SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 TALOUSARVIO VUODELLE 2016

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Kaupunginhallituksen esitys 2. ja 7.12.2015

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 5 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 14 KAUPUNGIN TALOUS V. 2016 ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA 2016-2019... 15 Tuloslaskelma... 17 Tuloslaskelmaosan määrärahat... 20 Rahoituslaskelma... 21 Rahoitusosa... 22 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA... 23 Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit... 25 KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto... 31 Perusturvan toimiala... 49 Sivistystoimiala... 71 Tekninen toimiala... 95 Savonlinnan vesi... 111 AVUSTUKSET... 119 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT... 123 INVESTOINTIOSA... 127 KONSERNIOSIEN TIEDOT... 161 LIITTEET... 189 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE..

TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne ja ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena eikä kasva juurikaan vuonna 2015. Talouskasvu jää myös seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 % investointien suotuisan kehityksen seurauksena. Työllisyyskehitys on ollut vuoden 2015 alkupuolella heikkoa ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärän arvioidaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohentumisen myötä, mutta työttömyysaste jää edelleen korkealle tasolle. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin vuonna 2016. Kansantalouden kehitysennuste 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 200 203 205 206 212 218 Bruttokansantuote, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Työllisyysaste, % 69 68,5 68,3 67,9 68,2 68,4 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1-0,1 1,1 1,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v), % 1,9 1,9 1,4 0,7 1 1,5 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeuttamistoimet pienentävät alijäämää. Suomen talous on viime vuodet kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, joka on heikentänyt talouden kasvumahdollisuuksia. Tulevien vuosien kasvunäkymää heikentää lisäksi työikäisen väestön määrän supistuminen. Pysyvän haasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestön ikääntymisestä johtuva eläke-, hoito- ja hoivamenojen kasvu. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin kolme ja puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kevään 2015 arvio kestävyysvajeesta on pienentynyt prosenttiyksiköllä, mihin on vaikuttanut hallitusohjelmassa linjattujen sopeuttamistoimien huomioiminen. 5

Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Verot- ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,7 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 57,6 58,3 58,8 58,2 57,6 Nettoluotonanto, % BKT:sta -2,1-2,5-3,3-3,4-2,8-2,4 Julkisyhteisöjen velka. % BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Valtionvelka, % BKT:sta 42 44,3 46,4 48,7 49,9 51,2 Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Velkaantuminen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopiste siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Nämä toimet kohdistuvat hyvin laajasti yhteiskunnan eri lohkoille ja koskettavat kaikkia suomalaisia. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää velkaa. Lainakanta kasvaa noin 18,5 mrd. euroon. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia toteutettava vajaan 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa 19,84 prosenttiin. Useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisten ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset vuonna 2015 eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 26/2015). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin enimmäismäärää siten, että se voi olla enintään 1,0 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin enimmäismäärää korkeampi. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin, lisää kuntien kiinteistöverotuloja noin 100 milj. eurolla. Kunnat pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimintaa ja tehostamalla toimintaansa. Kuntien menojen on arvioitu supistuneen kuntien omien säästötoimien ansiosta runsaalla 200 milj. eurolla vuonna 2014. Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Tämä lisää valtionosuuksia 340 milj. eurolla. Osana valtiontalouden aiemmin päätettyjä sopeuttamistoimia kuntien valionosuuksia leikataan vuosina 2016 ja 2017 edelleen lisää yhteensä 90 milj. eurolla. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa kuntien verotuloja noin 210 milj. eurolla vuonna 2016. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja ja -tuloja sekä valtionosuuksia vuonna 2017. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntatalouden toimintamenoja noin 700 milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista otetaan jatkossa huomioon vähentämällä se kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Nettomääräisesti uudistus on jonkin verran kuntataloutta heikentävä. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016 2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016 2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeuttamistoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. 6

Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Ilman sopeuttamistoimenpiteitä kriisikuntamenettelyyn joutuvien kuntien määrä kasvaa lähivuosina. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2013-2019, mrd euroa, käyvin hinnoin 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1. Toimintamenot 38,5 38,5 39,4 39,6 40,8 42,1 Palkkausmenot 21,2 21 21,2 21,4 21,8 22,3 Palkat 16,3 16,1 16,3 16,5 16,8 17,1 Muut henkilöm. 4,9 4,8 4,9 4,9 5 5,1 Ostot 14,1 14,2 14,9 15,6 16,3 17,1 Avustukset 2,5 2,7 2,7 1,9 2 2 Muut toimintamenot 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 2. Toimintatulot 11,7 10,4 10,6 10,4 10,7 11 3. Toimintakate (=2-1) -26,8-28,1-28,8-29,2-30,1-31,1 4. Korkomenot, brutto 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,5 5. Investoinnit, brutto 7,7 4,6 4,7 4,7 4,7 4,7 6. Bruttomenot (1+4+5) 46,5 43,5 44,4 44,6 45,6 47,3 7. Bruttokansantuote, mrd euroa 204 206,6 212,5 219 226 233,2 8. Toimintamenot, % BKT:sta 18,9 18,6 18,5 18,1 18,1 18,1 9. Bruttomenot, % BKT:sta 22,8 21 20,9 20,4 20,3 20,3 10. Toimintatulot, % toimintamenoista 30,4 27 26,8 26,3 26,2 26,1 Kunta-alan henkilöstömäärä, 1000 hlö 429 423 423 423 423 423 Kuntien verotulot, milj. euroa 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kunnallisvero 18 193 18 529 19 048 19 291 20 197 21 054 Yhteisövero 1463 1410 1267 1330 1392 1452 Kiinteistövero 1512 1640 1660 1700 1740 1770 Verotulot, % BKT:sta 10,4 10,4 10,3 10,3 10,3 10,4 Muutos, % Kunnallisvero 1,3 1,8 2,8 2,3 3,6 4,2 Yhteisövero 11,5-3,6-10,1 5 4,7 4,3 Kiinteistövero 11 8,5 1,2 2,4 2,4 1,7 Kunnallisveroprosentti keskim. 19,74 19,84 19,84 19,84 19,84 19,84 Yhteisöveroprosentti 20 20 20 20 20 20 Kuntien osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 30,92 30,34 30,34 30,34 7

