Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista KUMPPANUUSHANKKEET 2008 2010 1/2013 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-549-8 (pdf) ISSN 1798-3630 1/2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1. Johdanto 2. Selvityksen toteutus 3. Selvityksen tulokset 3.1. Yleistä tuloksista 3.2. Hankkeiden tavoitteet 3.3. Hankkeiden toteutuminen 3.4. Hankkeiden lopputuotteet 3.5. Levitys ja tiedottaminen 3.6. Hankkeiden vaikuttavuus niiden toteutusaikana 3.6.1. Hankkeiden vaikutus organisaatioihin Hankkeiden vaikutus organisaatioiden koulutukseen ja osaamiseen Hankkeiden vaikutus organisaatioiden kansainväliseen toimintaan Muut vaikutukset organisaatioihin 3.6.2. Hankkeiden vaikutus opettajiin ja muuhun henkilöstöön Hankkeiden vaikutus opettajien ja henkilöstön työhön ja osaamiseen Hankkeiden vaikutus opettajien ja henkilöstön kansainväliseen toimintaan 3.6.3. Hankkeiden vaikutus opiskelijoihin Hankkeiden vaikutus opiskelijoiden ammatilliseen osaamiseen Hankkeiden vaikutus opiskelijoiden kansainvälisiin valmiuksiin 3.6.4. Hankkeiden vaikutus paikallisiin yhteisöihin 3.7. Hankkeiden vaikuttavuus niiden päättymisen jälkeen 4. Johtopäätöksiä 4.1. Vaikuttavuutta edistävät tekijät 4.2. Ehdotuksia jatkoselvityksiä varten 5. Lähteet 6. Liitteet Liite 1. 2008 2010 alkaneille kumppanuushankkeille tehty vaikuttavuuskysely Liite 2. Suomalaiset Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeet 2008 2010 Liite 3. Suomalaiset vuosina 2011 2012 hyväksytyt Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeet 4 7 8 8 8 10 11 12 12 13 18 22 27 29 31 33 35 36 37 37 42 55

1. Johdanto Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelman, Leonardo da Vincin kautta tuetaan ammatilliseen koulutukseen osallistuvien organisaatioiden koulutuksen kehittämistä, eurooppalaista yhteistyötä ja opiskelijoiden sekä henkilökunnan liikkuvuutta. Ohjelmassa rahoitetaan liikkuvuus- ja kumppanuushankkeita sekä innovaation siirto- ja innovaation kehittämishankkeita. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: ammatillisen koulutuksen toimintatapojen kehittäminen ja niiden siirto maasta toiseen ammatillisen koulutuksen parissa toimivien organisaatioiden yhteistyön edistäminen Euroopassa kansainvälisten vaihtojaksojen määrän lisääminen ja laadun parantaminen tutkintojen ja pätevyyksien vertailtavuuden ja tunnustamisen lisääminen vieraiden kielten opiskelu sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sisältöjen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen. Hakukierroksella 2011 1 Leonardo-ohjelmassa vastaanotettiin 246 hakemusta. Rahoitusta haettiin noin 9,96 miljoonaa euroa. Rahoitusta saaneiden hankkeiden määrä oli 131, eli läpimenoprosentti oli keskimäärin 53. Rahoitusta myönnettiin runsaat 4,18 miljoonaa euroa. Hakukierroksella 2011 hyväksyttiin 6 innovaation siirto -hanketta, 24 kumppanuushanketta ja 55 liikkuvuushanketta. Hankkeissa liikkuu yli 2 400 opiskelijaa, harjoittelijaa, opettajaa tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijaa. Kaksivuotisissa Leonardo-kumppanuushankkeissa tuetaan esimerkiksi eri maiden hyvien käytäntöjen vertailuun, yhteistyöverkostojen luomiseen sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteiseen työskentelyyn ja verkostoitumiseen liittyviä toimintoja. Hankkeet tarjoavat ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuuden tutustua muiden Euroopan maiden koulutukseen kehitettävän teeman ympärillä. Kumppanuushankkeiden partneriryhmässä tulee olla mukana vähintään 3 partneria kolmesta eri maasta. Yksi hankkeen partnereista toimii sen koordinaattorina. Leonardo-kumppanuushanketoiminto on varsin uusi, sillä siitä on voinut hakea rahoitusta vuodesta 2008 lähtien. Leonardo-ohjelmaa hallinnoi Suomessa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Tietoa eri Leonardo-ohjelman toimintojen sisällöstä ja niiden pääpiirteistä löytyy CIMOn verkkopalvelusta, www.cimo.fi/leonardo. 1 Vastaavia tietoja vuoden 2012 hakukierrokselta ei ollut selvityksen aikana vielä saatavilla.

