestelyratapiha pyritään sijoittamaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen ja luonnon kannalta herkistä alueista - Asutus ja muut melulle herkät toiminnot sekä maanpuolustuksen ja sotilasilmailun tarpeet otetaan huomioon Vaihemaakuntakaavalla päivitetään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenne- ja logistiikkateemaan kuuluvia merkintöjä. Vaihemaakuntakaava laaditaan vastaamaan ohjausvaikutukseltaan kaavan pohjaksi laadittuja selvityksiä. Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa. Kaavan vaikutukset arvioidaan monipuolisesti ja merkintöjen ohjausvaikutukset huomioiden. 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja sen maankäyttövaraukset muodostavat lähtökohdan kaavatyölle. Maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen on Pirkanmaan liiton ja muiden viranomaisten yhteistyöllä laadittu mm. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskusta, Tampereen läntistä oikorataa ja järjestelyratapihan siirtämistä koskevat selvitykset. Näillä liikenne- ja logistiikkateemaan kuuluvilla kokonaisuuksilla on valtakunnallista ja maakunnallista merkitystä, joten ne tulee ratkaista ja sovittaa yhteen maakuntakaavalla. Vuonna 2006 laaditun Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskusta koskevan esiselvityksen (Pirkanmaan liiton julkaisu D 86) mukaan Tampereen seutu pohjoismaiden suurimpana sisämaankaupunkialueena synnyttää jo itsessään huomattavia tavaravirtoja. Tampereen kaupunkiseutu sijaitsee maamme elinkeinoelämän keskipisteessä ja pääliikenneväylien solmukohdassa. Hyvien rauta- ja valtatieyhteyksien päässä sijaitsee seitsemän satamaa, jotka välittävät ulkomaankaupan tavaravirtoja maailmalle. Esiselvityksessä logistiikkakeskukselle etsittiin 11
vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Tampereen kaupunkiseudulta. Parhaaksi sijaintipaikaksi osoittautui Tampere-Pirkkalan rajaseutu Linnakorven ja Sarankulman eteläpuolelta. Esiselvityksen jälkeen laadittiin Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma (Pirkanmaan liiton julkaisu D 90), joka valmistui vuonna 2008. Aluevaraussuunnitelmassa tutkittiin logistiikka-alueen tarkempaa sijaintia, aluerajausta, sisäistä aluerakennetta, liikenneväyliä ja alueen rakentamiskustannuksia. Keväällä 2007 Ratahallintokeskus, VR-konserni ja Pirkanmaan liitto katsoivat tarpeelliseksi täydentää logistiikkakeskuksen esiselvitystä Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsevan järjestelyratapihan mahdollisen siirtämisen osalta. Tällöin päätettiin käynnistää jatkoselvitys, jossa määritettiin järjestelyratapihan siirtämiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja tekniset yksityiskohdat. VR-konserni tilasi Oy VR-Rata Ab:n Rautatiesuunnittelulta toiminnallisen selvityksen, jonka tavoitteeksi asetettiin määritellä uuden järjestelyratapihan mahdollinen sijainti, raiteistomalli, alustavat tekniset ratkaisut, tarvittavat yhteydet ja hankkeen kytkeytyminen Tampereen alueen muihin rautatiejärjestelmän kehittämissuunnitelmiin. Samassa yhteydessä Ratahallintokeskus ja Pirkanmaan liitto tilasivat Oy VR-Rata Ab:n Rautatiesuunnittelulta Viinikan ratapihan siirtämiseen vaadittavan teknisen suunnittelun. Työssä määriteltiin liikenteellisen selvityksen pohjalta ratapihan siirtämisen edellyttämät tekniset ratkaisut, aluetarve sekä toimenpiteiden kustannusarvio. Erillisten suunnitelmien tulokset kirjattiin Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys-raporttiin. Syksyllä 2007 Pirkanmaan liitto yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa käynnisti selvityksen Tampereen läntisen oikoradan toteuttamismahdollisuuksista. Esiselvityksen tavoitteena oli mm. tutkia olisiko radan toteuttaminen teknisesti mahdollista ja mitä hyötyjä tai haittoja uudesta radasta olisi. Oikoradan esiselvityksen lähtökohtana oli järjestää päärataa kulkeva tavaraliikenne Tampereen länsipuolitse oikorataa pitkin ja rauhoittaa nykyinen Tampereen keskustan läpi kulkeva päärata henkilöliikenteelle. Tampereen läntinen oikorata kytkeytyi rautatieliikenteen kannalta samaan aikaan selvitettäviin muihin em. liikennehankkeisiin. Selvitysten tuloksena oli, että Tampereen läntinen oikorata on erittäin tärkeä elementti rautatieliikenteen pitkän tähtäimen kehittämisessä sekä valtakunnan rataverkolla että Tampereen