GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) suoritti vuosina 1983-84 sekä 1988 malmitutkimuksia valtausalueella Vuomanmukka 1 (liite 1). Tutkimusalue sijaitsee Kittilän kunnassa Muonion rajan tuntumassa, Kittilästä n. 55 km luoteeseen Muonion tietä (kuva 1). Valtausalue sijoittuu ns. Pahtavuoman malmialueen pohjoiselle jatkeelle. Geologisesti tutkimusalue sijoittuu svekokarelidisen, myöhäisorogeenisen granitoidin (ns. Jerisjärven massiivi) ja Keski-Lapin ylälapponisten liuskeiden väliseen kontaktialueeseen. Tutkimusten ensimmäinen vaihe alkoi v. 1983 geofysikaalisen matalalentoanomalian (magneettinen + sähköinen) tuntumasta, purkaus-sorasta löydettyjen pikivälkelohkareiden (2 kpl/ø 5 cm) innoittamina. Lisäksi alustavat orgaanisten purosedimenttien geokemialliset tutkimukset (GTK /geokemian osasto) indikoivat alueen Mo- ja W-anomaalisuutta. Tutkimusten toisessa vaiheessa (1988) selvitettiin kairaamalla 1983-84 paikannetun rautakiisuuntuman rikkipotentiaalisuutta. Alueen tutkimuksia ovat johtaneet valtiongeologit P. Ervamaa (1983-84) ja K. Puustinen (1988). Maastotutkimuksista on vastannut geologi K. Pääkkönen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Magneettisen/sähköisen matalalentoanomalian (kuva 2) luonne varmistettiin geofysikaalisella profiilimittauksella (1000 m/magn + sähk.) syksyllä 1983. Johteiden laatua ja maapeitteiden paksuutta selvitettiin samalla VLF-R-mittauksin. Tutkimusalue katettiin geofysikaalisilla maastomittauksilla (3.5 km 2 /magn + slingram) toukokuussa 1984 (liite 2). Mittaustuloksia on tulkittu profiilikohtaisesti kairauksen suunnittelun yhteydessä sekä 1984 että 1988. Alue on myös katettu RA-hakumittauksilla säteilylohkareiden paikantamiseksi. Pedogeokemiallisella näytteenotolla (1983/152 pistettä, 1984/155 pistettä) pyrittiin pohjamoreeni- ja rapakallionäytteitä hyväksi käyttäen selvittämään todetun geofysikaalisen anomalian aiheuttajaa. Näytteenotto suoritettiin hajaprofiileina 5-20 metrin pisteväliä käyttäen (liite 3). Vuoden 1983 näytteenotto suoritettiin Cobra-täryporakoneella, jonka läpäisykyky osoittautui täysin riit
Kuva 1. Vuomanmukan tutkimusalueen (rasteroitu) sijainti. 2
Kuva 2. Vuomanmukan aerosähköinen reaali- (2 a) ja aeromagneettinen (2 b) anomalia rajattuna 1:20 000 matalalentokartoilla 3
4 tämättömäksi. Näytteenotto "uusittiin" 1984 hydraulivasaratekniikalla, jolloin saavutettiin pohjamoreeni/rapakallio 45 %:sti. Syväkairaukset (GTK, liitteet 4 ja 5) tutkimusalueella suoritettiin kesällä 1984 (R312) sekä kesällä 1988 (R313-314). R312 (353.8 m) kairattiin geofysikaalisen anomalian/oletetun kiisuuntuman luonteen selvittämiseksi. Reiät R313-314 (yht. 524.4 m) kairattiin reiällä R312 todetun hydrotermisen kiisuuntuman mittasuhteiden, arvometallisisällön ja rikkipotentiaalisuuden selvittämiseksi. Syväkairausrei'istä analysoitiin 44 palanäytettä sekä valmistettiin 27 kiillotettua ohuthiettä. TUTKIMUSTULOKSET Geofysikaaliset maastomittaukset (liite 2) osoittivat yhteneväisen magneettisen ja sähköisen anomalian rajautuvan lähelle karttalehden 2741 02 kaakkoiskulmaa (kuvat 3 ja 4). Tulkinnan mukaan johde aiheutuu valtaosin sulfideista, joihin liittyy magnetiittipitoisia osueita. Cobra-porakoneella suoritettu pedogeokemiallinen näytteenotto (M8365051-65202, liite 3) ei tuottanut ainoatakaan geofysikaalisen anomalian luonnetta indikoivaa pohjamoreeni- /rapakallionäytettä. Hydraulivasaralla suoritetun näytteenoton (M8440874-40992, M8443678-43713, liite 3) analyysitulokset osoittivat useassa pisteessä polymetallista anomaalisuutta (taulukko 1). Malmiluokan arvometallipitoisuuksia ei rapakallionäytteissä kuitenkaan tavattu. Tarkasteltava geofysikaalinen anomalia sijaitsee täysin peitteisellä alueella. Välittömästi sen eteläpuolella tavataan runsaasti kalliopaljastumia, joiden kivilajit ovat yleisimmin kiilleliusketta/- gneissejä sekä amfiboliitteja. Näihin ei liity merkkejä malminmuodostuksesta. Anomaliaalueesta n. 1 km lounaaseen tavataan gneissejä leikkaavia graniitti- ja pegmatoidiosueita, joihin liittyy satunnaisesti rikki- ja magneettikiisua. RA-hakumittauksissa ei tutkimusalueelta löytynyt säteileviä paljastumia tai lohkareita.