Kumppanuushankkeet on havaittu hyvin suosituksi toiminnoksi Suomessa, sillä hakemusten määrä on pysynyt korkealla vuodesta toiseen. Hakukierroksella 2012 saatiin 91 kumppanuushankehakemusta. Näistä 23 oli hanketta koordinoivia organisaatioita ja 68 hankkeeseen partnerina osallistuvia organisaatioita. Rahoitusta myönnettiin 36 hankkeelle. Läpimenoprosentti nousi vuoden 2012 hakukierroksella edellisestä vuodesta jonkin verran, 40 prosenttiin. Hyväksymisprosentti kumppanuushankkeissa on vaihdellut 31 51 %. Kumppanuushankkeiden suosio johtuu siitä, että ne ovat helppohakuisia, kevyempiä hallinnoltaan sekä joustavampia verrattuna muihin Leonardo-ohjelman toimintoihin. Hankkeissa, joissa on mukana suomalaisia organisaatioita, on keskimäärin 7 8 partneriorganisaatiota. Eniten partnereita on ollut Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Yhteistyötä on kuitenkin tehty tasaisesti Euroopan eri maiden kanssa. Suomalaiset organisaatiot ovat yleensä mukana hankkeissa partnerin roolissa. Koordinaattorina toimivien suomalaisten organisaatioiden osuus on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta. Vuoden 2012 hakukierroksella koordinoivia organisaatioita oli jo 9. Hakemukset 2008 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit 9 11 10 13 14 57 Partnerit 53 66 74 67 77 337 Yhteensä 62 77 84 80 91 394 Hyväksytyt hankkeet 2008 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit 5 3 3 4 9 24 Partnerit 27 36 23 20 27 133 Yhteensä 32 39 26 24 36 157 Läpimenoprosentit 2008 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit + partnerit 52 % 51 % 31 % 30 % 40 % 40 % Taulukko 1. Haetut ja rahoitetut Leonardo-kumppanuushankkeet Suomessa 2008 2012

Kumppanuushankkeiden osuus Leonardo-ohjelman budjetista on noin 10 % eli ne ovat verrattain pieni toiminto. Tukea on myönnetty Suomessa vuosina 2008 2012 yhteensä 157 hankkeelle. Rahoitus on maakohtaista ja se vaihtelee liikkuvuusmäärien mukaan. 2008 2010 2011 2012 Yhteensä 6 000 1 kpl 6 000 2 kpl 1 kpl 0 kpl 5 kpl 10 000 4 kpl 11 000 4 kpl 2 kpl 6 kpl 4 kpl 14 000 19 kpl 16 000 26 kpl 14 kpl 6 kpl 15 kpl 16 000 8 kpl 20 000 7 kpl 9 kpl 12 kpl 12 kpl Yhteensä kpl 32 kpl 9 kpl 26 kpl 24 kpl 36 kpl 157 kpl Yhteensä 440 000 12 000 432 000 402 000 554 000 2 440 000 Taulukko 2. Myönnettyjen kumppanuushankkeiden määrät ja budjetit 2008 2012 2 Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa on nykyään mukana tasaisesti eri koulutusaloja. Suosituimmat ovat olleet yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon alat. Kahtena ensimmäisenä vuotena myös opetusala oli hyvin edustettuna. Vuoden 2010 hakukierroksella luonnontiedeja ympäristöala ja vuoden 2011 hakukierroksella sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala olivat myös suosittuja. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa suomalaisten organisaatioiden toteuttamien Leonardo-kumppanuushankkeiden pitkän aikavälin vaikutuksia ja merkitystä. Vastaavaa selvitystä kumppanuushankkeiden vaikutuksista ei ole aiemmin tehty. Selvitykseen otettiin mukaan vuosina 2008 2010 alkaneet kumppanuushankkeet, joita on yhteensä 97. Kaikki selvityksessä mukana olleet hankkeet ovat päättyneet ja näistä viimeisimmät jättivät loppuraportin syksyllä 2012. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toteutettujen hankkeiden vaikutukset ovat olleet ja mihin ne ovat vaikuttaneet. Kyselyn avulla kartoitettiin myös kumppanuushankkeisiin osallistuneiden organisaatioiden mielipiteitä hankkeidensa merkityksestä ja vaikutuksista omaan organisaatioon ja sen toimintatapoihin sekä muihin organisaatioihin. Tavoitteena on ollut myös selvittää, miten hankkeista saadaan vaikuttavia sekä kerätä esimerkkejä ja hyviä käytänteitä kumppanuushankkeista. 2 Vuonna 2008 myönnetyt tukisummat olivat erilaiset kuin vuonna 2012.

2. Selvityksen toteutus Tämä kumppanuushankeselvitys on toteutettu keräämällä tietoa vuoteen 2012 mennessä päättyneiden kumppanuushankeprojektien loppuraporteista sekä CIMOn niiden perusteella tekemistä hankkeiden loppuraporttien arvioinneista. Lisäksi hankkeiden yhteyshenkilöille lähetettiin kysely (liite 1) loka-marraskuussa 2012, jossa heitä pyydettiin arvioimaan hankkeiden merkitystä sekä vaikutuksia omaan organisaatioonsa ja muihin tahoihin. Kyselyyn vastasi 40 hankeorganisaation edustajaa. Näistä 8 edusti 2008 alkaneita hankkeita, 16 vuonna alkaneita ja 16 vuonna 2010 alkaneita hankkeita. Vastausten saamista vaikeutti se, että osa hankkeiden yhteyshenkilöistä ei enää työskennellyt organisaatiossa. Lisäksi osa organisaatioista vastasi kyselyyn vain yhden hankkeen osalta, vaikka olikin toteuttanut useampia kumppanuushankkeita. Osalle kyselyyn osallistuneista organisaatioista tehtiin joulukuussa 2012 jatkohaastattelu puhelimitse, jossa tarkennettiin heidän vastauksiaan ja selvitettiin hankkeiden vaikutuksia tarkemmin. Liitteestä 2 ilmenee kaikki vuosina 2008 2012 Suomesta rahoitetut kumppanuushankkeet, niiden ala ja lopputulokset sekä -tuotteet. 7

