Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään Suomessa ei ole asuntokuplaa vaan ongelma liittyy kasvukuntiin ja tietyntyyppiseen asuntomuodon kysyntään. Olen aiemmin pohtinut syitä, miksi Suomessa voi olla asuntokupla. Kuplan puhkeamisen ajankohtaa ei tietenkään voi varmasti ennustaa, mutta sen voi todentaa helposti hintojen lähtiessä laskuun. En tässä keskity Helsingin tai pääkaupunkiseudun tilanteeseen tarkemmin. Sen sijaan haluan tuoda esiin sellaisen kaupungin/seutukunnan, jossa nouseva hintakehitys jatkui vielä vuonna 2012 toisin kuin muualla. Kyseessä on Joensuun seutukunta. Koska Pauna sanoo, että hintojen nousu liittyy erityisesti tiettyjen väestöryhmien tarpeisiin (sinkut ja dinkut), katsotaanpas ensin Joensuun tilannetta muuttoliikkeen osalta, joka näkyy alla olevassa kuvaajassa. Aineisto on peräisin Tilastokeskukselta; valitsin lähtöpaikaksi koko 1 / 8
maan ja Joensuun seutukunnan kaupungit ja kunnat tulokohteeksi. Vaikka muutkin kunnat kasvavat, erityisen suuri muuttoliike kohdistuu Joensuuhun. Yksi syy on selvästi suhteellisen hyvä työllisyystilanne: 2 / 8
Mihin työllisyyden kasvu perustuu? Tilastokeskuksen aineiston mukaan työllisyys kasvaa terveys- ja sosiaalipalveluissa ja huomattavasti myös rakentamisessa ja kiinteistönvälitystoiminnassa. Ei asuntokuplaa ilman rakentamista, siis. 3 / 8
Kaupunkiin muuttavien ihmisten pitää asua jossain, joten katsotaan seuraavaksi millaisissa asunnoissa nämä sinkut ja dinkut asuvat. Alla näkyy, että Joensuun seutukunnassa yleisin asuntokunta** on yksi henkilö kaksiossa. Lisäksi monet asuvat yksiöissä. Kerrostaloasuminen ei ole kovin yllättävää kun huomioidaan, että Joensuussa on yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Asuntojen hintojen nousu näkyy eniten asuntokunnissa, joissa asuu 1-3 henkilöä. 4 / 8
5 / 8
Tämä ilmenee myös ylhäällä olevasta kuvasta: kasvua löytyy eniten kerrostalojen asuntokuntien lisääntymisestä. Tähän mennessä voisi Joensuun osalta luulla, että asuntojen hintojennousu koskee lähinnä yksiöitä ja kaksioita. Paitsi ettei niin ole: kuva alla näyttää kaikkien Joensuun alueiden eri kerrostaloasuntojen hinnat. Jätin rivitalot pois, koska ainoastaan kolmiot näkyivät Joensuu 1-alueella. Niissä oli kuitenkin samanlainen kehitys. Kuvan perusteella näyttää siltä, että Joensuu 2 -alue on jostain syystä kärsinyt heikkenevästä kysynnästä: 6 / 8
Summa summarum: jos asuntokupla koskisi vain tiettyjä asuntotyyppejä (sinkut ja dinkut) ja vain Helsinkiä, kuva ei olisi ylhäällä olevan kaltainen vaan ainoastaan niiden asuntojen hinnat nousisivat, joiden kysyntä on kovaa. Joensuussa kuitenkin kaikkien asuntojen hinnat ovat olleet nousussa. Oleellinen kysymys on, perustuuko Joensuun hintakehitys opiskelijoihin ja sosiaalialan työpaikkoihin. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän kysymykseen on verrata vuokrahintoja asuntojen kauppahintoihin. Tämä on kuitenkin erittäin hankalaa kaupungin tasolla. Olen käynyt läpi koko Itä-Suomen mediaanivuokrahinnat yksiöistä, kaksioista ja kolmioista vuodesta 2005 eteenpäin, eikä siinä ainakaan näy kovin isoa hinnannousua. Tämä tarkoittanee, että kauppa-asuntojen hinnat ovat nousseet vuokra-asuntojen hintoja nopeammin, mikä voisi viitata siihen, että kasvukunnan statuksestaan huolimatta Joensuussakin saattaa olla asuntokupla. Tulevaisuudessa on pyrittävä hahmottamaan kokonaiskuva asuntojen ja vuokrien hintakehityksestä koko maassa. Tilastokeskuksen aineistot tarjoavat hyvän lähtökohdan tähän. Viitteet * DINK: Pariskunnat, joilla ei ole lapsia, "double income, no kids". ** Tilastokeskuksen mukaan "Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat samassa asunnossa huolimatta siitä onko henkilöillä esimerkiksi yhteinen rahatalous. Samaan 7 / 8
Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org asuntokuntaan voi joissakin tapauksissa kuulua useampia kotitalouksia." 8 / 8