Talouskriisi ei näy osingoissa

Transkriptio

1 Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6

2 2 / 6

3 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40 yhtiötä koskevat selvityksen mukaan yhteenlasketut osingot nousevat hieman viimevuotisesta ja vielä selvemmin kahdenvuoden takaisesta tilanteesta, runsaaseen 8 miljardiin euroon. Kestävyysvajeet ja talouden kriisitunnelmat eivät tässä kovin paljon paina. Viime vuoden yhtiöverokeskustelusta saattoi joillekin jäädä käsitys, että yhtiöt käyttävät voittonsa ensi sijassa investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen. Jotta rahaa riittäisi näihin hyviin tarkoituksiin, yhtiöveroa oli siis alennettava. Kuitenkin jo 1990-luvulta lähtien suurten yhtiöiden voitoista valtaosa on käytetty osinkoihin, jotka ovat selvästi suurempi erä kuin yhtiöiden tuloverot. Tässä selvityksessä saadaan seuraava kuva: 37 pörssiyhtiötä maksaa viime vuoden voitoista tänä vuonna osinkoja 8,1 miljardia euroa. Näiden yhtiöiden tuloverot viime vuodelta ovat 3,2 miljardia euroa. Oheiseen taulukkoon on koottu 37 yhtiön liikevoitto, välittömät verot sekä vuosina jaettavat osingot viime viikkoina julkistettujen tilinpäätöstietojen pohjalta. 3 / 6

4 Näiden yhtiöiden osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Nordean ja TeliaSoneran kotipaikka on Ruotsissa, muiden yhtiöiden Suomessa. Jaettavien osinkojen suhde yhtiöiden liikevoittoon on noin 51 prosenttia ja verojen osuus melko tarkkaan 20 prosenttia. Nämä verot eivät ole suinkaan vain emoyhtiön kotimaahan maksettavia veroja, vaan kansainvälistyneet yhtiöt maksavat niitä moniin maihin. 4 / 6

5 Oheisen taulukon yhtiöistä 18 eli noin puolet korottaa osinkoa. Huomiota herättävät erityisesti Nordean, Fortumin ja Sampo-yhtiön miljardiluokan osingot ja niissä oleva reipas kasvu. Tuntuvaa kasvua on myös mm. Keskon, Neste Oilin ja Pohjolan osingoissa. Toki luettelossa on myös yhtiöitä, jotka huonon tuloksen vuoksi pienentävät osinkoaan tai eivät maksa sitä lainkaan, kuten Finnair, Outokumpu ja Rautaruukki. Tästä huolimatta yhteenlaskettu osinkosumma on kasvussa. Kahdessa vuodessa kasvua on 250 miljoonaa euroa. Joissakin tapauksissa osingot ovat samaa suuruusluokkaa kuin yhtiön henkilöstökulut tai jopa ylittävät ne. Fortum jakaa osinkoja lähes miljardin, mutta konsernin henkilöstökulut olivat vain 577 miljoonaa euroa. TeliaSonerassa osingot ovat miljoonaa euroa mikä on melko lähellä vuosikertomuksessa ilmoitettua henkilöstökulujen summaa. Elisassa osinko on samaa suuruusluokkaa kuin palkkakulut, mutta ei aivan yllä henkilöstökuluihin, jotka sisältävät myös sosiaaliturvamaksut. Nordeassa 1,7 miljardin euron jättiosinkoja voi hyvin verrata 2,3 miljardin euron palkkakuluihin. Ohessa on myös kuvio, joka kansantalouden tilinpidon lukujen avulla vertaa suomalaisten yhtiöiden maksamia osinkoja ja välittömiä veroja vuosilta Aikaisemmin 1970-luvulla ja myös pitkälle 1980-luvulla yhtiöt maksoivat enemmän veroja kuin osinkoja ja osinkojen vuotuinen yhteisumma nykyhinnoin laskien jäi alle miljardiin euroon. Laman jälkeisellä kasvukaudella sekä osingot että verot kasvoivat melko reippaasti. Tällä vuosituhannella osingot ovat karanneet uudelle tasolle ja jättäneet verot selvästi jälkeensä. Pudotus vuoden 2009 talouskriisissä näyttää jäävän väliaikaiseksi ja vuonna 2012 osinkoja maksettiin runsaat 20 miljardia euroa yhteensä. Jos lisäksi ulkomailta Suomeen maksetut osingot otetaan huomioon, Suomessa maksettiiin noin 29 miljardia euroa osinkoja vuonna Näistä osingoista kotitaloudet saivat runsaat 4 miljardia euroa. Näistä kotitalouksien saamista osingoista noin puolet eli 2 miljardia euroa oli verotonta tuloa. Tänä vuonna yhtiövero alenee Suomessa tuntuvasti. Luultavasti tämä johtaa vuonna 2015 jaettavien osinkojen kasvuun. Se voi hyvinkin kompensoida sen, että osinkoverotus kiristyy tänä vuonna eräiltä osin. Osa omistajista saa kompensaation jo tänä vuonna kohonneina osinkoina, esimerkiksi Nordean ja Sammon osakkaat. 5 / 6

6 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org 6 / 6