3. Selvityksen tulokset 3.1. Yleistä tuloksista Vähän yli puolet kyselyyn vastanneista hankeorganisaatioiden edustajista ilmoitti hankkeen liittyneen johonkin isompaan kokonaisuuteen organisaatiossaan, kuten strategiaan. Yleensä hankkeet liittyvät Leonardo da Vinci -ohjelman tavoitteiden mukaisesti hankeorganisaatioiden koulutuksen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Hankkeiden yleisimpiä tavoitteita olivat liikkuvuuden ja sen laadun kehittäminen kansainvälisen kumppaniverkoston ylläpito ja kehittäminen tiedon ja kokemusten vaihto henkilökunnan osaamisen kehittäminen uusien käytäntöjen omaksuminen. Kumppanuushankkeet koetaan helppona kehittämisvälineenä. Hankkeiden hallinto on suhteellisen kevyt, niihin voi osallistua sekä opiskelijat että opettajat ja muu henkilökunta ja ne ovat helppo tapa tutustua partneriorganisaatioihin. Kumppanuushankkeiden suosio on kuitenkin aiheuttanut sen, että hankehakemuksen läpi saaminen on suhteellisen vaikeaa. Vaikka hankeidea olisikin hyvä ja sen suunnittelemiseen on panostettu paljon, hankkeen läpi meneminen ei ole varmaa. Toisaalta kova kilpailu varmistaa hankkeiden laadun. 3.2. Hankkeiden tavoitteet Hyväksytyissä hankkeissa yleisimpiä teemoja ovat olleet yhteisten opetussisältöjen, kurssien ja käsitteiden kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Muita suosittuja teemoja ovat olleet yhteiseurooppalaisten menetelmien testaus ja soveltaminen, erityistarpeet, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Kumppanuushankkeiden tavoitteena oli yleensä kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden kehittäminen kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen avulla. Etenkin kansainvälisen yhteistyön kehittäminen on ollut tärkeä tavoite hankeorganisaatioille. Hankkeiden avul- 8

la on pyritty ylläpitämään ja laajentamaan organisaatioiden kansainvälistä kumppaniverkostoa, lujittamaan yhteistyötä partneriorganisaatioiden välillä sekä löytämään uusia yhteistyökumppaneita esimerkiksi kansainväliseen liikkuvuuteen. Toinen yleinen tavoite hankkeissa oli asiantuntemuksen vaihto ammatillisen koulutuksen ja muiden organisaatioiden välillä. Päämäärä oli usein myös ammatilliseen koulutukseen, kuten opetussuunnitelmiin, koulutusrakenteisiin ja käytännön toteutuksiin, tutustuminen muissa maissa. Erilaisten toimintatapojen vertailun sekä kehityksen myötä haluttiin lisätä innovaatioita ja parantaa ammatillisen koulutuksen laatua oppilaitoksissa. Saatujen kokemusten perusteella haluttiin kehittää esimerkiksi eri alojen koulutukseen liittyvää uutta materiaalia, uusia koulutusmoduuleja ja opetusmenetelmiä. Hankkeen myötä toivottiin, että oppilaitokset pystyisivät vastaamaan entistä paremmin kansainvälisten työmarkkinoiden kysyntään ja opiskelijoiden siirtyminen eurooppalaisille työmarkkinoille helpottuisi. Kolmanneksi, tavoitteena on ollut nuorten motivointi alan koulutukseen ja koulutuksen läpäisyasteen nouseminen. Myös opintojen hyväksilukemisen kehittäminen, työssäoppimisen aikana saavutettujen pätevyyksien ja osaamisen tunnistaminen sekä ECVET -järjestelmän 3 kehittäminen olivat tavoitteina useassa hankkeessa. Tämä on myönteinen uutinen, sillä vuonna 2003 tehdyn selvityksen 4 perusteella vain muutamat projektit keskittyivät näihin teemoihin, vaikka ne kuuluvat keskeisiin EU-tason tavoitteisiin. Henkilöstö-, opettaja- tai opiskelijaliikkuvuuden kehittäminen oli myös useiden kumppanuushankkeiden tavoitteena. Hankkeiden myötä pyrittiin levittämään tietoa Leonardo-liikkuvuudesta, kasvattamaan liikkuvuutta ja työssäoppimispaikkojen määriä sekä parantamaan liikkuvuuden laatua, esimerkiksi erilaisilla orientaatiomateriaaleilla ja -palveluilla. Haettujen liikkuvuuksien määrä kumppanuushankkeissa on kasvanut vuosi vuodelta. Myönnettyjen liikkuvuuksien määrä Suomessa on vaihdellut 400 530 välillä. Hyväksyttyjen liikkuvuuksien määrä kasvoi vuoden 2012 hakukierroksella edellisvuodesta huomattavasti, ja myös myönnetyn rahoituksen määrä nousi edellisvuodesta 152 000. Kumppanuushankkeiden liikkuvuusjaksoille osallistuvista noin 1 /3 on opiskelijoita ja 2 /3 opettajia ja henkilökunnan jäseniä. 3 ECVET (European Credit system for Vocational Education and Training) on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. 4 Mahlamäki-Kultanen, Seija: Leonardo da Vinci -ohjelman ensimmäisen vaiheen (1995 1999) arviointi ja toisen vaiheen (2000 2006) väliarviointi. Opetusministeriö 2003. 9

