HAAPAJÄRVI YLIPÄÄ-KUMISEVA MAANKÄYTTÖSELVITYS 16.8.2013
Haapajärven kaupunki
JOHDANTO Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035 laatimisen yhteydessä on laadittu maankäyttöselvitys Ylipää- Kumiseva jätevesiviemärin vaikutusalueelle. Alue on laajuudeltaan noin 520 ha. Maankäyttöselvitys on luonteeltaan yleispiirteinen tarkastelu, jonka avulla ohjataan em. alueen rakentamista. Selvityksen osana on laadittu haja-asutusalueen rakentamistapaohje, joissa rakentamisen pääperiaatteet määritellään tarkemmin. Maankäyttöselvitys on laadittu Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:ssä. Maankäyttöselvitys laadittiin Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035 rinnalla. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Haapajärven keskustan vetovoimaisuutta ja luoda keskustaan toimiva ja viihtyisä elinympäristö. Yleiskaavassa pyritään kehittämään ja vahvistamaan keskustan aluetta hallitusti kasvavana alue- ja maaseutukaupunkikeskuksena. Viihtyisän keskusta-asumisen lisäksi maaseutukaupunkien vetovoimatekijöihin kuuluu kuitenkin maaseutumainen kyläasuminen. Tällä maankäyttöselvityksellä ohjataan asuinrakentamista Ylipään ja Kumisevan kyläalueilla. Tavoitteena on kohdistaa uusi haja-asutus kyläkeskuksiin yhdyskuntarakenteellisesti, kunnallisteknisesti ja maisemallisesti hyville paikoille. Selvitys tehtiin tukeutuen olemassa oleviin lähtötietoihin ja aiemmin tehtyihin selvityksiin. Aineistoa on saatu mm. Haapajärven kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Olemassa olevia selvityksiä täydennettiin suunnittelutyön yhteydessä. Selvitysalueelle tehtiin kesäkuussa ja marraskuussa 2012 maastokäynnit, joiden yhteydessä kuvattiin alueen rakennuksia ja kartoitettiin maiseman ja kyläkuvan ominaisuuksia. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin kuntalaisille yleisötilaisuudessa 26.3.2013. Alueelta on tehty maaperä- ja tulvaselvitys, luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennetun ympäristön selvitys. Selvitysten perusteella alueelta on tehty edullisuusvyöhyketarkastelu ja vaikutusten arviointi. Työn perusteella on annettu suosituksia ja ohjeita tulevaa maankäytön suunnittelua varten. Selvityksessä on määritelty asumiselle edullisimmat alueet, ennallaan säilytettävät alueet sekä viheryhteystarpeet. Selvitystyön tekemistä on ohjannut arkkitehti Joona Koskelo. Aineiston keräämisestä ja suunnittelutyöstä ovat vastanneet arkkitehdit Heini Kaskela ja Mirja Merikari sekä arkkitehtiylioppilas Satu Fors. Haapajärven kaupungin puolelta työtä on ohjannut tekninen johtaja Vesa Savolainen. Oulussa 16.8.2013 Joona Koskelo Satu Fors Heini Kaskela arkkitehti SAFA arkkitehti yo arkkitehti SAFA
Sisällysluettelo Johdanto 1. PERUSTIEDOT... 1 1.1 SIJAINTI... 1 1.2 VÄESTÖ... 2 1.3 TYÖPAIKAT JA PALVELUT... 2 1.3.1 Työpaikat... 2 1.3.2 Palvelut... 2 1.4 KAAVOITUSTILANNE... 3 1.4.1 Maakuntakaava... 3 1.4.2 Yleiskaavat ja asemakaavat... 5 1.4.3 Maankäyttösuunnitelmat... 5 1.5 RAKENNUSJÄRJESTYS... 6 1.6 RAKENNUSKIELLOT... 6 1.7 POHJAKARTTA... 6 2. MAAPERÄ JA TULVA-ALUEET... 7 2.1. VESISTÖT JA TULVA-ALUEET... 7 2.2. MAAPERÄ... 7 2.3. POHJAVESIALUEET... 8 3. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ... 12 3.1. MAISEMASELVITYS... 12 3.1.1. Maisemarakenne... 12 3.1.2. Topografia ja vesistöt... 12 3.1.3. Tilallisuus... 12 3.1.4. Rakentamissuositukset ja säilytettävät viheryhteydet... 13 3.2. LUONTOSELVITYS... 14 3.2.1. Kallioperä ja kalliokasvit... 14 3.2.2. Kasvillisuus ja uhanalaispaikat... 14 3.2.3. Luonnon monimuotoisuuskohteet... 14 3.2.4. Muut tutkittavat kohteet... 15 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 17 4.1. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS... 17 4.2. ARKEOLOGINEN INVENTOINTI... 18 4.3. VESIHUOLTO... 20 5. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU JA SUOSITUS MAANKÄYTÖLLE... 22 5.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 22 5.1.1 Rakentamisen edullisuus maaperän kannalta... 22 5.1.2 Rakentamisen edullisuus maiseman ja luonnon kannalta... 22 5.1.3 Rakentamisen edullisuus rakennetun kulttuuriympäristön kannalta... 22 5.1.4 Rakentamisen edullisuus palveluiden ja kunnallistekniikan kannalta... 23 5.1.5 Edullisuusvyöhykkeet, yhteenveto... 23 5.2. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE... 23 5.2.1 Yleiset suositukset... 23 5.2.2 Vyöhyke 1... 24 5.2.3 Vyöhyke 2... 24 5.2.4 Vyöhyke 3... 24
5.2.5 Muut alueet... 25 5.3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTARVE... 25 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 26 6.1. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATUUN... 26 6.2. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 26 6.3. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 26 6.4. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 27 6.5. RAKENTAMISEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 27
1. PERUSTIEDOT 1.1 SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Haapajärven keskustan eteläpuolella Hautaperän tekojärven itärannalla. Ylipäässä selvitysalue sijoittuu Vonganjoen ja Mustolanjärven sekä Haapajärvi-Jyväskylä radan väliselle alueelle. Kumisevassa selvitysalue sijoittuu pääasiassa Varisjärven ympäristöön ja Katajaperäntien varteen. Ylhäällä: Suunnittelualueen sijainti opaskartalla Alhaalla: Suunnittelualueen rajaus peruskartalla YLIPÄÄ KUMISEVA 1
1.2 VÄESTÖ 1.1.2012 Haapajärven kaupungin väkiluku oli noin 7 600 henkeä. Suunnittelualueella asuu noin 230 henkeä, joista noin 30 % on lapsia, 57 % työikäisiä ja 13 % eläkeikäisiä. 1.3 TYÖPAIKAT JA PALVELUT 1.3.1 Työpaikat Haapajärven yrityskanta on pk-yritysvaltainen ja monialainen. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino. Kokoonsa nähden Haapajärvellä on laaja kirjo myös tuotanto- ja palveluyrityksiä. Selvitysalueella toimii 11 yritystä, joiden toimialoja ovat muun muassa muovituotteiden valmistus, tieliikenteen tavarakuljetus ja leipomo. Yritykset on merkitty rakentamisen mahdollistavat tekijät selvityskarttaan. Selvitysalueella on runsaasti maatiloja, minkä voi päätellä myös alueen laajoista ja hoidetuista pelloista. Karjatiloja on 4 kpl ja kasvinviljelytiloja 12 kpl. Himolan tila Ylipäässä 1.3.2 Palvelut Haapajärven palvelut keskittyvät pääasiassa keskustan alueelle. Palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuukin pääosin Haapajärven keskustan palveluihin. Alueelta löytyviä palveluita ovat Kumisevan koulu, seurakuntakeskus ja Perälänkujalla sijaitseva uimaranta. Vasemmalla: Kumisevan koulu. Oikealla Honkaniemen leirikeskus (Haapajärven seurakunta) 2