Kuva 3. Magneettinen kartta, 1:10 000. Maanpintamittaus. Rajaus = tarkasteltava anomalia-alue. 5
6 Kuva 4. Sähköinen kartta, reaalikomponentti, 1:10 000. Slingram-mittaus. Rajaus = tarkasteltava anomalia-alue.
7 Taulukko 1. Pedogeokemiallisen näytteenoton analyysituloksia. Rapakallionäytteitä/P-fraktio. Analyysitulokset ppm:nä. Analysoitu Geologian tutkimuskeskuksessa. Uraanimääritykset VTT:n reaktorilaboratoriossa. Näyte nro. Co Cu Mn Ni Pb Zn Mo U 8440883 132 1240 112 970 29 7000 74 63 8440884 140 1240 258 420 11 47 8 2 8440904 137 370 91 590 36 1290 30 5 8440950 310 430 106 1170 32 520 74 18 8440951 350 3600 62 1210 25 315 22 25 8440975 560 1800 130 1560 38 640 88 6 8440976 69 1160 401 370 13 208 3 4 8440977 750 2300 103 1300 27 65 56 11
8 Syväkairauksella (R312-314) lävistettiin sähköinen anomalia itä-läntisellä profiililla (liite 5). Kairauksissa tavattiin hyvin heterogeeninen kivilajiseurue. Pääkivilajeina esiintyvät voimakkaasti deformoituneet sarvivälke- ja diopsidigneissit sekä amfiboliitit. Vaihtelevan paksuisina (0.2-5 m) välikerroksina tavataan magnetiittikarsia ja grafiittifylliittejä. Kaikki kivityypit ovat lisäksi eri asteisesti kiisuuntuneita (magneettikiisu). Syvemmällä graniittiutumisaste kohoaa ja tavataaan runsaasti happamia juonia. R312 päättyy jo punertavaan K-graniittiin. Kairausnäytteistä suoritetut pisteanalyysit (näytepituus 10 cm) osoittivat sulfidisaation arvometallien suhteen arvottomaksi rautakiisuuntumaksi (taulukko 2). Myöskään magnetiittikarsiosueisiin ei liittynyt muita metalleja (taulukko 2/esim näyte nro. R312/-115.85). Rikkipalamalmiksi soveltuvat "läskikiisuosueet" jäävät suldidisaatiossa kapeiksi ja hajanaisiksi ekonomista louhintaa/rikastusta ajatellen. AIHEEN ARVIOINTI Geofysikaalisilla matalalento- ja maastomittauksilla paikannettu Vuomanmukan sähköinen/magneettinen anomalia aiheutuu arvometalliköyhästä rautakiisuuntumasta. Esiintymää ei voi myöskään hyödyntää rikkipalamalmina riittävän S-pitoisten osueiden kapeudesta ja hajanaisuudesta johtuen. Tutkimukset eivät selvittäneet alueen purkaussorasta löytyneiden pikivälkelohkareiden (2 kpl) alkuperää. GTK luopuu Vuomanmukan valtauksesta, koska edellä esitetyt tutkimustulokset eivät indikoi taloudellisesti käyttökelpoista mineralisoitumaa. Kuopiossa 26. päivänä syyskuuta 1989
Taulukko 2. Syväkairausnäytteiden pisteanalyysejä (R312, R313, R314). Analysoitu Geologian tutkimuskeskuksessa. Arvot ppm:nä ellei toisin mainita. 9 Näyte nro. Cu Co Mn Ni Pb Zn Fe % Ag Mo W Au ppb S % As R312/- 15.60 310 290 159 500 11 15 18.6 0.6 0 0 < 10 9.72 57 /- 18.60 220 113 151 310 9 118 14.7 0.2 0 0 < 10 6.74 13 /- 22.50 2500 88 36 560 12 41 26.9 1.5 55 0 50 15.13 24 /- 25.20 1020 78 132 470 12 152 23.6 0.8 35 0 < 10 13.12 42 /- 48.55 740 440 71 820 12 14 26.6 0.5 0 1 < 10 15.76 11 /- 58.05 460 99 274 420 9 51 11.4 0.2 0 1 < 10 2.80 2 /- 58.75 47 44 214 186 7 84 18.0 0.2 0 1 < 10 0.17 5 /- 60.90 1470 110 47 1040 13 50 33.2 0.7 20 0 < 10 19.98 1 /- 64.95 610 61 135 460 8 65 15.3 0.2 10 0 < 10 6.66 2 /- 68.40 770 84 63 750 17 9 24.7 0.5 60 0 < 10 12.52 1 /- 82.70 780 310 176 390 13 18 9.4 0.1 0 0 < 10 4.48 3 /-108.35 75 50 238 139 7 109 19.8 0.2 0 1 < 10 0.37 3 /-109.50 260 80 157 144 6 12 6.2 0.1 0 1 < 10 2.22 6 /-113.55 139 25 69 103 3 11 3.5 0 0 1 < 10 0.62 2 /-115.85 6 36 178 118 8 35 21.8 0.2 0 0 < 10 0.00 1 /-139.90 1080 160 57 870 17 139 29.6 1.0 25 0 < 10 19.55 2 /-141.70 330 65 135 270 3 153 10.4 1.0 0 0 50 4.69 8 /-147.35 92 70 191 155 7 18 13.1 0.2 0 0 < 10 1.04 3 /-150.50 690 320 86 620 64 103 17.5 0.4 20 0 < 10 8.96 3 /-157.50 280 300 44 410 6 5 13.9 0.1 10 1 < 10 6.13 12 /-169.90 105 430 65 300 11 20 13.6 0.3 10 1 < 10 6.33 11 /-174.60 220 157 44 280 9 35 11.8 0.2 5 1 < 10 5.01 40
10 Taulukko 2. jatkoa Näyte nro. Cu Co Mn Ni Pb Zn Fe % Ag Mo W Au ppb S % As R312/-176.25 1030 290 163 480 14 63 19.3 0.6 30 0 < 10 10.78 13 /-182.50 590 280 164 470 11 15 19.8 0.5 42 1 < 10 10.91 12 /-188.35 790 340 55 530 11 106 24.9 0.5 15 1 < 10 14.09 175 /-199.35 470 420 78 530 10 22 19.7 0.3 5 0 < 10 9.59 6 /-203.15 300 159 199 240 11 23 9.9 0.3 5 0 < 10 4.20 7 /-228.25 97 330 326 680 17 32 28.1 0.7 10 1 < 10 20.23 3 /-244.80 300 153 167 430 13 16 21.0 0.5 20 0 < 10 11.00 12 /-249.60 420 230 78 490 16 24 20.3 0.4 40 1 < 10 10.00 4 /-202.60 10 38 273 104 12 127 23.9 0.3 0 0 < 10 0.03 1 /-321.80 420 50 258 73 12 49 3.3 0.1 0 1 < 10 0.90 4 R313/-170.40 1067 176 224 769 54 55 36.5 0.7 127 - < 10 21.66 - /-173.25 21596 40 1041 195 36 1005 11.2 3.3 118 - < 10 7.14 - /-179.05 789 10 493 572 51 82 28.9 0.6 80-250 17.95 - /-199.15 329 195 356 810 62 19 39.9 0.7 70 - < 10 25.66 - R314/- 42.70 338 52 106 264 25 42 11.4 0.8 26-30 6.31 - /- 49.80 232 34 225 168 22 55 7.1 0.8 1 - < 10 4.01 - /- 51.75 1304 109 87 583 44 88 23.6 2.1 20 - < 10 16.03 - /- 52.60 185 190 296 1006 59 78 42.0 2.3 6 - < 10 29.69 - /- 58.40 670 52 237 223 24 90 8.7 0.7 1-20 4.88 - /- 59.60 142 177 83 794 60 231 31.9 2.1 80 - < 10 20.07 - /- 71.00 1380 130 337 563 48 5794 21.8 2.0 120 - < 10 13.59 - /-181.10 2427 145 104 692 45 1655 25.5 0.4 70 - < 10 15.43 -
11 LIITTEET 1. Valtausalueen sijaintikartta M06.1/2741 02/-84 2. Geofysikaalinen maastomittausalue/sijaintikartta 1:20 000 3. Pedogeokemiallinen näytteenottokartta M35.1/2741/-89/1/60 4. Luettelo syväkairausrei'istä 5. Syväkairausreikien sijaintikartta LIITTYY 1. Syväkairausraportti M52.5/2741/-84/R312 2./1-2. Syväkairausraportit M52.5/2741/-88/R313-314 3./1-3. Syväkairausreikäprofiilit M52.7/2741/-89/R312-314 4. Syväkairausanalyysi M52.6/2741/-84/R312 5. Syväkairausanalyysi M52.6/2741/-88/R313-314 6. Linjoituskaaviot: Q06/274101 Q06/2741 02 Q06/2741 04 Q06/2741 05 7. Magneettiset kartat: Q22.11/2741 01 D Q22.11/2741 02 C Q22.11/2741 04 B Q22.11/2741 05 A
12 8. Sähköiset kartat: reaalikomponentti Q22.112/2741 01 D Q22.112/2741 02 C Q22.112/2741 04 B Q22.112/2741 05 A imaginäärikomponentti 9. Pedogeokemialliset näytteet. Q24.111/2741 01 D Q24.111/2741 02 C Q24.111/2741 04 B Q24.111/2741 05 A M8365051-65202 M8440874-40992 M8443678-43713
LIITE 4 SYVÄKAIRAUSREIÄT Karttalehti 2741 02 Reikä nro X Y suunta lähtökaltevuus pituus, m R 312 7531.150 509.220 90 45 358.80 R 313 7531.150 509.450 90 45 268.60 R 314 7531.150 509.600 90 45 255.80 yht. 878.20 m