seudun liikenneverkolla. Tampere on viiden ratasuunnan risteysasema, joten oikoradan vaikutukset ulottuvat huomattavasti Tampereen seutua laajemmalle alueelle. Helsinki-Tampere- Oulu-pääradan liikenteen välityskyky ja Tampereen henkilö- ja järjestelyratapihan kapasiteetit määrittelevät pitkälti junaliikenteen tulevaisuuden roolin ja kasvumahdollisuudet koko Etelä- ja Länsi-Suomessa. Oikorataselvityksen pohjalta esitettiin mm. suunnitteluntyön jatkamista mahdollisen yhteystarvevarauksen merkitsemiseksi maakuntakaavaan, oikoradan pääsuuntaselvityksen laatimista ja selvityksen laatimista oikoradan ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhteen kytkemisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Nämä toimenpide-ehdotukset muodostavat keskeisen lähtökohdan kaavatyölle, jonka aikana eri liikenne- ja logistiikkateemaan kuuluvat asiakokonaisuudet sovitetaan toisiinsa ja muuhun maankäyttöön. Edellä mainitut selvitykset on laadittu erillisselvityksinä, eikä niiden laatimisen yhteydessä tarkasteltu eri hankkeiden sovittamista toisiinsa tai muuhun maankäyttöön kokonaisuutena. Vaihemaakuntakaavan avulla voidaan selvittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja sijaintipaikkoja ja tarkentaa aiemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Vaihemaakuntakaavaprosessin aikana on laadittu erillisselvityksiä, joihin kaavaratkaisu perustuu. Näistä keskeisiä ovat oikoradan esiselvityksen tarkistaminen, jossa tutkittiin oikoradan ja järjestelyratapihan sijoittumisvaihtoehtoja ja toteuttamismahdollisuuksia, sekä vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöselvitykset. Lisäksi on hyödynnetty muiden tahojen tuottamia selvityksiä. Esim. valtatieverkon osalta vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat Tiehallinnon vuonna 2008 käynnistämät VT 3:n YVA-selvitys välillä Ylöjärvi-Hämeenkyrö ja Marjamäki- 12
Kulju-Pirkkala verkollinen selvitys sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus VT 9:n kehittämisestä Tampereen ja Oriveden välillä. 9 VAIKUTUSALUE Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusalueen suuruus vaihtelee arvioitavana olevan asiakokonaisuuden mukaan. Osa vaikutuksista ulottuu kauas maakunnan rajojen ulkopuolelle, osa kohdentuu vain kaavassa osoitetun sisällön välittömälle lähialueelle. Vaihemaakuntakaavan keskeistä sisältöä ovat liikennejärjestelmän osat ja niihin liittyvät uudet logistista sijaintia hyödyntävät kehittämisalueet. Näihin liittyvä liikenteen ja maankäytön vaikutusalue on selvästi valtakunnallinen. Aluerakenteellinen vaikutusalue kattaa kehitettävien liikennekäytävien päissä tai varrella olevat merkittävät kaupunkiseudut, joissa osassa on ulkomaan satamia tai lentokenttiä. Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue on liikenneverkon ja erityisesti pääradan osalta kansainvälinen. Pohjanlahden kiertävä Botnian käytävä, jonka osia Suomessa ovat päärata ja nelostie, on juuri esitetty osaksi Euroopan ydinverkkoa (TEN-T). Ydinverkko muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan ja siihen sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle EU:n sisämarkkinoilla sekä myös EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä. EU:n TEN-T-tuki ohjautuu pääasiassa ydinverkolle, jonka tulee olla valmis vuoteen 2030 mennessä. Kuva 3. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutukset alueiden välisiin yhteyksiin ja saavutettavuuteen. (A-insinöörit 2011.) 13
10 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutusten arviointi (maankäyttö- ja rakennuslain 9 ) on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä (maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 ) otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi. Se on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua, ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa mahdollisimman ajantasaisesti kunkin kaavavaiheen käyttöön. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa prosessille ja siihen osallistuville monipuolista, objektiivista ja myös kriittistä tietoa. Arvioinnin tehtävänä on tukea vaihtoehtojen laadintaa ja kaavaratkaisun valintaa. Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnista ovat vastanneet A- insinöörit Suunnittelu Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy ja Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusryhmän suunnittelijat. Arvioinnista on koottu raportti Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi (7.11.2011). Vaikutusten arvioinnissa vertailuvaihtoehtona on voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Yhtenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on Pirkanmaata laajempi aluerakenne, jossa korostuvat Pirkanmaalle tärkeät valtakunnalliset kehittämiskäytävät. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan arvioinnissa on ollut olennaista kaavan vaikutusalueen määrittäminen, välittömien ja välillisten vaikutusten tunnistaminen, vaikutusten merkittävyyden arvioiminen, arvioinnin epävarmuustekijöiden tunnistaminen ja kaavan tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointi on pääosin laadullista ja siinä on pyritty kuvaamaan ensisijaisesti muutoksen suunta ja vaikutuksen merkittävyys. Vaikutusten arviointi tehtiin kaksijakoisesti: kehittämisperiaatemerkintöjen vaikutukset on arvioitu omana kokonaisuutenaan ja muut merkinnät omanaan. Muut vaihemaakuntakaavaan liittyvät vaikutusten arvioinnit Kaavan kokonaisvaikutusten arvioinnin lisäksi vaikutusten arviointia on tehty kaavaan sisältyvien hankkeiden yhteydessä. Eri hankkeiden vaikutuksia on kuvattu kaavan taustaselvityksissä, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa koskien valtatien 3 parantamista välillä Hämeenkyrö Ylöjärvi. Arviointitulokset ovat avoimesti osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen saatavilla ja edelleen arvioitavina. Arviointiraportti ja kaavan taustaselvitykset ovat tutustuttavissa internetissä ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan Pirkanmaan kunnissa ja Pirkanmaan liitossa. 14
11 OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset, viranomaiset ja yhteisöt. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden (osallisten) kanssa, joita asiat koskevat. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan osallisia ovat mm. (luettelossa on mainittu esimerkkejä eri osallistahoista): Maanomistajat kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat sekä maanomistajia edustavat järjestöt Pirkanmaalla toimivat kalastuslain mukaiset kalastusalueet Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa asukkaat ja heitä edustavat järjestöt kaava-alueen ulkopuolisten maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat alueella työssä käyvät elinkeinon harjoittajat alueen virkistyskäyttäjät Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pirkanmaan kunnat naapuriliitot valtion keskus- ja aluehallinnon viranomaiset Ympäristöministeriö Liikennevirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Metsähallitus Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Metsäkeskus Länsi-Suomen sotilaslääni Ilmavoimat Satakunnan lennosto Huoltovarmuuskeskus Ilmailuhallinto Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Finavia VR-Yhtymä oy VR Transpoint Logistiikkayritykset Satamat Lentoyhtiöt Asiantuntijalaitokset Geologian tutkimuskeskus Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt Kuljetusalan järjestöt Metsäteollisuus ry. Huolinta-alan yritykset 15
Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt Tampereen kauppakamari Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri MTK Pirkanmaa Pirkanmaan yrittäjät Autoliiton Tampereen seudun osasto ry 12 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN Osallistumismenettelyistä ja tiedottamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 63, 65 ). Vaihemaakuntakaavasta ja sen osallisuusmenettelystä ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti mahdollisimman laajalle joukolle. Vaihemaakuntakaavan osallisuusmenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, esittelytilaisuudet ja sidosryhmäneuvottelut sekä vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen mukaisen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa. Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella (maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä tutustumista ja kommentointia varten Pirkanmaan liiton toimistossa (Nalkalankatu 12, 33200 Tampere) sekä Pirkanmaan liiton kotisivuilla. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Pirkanmaan liiton jäsenkuntien virallisiin palvelupisteisiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa sekä kaavan valmisteluvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Hämeenkyrössä, Nokialla, Tampereella ja Lempäälässä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä tullaan myös järjestämään yleisötilaisuuksia. Kaavan vireille tulosta sekä kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olosta kuulutettiin liiton silloisissa virallisissa ilmoituslehdissä, joita olivat Aamulehti, Uutispäivä Demari ja Suomenmaa. Kuulutukset julkaistiin lisäksi Pirkanmaan liiton ja kaikkien kuntien ilmoitustauluilla sekä Pirkanmaan liiton internetsivuilla. Lisäksi kuulutukset ja ilmoitukset yleisötilaisuuksista julkaistiin seuraavissa paikallislehdissä: Pirkkalainen, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Nokian Uutiset, Ylöjärven Uutiset, Tamperelainen ja Hämeenkyrön Sanomat. Kaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Aamulehdessä sekä em. paikallislehdissä. 16
Kaavavaiheista tiedotetaan alueellisiin, maakunnallisiin ja paikallisiin lehtiin, radioihin ja paikallistelevisioon. Kaavan valmisteluun liittyvää palautetta on kerätty valmistelun kaikissa vaiheissa. Kaavaehdotus on nähtävillä 21.11. 30.12.2011, jona aikana kaavasta voi jättää muistutuksen. 13 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN VAIHEISSA Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaiheessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen yhteydessä, määriteltiin, ketkä ovat osallisia, valittiin osallistumistavat ja pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennuslain 66 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot ja kannanotot. Tavoitevaiheessa käsiteltiin palaute (lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta) maakuntahallituksessa sekä tarkennettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Selvitettiin viranomaistahojen, asukkaiden ja elinkeinoelämän tavoitteita. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavan tavoitteet. Valmisteluvaiheessa käytiin tarpeen mukaan jatkoneuvotteluja eri tahojen kanssa, mahd. yhteydenpito maanomistajiin. Maakuntahallitus käsitteli maakuntakaavaluonnoksen ja päätti sen nähtävillä olosta sekä pyysi lausunnot sidosryhmiltä ja viranomaisilta. Muille osallisille annetiin mahdollisuus jättää mielipiteet kaavaluonnoksesta (maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ). Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä kunnissa ja liitossa. Kaavaluonnoksesta pidettiin kunta-/ seutukuntakohtaisia esittelytilaisuuksia. Ehdotusvaiheessa maakuntahallitus käsitteli saadun palautteen ja antoi vastineet muistutusten tekijöille ja lausunnon antajille. Maakuntakaavaluonnos täydennettiin maakuntakaavaehdotukseksi. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja päätti sen asettamisesta nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot ja varataan muille osallisille mahdollisuus muistutusten tekoon (maankäyttö- ja rakennuslain 65 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 ). Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot. Pidetään viranomaisneuvottelu. Maakuntahallitus päättää muistutusten, lausuntojen sekä viranomaisneuvottelussa esiin tulleiden asioiden huomioon ottamisesta. Maakuntahallitus ja -valtuusto hyväksyvät vaihemaakuntakaavan. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan (maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 mom., kuntalain 63 ja 85 :n 1 mom.) ja kaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistamisvaiheessa hyväksymispäätöksestä voi valittaa suoraan ympäristöministeriöön. Ministeriö vahvistaa kaavan kokonaan tai osittain tai jättää sen vahvistamatta. Vaihemaakuntakaava tulee voimaan, kun vahvistamista koskevasta päätöksestä on kuulutettu. Ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 17