1.4 KAAVOITUSTILANNE 1.4.1 Maakuntakaava Haapajärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuonna 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia ja siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus. Maakuntakaavan ensimmäisen vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2012. Tavoitteellisen aikataulun mukaan maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihe tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa on Haapajärven Ylipään ja Kumisevan alueita koskevia suunnittelumääräyksiä ja kehittämisperiaatteita seuraavasti: 3
4
1.4.2 Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueeseen kuuluvilla alueilla ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa tai asemakaavoja. 1.4.3 Maankäyttösuunnitelmat Honkaniemen leirikeskuksen alueella (Honkaniemi 69-401-8-62) on seurakunnan omistuksessa maapohjaa noin 10,96 ha, josta viljelyskäytössä on noin 1,96 ha:n laajuinen alue. Viljelykäytössä olevalle peltoalueelle on tehty 23.11.2010 hyväksytty (TEKLA 111) Honkaniemen maankäyttösuunnitelma. Maankäyttösuunnitelma sijoittuu alueelle, jonka läpi asevarikolta tuleva siirtoviemäri kulkee. Maankäyttösuunnitelman mukaan Honkaniemen leirikeskuksen läheisyyteen on mahdollista rakentaa viisi omakotitaloa suunnittelutarveratkaisuina rakennusjärjestyksen mukaisella tonttikoolla. Ote Honkaniemen maankäyttösuunnitelmasta 5
1.5 RAKENNUSJÄRJESTYS Haapajärvellä on voimassa 17.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestystä on muutettu 23.6.2008 (KV 36). 1.6 RAKENNUSKIELLOT Alueella ei ole rakennuskieltoja lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain 72 :stä johtuvaa kieltoa. MRL 72 : Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.7 POHJAKARTTA Osayleiskaavan suunnittelussa pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista peruskarttaa (maastokarttaa). Kartta-aineisto on päivätty 28.8.2012. 6
2. TULVA-ALUEET JA MAAPERÄ 2.1. VESISTÖT JA TULVA-ALUEET Suunnittelualue rajoittuu Hautaperän tekoaltaaseen. Suunnittelualuetta sivuaa Vonganjoki, joka laskee Hautaperän tekoaltaasta Hinkuan voimalaitoksen kautta. Tekoaltaaseen laskee suunnittelualueen kautta kaksi Kalajoen latvapuroa: Varisjärven kautta kulkeva Lohijoki ja Kuonanjoki. Suunnittelualueelta ei ole Kuonanjoen osalta olemassa täsmällistä tulvavaaratietoa. Selvityskartan tulva-alue perustuu suunnittelualuetta lähinnä sijaitsevan Paavonlahden mittauspisteen tietoihin. Maankäyttöselvityksen tulvavaara-alue ei ole riittävän tarkka rakennuspaikkakohtaiseen arviointiin, vaan rakennusluvan yhteydessä tulee pyytää Ely-keskukselta tarkempi lausunto rakennuspaikan alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta. Hautaperän tekoaltaan patomurtumasta johtuvaa poikkeuksellista tulvavaaraa on mallinnettu Insinööritoimisto Pekka Leiviskän vuonna 2002 tekemässä selvityksessä Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvitys. Patomurtumasta aiheutuvaa poikkeustilannetta ei ole huomioitu tässä maankäyttöselvityksessä. 2.2. MAAPERÄ Selvitysalueelta ei ole saatavissa tarkkaa maaperän peruskartoituksen aineistoa (GTK:n johtava geologi Jukka-Pekka Palmu). Alueelta on kuitenkin saatavissa karkeampaa aineistoa. Maaperän maalajiaineiston yleiskartoituksen mukaan suunnittelualueen Ylipään puoleinen osa on maalajiltaan pääosin karkeaa hietaa ja hiekkaa sekä osittain hiesua, hienoa hietaa ja moreenia. Kumisevan Varisjärven ympäristö on maalajiltaan karkeaa hietaa ja hiekkaa sekä hiesua ja hienoa hietaa. 7
Ote alueen maaperäkartasta ( GTK) 2.3. POHJAVESIALUEET Haapajärven pohjavesialueet Kokonaan tai osittain Haapajärven kaupungin alueella on kuusi vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta: Lepola, Kuona, Pitkäkangas, Someronmäki, Lähdekangas ja Kuivikko. Pohjavesialueiden sijoittuminen maankäyttöselvityksen alueelle on tarkistettu paikalliselta ympäristötarkastajalta (Karita Halmetoja / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Saatujen karttatietojen mukaan laadittavan maankäyttöselvityksen alueella sijaitsee Pitkäkankaan pohjavesialue, joka kuuluu Haapajärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan. Pitkäkankaan pohjavesiesiintymä on luode-kaakko suuntainen loivapiirteinen pitkittäisharjudeltakompleksi. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Haapajärven kaupungin kaakkoisosaan. Pitkäkankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 13,41 km2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 4,52 km2. 8
Pitkäkankaan pohjavesialueella sijaitsevat Vesikolmio Oy:n Lohijoen vedenottamo ja Haapajärven Vesi Oy:n Kinnulan vedenottamo. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 4 000 mj/d. Muodostuma rajautuu pääasiassa moreenialueisiin, jonka pintaosassa esiintyy turvekerrostumia. Muodostuman koillisosa rajautuu hiesu ja hieno hiekka kerrostumiin. Pohjaveden muodostumisalueena toimii luode-kaakko suuntainen muodostuma, jonka kerrospaksuudet ovat paikoin jopa 50 metriä. Harju on luoteisosistaan kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen/ruhjeeseen ja on näiltä osin peittynyt hienojakoisten sedimenttien alle. Harjun lievealueet ovat hiekkaa hienoa hiekkaa. Paikoin muodostumassa esiintyy hienojakoisia välikerroksia, joten orsiveden esiintyminen on mahdollista. Kinnulan vedenottamolla on Pohjois-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue (päätös 30.5.1969), jonka kaukosuojavyöhykkeellä sijaitsee myös Lohijoen vedenottamo. Kuivikon vedenottamoa varten on laadittu suoja-aluesuunnitelma (Maa ja Vesi, 27.11.1990), mutta suoja-aluetta ei ole vahvistettu vesioikeudessa. Vedenottamoalueiden suoja-alueilla pyritään turvaamaan vedenottamoiden veden laatu estämällä rakentamisesta pohjavedelle aiheutuvat haittavaikutukset. Myös ohjeelliset vedenottamoalueet pyritään jatkossa varaamaan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Ohjeelliset kaukosuojavyöhykkeet noudattavat pohjavesialueiden rajoja. Pohjavesialueet, Pitkäkankaan ja Kuivikon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2011. 9