Liikkujista noin 60 prosenttia on naisia (opiskelijoista 62 % ja henkilökunnasta 58 %). Paikallisiin aktiviteetteihin osallistuu enemmän opiskelijoita (noin 2 /3) kuin opettajia (noin 1 /3). Yleensä opiskelijat osallistuvat liikkuvuusjaksoille vain kerran, kun taas opettajat ja henkilökunta useammin. Vuosi Haetut Muutos % haettu Myönnetyt Muutos % myönnetty 2008 875 456 1 055 21 % 531 16 % 2010 1 274 21 % 396 25 % 2011 1 280 0,4 % 408 3 % 2012 1 276 0,3 % 520 27 % Taulukko 3. Haetut ja myönnetyt liikkuvuudet kumppanuushankkeissa 2008 2012 Erityisryhmiä koskevien projektien tavoitteena on ollut saada tietoa erityisryhmien palvelujen kehittämisestä. Lisäksi tavoitteena on ollut erityisryhmien koulutuksen parantaminen, kuten kuurojen oppilaiden ohjausprosessi ja tasavertaisten mahdollisuuksien kehittäminen kansainvälisillä liikkuvuusjaksoilla. 3.3. Hankkeiden toteutuminen Yleisesti ottaen hankkeiden suunnitellut tavoitteet ovat loppuraporttien ja kyselyn perusteella toteutuneet hyvin. Kyselyn perusteella tavoitteet toteutuivat parhaiten projektin osanottajien, opettajien ja henkilökunnan sekä kansainvälisten tavoitteiden osalta. Yleisimmiksi syiksi, etteivät hankkeiden päämäärät toteutuneet, mainittiin loppuraporteissa henkilöstöresurssien puute, hankkeeseen osallistuneen henkilöstön vaihtuvuus ja se, että osa suunnitelluista partneriorganisaatioista ei saanut rahoitusta hankkeeseen. Joissain tilanteissa projektien alkuperäistä suunnitelmaa ei pystytty toteuttamaan. Suunniteltuja menetelmiä ei voitu siirtää Suomeen esimerkiksi koulutusjärjestelmän eroavaisuuden vuoksi. 10

100 % 90 % eos 80 % 70 % 60 % eivät lainkaan heikosti 50 % 40 % 30 % jossain määrin hyvin 20 % 10 % erittäin hyvin 0 % projektin toteuttajat opiskelijat opettajat/henkilökunta muut partneriorganisaatiot alueelliset kansainväliset alakohtaiset muut tahot Taulukko 4. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen kohderyhmittäin 3.4. Hankkeiden lopputuotteet Kumppanuushankkeiden lopputuotteet liittyvät kyselyn sekä loppuraporttien perusteella koulutukseen ja sen kehittämiseen tai prosessien hallinnointiin ja sen kehittämiseen. Yleisimpiä konkreettisia hankkeiden lopputuotteita olivat uusi opetusmateriaali kartoitus alan koulutuksesta kokoelma alan sanastosta ja erilaiset julkaisut, kuten verkkosivut, CD, raportti, esite, opas tai muu dokumentti hankkeen teemasta tai hankkeen aikana kootuista hyvistä käytänteistä. Myös koulutussuunnitteluprosessia, opintosuunnitelmia ja ammattitaitovaatimuksia oli uudistettu hankkeen myötä. Usein hankkeiden teemojen ympärillä järjestettiin myös erilaisia organisaatioiden sisäisiä tai ulkoisia seminaareja. Hankkeiden avulla kehitettiin usein liikkuvuuden hallinnointia, kuten siihen liittyviä dokumentteja. Opiskelijaliikkuvuuden laatua parannettiin esimerkiksi kehittämällä ystäväpalvelu opiskelijavaihtoon osallistuville, opas työssäoppimisjaksolle lähteville ja valmennuskurssi ulkomaille lähteville opiskelijoille. Yrityksille oli myös lähetetty kysely ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottamismahdollisuuksista, ja arviointikäytänteitä oli yhdenmukaistettu. 11

Hankkeessa kehitetyt tuotteet ja lopputulokset olivat kyselyn perusteella aktiivisesti käytössä hankkeen päättymisen jälkeen esimerkiksi opetuksessa ja hallinnossa. Niitä oli aktiivisesti kehitetty tai suunniteltiin kehitettävän eteenpäin uusissa hankkeissa. Hankkeiden lopputuotteita ei yleensä ole kaupallistettu, eikä kaupallistaminen ole ollutkaan kumppanuushankkeisiin osallistuvien organisaatioiden tavoitteena. Hankkeiden lopputuotteet on lueteltu liitteessä 2. 3.5. Levitys ja tiedottaminen Kumppanuushankkeiden tuotteista ja lopputuloksista on yleensä tiedotettu ensisijaisille kohderyhmille; pääasiassa omien organisaatioiden sisällä, yhteistyökumppaneille ja muille ammatillisen koulutuksen sekä alan toimijoille. Tietoa on levitetty esimerkiksi sähköpostitse, sosiaalisen median sekä eri julkaisujen, seminaarien sekä kongressien kautta. Jonkin verran hankkeista on myös tiedotettu paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Hankkeiden lopputuotteet ovat usein julkisesti saatavilla esimerkiksi hankkeen verkkosivuilla. Loppuraporteissa useat hankeorganisaatiot arvelivat hankkeiden tuotteiden ja lopputulosten olevan sovellettavissa muillakin aloilla. 3.6. Hankkeiden vaikuttavuus niiden toteutusaikana Suurin osa kyselyyn vastanneista hankkeiden edustajista arvioi päättyneen hankkeen vaikutuksen merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi sen toteutusaikana. Eniten hankkeen tuotteet tai lopputulokset olivat kyselyn sekä loppuraporttien perusteella vaikuttaneet projektin toteuttajiin, opettajiin ja muuhun henkilökuntaan sekä partneriorganisaatioihin. Sama havainto tehtiin aiemmassa Leonardo-hankkeiden arvioinnissa 5. On tärkeää muistaa, että hankkeiden konkreettiset tavoitteet ovat hyvin erilaisia. Useiden hankkeiden suoranaisena kohderyhmänä eivät ole esimerkiksi opiskelijat. Vaikutusten määrällinen arviointi on hankalaa ja vaikutukset ovat yksilöllisiä, joten tässä selvityksessä tehdyistä havainnoista ei voida tehdä liian yleisiä johtopäätöksiä. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin hankkeiden vaikutuksia hankeorganisaatioihin, opettajiin ja muuhun henkilöstöön, opiskelijoihin sekä paikalliseen yhteisöön. 5 Mahlamäki-Kultanen, Seija: Leonardo da Vinci-ohjelman ensimmäisen vaiheen (1995 1999) arviointi ja toisen vaiheen (2000 2006) väliarviointi. Opetusministeriö 2003. 12