Savonlinnan kaupungin talous Savonlinnan kaupunki on kuluvan valtuustokauden aikana pyrkinyt rationalisoimaan ja priorisoimaan palvelutuotantoaan, myymään tarpeetonta käyttöomaisuuttaan sekä sopeuttamaan henkilöstöään palvelutuotannon tarpeita vastaavaksi. Henkilöstön vähentämistavoite kuntaliitostilanteesta 1.1.2013 on 225 htv vuoteen 2020 mennessä. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on keskeisenä tavoitteena ollut ja tulee olemaan kustannustehokkuuden lisääminen, jotta kunnallisverorasitusta ei jouduta korottamaan enempää kuin valtion toteuttamat kuntien tulopohjaleikkaukset ja väestön ikääntymisestä johtuva sote- palvelutarpeiden kasvu edellyttää. Palvelut, talouden tiukentumisesta huolimatta, on tavoitteena järjestää kuntalaisille vähintäänkin tyydyttävinä. Palvelutason ylläpitäminen edellyttää kaupungin palvelurakenteen ja -verkon rationalisointia, jotta verorasitusta ei kohtuuttomasti jouduta lisäämään. Kaupungin talouden tasapainottamista on ohjannut kaupunginvaltuuston hyväksymät kaksi talouden sopeuttamisohjelmaa, yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Hyväksytyt sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä kaupungin talouden tasapainottamiseksi, vaan Savonlinna on ajautumassa kriisikunnaksi tulevalla taloussuunnitelmakaudella 2016 2019 ellei noin 15 milj. euron suuruista talouden lisäsopeuttamista pystytä toteuttamaan. Tasapainotuksen riittämättömyyden syynä on edellisellä hallituskaudella toteutetut kuntien noin 1,4 miljardin euron suuruiset valtionosuusleikkaukset sekä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus vuoden 2015 alusta lukien, jotka vähensivät Savonlinnan kaupungin valtionosuustulopohjaa ajalla 2012 2015 yhteensä 12,4 milj. euroa. Samaan aikaan valtio lisäsi merkittävästi kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Verot Taloussuunnitelma sisältää 0,5 % -yksikön suuruisen tuloveroprosentin ja 0,36 % -yksikön suuruisen muun asuinrakennuksen ja 0,29 % -yksikön suuruisen yleisen kiinteistöveron korotuksen vuodelle 2016, yhteensä noin 4,5 milj. euroa, tästä kiinteistöverokorotuksen osuus n. 2 milj. euroa. Veronkorotuksien syynä ovat valtion päättämät yhteisöveron 5 % jako-osuuden korotuksen poistaminen kunnilta, kuntaliitosavustuksen päättyminen ja valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuoden 2016 alusta lukien, yhteensä n. 4 milj. euroa. Valtionosuustulo Valtionosuustulon arvioidaan vähenevän vuoden 2015 tasosta 75,6 milj. e vuoteen 2019 mennessä noin -7 milj. eurolla. Valtionosuustuloarvio vuodelle 2016 on 77 milj. euroa. Lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus kasvattaa valtionosuustuloa vuonna 2016, mutta vastaavasti valtiontalouden aiemmin päättämät sopeuttamistoimet leikkaavat valtionosuustuloa vuonna 2016-7,40 e/asukas ja vuonna 2017-9,20 e/asukas. Hallitusohjelmalinjausten johdosta kuntien valtionosuuksia leikataan yhteensä 500 milj. e, leikkaus astuu voimaan vuoden 2017 alussa ja sen vaikutus Savonlinnan valtionosuustuloon yli - 3 milj. euroa. Kaupungin osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään kaupungin peruspalvelujen valtionosuudesta vuodesta 2017 alkaen noin - 1,7 milj. euroa. Toimintatuotot ja -kulut, olennaiset muutokset Toimintatuotot ja -kulut on talousarviossa ja taloussuunnitelmavuosilta laskettu pääsääntöisesti vuoden 2015 muutetun talousarvion pohjalta huomioiden kaupunginvaltuuston hyväksymät sekä uudet sopeuttamistoimenpiteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymät uudet sopeuttamistoimet suunnitelmakaudella 1. Palveluasumisen ostojen ja laitospaikkojen vähentäminen, yhteensä n. -3,3 milj. e 2. Terveyskeskusvuodepaikkojen vähentäminen, n.- 1,6 milj. e v. 2016 ja n. -2 milj.e v. 2017 3. Keskushallinnon ja sivistystoimen henkilöstön eläköityminen -135 000 e v. 2016 4. Palvelujen tuotantotapojen tehostaminen eri toimialoilla yhteensä n. -0,6 milj.e v. 2016 ja v. 2017 ja -0,3 milj. e v. 2018-2019 5. Toimitilojen vähentäminen -50 000 e v. 2016 6. Kertaluontoinen omaisuuden myynti n. -2 milj. e/v. 7. Sosteri -1,6 milj. e 8