Suojelutoimenpiteet Pohjaveden suojelemiseksi ja vedenoton turvaamiseksi pohjavesialueelle ei tule sijoittaa seuraavia uusia laitoksia tai toimintoja (Pitkäkankaan ja Kuivikon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2011): asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä viemäriverkostoon, johdeta tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi tai johdetaan umpikaivoon. jäteveden maahan imeytystä ja jätevedenpuhdistamoita kiinteistökohtaisia jätevedenpuhdistamoita lukuun ottamatta. valvomattomia jäteveden pumppaamoita. Pohjavesialueelle sijoittuvat pumppaamot tulee varustaa automaattihälyttimin ja ylivuoto tulee johtaa alueen ulkopuolelle. laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja, jotka on mainittu valtioneuvoston päätöksessä n:o 364 (1994) pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta. maalämpöä tulee välttää, jos sitä ei voida rakentaa riskittömästi. maanalaisia öljysäiliöitä eikä öljysäiliöitä, joissa ei ole tehty asianmukaisia varmistustoimenpiteitä. nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkoja ja varastoja, auto- ja konekorjaamoita, autohajottamoita, öljyjohtoja, öljysora- ja asfalttiasemia sekä auto- ja moottoriratoja. hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja, eläinjätteiden hautausta, kompostointilaitoksia. taimitarhoja. muuntamoita, ellei niiden rakentaminen edistä pohjaveden suojelua esim. siirtämällä kauemmaksi vedenottamosta tai korvaamalla olemassa oleva pylväsmuuntamo ympäristöystävällisemmällä puistomuuntamolla. viljelypalstoja ja siirtolapuutarha-alueita, mikäli viljelytoimintaan liittyvää lannoitus- ja torjunta-aineiden käyttöä ei rajoiteta. golfkenttiä tai niiden laajentamista. karjatilojen tai muiden eläinsuojien merkittäviä laajennuksia tai muutoksia ilman ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 13 ) mukaista maaperäselvitystä ja ympäristölupaa. Asiasta tulee pyytää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto. turkistarhoja. suolavarastoja. maankaivua ja ojituksia tai kallion louhintaa, joista voi aiheutua pohjaveden likaantumista, haitallista purkautumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. maa-ainesten ottoa muutoin kuin vanhojen ottamisalueiden kunnostustarkoituksessa. Lisäksi tulee huomioida: vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin (Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 3. luku 10 ). uusia runko- ja siirtoviemäreitä rakennettaessa käytetään pohjavesialueella suojaputkia. 10
tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ei saa käyttää torjunta-ainerekisterissä olevia valmisteita, joilla on pohjavesirajoitus (http://www.evira.fi). Pohjavesirajoituksesta on maininta valmistepakkauksen kyljessä. maataloudessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta no 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY). Tämän ns. nitraattidirektiivin mukaan mm. lannan patterointi pohjavesialueella on kielletty. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella lietelannan, virtsan, puristemehun sekä jätevesilietteen käyttöä ei tulisi sallia lainkaan. Maa- ja puutarhataloudessa ei saisi käyttää kasvien satotasoa ja ravinteiden käyttökykyä ylittäviä lannoitemääriä. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 mukaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei sijoiteta uusia maa-aineksen ottamisalueita. Olemassa olevilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuus on vähintään kuusi metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. Kaukosuojavyöhykkeellä suojakerroksen paksuus on vähintään neljä metriä ja suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla suojakerroksen paksuus on vähintään 3 4 metriä. Uusien laitosten ja toimintojen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia lakeja ja viranomaismääräyksiä. 11
3. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1. MAISEMASELVITYS Tämän maankäyttöselvityksen yhteydessä on laadittu suunnittelualuetta koskeva maisemaselvitys (Haapajärven Ylipää-Kumisevan maisemaselvitys, VSU Oy, 2012). Selvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen maisemarakenne, topografia ja vesistöt, tilallisuus, näkymät, maiseman kannalta arvokkaan alueet ja maisemahäiriöt. Maisemaselvitys on selostuksen liitteenä 2. 3.1.1. Maisemarakenne Alue sijoittuu maisemarakenteessa selänne- ja vaihettumisalueelle ja varsinaista laaksoa on vähän. Maiseman kannalta arvokkaita alueita ovat kallioalue ja Varisjärven lounaispuolella oleva puustosaarekkeiden, rakennusten, peltotilojen ja Varisjärvestä laskevan uoman muodostama pienipiirteinen ja kaunis miljöö. Maisemallisesti merkittäviä elementtejä ovat puukujanteet, maisemapuut. Maisemassa avoimien peltonäkymien häiriöinä ovat sähköjohdot sekä masto. 3.1.2. Topografia ja vesistöt Alue on verraten tasaista, mutta maasto laskee loivasti pohjoiseen ja lisäksi kalliokumpareet ovat lähimaastoa korkeampia. Kallioiden kohdalla korkoerot ovat maastossa hyvin nähtävissä. Alueen luoteisosassa laskeva Vonganjoen alue on myös topografialtaan monimuotoinen. Alueella on monipuolisesti erilaisia vesistöjä. Selvitysalue rajautuu Hautaperän tekojärveen, johon laskee kaivettu uoma Kuonanjoelta. Varisjärvi on vajaan 20 ha kokoinen järvi. Varisjärven lähellä sijaitsevalla Lähdekankaalla sijaitsee myös yksi lähde. Kumisevan alueelta alkaa kaakkoon ulottuva Pitkäkankaan pohjavesialue. 3.1.3. Tilallisuus Metsäiset alueet muodostavat pelto- ja asuinalueita rajaavia kokonaisuuksia. Pienten jokiuomien ja purojen varrella kasvava puusto jakaa alueita pienempiin osiin. Pihapiirien rakennukset ja puusto muodostavat puoliavointa tilaa. Kokonaisuudessaan alueen tilallisuus on verraten pienipiirteistä eikä suuria maisemaa hallitsevia peltoaukeita ole. Alueen näkymät avautuvat melko lyhyinä peltoaukeiden ylitse. Kumisevan alueella näkymät avautuvat erityisesti matalalla maastonkohdalla olevan Varisjärven suuntaan. Pitkiä näkymiä muodostuu tekojärven maavallin päältä järvenselälle, Katajaperäntieltä tekojärvelle ja Kumisevantieltä selvitysalueen viereiselle peltoaukealle sekä rautatielinjaa pitkin. Myös tekojärven valliin rajautuva näkymä on maisemassa mielenkiintoinen. Havupuiden, erityisesti kuusien, muodostamat rajat peltoaukeiden reunoilla ovat jyrkkiä suoraviivaisten rajauksien takia. Alueelle erityisiä maisemassa erottuvia reunoja muodostuu maastonmuotojen vaikutuksesta. Tällaisia alueita on tekojärven rannalla, missä järven valli muodostaa tieltä avautuvan näkymän päätteen ja peltoaukion reunan. Myös kallioiset peltoihin rajautuvat reunat ovat korostuneita ja hienoja elementtejä maisemassa. 12
