Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ASUMINEN TAMPEREELLA - ONKO KESKUSTA-ASUMINEN KASVUSSA? Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut

2 Esityksen sisältö 1. Ilmiön tausta 2. Lapset ja nuoret Tampereella ajanjaksolla Viime vuosina Tampereelle rakennetut asunnot ja niiden asukkaat 4. Minkälaisia asuntoja lapsiperheille on tarjolla Tampereella? 5. Johtopäätökset ja eväitä työpajaan

3 Ilmiö näkyy mediassa

4 Asumisvalintojen taustatekijöitä perhekoko tilan tarve käytettävissä oleva budjetti julkiset palvelut (esim. päiväkodit ja koulut) kulkuyhteydet sosiaaliset verkostot ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus kaupalliset- ja kulttuuripalvelut asuinalueen sosioekonominen profiili arvoja ja elämäntapaa tukevat tekijät (esim. yhteisöllisyys, mahdollisuus autottomuuteen) muut preferenssit, esim. talotyyppi, rakennuksen ikä, oma piha jne

5 Vertailun vuoksi: tutkimusta Helsingistä Ari Niska Lasten määrän kasvu keskittyy nyt kantakaupunkiin 0-15-vuotiaiden väestömäärä ja - osuus Helsingissä (artikkeli julkaistu Helsingin kaupungin Kvartti-verkkolehdessä 3/2017) Keskeinen havainto: Lapsiperheiden määrä on kasvanut voimakkaimmin Helsingin eteläisessä(* ja keskisessä(** suurpiirissä. *) Töölönlahden ja Pitkänsillan etelä- ja länsipuolella oleva osa kantakaupunkia sekä Lauttasaari **) Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja Vanhankaupungin peruspiirit 0 6-vuotiaiden määrien muutos suurpiireissä ja Helsingissä, kumulatiivinen kertymä vuosittain Lähde: Ari Niska

6 Vertailun vuoksi: tutkimusta Helsingistä Pekka Mustonen ja Taru Lindblom Kantakaupungissa asuu tyytyväisiä lapsiperheitä - Kyselytutkimus asumistyytyväisyydestä ja asumisvalinnoista Helsingissä (Urbaani elämäntapa-kyselytutkimukseen perustuva artikkeli julkaistu Helsingin kaupungin Kvartti-verkkolehdessä 1/2016) Keskeinen havainto: Raitiovaunu-Helsingin asukkaiden asumistyytyväisyys ja turvallisuuskokemukset ovat korkeammalla tasolla kuin muualla Helsingissä. Erityisesti nämä korostuvat kantakaupungin pikkulapsiperheiden keskuudessa. Kyselyvastausten keskiarvo asteikolla 0-5. Vasemmalla raitiovaunualueet vs. muut alueet ja oikealla raitiovaunualueen lapsiperheet vs. muut. Lähde: Mustonen & Lindblom 6

7 Lapset ja nuoret Tampereella ajanjaksolla

8

9 Lasten ja nuorten määrän muutos palvelualueittain vuosina Läntinen palvelualue + 1,8 % / : : 8478 Keskustan palvelualue + 15,5 % / : : 6711 Eteläinen palvelualue + 2,4 % / : : 5217 Koillinen palvelualue - 6 % / : : 8339 Kaakkoinen palvelualue + 25,6 % / : : 8436

10 Lapset ja nuoret Tampereen keskustan alueella ajanjaksolla

11 Esim. Amuri, Finlayson Esim. Tampella, Lapinniemi, Tammelan ja Kyttälän pohjoisosat Esim. Pyynikki, Kaakinmaa Esim. Ratina, Tammelan ja Kyttälän eteläosat Ilmakuva kantakaupunki Tampereen kaupunki 2016

12 Lasten ja nuorten määrä keskustassa on kasvanut vuosina ,0 % 9,5 % 9,0 % 8,5 % 8,0 % 7,5 % 7,0 % 6,5 % 6,0 % 5,5 % 5,0 % v v v v. osuus väestöstä (%) Kasvua 10 vuodessa: 481 henkeä / 17 prosenttia Kasvua erityisesti peruskouluikäisistä (7-15v.) Lasten ja nuorten suhteellinen määrä keskustan väestöstä noussut ajanjaksolla 0,6 %. Lähde: Facta-kuntarekisteri Tampereen kaupunki 2019

13 Esim. Amuri, Finlayson Esim. Tampella, Lapinniemi, Tammelan ja Kyttälän pohjoisosat + 12 % % % Esim. Pyynikki, Kaakinmaa Ilmakuva kantakaupunki Tampereen kaupunki % -3 Esim. Ratina, Tammelan 13 ja Kyttälän eteläosat

14 Vertailu: Keskusta vs. muu Tampere asuntokunnat vuonna 2018 Lapsiperheiden osuus keskustan kaikista asuntokunnista on suhteellisen vähäinen, mutta hienoisessa kasvussa. à Lapsiperheiden osuus keskustan asuntokunnista vuonna 2018 oli 7,7 % eli 0,2 % suurempi kuin vuonna Keskustan ulkopuolella lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on sen sijaan laskenut vuosien aikana. Osuus on kuitenkin selvästi suurempi kuin keskustassa. à Lapsiperheiden osuus muun Tampereen asuntokunnista vuonna 2018 oli 17,3 % eli 2,2 % pienempi kuin vuonna Lähde: Facta-kuntarekisteri Tampereen kaupunki 2019