Kaupunginjohtajan esittämät uudet talouden sopeuttamistoimenpide-esitykset 1) Tuloveroprosentin korotus 0,5 % -yksikköä, n. 2,5 milj. e 2) Kiinteistöverojen korotus n. 2,6 milj. e Valtuusto päätti kiinteistöveroista 16.11.2015, kiinteistöverotuloarvion vähennys kaupunginjohtajan tekemään esitykseen n. 0,6 milj. e 3) Avustusten leikkaus 22,5 %. Oopperan, Savonlinnan kesäyliopiston ja Savonlinnan musiikkiyhdistyksen avustusten leikkaus -10 % ja yksityistieavustukset -50 % yhteensä n. 593 000 e 4) Toimintakulujen leikkaus -2,5 % (ei lakiin/sopimuksiin perustuvia, ei perusturvan toimiala) n. 1,8 milj. e 5) 25 oppilasrajan poistaminen perusopetuksen osalta 6) Kallislahden ja Louhen koulun lakkauttaminen 1.8.2016 ja Juvolan 1.8.2017 alkaen, yhteensä n. 700 000 e/v 7) 35 oppilasrajan poistaminen lukiokoulutuksen osalta 8) Lyseon lukion Kerimäen yksikön lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen n. 300 000 e/v 9) Perusopetuksen 6. lk siirrot, n. 150 000 e/v 10) Aluejohtokuntien määrärahojen leikkaus - 75 %, n. 300 000 e/v 11) Punkaharjun kirjaston siirto entiseen kunnanvirastokiinteistöön n. 30 000 e/v 12) Vuonna 2015 toteutettujen talousarviomuutosten huomioiminen n. 2 milj. e 13) Asiantuntijapalvelujen ostojen vähennys Yrityspalvelut Oy:ltä vuodesta 2017 alkaen 200 000 e 14) Linnalalle maksettavan avustuksen leikkaus kansalaisopistopalveluista vuodesta 2018 alkaen 50 000 e Kaupunginjohtajan esittämien uusien sopeuttamistoimenpiteiden perustelut kohtiin 5 11 5) Perusopetuksen 25 opp. rajan poistaminen - koulun lakkautusperusteena olisi parempi pitää opetuksen tarkoituksenmukaista järjestämistä, taloudellisuutta sekä myös koulukiinteistön kuntoa ja mahdollisia tulevia korjausinvestointeja - joissakin tapauksissa koulu on syytä säilyttää vaikka oppilasmäärä putoaisi alle 25 (esim. Savonranta, jossa kuljetukset todella hankalia) - siirretyt oppilaat mahtuvat koulujen olemassa oleviin ryhmiin. 6) Koulujen lakkauttaminen - kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Kallislahden koulu 1.8.2016 alkaen - bruttosäästö 302 000 euroa vuodessa: opetushenkilöstön palkat 4,2 htv (sis. opettajat ja ohjaajat) 202 800 e, sisäiset atk-palvelut 1 500 e, siivous 22 000 e ja vuokrat 75 700 e - nettosäästö 281 000 euroa: - bruttosäästöt - ylläpitokulut 11 000 euroa/v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen - kuljetuskustannukset kasvavat 10 000 euroa Louhen koulu 1.8.2016 alkaen - bruttosäästö 297 000 euroa vuodessa: opetushenkilöstön palkat 3,6 htv (sis. opettajat ja ohjaajat) 199 000 e, sisäiset atk-palvelut 2 700 e, siivous 22 200 e ja vuokrat 73 100 e - nettosäästö 283 000 euroa: - bruttosäästöt - ylläpitokulut 14 000 euroa/v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen - koulumatkakuljetuksissa ei merkittävää muutosta - varhaiskasvatuksessa on suunnitelma Anttolan päiväkodin Louhen ryhmän lasten sijoituspaikoista: Anttolan, Kerimäen ja itäisen kantakaupungin päiväkodit Juvolan koulu 1.8.2017 alkaen - kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun 1.8.2016 9