3.1.4. Rakentamissuositukset ja säilytettävät viheryhteydet Selvitysalueelle rakentamisessa tulee huomioida maisemalliset näkökohdat. Maisemallisesti rakentamiselle otollisia paikkoja alueella on runsaasti, sillä alueen nykyinen rakennuskanta ja tilarakenne sallivat hyvin lisärakentamista. Rakentamisen pääpainon tulisi sijoittua mielellään Kumisevan kylän alueelle, mikä vahvistaisi kylän maisemallistakin statusta. Toisaalta myös pääteiden varsilla on paljon mahdollisia rakennuspaikkoja. Olevien pihapiirien väliin ja puustosaarekkeiden lomaan voidaan osoittaa rakennuspaikkoja, kunhan rakennusten väliin jätetään paikoitellen myös riittävän leveitä kaistoja rakentamatta. Nämä maisemaa jäsentävät jaksot toimivat samalla myös viheryhteyksinä. Huonosti maiseman kannalta rakennettavia alueita ovat maisemallisesti arvokas kallioalue ja Varisjärven lounaispuolelle sijoittuva kylämiljöö. Myös suurimmat peltoalueet tulisi jättää rakentamatta. Maisemaselvityksen rakentamissuositukset. Kuvaan on merkitty punaisella pisterasterilla rakentamiseen maiseman kannalta huonosti soveltuvat alueet, mustalla viivarasterilla rakentamiseen maiseman kannalta hyvin sopivat alueet ja vihreillä nuolilla säilytettävät viheryhteydet. 13
3.2. LUONTOSELVITYS Ylipäästä ja Kumisevasta on tehty maankäyttöselvitystä varten luontoarvojen tietokantaselvitys (Lassi Kalleinen, Natans Oy, 2012). Selvityksessä on tarkistettu tietokannoista löytyvät olemassa olevat tiedot eikä siihen ole sisältynyt maastotyötä. Alueen kasvillisuudesta löytyy tietoa, mutta se on vanhaa ja epätarkkaa. Luontoselvityksessä suositellaan olemassa olevien luontotietojen vahvistamista maastossa. Luontoselvityksessä on esitetty keskeiset tietosisällöt ja maastotyökohteet. Suunnittelualuetta lähin luonnonsuojelu- ja Natura-alue on Lohijoen lehto, joka sijaitsee suunnittelualueesta noin 300 metriä kaakkoon. Se kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan ja sen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Lohijoessa elää paikallinen tammukkakanta, josta on tehty kalataloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma (Arvo Hautala, 2002). Napapiirin eteläiset taimenkannat on katsottu vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa erittäin uhanalaisiksi. 3.2.1. Kallioperä ja kalliokasvit Tutkimusalue sijoittuu Kumisevan emäksisen kallion pahkun päälle. Kasvillisuuden kannalta kallioperän emäksisyys tarkoittaa, että alueelta voi löytyä jopa ns. serpentiniittilajeja. Emäksiset kalliopaljastumat ovat kiinnostavia sammalten kasvupaikkana. Kumisevasta on vuonna 2008 löydetty kolme kiinnostavaa lajia: kallioimarre, ahonoidanlukko ja karvakiviyrtti. Luontoselvityksessä suositellaan kartoittamaan alueen kalliot, ketomaiset alueet ja suuret irtolohkareet ja etsimään mahdollisia emäksisiä kalliopaljastumia. Lisäksi suositellaan tarkentamaan alueella esiintyvien lajien runsaus ja kallioiden sammallajisto. Tämänhetkinen tieto kallioiden ja ketojen kasvillisuudesta on riittämätöntä kaavoituksen tarpeisiin. 3.2.2. Kasvillisuus ja uhanalaispaikat Tutkimusalueelta on olemassa kasvillisuustietoja 1970-, 1980- ja 2000-luvuilta. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueelta tunnetaan kaksi uhanalaiskohdetta, jotka sijaitsevat Lohijoen suulla. Ahokankaan eteläpuolella kasvaa mm. korpinurmikkaa ja lehtotähtimöä ja Uutelan eteläpuolella ainakin lehtotähtimöä. Alueelta on mainittu myös lehtokasveja. Lajisto kertoo lähteisestä, korpisesta ja lehtokorpimaisista ympäristöistä. Luontoselvityksessä arvioidaan osan 1970- ja 1980-luvuilla löydetyistä uhanalaiskohteista hävinneen. Luontoselvityksessä suositellaan kartoittamaan Uutelan ja Ahokankaan esiintymät maastossa ja kartoittamaan mahdolliset uhanalaiset luontotyypit ja lähteiden tarkat paikat. Myös Lahdenojan ympäristön kulleroesiintymät tulisi tarkastaa. 3.2.3. Luonnon monimuotoisuuskohteet Luonnon monimuotoisuuskohteet perustuvat Susanna Anttilan ja Sami Timosen julkaisuun Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (2009). Raportin kohteista kaksi, Sillanmäki ja Lahdenoja, sijaitsevat suunnittelualueella. Ne esitellään raportissa mahdollisina monivaikutteisen kosteikon perustamispaikkoina. Luontoselvityksessä suositellaan välttämään hulevesien johtamista suoraan vesistöihin ja varomaan puronnotkojen eroosion pahentamista. Suosituksena on myös etsiä 14
mahdollisuuksia pintavalutuskenttien ja pysäytysaltaiden rakentamiseksi. Kohteiden kasvillisuus tulisi inventoida. 3.2.4. Muut tutkittavat kohteet Luontoselvityksessä esitetään karttatarkastelun perusteella luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä alueita, joilla on tutkimuksen tarvetta. Laajin alue on Lahdenojan ja Sillanmäen väliin jäävä vaihteleva alue, jolla on lampia, kosteikkoja, tulvaniittyjä ja metsäisiä mäkiä. Toinen tutkittava kohde on Lohijoen eteläpuolinen Lähdekangas. Luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet sekä alueet, joilla luonnonympäristöä on tarvetta tutkia. Uhanalaispaikat: 15
1a) lähteikköinen-korpinen-lehtomainen alue Uutelasta länteen 1b) lähteikköinen-korpinen-lehtomainen alue Ahokankaasta etelään Kalliopaljastumat ja kedot: 2a) Kallioalueet Lahdenojan eteläpuolella 2b) Kumisevankalliot 2c) Luomalankalliot Luonnon monimuotoisuuskohteet: 3a) Sillanmäki 3b) Lahdenoja Tutkimuksen tarpeessa olevat kohteet: 4a) Luonnoltaan vaihteleva tulva-alue lampineen ja mäkineen 4b) Lähdekangas 16
4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Haapajärven keskustan lievealueilla asutus on väljää eikä siellä synny varsinaisia tiiviitä osakeskuksia. Lievealueet ovat siis enemmän tai vähemmän hajautuneita ja paine hajautumiskehityksen jatkumiseen on suuri. Asutuksen ja loma-asutuksen kasvupaine näkyy myös ranta-alueilla. Suunnittelualuetta halkoo Haapajärveltä Jyväskylään johtava rautatie. Rautatie aiheuttaa ympäristöönsä melua ja maaperän tärinää. Rautatien melu- ja tärinäalueen laajuus tulee selvittää tarkemmin mahdollisen kaavoituksen yhteydessä. Tässä maankäyttöselvityksessä on käytetty melun ja tärinän arvioinnissa teoreettisia laskennallisia arvoja, joita ei ole tarkistettu mallinnuksilla tai mittauksilla. Tärinän arvioinnissa on käytetty VTT:n selvitystä Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (2006). Selvityksessä on määritelty kokemukseen perustuvia suojaetäisyyksiä erilaisille maalajeille ja liikennetyypeille. Tässä tapauksessa pehmeille maalajeilla suojaetäisyydeksi on osoitettu 500 m rautatiestä ja koville maalajeilla 100 m rautatiestä. Selvityksen teoreettisuuden vuoksi on suositeltavaa mitata rautatiestä aiheutuva tärinä rakennuspaikkakohtaisesti kun halutaan rakentaa lähelle rautatietä. Ratahallintokeskuksen mukaan 55 db melualue ulottuu keskimäärin 50 metrin päähän radasta. Suunnittelualueen läpi kulkee yhdystie 7622 ja muuta pienempää tiestöä. Suunnittelualueen teiden ajonopeus on korkeimmillaan 60 km/h. Alhaisten nopeuksien vuoksi alueen liikenne ei aiheuta merkittävää meluhaittaa ympäristöönsä. 