8 % 20 % Erittäin merkittävä 36 % Merkittävä Jokseenkin merkittävä 36 % Hiukan merkittävä Taulukko 5. Hankkeen vaikutus/merkitys yleisellä tasolla sen toteutuksen aikana 3.6.1. Hankkeiden vaikutus organisaatioihin Kumppanuushankkeita voi hakea kaikki ammatillisen perus-, aikuis- ja täydennyskoulutuksen parissa toimivat organisaatiot. Vuosina 2008 2012 yli puolet kumppanuushankkeiden osallistujaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia, 17 prosenttia korkeakouluja ja 12 prosenttia erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Aikuiskoulutusorganisaatioiden ja yritysten osuus hakemuksista ja hyväksytyistä hankkeista on noin 5 prosenttia. Muiden organisaatiotyyppien osallistumismäärät ovat hyvin pieniä. 2 % 1 % 4 % 5 % 8 % 8 % 12 % 58 % Ammatillinen oppilaitos (2. aste) yht. 91 Järjestö, säätiö, yhdistys yht. 19 Ammattikorkeakoulu yht. 13 Tiedeyliopisto / yliopisto yht. 12 Yritys yht. 8 Aikuiskoulutusorganisaatio yht. 6 Muu yht. 3 Julkishallinnon organisaatio, viranomainen yht. 2 Tutkimusorganisaatio yht. 2 Oppisopimustoimisto yht. 1 Kansanopisto yht. 0 Työmarkkinaorganisaatio yht. 0 Kauppakamari yht. 0 Taulukko 6. Hyväksytyt kumppanuushankkeet 2008 2012 organisaatiotyypeittäin 13

Hankkeisiin osallistuneille organisaatioille tehdyn kyselyn perusteella hankkeilla on ollut useita myönteisiä vaikutuksia hankeorganisaatioihin ja niiden toimintaan. Sen perusteella suuri osa hankkeista oli jättänyt jälkiä hankeorganisaatioiden koulutuskäytäntöihin sekä toimintatapoihin. Hankkeiden lopputuloksia ja tuotteita käytettiin partneriorganisaatioiden opetuksessa sekä hallinnossa yhä aktiivisesti. Hankkeiden myötä esimerkiksi tietämys hankkeiden sisällöistä, kuten alan koulutuksesta ja eurooppalaisista toimintatavoista, oli lisääntynyt. Hankkeiden vaikutus organisaation koulutukseen ja osaamiseen Suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi hankkeen tai sen lopputuotteiden parantaneen ammatillisen koulutuksen laatua organisaatiossa. Laadun mainittiin parantuneen esimerkiksi kansainvälisen toiminnan, kuten liikkuvuusjaksoja koskevien käytänteiden, ohjauksen ja lomakkeiden, osalta. Koulutuksen laatu oli myös kehittynyt opetussisältöjen ja työskentelytapojen osalta. Hanke on tuonut yhteen sekä organisaation johtoon että käytännön toimintaan liittyviä erilaisia näkökulmia. Näin on syntynyt yhteinen näkemys niin henkilöstökoulutuksen muodoista, rakenteesta kuin tavoitteistakin. Tämä tukee entistä paremmin käytännön toimintaa. Hankkeeseen on osallistunut paitsi esimiehiä myös suoraan henkilöstökoulutuksesta vastaavia koulutussuunnittelijoita ja käytännön koulutustoimintaa toteuttavia opettajia. Hanke on siis vaikuttanut suoraan henkilöstön yhteistyön määrään ja laatuun. Kehitimme hankkeen aikana olemassa olevaa toiminnan kuvausta ja sovelsimme siinä partneriorganisaatioilta saatuja ideoita ja hyviä käytäntöjä. Toiminnan kuvaus on pohjana kaikelle henkilöstökoulutukseen liittyvälle suunnittelu-, toteutus- ja arviointityölle. Hankkeen ansiosta myös uudet työntekijät ovat päässeet sisälle prosesseihimme. 6 Kumppanuushankkeilla on ollut huomattava merkitys ammatillisten oppilaitosten ja muiden organisaatioiden koulutukseen ja osaamiseen. Partneriorganisaatioihin kohdistuneilla vierailuilla organisaatioiden edustajat olivat usein omaksuneet uusia käytänteitä, jotka he olivat ottaneet käyttöön omassa organisaatiossaan sekä kehittäneet niitä eteenpäin. Tällaisia olivat esimerkiksi uudet konkreettiset opetukseen liittyvät työkalut, ohjausmenetelmät ja opetusmateriaalit. Hankkeista oli syntynyt myös uusia opetusmoduuleja. 6 Selvityksen lainaukset on otettu kumppanuushankkeiden loppuraporteista ja hankkeille selvityksen yhteydessä tehdystä kyselystä. 14