- bruttosäästö 240 000 euroa vuodessa: opetushenkilöstön palkat 4,0 htv (opettajat ja ohjaajat) 178 000 e, sisäiset atk-palvelut 1 500 e, siivous 28 300 e ja vuokrat 32 200 e - nettosäästö 232 800 euroa: - bruttosäästöt - ylläpitokulut 7 200 euroa/v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen - koulumatkakuljetuksissa ei merkittävää muutosta 7) Lukiokoulutuksen 35 opp. rajan poistaminen - pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on lakannut 1.1.2013 alkaen - oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret - kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin 8) Lyseon lukion Kerimäen yksikön lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen - oppilaskohtainen kustannus n. 9 300 e/v, kun se keskustan lyseossa on n. 7 000 e/v 9) Perusopetuksen 6. luokkien siirto Anttola, perusopetusryhmien väheneminen/johtajapalkka + vakituisen opettajan palkka säästö n. 56 000 e, kuljetuskustannusten lisäys n. 15 000 e, netto n. 41 000 e. Louhi, perusopetusryhmien väheneminen/johtajapalkka ja määräaikaisen op. palkka säästö 46 000 e, kuljetuskustannusten lisäys n. 10 000 e, netto n. 36 000 e. Anttolan ja Louhen koulujen 6. luokan siirrot lisäävät yläkouluun 0,5 opetusryhmän, jonka hintakustannus n. 26 000 e, Anttolan ja Louhen 6. luokan oppilaiden siirron nettosäästö yhteensä n. 51 000 e. Juvola, perusopetusryhmien väheneminen /johtajapalkka ja määräaikaisen opettajan. palkkasäästö n. 46 000 e, ei lisää kuljetuskustannuksia. Oppilaat eivät aiheuta lisäkustannuksia Mertalan koulussa. Kulennoinen; opetustuen vähentäminen n. 14 500 e, ei lisää kuljetuskustannuksia. Oppilaat eivät aiheuta lisäkustannuksia Punkaharjun koulussa. Kallislahti; perusopetusryhmien väheneminen /johtajapalkka ja määräaikaisen op. palkka säästö 40 000 e. Kuljetuskustannusten lisäys n. 2000 e, netto n. 38 000 e. Oppilaat eivät aiheuta lisäkustannuksia Talvisalon koulussa. Kerimäki; oppilaat menevät Kerimäen yläkoulun oppilasryhmiin ja eivät aiheuta lisäkustannuksia. 10) Aluejohtokuntien määrärahojen leikkaus 75 % Kuntaliitossopimus on sitova kolme vuotta. 11) Punkaharjun kirjaston siirto kunnanvirastokiinteistöön Kustannussäästö syntyy kiinteistökuluista (siivous ja vuokrat). Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaupunginjohtajan uusien talouden sopeuttamistoimenpideesitysten osalta, että: 3) avustukset palautetaan vuoden 2015 tasolle ja niistä tehdään -3,5 % leikkaus. Savonlinnan teatterin avustusta ei leikata vuonna 2016, mutta vuodesta 2017 alkaen leikkaus on 150 000 e/v 4) toimintakuluja leikataan -3,5 % (ei lakiin/sopimuksiin perustuvia, ei perusturvan toimiala) 5) 25 oppilaan lakkauttamisraja pidetään voimassa 6) Kallislahden ja Louhen kouluja ei lakkauteta 1.8.2016 alkaen, eikä Juvolan koulua 1.8.2017 alkaen ellei oppilasraja ole alle 25 oppilasta 7) 35 oppilasraja poistetaan lukiokoulutuksen osalta 8) lyseon lukion Kerimäen yksikköä ei lakkauteta 1.8.2017 alkaen 9) perusopetuksen 6. lk siirtoja ei toteuteta 10) aluejohtokuntien määrärahojen leikkausta - 75 % ei tehdä 11) Punkaharjun kirjaston siirto nykyisestä toimipaikasta muualle ratkaistaan kaupunginhallituksen asettaman kiinteistötyöryhmän esityksen valmistuttua 12) vuoden 2015 talousarviomuutokset huomioidaan n. 2 milj. e 13) asiantuntijapalveluiden ostojen vähennystä Yrityspalvelut Oy:ltä vuoden 2017 alusta lukien poistetaan 10