4.1. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS Ylipään ja Kumisevan suunnittelualueen rakentaminen on luonteeltaan haja-asutusmaista. Rakennukset ovat jakautuneet alueelle melko tasaisesti, eikä selkeää kyläkeskusta ole. Toiminnallinen solmukohta ja jonkinlainen kyläkeskus muodostuu Kumisevan koulun ja Varisjärven ympärille. Muutoin rakentaminen sijoittuu harvakseltaan nauhamaisesti teiden varsille. Alueella on runsaasti jälleenrakennuskauden rakennuksia ja maatilakeskuksia. Pihapiirit on rakennettu maaston korkeimmille kohdille ja peltoaukeiden reunamille. Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Suunnittelualueen rakennuskantaa on arvioitu tämän selvityksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön kannalta paikallisesti merkittävät kohteet on arvotettu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa joulukuussa 2012. Paikallisesti merkittäviksi arvioidut kohteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella neliöllä. Numerointi viittaa rakennetun ympäristön selvityksen kuvaluetteloon, jossa on esitelty kaikki arvotuksen kohteena olleet rakennukset. Rakennetun ympäristön selvitys on liitteenä 4. 17
Paikallisesti merkittävät rakennuskohteet suunnittelualueella. 4.2. ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Suunnittelualueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on tarkistettu ja paikallistettu olemassa olevista arkeologisista inventoinneista. Haapajärven perusinventointi on vuodelta 1992 (Markku Mäkivuoti) ja tuore yleisinventoinnin täydennys vuodelta 2011 (Niko Latvakoski). Päivitykseen on tarkistettu ja päivitetty kaikki Haapajärven muinaisjäännökset. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen on kielletty. 1. HIMOLA, Kivikautinen asuinpaikka Himolan tilan pohjoispuoleisella peltorinteellä. Asuinpaikalta on löytynyt tasataltta ja kvartsia. Alueen kohti länttä viettävät peltorinteet ovat jyrkkää, Muinais-Päijänteen lasku-uoman rantatörmää. 2. HIMOLA 2, Työ- ja valmistuspaikka 18
Historiallisen ajan pajan jäännökset sijaitsevat Ylipäässä, Himolan tilan pohjoispuoleisella pellolla. Paikalla erottuu kaksi n. 10 x 10 m laajuista rautakuonan ja hiilensekaisen maan läikkää. 3. LUOMALANKALLIO, Kivirakenteet Kivikumpu tai -röykkiö sijaitsee paikallisen perimätiedon ja silminnäkijähavaintojen mukaan Kumisevassa Luomalankalliolla, Kumisevantien (mt 7622) läheisyydessä. Kohdetta ei ole pystytty paikantamaan. 4. VARIS, Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Varisjärven pohjoispäässä. Vuoden 1992 inventoinnissa osa löydöistä pystyttiin paikantamaan varsin tarkoin nykyisen Variksen talon navetan paikalle. Kyseisessä tarkastuksessa havaintojen teko oli nurmella ja viljalla olleiden peltojen sekä tiheään rakennetun ympäristön takia miltei mahdotonta. Kohde on määritelty asuinpaikaksi otollisen topografian sekä ojaleikkauksista löytyneiden palaneiden kivien ja niitä ympäröivän kulttuurimaan perusteella. 5. HAUTALA, Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Kumisevassa, lounaaseen viettävässä hiekkapohjaisessa peltorinteessä Pitkänkankaantien molemmin puolin. Vuoden 2010 inventoinnissa kohteelta löytyi kvartsia ja palanutta kiveä. Pitkänkankaantien eteläpuolella oleva metsäkangas on myös topografialtaan kivikautiselle asuinpaikalle otollinen, ja kohde saattaa ulottua sinne. Koska inventointi painottui esihistorialliseen aikaan, jäivät historiallisen ajan kohteet vähemmälle huomiolle. Haapajärven alueella on kuitenkin lukuisia historiallisen ja modernin ajan kohteita, kuten esimerkiksi rajakiviä, myllyjä, tervahautoja ja uittoon liittyviä rakenteita. Paikallisessa perimätiedossa tunnetaan myös piilopirttejä, leiripaikkoja ja röykkiöitä. Vaikka kaikki tällaiset kohteet eivät olisikaan muinaismuistolain suojaamia kohteita, olisi niiden inventointi paikallisen identiteetin ja kulttuuriympäristökasvatuksen kannalta varsin tärkeää. Maankäyttöselvityksessä tällaisten kohteiden osoittamista ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena. Edellä kuvatun kaltaiset kohteet tulisi kuitenkin huomioida ja tarvittaessa tutkia tarkemmin mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. 19
Ylipää-Kumiseva maankäyttöselvitysalueella sijaitsevat kiinteät muinaismuistot tarkempine aluerajauksineen. 4.3. VESIHUOLTO Haapajärven kaupunkiin on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004. Kehittämissuunnitelmaa on päivitetty ja täydennetty vuonna 2011. Tämän maankäyttöselvityksen yhteydessä on selvitetty haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksia vesihuollon kannalta (Pöyry Finland Oy, 2013). Haapajärven alueella vesilaitostoiminnasta vastaa pääasiassa Haapajärven Vesi Oy. Viemäriverkosta vastaa Haapajärven Vesi Oy. Jätevedenpuhdistamo on siirtynyt Vesikolmio Oy:n omistukseen ja hoitoon vuoden 2008 alusta lukien. Jatkossa Haapajärven jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Nivalaan käsiteltäviksi. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa jätevedet johdetaan Nivalasta siirtoviemäriä pitkin Kalajoelle ra- 20
kennettavaan keskuspuhdistamoon. Haapajärven kaupunki on Vesikolmio Oy:n osakas. Haapajärven jätevedenpuhdistamo muutetaan tasausaltaaksi vuoden 2013 aikana. Haapajärvellä haja-asutusalueita on saatettu viemäröinnin piiriin asteittain Haapajärven Vesi Oy:n toimesta. Viemäröintihankkeet on toteutettu pääasiassa paineviemäröintinä kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla tai muutamien kiinteistöjen ryhmäpumppaamoilla. Haapajärven Vesi Oy on rakentanut Ylipään ja Kumisevan alueiden läpi Haapajärven asevarikolle paineviemärin 2000-luvun alussa. Alueella on vahvistamaton vesihuollon toiminta-alueen rajaus. Paineviemäriin on liitetty suurin osa alueen kiinteistöistä. Jatkossa on suositeltavaa, että rakentaminen osoitetaan vesihuollon toiminta-alueen sisälle. Kiinteistöjen tulee varautua ensisijaisesti pienpumppaamon tai useamman kiinteistön ryhmäpumppaamon rakentamiseen. Alueella viemäröinnin rakentamista hankaloittaa paikoitellen kallio, joka on lähellä maanpintaa. Haja-asutusalueilla ei ole hulevesiviemäröintiä. Hulevedet on hoidettu pintavaluntana tai kuivatuksella. Kylämäisen asutuksen alueilla hulevedet voidaan myös jatkossa johtaa pintavesinä maahan imeyttämällä tai vesistöön johtamalla. Hulevesien johtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesien puhtauteen. Hulevesiä ei missään vaiheessa saa johtaa jätevesiviemäreihin. 21
5. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU JA SUOSITUS MAANKÄYTÖLLE 5.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttösuunnitelman pohjaksi laadittujen selvityskarttojen (Rakentamista rajoittavat tekijät ja Rakentamisen mahdollistavat tekijät) ja erillisselvitysten (luontoselvitys, maisemaselvitys ja rakennetun ympäristön selvitys) pohjalta rajattiin asutukselle edullisimmat vyöhykkeet. Maaperän, luonnonympäristön, maiseman ja kulttuuriympäristön lisäksi alueen edullisuuteen vaikuttavat etäisyys palveluihin, tiestöön ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Edullisuuden pohjalta on annettu ohjeita ja suosituksia maankäyttöön. 5.1.1 Rakentamisen edullisuus maaperän kannalta Maaperän puolesta parhaita rakentamispohjia ovat moreeni ja hiekkamaat, joita Ylipään ja Kumisevan alueella on runsaasti. Suunnittelualueella vallitsevat maalajit ovat karkea hieta ja hiekka, moreeni sekä hiesu ja hieno hieta. Alueella on myös kalliopaljastumia. Olemassa oleva rakentaminen on levittynyt alueelle tasaisesti maalajista riippumatta. Uudisrakentamisessa tulee suosia moreeni- ja hiekkamaita, mutta hiesumaitakaan ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan rakentamatta. Hiesumaalle rakennettaessa tulee kuitenkin varmistaa rakennuksen oikeanlainen perustamistapa. 5.1.2 Rakentamisen edullisuus maiseman ja luonnon kannalta Suunnittelualueella ei ole erityisiä maisema-arvoja, vaan se on luonteeltaan tyypillistä pienipiirteistä maalaismaisemaa. Alueen tilarakenne on pienipiirteinen, minkä vuoksi maisema sietää rakentamista hyvin. Maisemaselvityksessä suositellaan suurimpien peltoalueiden rakentamattomana säilyttämistä. Suunnittelualueen paikallisesti merkittäviä maisemakohteita ovat Varisjärven lounaispuolella sijaitseva viehättävä kylämiljöö ja Kuonanjoen suulla sijaitseva puustoinen kallioalue. Nämä maisemallisesti arvokkaat alueet tulee jättää uudisrakentamisen ulkopuolelle. Varisjärven kylämiljöön täydennysrakentaminen ja korjaaminen on toki sallittua. Suunnittelualueen rakentamisessa tulee välttää liian pitkien asutusketjujen rakentamista teiden varsille. Rakentamista tulee jaksottaa jättämällä rakentamisalueiden väliin viheryhteyksiä ja maisemakatkoja. Suunnittelualueella sijaitsee arvokkaita luontokohteita. Luontokohteet tulisi tarkistaa maastossa, sillä luontoselvitys on tehty tietokantaselvityksenä ilman maastokäyntejä. Koska alueita ei ole tutkittu tarkemmin, tulee luontokohteiden suojelussa noudattaa varovaisuusperiaatetta ja jättää kohteet rakentamisen ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuskohteisiin (Sillanmäki ja Lahdenoja) suositellaan perustettavaksi monivaikutteinen kosteikko, jonka tarkoituksena on vähentää maataloudesta aiheutuvaa vesistökuormitusta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Luontokohteet eivät erityisesti rajoita maankäyttöä, koska ne sijaitsevat rakentamiseen muutenkin huonosti soveltuvilla alueilla, kuten kosteikoilla ja tulva-alueella. 5.1.3 Rakentamisen edullisuus rakennetun kulttuuriympäristön kannalta Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaimpia ovat aluekokonaisuudet, pienmiljööt, joissa on muinaisjäännöksiä, useita historiallisia rakennuskohteita ja vanhaa tiestöä. Suunnittelualueella tällaisia kohteita ovat Himolan tilan ja Kumisevan koulun ympäristöt. Alueilla on paikallisesti merkittäviä rakennuksia ja muinaisjäännöksiä. Kumisevan koulun ympäristöllä on merkitystä myös kylän keskuksena. Näiden paikallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen täydennysrakentamisessa tulee huomioida uudisrakentamisen sopiminen olemassa olevaan ympäristöön. Liiallista rakentamista ei suositella, 22
vaan tavoitteena tulisi etenkin Kumisevan kyläkeskuksessa olla olemassa olevan rakenteen täydentäminen ja eheyttäminen. Alueella on joitakin toimivia maatiloja. Tilojen elinvoimaisuus on pyrittävä säilyttämään, eikä olevia peltoja saa pirstoa maatalouteen liittymättömällä pientalorakentamisella. Eläintilojen ympärillä tulee säilyttää noin 150-300 metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei saa sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Suojavyöhykkeellä turvataan tilojen kehittämismahdollisuus ja estetään maataloudesta omakotitaloasujalle ajoittain aiheutuvaa haju- ja meluhaittaa. 5.1.4 Rakentamisen edullisuus palveluiden ja kunnallistekniikan kannalta Alueella olevia julkisia palveluita ovat Kumisevan koulu ja Honkaniemen leirikeskus. Uusien asuinrakennusten sijoittelussa tulee huomioida rakennuspaikan etäisyys kouluun ja pyrkiä siihen, että lapset voivat kulkea kouluun pyörällä tai jalkaisin. Käytännössä uudet rakennuspaikat tulisi sijoittaa enintään 3 km päähän koulusta, mieluummin enintään 2 km päähän koulusta. Suunnittelualueen etäisyys Haapajärven keskustasta on noin 4 km. Kumisevan koululta keskustaan on noin 7 km. Alueella on kattava tiestö, jonka varrelle uudisrakentaminen voidaan sijoittaa. Uusia teitä ei ole lyhyitä pihateitä lukuun ottamatta tarpeen rakentaa. Alueella ei ole kevyen liikenteen yhteyksiä. Kunnallinen viemäriverkko kattaa lähes koko suunnittelualueen. Koska viemäriverkko on niin kattava, on mahdollisuutta liittyä viemäriin pidetty uuden rakennuspaikan osoittamisen edellytyksenä. Etenkin pohjavesialueelle rakennettaessa jätevesien johtaminen viemäriverkkoon on välttämätöntä. 5.1.5 Edullisuusvyöhykkeet, yhteenveto Suunnittelualueelle on laadittu edullisuusvyöhykekartta, johon on kerätty olennaisimmat rakentamista rajoittavat ja rakentamisen mahdollistavat tekijät. Edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta kartalle on rajattu rakentamiseen suositeltavat alueet, jotka on jaettu kolmeen vyöhykkeesen. 5.2. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE 5.2.1 Yleiset suositukset Suunnittelualueen keskuksena toimii Kumisevan kylä, jonka asemaa on suunnitelmassa pyritty vahvistamaan. Uudisrakentamista on osoitettu enimmäkseen 2 km säteelle kyläkeskuksesta ja koulusta, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Rakentamisalueiden sijoittamisella kyläkeskuksen tuntumaan on haluttu estää yhdyskuntarakenteen liiallinen hajautuminen. Rakentamisalueet on osoitettu olemassa olevan tiestön ja viemäriverkoston varrelle. Alueiden väliin on jätetty viherkatkoja. Rakentamisalueita ei ole osoitettu Kalajoen tulva-alueelle, rautatien tärinäalueelle tai maisemallisesti arvokkaille kallio- ja kyläalueille. Uudisrakentamista ei ole osoitettu rautatien taakse, jos kulku tontille edellyttää rautatien ylittämistä. Luontokohteita on pyritty välttämään, ainoastaan Lahdenojan LUMO-alue sijaitsee osittain rakentamisalueen sisällä. Eläintaloutta harjoittavat maatilat suojavyöhykkeineen on rajattu pois rakentamisalueista. Tilojen täydennysrakentaminen on kuitenkin mahdollista, rajauksen tavoitteena on ollut estää maatalouteen kuulumattomien pientalojen rakentuminen liian lähelle maatilakeskuksia. 23
5.2.2 Vyöhyke 1 Rakentamiselle edullisin vyöhyke sijaitsee Kumisevan kyläkeskuksen ympärillä. Kyläkeskukseen rakentaminen tiivistää alueen yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa kylän asemaa koko alueen solmukohtana. Kumisevassa sijaitsee ala-asteen koulu, jonka läheisyyteen lapsiperheiden on edullista rakentaa. Alueen maaperä sopii hyvin rakentamiseen. Osa vyöhykkeestä 1 sijaitsee Pitkänkankaan pohjavesialueella. Rakentamisrajoitukset pohjavesialueella on selostettu kappaleessa 2.3. Normaalissa omakotirakentamisessa pohjavesialueella edellytetään lähinnä jätevesien johtamista viemäriverkostoon. Kumisevan alueella on kattava viemäriverkosto, johon kiinteistöt voidaan liittää. Vyöhyke 1 on pinta-alaltaan varsin pieni. Alueelle rakentamisen tavoitteena on kyläkeskuksen toiminnallisen ja maisemallisen aseman vahvistaminen, joten rakennuspaikat voidaan osoittaa alueelle melko tiiviisti. 5.2.3 Vyöhyke 2 Rakentamiselle toiseksi edullisimmat alueet sijaitsevat Lahdenojan alueella, Jussilankankaalla ja Pitkänkankaantien varrella. Alueet sijaitsevat hieman kauempana kyläkeskuksesta, mutta ovat edelleen ale 2 km päässä koulusta. Lahdenojan alue on sijainniltaan hyvä ja alaltaan melko laaja. Alue on miellyttävän pienipiirteinen, eikä rakentaminen aiheuta maisema-arvojen heikkenemistä. Aluetta sivuaa Lahdenoja, jonka varsi on luontoselvityksessä osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi. Lahdenojan varrelle ei tule osoittaa uudisrakentamista eikä rantapuustoa saa raivata rakentamisen tieltä, vaikka se sijaitsee rakentamisvyöhykkeen kyljessä. Luontoselvityksessä suositellaan välttämään hulevesien johtamista suoraan vesistöön ja varomaan puronnotkon eroosion pahentamista. Lahdenojan alueelle on tehty Honkaniemen maankäyttösuunnitelma, jossa seurakunnan omistamalle maalle on osoitettu viisi uutta omakotitonttia. Maankäyttösuunnitelman osittainen toteuttaminen on mahdollista, mutta osa suunnitelluista tonteista sijoittuu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeälle alueelle ja tulee siksi jättää rakentamatta. Alue on rajattu niin, että kaikki kiinteistöt voidaan liittää viemäriin. Jussilankankaan alue sijaitsee Katajaperäntien varrella lähellä kyläkeskusta jätevesiviemärin vaikutusalueella. Alueen maaperä on rakentamiseen sopiva. Jussilankangas on ympäristöltään mukavaa metsikköä, joka tosin on paikoitellen kosteaa. Katajaperäntien varrelle on mahdollista muodostaa rakentamisella miellyttävää raittitunnelmaa. Pitkäkankaantien varressa on rakentamiseen sopivia metsäisiä alueita. Alueella on viemäri ja se on ympäristöltään mukavaa etelään päin laskevaa rinnettä. Tien eteläpuolisilta rakennuspaikoilta saadaan hienoja peltonäkymiä. Alue sijaitsee Pitkäkankaan pohjavesialueella ja sen maaperä on hienoa hietaa ja hiesua. Pohjavesialueen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle on lueteltu kohdassa 2.3. 5.2.4 Vyöhyke 3 Rakentamiselle kolmanneksi edullisimmat alueet sijoittuvat Harakkaperälle ja Kankaanpäähän Pitkänkankaantien varrelle. 24
Harakkaperä on laajahko metsään rajautuva peltoaukea, jossa rakennukset muodostavat peltoa halkovan tien varrelle raittimiljöön. Raittia on mahdollista täydentää uusilla yksittäisillä rakennuspaikoilla. On kuitenkin syytä huomioida, että alueen rakentaminen vähentää viljeltävien peltojen pinta-alaa. Rakennuspaikkoja ei tulisikaan osoittaa kovin monta ja niiden olisi parasta sijaita hieman erillään toisistaan, ei tiiviinä aluemaisina kokonaisuuksina. Alueella on viemäri, mutta maaperä ei ole erityisen hyvä rakentamiseen. Vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella olevat pellot on jätetty rakentamisalueen ulkopuolelle. Kankaanpään alue sijaitsee jo etäämmällä Kumisevan kyläkeskuksesta. Alue sijaitsee Pitkäkankaan pohjavesialueella eikä sen maaperä ole erityisen hyvä rakentamiseen. Alueella on jätevesiviemäri. Kankaanpään läpi virtaa Lohijoki, joka muodostaa miellyttävän luontoelementin alueen keskelle. Pohjavesialueen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle on lueteltu kohdassa 2.3. 5.2.5 Muut alueet Kuonanjoen suulla sijaitseva kallioalue muodostaa suunnittelualueelle maisemallisen kohokohdan ja on myös luonnonympäristöltään arvokas. Alueella on uimaranta ja laavu. Kallioaluetta voidaan kehittää virkistyskohteena ylläpitämällä sen palveluita ja hoitamalla sen luonnonympäristöä. 5.3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTARVE Tämä suunnitelma on maankäyttöselvitys, jossa on kartoitettu ja arvotettu suunnittelualueen olemassa oleva tilanne ja annettu sen perusteella suosituksia uudisrakentamisen sijoittamisesta alueelle. Näitä suosituksia voidaan käyttää apuna ja perusteluna kun alueelle tehdään suunnittelutarveratkaisuja, ranta-alueiden poikkeamispäätöksiä tai myönnetään rakennuslupia. Tämä selvitys suosituksineen hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja sillä ohjataan rakentamisen sijoittumista tulevaisuudessa. Selvityksellä ei ole yleis- tai asemakaavan oikeusvaikutuksia, vaan se toimii kaupungin viranhaltijoiden tukena rakennuslupapäätöksissä. Rakennuspaikkoja tulee ensisijaisesti myydä tai ostaa suositusten mukaisilta alueilta (edullisuusvyöhykkeet I-III). Jos rakentajat osaavat selvitellä rakennuslupa-asioita kunnasta ennen tonttikauppoja, kaupunki voi ohjata rakentajia suositeltaville alueille. Myös ranta-alueiden poikkeamispäätöksiä tulee harkita selvitysten pohjalta ja antaa tarvittaessa