Hankkeessa luotiin lokikirjamalli, jolla kerättiin tietoa eri ryhmistä, suunniteltiin ryhmän tavoitteita, seurattiin toteutumista ja purettiin onnistumisia tai kehitettäviä haasteita. Lokikirja toimi myös ohjaajan oman työn arvioinnin ja analysoinnin välineenä. Tämä lokikirja on edelleen käytössä. Myös monet käytännön harjoitukset ja opetusmetodit, joita matkavarrella jaettiin ja kehitettiin, ovat käytössä. Hankkeissa tutkittiin ja kehitettiin myös osaamisen tunnistamiskäytäntöjä ammatillisen ja korkeakoulutuksen välillä. Konkreettisia tuloksia ECVET -siirtojärjestelmästä esiintyi loppuraporteissa kuitenkin vähän. Kansallinen tilanne on hyvin erilainen eri maissa, ja järjestelmän käyttöönoton taso vaihtelee, mikä asetti haasteita näille hankkeille. Hankkeissa esimerkiksi arvioitiin opintosuoritusten siirtojärjestelmän toimivuutta nykyisissä koulutusjärjestelmissä muutaman valikoidun tutkinnon avulla. Siirtojärjestelmän periaatteiden toteuttamismahdollisuuksia arvioitiin käytännössä toteutettujen liikkuvuusjaksojen osalta. Lisäksi kehitettiin tai otettiin käyttöön yhteisiä työvälineitä opettajille, jotka auttaisivat organisaatiota ECVETiin osallistumisessa. Hankkeissa analysoitiin myös, miten siirtojärjestelmää voisi hyödyntää ammatilliseen koulutukseen osallistuvien kansainvälisessä liikkuvuudessa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää: - millaisin edellytyksin kussakin kumppanimaassa voitaisiin ottaa käyttöön yleiseurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET - millaisia vahvuuksia järjestelmän käyttöönottoon kussakin maassa on, kuinka oma koulutus- ja tutkintojärjestelmä tukee ECVETin käyttöönottoa - SWOT-analyysi - luoda hankkeessa mukana olevien maiden välille pysyvä liikkuvuusverkosto - testata ECVETiä muutamissa käytännön tapauksissa - saada aikaan yhteinen ymmärrys (Memorandum of understanding) ECVETin käyttämisestä Työstimme yhdessä kolmen maan tutkintojen ja niiden sisältöjen ja osaamisvaatimusten vertailuun Excel-työkalun. Samoin laadimme yhteistyössä liikkuvuusjaksoa varten ECVET-työkalun, jossa kuvataan hotellin vastaanottovirkailijan (matkailualan tutkintoon sisältyvän) tutkinnon ydinosaamiset työtehtävinä / aktiviteetteina / arvioinnin kohteina ja nämä edelleen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Samoin määritimme yhdessä arviointikriteerit hyödyntäen suomalaisten tutkintojen 15

kolmiportaista arviointiasteikkoa. Tämä työ ja kaikki hankkeen yhteiset toiminnot veivät niin paljon aikaa, että emme pystyneet vielä toteuttamaan opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja ja testaamaan kehittämiämme työkaluja ja liikkuvuusjakson sisällöllisiä tavoitteita. Tämä tullaan kuitenkin tekemään LAMP-liikkuvuushankkeen puitteissa. Hankkeessa mukana olleiden kouluttajien ja muun henkilökunnan tietämys, kiinnostus ja motivaatio lähteä viemään ECVETiä käytäntöön ja testaamaan sitä ulkomaisten partnerien kanssa lisääntyi selvästi; ihmiset saivat rohkeutta lähteä mukaan kokeilemaan jotain uutta. Hankkeen tilaisuudet ja erilaiset materiaalit, samoin kuin tietojen ja kokemusten vaihto sekä yhdessä laaditut työkalut, ovat luoneet erittäin hyvän pohjan tulevalle yhteistyölle niin LAMP-liikkuvuushankkeessa kuin muussakin tulevassa yhteistyössä. Ymmärrys kumppanimaiden koulutusjärjestelmistä ja erityisesti ammatillisesta koulutuksesta, työssäoppimisen käytännöistä ja osaamisen arvioinnista on merkittävästi kasvanut. Luottamus on syntynyt erityisesti Hollannin, Ruotsin ja Suomen partneriorganisaatioiden välillä. Hankkeen kaikkien kumppanien yhteiset tapaamiset sekä runsas ja monipuolinen tietopaketti ECVETistä käytännön harjoituksineen on ollut erittäin tärkeää tiedon ja ymmärryksen kasvattamisessa. Hankkeen alussa tehty kartoitus kunkin maan koulutusjärjestelmistä ja muista ECVETin käyttöönottoa tukevista tai estävistä elementeistä oli myös erittäin havainnollinen ja mielenkiintoinen. Suomessa on selvityksenkin perusteella erinomaiset perusedellytykset ECVETin käyttöönotolle. AIKE International Oy valtakunnallisena ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan tukiorganisaationa on saanut hankkeessa arvokasta kokemusta ja tietoa ECVETistä, partnerimaiden koulutusjärjestelmistä, ammatillisen koulutuksen käytännöistä jne. Hankkeen selvitykset, työkalut, työskentelymenetelmät ja tulokset ovat hyödynnettävissä myös muilla ammattialoilla ja kumppanuuksissa. Niitä voi myös muokata omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi. Kyselyn ja raporttien perusteella hankkeet ovat vaikuttaneet yllättävän paljon osallistujien tieto- ja viestintätekniikan (TVT) osaamiseen. Hankkeisiin osallistuneiden opettajien ja henkilökunnan kautta TVT-osaaminen ja uusien menetelmien käyttö organisaatioissa kasvoi. Hankkeiden aikana materiaali koottiin yleensä verkkosivulle, Moodleen, Facebookiin tai muulle sähköiselle alustalle. Hankeorganisaatiot käyttivät myös kommunikaatioon erilaisia sähköisiä järjestelmiä. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttö opetuksessa ja ohjauksessa koettiin mielekkääksi. Sitä pidettiin hyvänä, motivoivana lisätukena perinteisempien lähi- ja etäopetusmetodien rinnalla. 16