14) Linnalalle maksettavan avustuksen leikkaus kansalaisopistopalveluista vuodesta 2018 alkaen 50 000 e 15) vuodelle 2016 lisätään henkilöstökulusäästöjä 749 000 e, joka vastaa samaa summaa, kuin vuonna 2014 tai aiemmin kertynyt lomapalkkavelka. Taloussuunnitelmavuosilta 2017 2019 henkilökululeikkaus 826 000 e/v, joka tehdään vapaaehtoisin lomaraha tms. säästöinä, ei sisällä lomautuksia. Kuntaliitoksen yhdistymisavustus 1,3 milj. euroa päättyy vuonna 2015. Muissa toimintatuotoissa on n. 2 milj. euron suuruinen pysyvien vastaavien myyntivoittoarvio. Muut toimintatuotot on arvioitu realistisesti voimassa olevien maksutaksojen mukaan. Vuodelle 2016 on asetettu tavoite korottaa maksuja/taksoja 10 %:lla. Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu käynnistyy vuoden 2016 alussa ja toiminnan painopiste on vaikeimmin työllistettävien työllistämisessä. Savonlinnan kaupungin lisäksi toiminnassa ovat mukana ja rahoittajina: Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Kaupunki panostaa edelleen mittavasti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseen eli jatkaa vuoden 2015 lopussa päättyvän Kuntakokeiluhankkeen aikana luotuja käytänteitä pitkäaikaistyöttömien ym. kohderyhmien työllistämiseksi/kuntouttamiseksi. Työllistäminen on vuoden 2016 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle ja vuoden 2017 alussa se siirtyy keskushallinnon toimialalle. Työllistämisen nettokustannus vuonna 2016 (työmarkkinatuen kuntaosuus, kaupungin työllistämispalvelut, kaksi uutta työllistämishanketta) on n. 5,3 milj. euroa. Vammaispalveluihin on varattu noin 0,9 milj. euroa enemmän määrärahaa vuodelle 2016 kuin vuonna 2015. Perustoimeentulon laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle vähentää em. toimintamenoja vuodesta 2017 alkaen n. -1,6 milj. euroa, mutta vastaavasti kaupungin osuus perustoimeentulon kustannuksista vähennetään em. vuodesta alkaen kaupungin peruspalvelujen valtionosuudesta. Investoinnit Investointiohjelma on karsittu vain kaupungin kannalta välttämättömiin hankkeisiin. Nettoinvestoinnit vuonna 2016 ovat n. 12,9 milj. euroa, mikä on asetettuun investointiraamiin nähden n. 3 milj. euroa yli. Taloussuunnitelmavuosina nettoinvestointitaso on: v. 2017 n. 11,9 milj. e, v. 2018 n. 6,8 milj. e ja v. 2019 n. 5,7 milj. e Tavoitteena on kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin suuret. Investointitason lasku sekä vallitseva alhainen korkotaso ovat osaltaan edesauttaneet ja auttavat talouden sopeuttamista. Poistot Käyttöomaisuuden poistot ovat n. 9 milj. euroa/v. Taseessa olevan alijäämän kattaminen Uuden kuntalain tiukentuneilla taloussäännöksillä on suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilipäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Taloutta koskevien säädösten osalta uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 alkaen. Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Savonlinnan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä kumulatiivista alijäämää oli 9,7 milj. euroa. Taloussuunnitelma on laadittu niin, että kumulatiivinen alijäämä on katettu vuonna 2019. Talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. 11

1000 euroa Kriisikuntamittarit TP 2013 TP 2014 TPE 2015 2016 2017 2018 2019 Vuosikate 4 846 12 052 7 500 12 158 11 732 11 839 10 717 Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 21,00 22,00 22,00 22,50 22,50 22,50 22,50 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo *) Lainakanta/asukas 2 729 2 984 3 142 2 996 2 985 2 844 2 707 Ylittää maan keskiarvon vähintään 50 % Keskiarvo (3810) Taseen alijäämä -14 871-9 684-11 184-7 950-4 974-1 798 420 Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 49,72 50,60 48,95 49,89 50,59 52,15 53,54 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 55,68 54,40 58,05 56,81 56,68 54,53 51,97 Vähintään 50 % Talousarvion olennaiset riskit Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta n. 70 % on pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja ja n. 30 % vaihtuvakorkoisia lainoja, keskikorko 23.10.2015 oli 1,810 %. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa Suomen valtion luottokelpoisuus ja kuntarahoittajien varainhankinta ja sen hinta. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing ja palvelusetelitoimintamalli. Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen vientinäkymiin. Alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja ja lisää kaupungin työllistämis- ja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestäminen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa sekä julkisen talouden että koko kansantalouden rahoituskehyksessä. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta, väestöpohjan ikärakenteesta ja päivystysasetuksesta johtuen. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on yhteensä noin 29,1 milj. euron takausvastuut, joista noin 88 % on konserniyhteisöjen ja noin 12 % muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on noin 60 %. Vastavakuuksia on noin 10 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta riski on kasvava. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää takaustappioiden riskiä. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Työllistämistoiminta Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Työttömiä oli syyskuun lopussa 2530, joista alle 25 vuotiaita 386, työttömyysaste 15,8 %. Kaupungin osuus yli 300 päivää työttömän olleista ja yli 1000 päivää työttömänä olleiden palkkatukien maksatuksesta on vuonna 2016 n. 2,4 milj. euroa, jossa on kasvua 12

vuoteen 2015 0,3 milj. euroa. Kaupunki panostaa vaikeimmin työllistettävien työllistämiseen vuona 2016 yli 2 milj. eurolla (netto). Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien 2008-2013 alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä ensisijaisesti eläköitymisen ja palveluverkon rationalisoinnin kautta. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu -225 henkilötyövuoden vähentämiseen taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta ns. tavoiteorganisaatio. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ensisijaisesti sisäisinä siirtoina ja vasta jos tämä ei mahdollistu, rekrytoidaan uutta henkilöstöä ulkoa. Hallitusohjelman linjaukset varhaiskasvatuksen ryhmäkokoon ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta sekä palvelusetelimalliin siirtyminen edesauttavat asetetun henkilöstövähennyksen saavuttamista. Tavoiteorganisaation valmistelussa on jo konkreettiset suunnitelmat n. 170 htv:n vähentämiseksi. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Voimassa olevien avustusten myöntämisehtojen noudattamine ja myönnettyjen avustusten käytön valvonta. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. 13

TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; nettomeno, nettotulo talousarviossa 2016 - Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv -sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos; Savonlinnan vesilaitos - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä sopeuttamisohjelmien mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Tilinpäätöksen 2014, vuoden 2015 ja vuoden 2016 talousarvion määrärahat ovat vertailukelpoisia muilta osin, paitsi maahanmuuttajapalvelut ja Lauha-hanke on siirretty 1.1.2016 alkaen perusturvan tulosalueelta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut tulosalueelle 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut. 14

KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA 2016 2019 15

16

SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2014 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA 2015 2016 TA15-TA16 TA2016 % TOIMINTATULOT 57 632 665 55 894 774 53 128 060-2 766 714-4,95 Myyntitulot 25 634 973 25 575 700 24 946 559-629 141-2,46 Maksutulot 3 426 334 3 251 250 2 945 430-305 820-9,41 Tuet ja avustukset 7 271 409 6 632 903 4 700 014-1 932 889-29,14 Vuokratulot 16 032 188 16 369 277 16 153 254-216 023-1,32 Muut toimintatulot 5 267 762 4 065 644 4 382 803 317 159 7,80 TOIMINTAMENOT -258 125 823-253 455 998-253 870 515-414 517 0,16 Henkilöstömenot -62 268 911-61 307 015-59 937 635 1 369 380-2,23 Palkat ja palkkiot -44 913 240-44 286 724-43 120 944 1 165 780-2,63 Henkilösivukulut Eläkemenot -14 348 468-13 994 128-13 795 756 198 372-1,42 Muut henkilösivukulut -3 007 203-3 026 163-3 020 935 5 228-0,17 Palvelujen ostot -163 953 826-159 091 875-159 573 471-481 596 0,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 828 655-7 527 713-7 517 836 9 877-0,13 Avustukset -13 286 488-14 296 062-15 711 231-1 415 169 9,90 Vuokramenot -9 855 560-10 125 777-9 945 236 180 541-1,78 Muut toimintamenot -932 384-1 107 556-1 185 106-77 550 7,00 TOIMINTAKATE -200 493 159-197 561 224-200 742 455-3 181 231 1,61 Verotulot 132 408 296 133 880 000 137 500 000 3 620 000 2,70 Valtionosuudet 81 444 463 75 629 522 77 000 000 1 370 478 1,81 Rahoitustulot ja -menot -1 307 723-1 239 500-1 600 000-360 500 29,08 Korkotulot 82 054 47 000 35 000-12 000-25,53 Muut rahoitustulot 1 778 154 1 900 510 1 750 232-150 278-7,91 Korkomenot -1 884 148-1 900 000-2 050 000-150 000 7,89 Muut rahoitusmenot -1 283 784-1 287 010-1 335 232-48 222 3,75 VUOSIKATE 12 051 877 10 708 798 12 157 545 1 448 747 13,53 Poistot ja arvonalentumiset -8 827 383-8 652 668-8 923 650-270 982 3,13 Suunn. mukaiset poistot -8 746 825-8 652 668-8 923 650-270 982 3,13 Kertaluontoiset poistot -80 558 Satunnaiset erät 1 939 000 Satunnaiset tuotot 1 939 000 TILIKAUDEN TULOS 5 163 494 2 056 130 3 233 895 1 177 765 57,28 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 23 460 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 186 954 2 056 130 3 233 895 1 177 765 57,28 Asukasmäärä vuoden lopussa 35 969 36 150 35 590 17

SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT. 2015 2016 Muutos % TOIMINTATULOT 32 178 763 29 841 887-7,26 Myyntitulot 11 627 080 11 169 125-3,94 Maksutulot 3 250 250 2 939 330-9,57 Tuet ja avustukset 6 632 903 4 700 014-29,14 Vuokratulot 7 524 710 7 561 540 0,49 Muut toimintatulot 3 143 820 3 471 878 10,44 TOIMINTAMENOT -229 739 987-230 584 342 0,37 Henkilöstömenot -60 352 873-58 999 513-2,24 Palkat ja palkkiot -43 904 255-42 744 384-2,64 Henkilösivukulut Eläkemenot -13 994 128-13 795 756-1,42 Muut henkilösivukulut -2 454 490-2 459 373 0,20 Palvelujen ostot -145 398 928-146 055 182 0,45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 398 839-7 385 485-0,18 Avustukset -14 296 062-15 711 231 9,90 Vuokramenot -1 295 410-1 373 522 6,03 Muut toimintamenot -997 875-1 059 409 6,17 TOIMINTAKATE -197 561 224-200 742 455 1,61 Verotulot 133 880 000 137 500 000 2,70 Valtionosuudet 75 629 522 77 000 000 1,81 Rahoitustulot ja -menot -1 239 500-1 600 000 29,08 Korkotulot 47 000 35 000-25,53 Muut rahoitustulot 628 500 430 000-31,58 Korkomenot -1 900 000-2 050 000 7,89 Muut rahoitusmenot -15 000-15 000 0,00 VUOSIKATE 10 708 798 12 157 545 13,53 Poistot ja arvonalentumiset -8 652 668-8 923 650 3,13 Suunn. mukaiset poistot -8 652 668-8 923 650 3,13 TILIKAUDEN TULOS 2 056 130 3 233 895 57,28 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 056 130 3 233 895 57,28 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 14 13 Vuosikate / Poistot, % 124 136 Vuosikate, euro/asukas 296 342 Asukasmäärä vuoden lopussa 36 150 35 590 18

