Suoluonto ennen ja nyt Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus 2018 18.12.2018
Soiden luokitus Suotyypit Suoyhdistymätyypit Suosysteemit Kehityssarjat Suomaisemat Suokasvillisuusvyöhykkeet 2
Suoyhdistymätyypit Keidassuot Kermikeitaat Laakio- ja nummikeitaat Kilpikeitaat Viettokeitaat Verkkokeitaat Rämekeitaat Metsäkeitaat Rahkarämekeitaat Aapasuot Keskiboreaaliset aapasuot Pohjoisboreaaliset aapasuot Eteläiset pohjoisboreaaliset aapasuot Pohjoiset pohjoisboreaaliset aapasuot Eteläiset sarasuot Rinnesuot Keskiboreaaliset rinnesuot Pohjoisboreaaliset rinnesuot Palsasuot Tunturisuot Rannikkosuot Boreaaliset piensuot 3
Laakio- ja nummikeitaat, metsäkeitaat MML:n ortokuva Lounaiset yhdistymätyypit MML:n ortokuva MML:n ortokuva 4
Vietto- ja verkkokeitaat MML:n ortokuva MML:n ortokuva Allikkoinen viettokeidas Lämsänaapa, Pelkosenniemi Verkkokeidas Sotkavuoma, Enontekiö 5
Eteläiset sarasuot Äärimmäisen uhanalaisia (CR), valtaosin raivattu pelloiksi MML:n ortokuva Kuva: Seppo Tuominen Rajasuo, Hamina 6
Palsasuot Kumpupalsa Iitto, Enontekiö Kuva: Rauno Ruuhijärvi Laakiopalsa Saarikoski, Enontekiö 7 Kuva: Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi
Palsasuot Palsat romahtavat Kuva: Rauno Ruuhijärvi Kuva: Rauno Ruuhijärvi Kumpupalsa Perumämmärinjänkä, Inari 1958 Sama palsa 2018 8
Käytetyt aineistot ja tietolähteet Suotyypit Luke:n valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) MH:n luonnonsuojelualueiden kuviotietojärjestelmä (SAKTI) GTK:n tutkimien soiden inventointitiedot Soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) valmisteluaineisto 2015 Tutkijoiden erillisaineistoja Suoyhdistymätyypit MML:n maastotietokanta ja avoimen aineiston ortokuvat SYKE:n suolaikku- ja ojitusaineisto GTK:n turvevara-aineisto luonnontilaisuusluokka-aineisto Soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) valmisteluaineisto 2015 LuTU-suoryhmän erillisselvitykset Laakio- ja nummikeitaat, eteläiset sarasuot, rinnesuot ja palsasuot Hiljainen tieto 9
Suoluonnon muutos ihmisen toimesta (SYKE, lähde MML 2008) Alkuaan ojittamatonta suoalaa 10,4 milj ha VMI3 1950-luku VMI11 2010-luku Koko turvemaa 9,7 milj. ha 8,8 milj. ha Ojittamaton suo 8,8 milj. ha 4,1 milj. ha 10 Lähde: Ilvessalo 1956, Korhonen ym. 2017
Suotyyppien uhanalaisuus Yli puolet suotyypeistä uhanalaisia, viidennes silmälläpidettäviä Ojittamattomasta suoalasta noin 35 40 % sisältyy uhanalaisiin luontotyyppeihin 11
Nousevat uhkat Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke - reheviä soita kaivostoiminnan uhka Hakkuut Avohakkuut, maanmuokkaus uhka etenkin ohutturpeisille korville. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Kaivokset Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen alue Pellonraivaus Erityisesti Pohjanmaalla Rahkasammalten keruu Uusi potentiaalinen uhka Ilmastonmuutos Lähde:Laura S. Lauri 2016 12
Soiden raivaus pelloksi 250000 240000 Turvepeltojen pinta-alan kehitys (ha) Lähde:Regina 2015 230000 220000 210000 200000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuusamolaiselle letolle raivattu pelto Kuva: Metsähallitus, Tiina Laitinen Neljännes uusista pelloista turvemaalle Niskanen & Lehtonen 2014 13
Mitä nyt pitäisi tehdä Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 2012 Soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille, toteuttamalla toimialakohtaisia kestävän ja vastuullisen käytön linjauksia ja toimenpiteitä sekä parantamalla suojeltujen soiden verkoston edustavuutta ja ekologista toimivuutta. On pidettävä huolta, että kaikki toimet luonnontilaisilla soilla ovat vähintään luvan takana Soidensuojelun täydennysehdotus 2015 Ehdotuksessa yksityismaita 80 000 ha Valtionmaita rauhoitettiin suojelualueina tai Metsähallituksen omalla päätöksellä 36 000 ha. Ehdotus pitää saada toteutettua Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet 14
LuTU 2018 toimenpide-ehdotuksia Parannetaan soiden suojelualueverkkoa ja perustetaan suokansallispuisto Parannetaan suojeltujen soiden tilaa Turvataan luonnontilaisten soiden säilyminen Kehitetään suometsien hoitoa välttäen avohakkuita Turvataan soiden ekosysteemipalvelut ml. vesiensuojelu ja soiden hiilinielut Parannetaan suoluonnon lainsäädännöllistä turvaa Huolehditaan tutkimuksesta ja seurannasta 15
Rimpinen koivuletto Kuva: Timo Penttilä Kiitos! 16
Lähteet Ilvessalo, Y. 1956. Suomen metsät vuosista 1921 24 vuosiin 1951 53: Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perustuva tutkimus. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 47(1). 227 s. http://urn.fi/urn:nbn:fi-metla-201207171079 Laura S. Lauri 2016: Kultaa löytyy sieltä missä sitä on GTK:n malmipotentiaalistutkimukset Lapissa. Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke Lapin AMK. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ca774f54-eb5a- 417d-a749-6e67dfc6ad04 Korhonen, K. T., Ihalainen, A., Ahola, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. M., Hotanen, J.-P., Nevalainen, S., Pitkänen, J., Strandström, M. & Viiri, H. 2017. Suomen metsät 2009 2013 ja niiden kehitys 1921 2013. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017. 86 s. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-326-467-0 Niskanen, O. & Lehtonen, E. 2014. Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jokioinen. MTT Raportti 150. 27 s. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-487-545-5 Regina, K. 2015. Soiden maatalouskäyttö. Esitys 18.3.2015 Suoseuran kevätseminaarissa Riittääkö soita? Suostrategian välitilinpäätös. www.suoseura.fi/alkuperainen/fin/kevat2015/regina.pdf 17