Viranomaisneuvottelut Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään vähintään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66, MRA 11 ) Ympäristöministeriön ja Pirkanmaan liiton kesken. Neuvotteluihin kutsutaan lisäksi Pirkanmaan ympäristökeskus ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Maankäyttö- ja rakennuslaki 66 Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä asianomaiseen ministeriöön ja alueelliseen ympäristökeskukseen. Asianomaisen ministeriön, alueellisen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Maankäyttö- ja rakennusasetus 11 Maankäyttö - ja rakennuslain 66 :n 1 momentissa tarkoitettu viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Maakunnan liiton tulee sopia ympäristöministeriön kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. Neuvotteluun kutsutaan alueellinen ympäristökeskus ja ne muut viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Pirkanmaan liitto on järjestänyt ensimmäisen viranomaisneuvottelu ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laittamista. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Muu viranomaisyhteistyö Maakuntakaavan laatimisen eräänä lähtökohtana on eri viranomaisten suunnitelmien huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen. Kuntien ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa on käyty neuvotteluja vaihemaakuntakaavan lähtökohdista, tavoitteista, sisällöstä ja ratkaisuvaihtoehdoista koko kaavaprosessin ajan. Viranomaisyhteistyötä on koordinoinut ohjausryhmä, joka on muodostunut maakuntahallituksen ja asianomaisten kuntien edustajista. Viranomaisten yhteistyötä on koordinoinut kaavaa varten perustettu hankeryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Finaviasta, Puolustusvoimista ja Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, liikenneviraston sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen edustajia on tavattu lisäksi useissa työneuvotteluissa. Kaavaprosessin etenemistä on käsitelty lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kuntien kaavoittajista muodostetussa yleiskaavayhteistyöryhmässä. Myös mm. muihin kaavoihin liittyvissä neuvotteluissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan etenemistä. Työn ohjaus Kaavatyötä on ohjannut ja seurannut maakuntahallitus. Lisäksi maakuntajohtaja on asettanut päätöksellään 271 (9.6.2009) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavatyötä ohjaavan ohjausryhmän, joka koostuu Pirkanmaan kuntien edustajista. 18
14 KAAVOITUKSEN KULKU JA AIKATAULU Aloitus- ja tavoitevaihe (5/2009 2/2010) Maakuntavaltuusto päätti kaavan laadinnasta 18.11.2008 38. Aloitusvaiheessa laadittiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestettiin kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin. Aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotettiin ja varattiin mahdollisuus palautteen antamiseen. Käynnistettiin taustaselvitykset. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyneet kaavan alustavat tavoitteet. Selvitysten laadinta (10/2009 10/2011) Selvitysten avulla laadittiin suunnitelmia päätie- ja rataverkoille sekä lentoaseman kehittämiselle. Selvitysaineistoa esiteltiin ja käsiteltiin osallisten kanssa selvityskohtaisesti. Selvitysaineisto asetettiin soveltuvin osin nähtäville kaavaluonnosvaiheessa. Maakuntahallitus päätti selvitysten nähtäville asettamisesta. Valmisteluvaihe (5/2010 5/2010) Selvitysten pohjalta laadittu luonnos 2. vaihemaakuntakaavasta laadittiin Pirkanmaan liiton toimesta. Selvitysaineisto asetettiin nähtäville kaavaluonnoksena. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ja kaikkien osallisten on ollut mahdollista antaa palautetta kaavaluonnoksesta. Maakuntahallitus päätti kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Ehdotusvaihe (6/2011 11/2011) Ehdotusvaiheessa laadittiin kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja tehtävyjen lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennettiin ja laadittiin kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Maakuntahallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Hyväksymisvaihe (12/2012 4/2012) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelussa esille tulleitten asioiden huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihemaakuntakaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Vahvistamisvaihe (2012) Vaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista Ministeriö hankkii vaihemaakuntakaavasta lausunnot niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvioi kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa kaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Vaihemaakuntakaava tulee voimaan, kun vahvistamista koskevasta päätöksestä on kuulutettu vaihemaakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa. 19