15 Vertailu: Keskusta vs. muu Tampere lapsiperheiden asuntotyypit vuonna 2018 Keskustassa perheiden asunnot ovat pienempiä muuhun Tampereeseen verrattuna. à Keskustassa lähes joka kolmas perhe asuu kaksiossa. Kaksioiden ja kolmioiden osuus on noussut hieman vuosien aikana ja suurempien asuntojen osuus on laskenut. Keskustan ulkopuolella vain noin 16 % perheistä asuu kaksiossa ja 46 % vähintään neljän huoneen huoneistossa. Lähde: Facta-kuntarekisteri Tampereen kaupunki 2019

16 Lähde: Facta-kuntarekisteri Tampereen kaupunki 2019

17 Keskustassa lapsien ja nuorten määrän kasvu on kohdistunut vanhempaan rakennuskantaan 10 vuoden kasvusta 83 % kohdistunut valmistuneisiin asuinrakennuksiin Keskustan ulkopuolella kasvu on kohdistunut voimakkaasti uusille asuinalueille Vuores, Risso, Lintuhytti ym. Lähde: Facta-kuntarekisteri Tampereen kaupunki 2019

18 Keskusta vs. vertailualueet (10 vuoden muutos) Keskusta + 17 % / : 2871 (8 %) 2018: 3352 (8 %) Kaleva + 42 % / : 701 (8 %) 2018: 994 (9 %) Pispala - 4 % / : 778 (19 %) 2018: 750 (19 %) Vuores : : 1086 (22 %) Hervanta + 10 % / : 3238 (15 %) 2018: 3572 (14 %)

19 Valmistuneet asunnot huoneistotyypeittäin Lähde: Facta-kuntarekisteri, Rakennuslupien hankkeen rakennusten ja huoneistojen tiedot Tampereen kaupunki

20 Valmistuneet asunnot huoneisto- ja rakennustyypeittäin Kaikki rakennustyypit (8823 asuntoa) kerrostalot (7816 asuntoa, 89 % asuntotuotannosta) ketju- tai rivitalot (449 asuntoa, 5 % asuntotuotannosta) pientalot (448 asuntoa, 5 % asuntotuotannosta) Lähde: Facta-kuntarekisteri, Rakennuslupien hankkeen rakennusten ja huoneistojen tiedot Tampereen kaupunki

21 Keitä uusiin asuntoihin on muuttanut? 1/2016 3/2019 valmistuneet asunnot

22 Perheasuntojen tarjonta Tampereella max e vähintään 3 huonetta 154 myytävää asuntoa ei uudiskohteita ei keskusta-asuntoja (* *) postinumeroalueet: Tampere Keskus, Lapinniemi- Käpylä, Tampere Keskus Läntinen, Itä-Amuri- Tammerkoski, Länsi-Amuri, Osmonmäki-Petsamo, Kaleva vähintään 4 huonetta 49 myytävää asuntoa ei uudiskohteita ei keskusta-asuntoja lähde: etuovi.com tilanne hakua ei ole rajattu asunnon kunnon tai talotyypin mukaan mukana myös tarjouskauppakohteet

23 Perheasuntojen tarjonta Tampereella max e vähintään 3 huonetta 332 myytävää asuntoa 42 uudiskohdetta 12 asuntoa keskustassa vähintään 4 huonetta 95 myytävää asuntoa ei uudiskohteita ei keskusta-asuntoja

24 Perheasuntojen tarjonta Tampereella max e vähintään 3 huonetta 553 myytävää asuntoa 151 uudiskohdetta 32 asuntoa keskustassa vähintään 4 huonetta 154 myytävää asuntoa ei uudiskohteita 4 asuntoa keskustassa

25 Perheasuntojen tarjonta Tampereella max e vähintään 3 huonetta 824 myytävää asuntoa 336 uudiskohdetta 56 asuntoa keskustassa vähintään 4 huonetta 278 myytävää asuntoa 59 uudiskohdetta 5 asuntoa keskustassa

26 Perheasuntojen tarjonta Tampereella rajaton budjetti vähintään 3 huonetta 1321 myytävää asuntoa 629 uudiskohdetta 285 asuntoa keskustassa vähintään 4 huonetta 530 myytävää asuntoa 151 uudiskohdetta 67 asuntoa keskustassa

27 Vuokra-asuntojen tarjonta Tampereella (vuokraovi.com) Vuokra e/kk väh. 3 h /Tampere Väh. 3 h /keskusta(* Väh. 4 h /Tampere Väh. 4 h /keskusta(* Yhteensä *) postinumeroalueet: Tampere Keskus, Lapinniemi-Käpylä, Tampere Keskus Läntinen, Itä-Amuri-Tammerkoski, Länsi-Amuri, Osmonmäki-Petsamo, Kaleva lähde: vuokraovi.com tilanne hakua ei ole rajattu asunnon kunnon tai talotyypin mukaan haku ei sisällä lyhytaikaisia vuokra-asuntoja (esim. Forenom)

28 Johtopäätökset ja eväitä työpajaan Lapsiperheiden määrä keskustassa on maltillisessa mutta selkeässä kasvussa. Ilmiö ei näy yhtä voimakkaana kuin pääkaupunkiseudulla. Asuntojen uudistuotanto ei pääosin kohdennu lapsiperheille. Keskustassa perheasuntoja on vähän ja ne ovat pieni-tai keskituloisen perheen näkökulmasta kalliita. Miksi lapsiperheiden asumisvalinnoilla ja -toiveilla on väliä? o o o Lapsiperheiden palveluiden oikea mitoitus vaatii ennakointia - Haastavaa erityisesti tiiviillä alueilla. Pitovoima! Monipuolinen, asumistoiveita vastaava ja järkevän hintainen asuntotarjonta on kunnalle kilpailuvaltti. Nykytilan seuraaminen ei riitä myös asumistoiveita on kuunneltava herkällä korvalla

29 Kaisu Pekka KIITOS