SAVONLINNAN KAUPUNKI TP TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 2019 TOIMINTATULOT 57 632 665 55 894 774 53 128 060 52 814 819 53 152 707 53 662 367 Myyntitulot 25 634 973 25 575 700 24 946 559 Maksutulot 3 426 334 3 251 250 2 945 430 Tuet ja avustukset 7 271 409 6 632 903 4 700 014 Vuokratulot 16 032 188 16 369 277 16 153 254 Muut toimintatulot 5 267 762 4 065 644 4 382 803 TOIMINTAMENOT -258 125 823-253 455 998-253 870 515-252 337 846-251 268 505-253 700 271 Henkilöstömenot -62 268 911-61 307 015-59 937 635 Palkat ja palkkiot -44 913 240-44 286 724-43 120 944 Henkilösivukulut Eläkemenot -14 348 468-13 994 128-13 795 756 Muut henkilösivukulut -3 007 203-3 026 163-3 020 935 Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot -163 953 826-159 091 875-159 573 471 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 828 655-7 527 713-7 517 836 Avustukset -13 286 488-14 296 062-15 711 231 Vuokramenot -9 855 560-10 125 777-9 945 236 Muut toimintamenot -932 384-1 107 556-1 185 106 TOIMINTAKATE -200 493 159-197 561 224-200 742 455-199 523 027-198 115 798-200 037 904 Verotulot 132 408 296 133 880 000 137 500 000 138 300 000 139 500 000 141 500 000 Valtionosuudet 81 444 463 75 629 522 77 000 000 74 400 000 72 000 000 71 000 000 Rahoitustulot ja -menot -1 307 723-1 239 500-1 600 000-1 445 000-1 545 000-1 745 000 Korkotulot 82 054 47 000 35 000 35 000 35 000 35 000 Muut rahoitustulot 1 778 154 1 900 510 1 750 232 1 740 232 1 740 232 1 740 232 Korkomenot -1 884 148-1 900 000-2 050 000-1 900 000-2 000 000-2 200 000 Muut rahoitusmenot -1 283 784-1 287 010-1 335 232-1 320 232-1 320 232-1 320 232 VUOSIKATE 12 051 877 10 708 798 12 157 545 11 731 973 11 839 202 10 717 096 Poistot ja arvonalentumiset -8 827 383-8 652 668-8 923 650-8 755 973-8 663 202-8 498 684 Suunn. mukaiset poistot -8 746 825-8 652 668-8 923 650-8 755 973-8 663 202-8 498 684 Kertaluontoiset poistot -80 558 Satunnaiset erät 1 939 000 Satunnaiset tuotot 1 939 000 TILIKAUDEN TULOS 5 163 494 2 056 130 3 233 895 2 976 000 3 176 000 2 218 412 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 23 460 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 186 954 2 056 130 3 233 895 2 976 000 3 176 000 2 218 412 19

SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 +Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero 113 920 227 113 800 000 115 500 000 Kiinteistövero 10 131 378 12 080 000 14 000 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 8 356 690 8 000 000 8 000 000 VEROTULOT 132 408 296 133 880 000 137 500 000 138 300 000 139 500 000 141 500 000 VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os. 81 444 463 75 629 522 77 000 000 74 400 000 72 000 000 71 000 000 VALTIONOSUUDET 81 444 463 75 629 522 77 000 000 74 400 000 72 000 000 71 000 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 82 054 47 000 35 000 Muut rahoitustuotot 1 778 154 1 900 510 1 750 232 Korkokulut -1 884 148-1 900 000-2 050 000 Muut rahoituskulut -1 283 784-1 287 010-1 335 232 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -1 307 723-1 239 500-1 600 000-1 445 000-1 545 000-1 745 000 Tuloslaskelmaosan määrär. yht. 212 545 035 208 270 022 212 900 000 211 255 000 209 955 000 210 755 000 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTTOJEN JA -KULUJEN EROTUS VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnan tulovero 113 920 227 113 800 000 115 500 000 0 0 0 Muutos % 16,64 % -0,11 % 1,49 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Kiinteistövero 10 131 378 12 080 000 14 000 000 0 0 0 Muutos % 21,86 % 19,23 % 15,89 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Osuus yhteisöveron tuotosta 8 356 690 8 000 000 8 000 000 0 0 0 Muutos % 4,05 % -4,27 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % VEROTULOT 132 408 296 133 880 000 137 500 000 138 300 000 139 500 000 141 500 000 Muutos % 16,13 % 1,11 % 2,70 % 0,58 % 0,87 % 1,43 % Tuloveroprosentit 22,00 % 22,50 % 22,50 % 22,50 % 22,50 % Kiinteistöveroprosentit, kv 16.11.2015 110: Yleinen 1,19 1,43 1,43 1,43 1,43 Vakituiset asuinrakennukset 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Muut asuinrakennukset 1,19 1,55 1,55 1,55 1,55 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yleishyödyllinen yhteisö 1,19 1,55 1,55 1,55 1,55 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 20

SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA+TAMU TA TS TS TS 2015 2016 2017 2018 2019 TOIMINNAN RAHAVIRTA 10 765 615 8 788 798 10 042 545 9 731 973 9 839 202 8 717 096 Vuosikate 12 051 877 10 708 798 12 157 545 11 731 973 11 839 202 10 717 096 Satunnaiset erät 1 939 000 Tulorahoituksen korjauserät -3 225 262-1 920 000-2 115 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -12 307 868-8 994 148-8 984 500-8 930 240-4 565 000-3 485 000 Investointimenot -18 124 451-13 859 523-12 854 500-11 930 240-6 765 000-5 685 000 Rah.osuudet investointimen. 1 590 786 1 845 375 755 000 0 0 0 Pys. vast. hyöd. luovutustulot 4 225 796 3 020 000 3 115 000 3 000 000 2 200 000 2 200 000 Toiminnan ja invest. rahavirta -1 542 254-205 350 1 058 045 801 733 5 274 202 5 232 096 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 8 354 011 1 375 800-974 000-745 600-5 281 600-5 229 400 Antolainauksen muutokset 8 000 9 800 1 085 000 260 400 260 400 145 600 Antolainasaamisten lisäys -50 000 Antolainasaamisten vähennys 8 000 9 800 1 135 000 260 400 260 400 145 600 Lainakannan muutokset 8 346 011 1 366 000-2 059 000-1 006 000-5 542 000-5 375 000 Pitkäaik. lainojen lisäys 18 920 000 15 100 000 10 200 000 10 000 000 5 100 000 4 300 000 Pitkäaik. lainojen vähennys -20 623 989-13 734 000-12 259 000-11 006 000-10 642 000-9 675 000 Lyhytaik. lainojen muutos 10 050 000 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 6 811 757 1 170 450 84 045 56 133-7 398 2 696 Rahavarat 31.12. 189 100 1 359 550 1 443 595 1 499 728 1 492 330 1 495 026 Rahavarat 1.1. 257 281 189 100 1 359 550 1 443 595 1 499 728 1 492 330 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä -1 747 604 852 695 1 859 778 6 075 935 10 506 298 Lainanhoitokate 0,62 0,81 1,00 0,98 1,02 1,01 Kassan riittävyys, pv 0 2 2 2 2 2 Asukasluku 35 969 36 150 35 590 35 390 35 190 34 990 Lainakanta 107 325 578 108 691 578 106 632 578 105 626 578 100 084 578 94 709 578 Lainat/asukas 2 984 3 007 2 996 2 985 2 844 2 707 21

SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 + TAMU Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -50 000 Antolainasaamisten vähennys 9 800 1 135 000 260 400 260 400 145 600 9 800 1 085 000 260 400 260 400 145 600 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 100 000 10 200 000 10 000 000 5 100 000 4 300 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 734 000-12 259 000-11 006 000-10 642 000-9 675 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 366 000-2 059 000-1 006 000-5 542 000-5 375 000 INVESTOINNIT TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot -13 859 523-12 854 500-11 930 240-6 765 000-5 685 000 Rah.osuudet investointimen. 1 845 375 755 000 Pys. vast. hyöd. luovutustulot 1 100 000 1 000 000 1 000 000 200 000 200 000 INVESTOINNIT Yhteensä -10 914 148-11 099 500-10 930 240-6 565 000-5 485 000 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 1 920 000 2 115 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Vuosikate = 10 708 798 12 157 545 11 731 973 11 839 202 10 717 096 tulorahoitus investointeihin Lainakanta 108 691 578 106 632 578 105 626 578 100 084 578 94 709 578 Asukasluku 36 150 35 590 35 390 35 190 34 990 Euroa/asukas 3 007 2 996 2 985 2 844 2 707 Suhteellinen velkaantuneisuus 55,63 56,81 56,68 54,53 51,97 TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023 TS 2024 INVESTOINNIT suunn.kaudella -7 065 000-8 590 000-6 750 000-4 145 000-5 085 000 22

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 24.6.2013 165 23

24

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2017 Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, joustava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 25

Kaupunkitason tuloskortit vuodelle 2015 1. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2. Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. 1.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Puun raidekuljetusten varmistaminen Laitaatsillassa. 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten Investointikanta vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupal- Maanhankinta ja kaavoitus linen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle mi Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyy- toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti 26

1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa 1.10. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä 1.11. Savonlinnan matkailun osaamis- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi koulutuskeskittymästä Suomen johtava Asiantuntijahenkilöstön määrä ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen 1.12. Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikor- AMK -koulutuspaikat Savonlinnassa keakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.13. Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä 1.14. Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Maatilojen määrä ja liikevaihto 1.15. Edistetään kalastusta, kalastus- Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. matkailua ja kalatuotteiden valmistusta. 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 27 Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin Sairaalapalvelujen säilyttäminen mahdollisimman kattavana. Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä

RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Prosessiorganisaatio käyttöön v. 2015 loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat. Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) Kaavoituksen eteneminen 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna 2016 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen 28