kielteisiä päätöksiä. Maisemalliset ja kyläkuvalliset arvot tulee huomioida tasapuolisen mitoituksen rinnalla. Kaupungin on tärkeää seurata maankäyttöselvityksen ohjausvaikutuksen onnistumista. Selvityksen tavoitteena on säilyttää suunnittelualueen arvokkaat maisema- ja rakennuskohteet sekä miljööt ja ohjata rakentamista kyläkuvan kannalta sopiviin kohtiin. Tärkeää on myös yhdyskuntarakenteen liiallisen hajaantumisen estäminen ja rakentamisen ohjaaminen kunnallisteknisten verkostojen ja palveluiden äärelle. Jos ilmenee vaikeuksia kontrolloida tilannetta, kaupungin on syytä käynnistää oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen alueelle. Yleiskaavassa rakentaminen suunnitellaan rakennuspaikkakohtaisesti ja sitovasti. Tärkeimpiä yleiskaavoitettavia alueita ovat vesistöjen rannat, jonne rakentamisen paine yleensä kohdistuu, sekä keskeiset kyläalueet. Asemakaavoituksen tarvetta suunnittelualueella ei ole, koska alueelle ei tavoitella tiivistä asutusta, vaan väljää maaseutumaista miljöötä. 25
6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAA- TUUN Tämä maankäyttöselvitys on tehty Haapajärven keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaavan tavoitteena on tiivistää ja eheyttää maankäyttöä Haapajärven keskustassa ja muodostaa näin toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne. Osayleiskaavan tavoitteena on ollut myös asuntotonttitarjonnan monipuolisuus ja vetovoimaisuus. Kuntakeskustaan ei kuitenkaan voida osoittaa maaseutumaisen väljiä tontteja, vaan niiden on sijaittava keskustan ulkopuolella. Maaseutuasuminen kuuluu keskustaasumisen lisäksi perinteisesti Haapajärvelle. Maankäyttöselvityksillä on haluttu pysäyttää voimakkaasti hajautuva asumisen kehitys ja ohjata maaseutuasumista yhdyskuntarakenteellisesti oikeille paikoille. Maaseutukaupungissa kaikkea rakentamista ei ole mahdollista ohjata keskusta-alueelle. Ylipäässä ja Kumisevassa rakentamisalueet on osoitettu melko tasaisesti koko suunnittelualueelle, kävelysuosiolliselle vyöhykkeelle Kumisevan koulusta. Ala-asteen koulua lukuun ottamatta kylä on kuitenkin riippuvainen autosta ja keskustan palveluista. Kumisevan kyläkeskuksen tiivistäminen ja voimistaminen on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää maaseudun elinvoiman ja viihtyisyyden kannalta. 6.2. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Suunnitelmassa on pyritty välttämään rakentamisalueiden osoittamista luontokohteiden läheisyyteen. Ainoastaan Lahdenojan LUMO-alue sijaitsee osittain rakentamisvyöhykkeellä ja aivan sen vieressä. Rakentaminen voi vaikuttaa Lahdenojan luonnonympäristöön negatiivisesti, mutta toisaalta ojanvarsi voi tulla myös paremman hoidon piiriin. Kuonanjoen suun arvokasta kallioaluetta on suunnitelmassa kehitetty viher- ja virkistysalueena. Jos luontoselvityksessä esitettyä luonnonympäristön tutkimussuunnitelmaa noudatetaan, tietämys alueen luontoarvoista lisääntyy. 6.3. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Suunnittelualueella ei ole arvokkaita maisema-alueita. Paikallisessa maisemassa tärkeimmät asiat, eli suurimmat peltoaukeat, miellyttävä kylämiljöö ja kallioalue on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kumisevan kylän asemaa on pyritty vahvistamaan rakentamisella, jolloin se erottuisi myös maisemallisesti alueen keskuksena. Rakentamisalueiden väliin on jätetty maisemaselvityksen mukaisia viherkatkoja jäsentämään kylärakennetta. 26
6.4. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Aikaisemmin inventoimatonta rakennettua kulttuuriympäristöä on arvotettu maankäyttöselvityksen yhteydessä. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Selvityksen yhteydessä löydetyt paikallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu kartalla ja niiden status tuotu ilmi selostuksessa. Varsinaisia suojelumääräyksiä ei ole annettu. 6.5. RAKENTAMISEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET Pientalojen rakentajat ovat usein lapsiperheitä, joiden ansiosta kylän elinvoimaisuus voi vahvistua ja koulu pysyä toiminnassa ja kylän keskuksena. Aktiivisten asukkaiden myötä myös muu toiminta ja yhteisöllisyys voi lisääntyä. Kylämäinen harvahko asutus antaa ihmisille mahdollisuuksia yksityisyyteen, mutta toisaalta myös yhteisöllisyyteen. Kylissä ihmiset tuntevat usein toisensa hyvin ja uusiinkin asukkaisiin tutustutaan nopeasti. Myös perhe- ja sukulaissuhteet säilyvät kun seuraava sukupolvi jää asumaan samalle kylälle tai jopa samaan pihaan. Erimielisyyttä asukkaiden kesken voi syntyä maatalouden tai yritystoiminnan ympäristöhaitoista, jos maaseudulle muuttava perhe ei ole tiedostanut muuttavansa maaseudulle, missä karjataloudesta aiheutuu ajoittain hajua ja melua. Näitä vaikutuksia on pyritty estämään osoittamalla rakentamisalueet riittävän etäälle toimivista maatilakeskuksista. Suojaetäisyyskään ei kuitenkaan voi taata, että hajuja ja ääntä ei koskaan kulkeutuisi uusille tonteille. 27
Ylipää-Kumiseva maankäyttöselvitys 19.02.2013 SELVITYSKARTAT: SELVITYSKARTTA 1 Rakentamista rajoittavat tekijät 1:10 000 SELVITYSKARTTA 2 Rakentamisen mahdollistavat tekijät 1:10 000 SELVITYSKARTTA 3 Rakentamissuositukset 1:10 000 LIITTEET: LIITE 1 Haapajärven haja-asutusalueiden rakentamistapaohje LIITE 2 Haapajärven Ylipää-Kumisevan maisemaselvitys, VSU Oy, 2013 LIITE 3 Haapajärven Kumisevan luonto. Tietokantaselvitys ja maastotyösuunnitelma, Natans Oy, 2012 LIITE 4 Ylipää-Kumisevan rakennetun ympäristön selvitys LÄHTEET: Kartta- ja suunnitelma-aineistot: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperäkartta Haapajärven kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, Ramboll Finland Oy, 2008 Honkaniemen maankäyttösuunnitelma 2010 Pohjavesialueisiin liittyvä aineisto Selvitykset: Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvitys (Leiviskä 2002) Lohijoen (Kalajoen latvapuron) Kalataloudellinen kunnostustarve, esiselvitys (Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus, Eero Hakala 2002) Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi (PPOra2/2009). Museovirasto Arkeologinen inventointi/muinaisjäännösinventointi, Niko Latvakoski 2011 Pitkäkankaan ja Kuivikon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Haapajärvi 139-p13965, FCG Finnish Consulting Group Oy 2011 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita 2425, 2006 Haapajärven kaupunki, Haja-asutusalueiden rakentaminen vesihuollon kannalta, Pöyry Finland Oy, 2013