Hankkeiden vaikutus organisaatioiden kansainväliseen toimintaan Organisaatioiden toiminta oli hankkeiden myötä kansainvälistynyt ja kiinnostus kansainvälistä toimintaa kohtaan oli usein kasvanut. Yleisimpinä hankkeen myötä kehittyneinä taitoina mainittiin osallistujien kieli- ja kulttuuriosaaminen. Osallistujien viestintä- ja vuorovaikutustaidot kansainvälisissä tilanteissa paranivat. Hankkeet ovat tarjonneen organisaatioille uusia mahdollisuuksia liikkuvuusjaksoihin. Hankkeissa laadittuja malleja ja liikkuvuusprosessien käytänteitä hyödynnettiin oman organisaation toiminnan kehittämisessä. Organisaatioiden valmius ottaa vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita ja harjoittelijoita oli parantunut. Opiskelijaliikkuvuuden määrän mainittiin kasvaneen huomattavastikin joissain organisaatioissa. Organisaatiot olivat myös saaneet uusia kansainvälisiä partnereita ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä oli usein jatkettu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Partneriorganisaatioihin oli tutustuttu paremmin ja kansainvälisiä verkostoja oli opittu hyödyntämään tehokkaammin. Kokemus oli rohkaissut esimerkiksi ohjaamaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Koulutuksemme on suuressa muutostilassa ja hankkeestamme hyödynnetään jo nyt ympäristönäkökulmaa, moduuliajattelua ja uusia, EQF-pohjaisia, ammattitaitovaatimuksia. Verkoston ansiosta pääsemme arvioimaan monia muita pohjoismaisia käytäntöjä, joista Suomelle on erityisesti etua. Organisaatioiden halukkuuden osallistua uusiin hankkeisiin mainittiin kasvaneen hankkeiden myötä. Hankeorganisaatiot olivat luonnollisesti myös oppineet kansainvälisestä hanketoiminnasta, etenkin niissä tapauksissa, joissa kyseessä oli organisaation ensimmäinen kansainvälinen hanke. Kansainvälisestä hanketoiminnasta oli monelle organisaatiolle tullut osa normaalia toimintatapaa. Hankeorganisaatioiden erilaisuus nähtiin sekä heikkoutena että vahvuutena. Organisaatioiden erilaisten osaamisalueiden mainittiin tehneen opetuksesta ja oppimisesta yhdessä hedelmällistä. Tasoerojen johdosta organisaatiot eivät välttämättä itse olleet saaneet uusia ammatillisia innovaatioita. Toisten maiden oppilaitoksiin tutustuminen oli tästä huolimatta koettu mielenkiintoiseksi. Organisaatioilla oli mahdollisuus jakaa hyviä käytänteitä, mitä pidettiin myönteisenä asiana. Menetelmien soveltamista suomalaisiin oppilaitoksiin hankaloitti muun muassa kulttuurilliset ja perustehtäviin liittyvät syyt, kuten ohjaus ja opetuksen erot. 17

Erityisopiskelijoiden ohjaus ja opetus suomalaisessa erityisoppilaitoksessa on niin erityistä, että menetelmien ammentaminen muista Euroopan oppilaitoksista ei ole kovin helppoa. Toisaalta on avartavaa nähdä muita tapoja tehdä töitä ja huomata, että hyvin erilaisillakin tavoilla pärjätään ja saadaan tuloksia aikaan. Muiltakin opittavaa löytyi: muun muassa kilpailutöiden vaiheessa huomasimme, että meidän olisi tärkeä kiinnittää vielä enemmän huomiota opiskelijoiden motivointiin. Muut vaikutukset organisaatioon Kansainvälisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyö eri ammatillisen koulutuksen organisaatioiden, yritysten ja muiden aihealueesta kiinnostuneiden organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa oli kasvanut eri sektoreilla paikallisesti, kansallisesti ja alueellisesti. Hanketapaamisten ja niiden välillä tapahtuneiden aktiviteettien mainittiin myös kasvattaneen ryhmähenkeä. 3.6.2. Hankkeiden vaikutus opettajiin ja muuhun henkilöstöön Loppuraporttien ja kyselyn perusteella hankkeet vaikuttivat merkittävästi opettajiin ja muuhun henkilökuntaan. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että opettajat ja henkilökunnan jäsenet ovat yleensä hankkeissa enemmän mukana sekä toteuttajina että kehittämisen kohderyhmänä. Opettajat myös osallistuvat yksittäisten hankkeiden liikkuvuusjaksoille yleensä useamman kerran, kun taas opiskelijat vain kerran. Hankkeiden vaikutus opettajien ja henkilöstön työhön ja osaamiseen Hankkeisiin osallistuneet opettajat sekä muu henkilöstö oppivat omasta alastaan, toiminnastaan sekä opetuksesta. Yhteistyö ja vierailut tarjosivat mahdollisuuden tutustua esimerkiksi muissa maissa käytössä oleviin opetusmetodeihin ja muiden organisaatioiden toimintaan. Partneriorganisaatioiden opetussuunnitelmien vertailun avulla voitiin havaita oman oppilaitoksen vahvuudet, ongelmat ja heikkoudet. Näiden havaintojen perusteella pystyttiin kehittämään opetusta sekä koulutusohjelmia. Esille tulleita uusia ideoita voitiin hyödyntää opetussuunnitelmien uudistustyössä. Hankkeiden mainittiin myös laajentaneen opettajien ja henkilöstön käsitystä työmenetelmistä ja välineistä sekä työsuojeluun liittyvistä kysymyksistä. 18

Erityisryhmien opetukseen ja palveluihin oli esimerkiksi saatu uusia metodeja. Tämän myötä kohderyhmän opetuksessa ja heidän parissa työskentelevien koulutuksessa oli edistytty. Osana hanketta oli esimerkiksi tehty erityisopiskelijoiden työskentelyä helpottavia työkaluja yhteistyössä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Partnerin luona opimme, kuinka kuuron kehitysvammaisen tai mielenterveyskuntoutujan tarpeita voi ja pitää selvittää ja kuinka terapeuttinen yhteisö voi vaikuttaa asukkaan hyvinvointiin. Olemme aloittaneet henkilöstön koulutuksen yhdessä yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tavoitteena on kouluttaa työntekijöitä ymmärtämään paremmin asiakkaiden tarpeita ja toiveita sekä vahvistaa yksikköjen terapeuttista yhteisöllisyyttä. Enhance Mobility for Trainees at Risk of Social Exclusion -hanke Hankeorganisaatio: Axxell Vuosi: Enhance Mobility for Trainees at Risk of Social Exclusion -hankkeen tavoitteena oli tasavertaisten mahdollisuuksien parantaminen opiskelijaliikkuvuudessa. Pyrkimyksenä oli mahdollistaa myös ei-motivoituneiden opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus sekä pienentää opiskelijoiden keskeyttämisprosenttia ottamalla heidät mukaan liikkuvuusjaksoille. Projektin päämääränä oli myös lisätä opettajien tietoisuutta kohderyhmän kansainvälisten liikkuvuusjaksojen esteistä. Hanke vaikutti myönteisesti sekä organisaation henkilöstön että opiskelijoiden asenteisiin. Hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden opettajat havainnoivat hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden motivaation kohentuneen merkittävästi ja heidän osallistumisensa oppitunneilla oli aktiivisempaa. Hankkeisiin osallistuminen myös edesauttoi muutaman ei-motivoituneen opiskelijan valmistumista. Oppilaitoksen opettajien ennakkoluulot vähenivät hankkeen myötä, ja nykyään he ovat avoimempia antamaan myös opinnoissaan heikommin menestyneille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua liikkuvuusjaksoille. Opiskelijoita ei valita oppilaitok- 19

sessa nykyään liikkuvuusjaksoille opintomenestyksen perusteella vaan sen perusteella, miten paljon heille olisi hyötyä liikkuvuusjaksosta. Liikkuvuusjaksoille osallistuvat nykyään myös opinnoissaan heikommin menestyneet ja ei-motivoituneet opiskelijat. Yhteistyö hankeorganisaatioiden välillä on jatkunut liikkuvuusjaksojen muodossa. Organisaatio on hankkeen myötä osallistunut aktiivisesti myös muihin EU-hankkeisiin. Liikkuvuusjaksoja on toteutettu Nordplus-ohjelman ja Leonardo-liikkuvuushankkeiden kautta. Organisaatio suunnittelee myös uutta Leonardo-ohjelman innovaation siirto -hanketta, jossa selvitetään laadunvarmistusjärjestelmää saman kohderyhmän kansainvälisten liikkuvuuksien valmentamiseen. Kumppanuushankkeilla on hankkeiden loppuraporttien perusteella ollut merkittävä vaikutus niihin osallistuneiden opettajien ja muun henkilöstön motivaatioon. Henkilöstön motivointi hankkeisiin oli joskus vaikeutunut muun muassa ajan, resurssien ja rahoituksen puutteen sekä heikon kielitaidon johdosta. Kuitenkin suurin osa hankkeiden edustajista ilmoitti osallistujien motivaation parantuneen. Etenkin liikkuvuusjaksot nähtiin hyödyllisenä keinona kohottaa henkilöstön motivaatiota ja antoivat osallistujille myös energiaa oman työnsä kehittämiseen. Ajatustenvaihto ulkomaalaisten kollegoiden kanssa oli palkitsevaa ja mielenkiintoista. Oli inspiroivaa huomata, että partneriorganisaatioilla oli samoja ongelmia, jotka yritettiin yhdessä ratkaista. Tuntien seuraaminen (ns. Job-shadowing) koettiin erittäin hyödylliseksi, sillä motivaation lisäksi se kehitti opettajien ammattitaitoa. Liikkuvuusjaksot tarjosivat myös hyödyllistä tietoa kansainvälisen liikkuvuuden hallinnointiin partneriorganisaatioiden opiskelijoista, esimerkiksi heidän opintoihinsa sekä vapaa-ajan ja asumismieltymyksiin. Hankkeissa opittiin myös, minkälaisia haasteita opiskelijoiden liikkuvuusjaksoihin liittyy ja ymmärrettiin, miten opiskelijat toimivat kansainvälisessä ympäristössä. Liikkuvuusjaksojen aikana tehtyjä yritysvierailuja pidettiin erittäin hyödyllisenä ja antoisina oman työn kehittämiselle. 20

Yleisesti ottaen hankematkat ja kumppanuudet koettiin positiivisina, mikä lisää motivaatiota. Vierailujen antia pystyttiin reflektoimaan esimerkiksi omaan tekemiseen, koulutusjärjestelmään ja opetussuunnitelmiin, opetuksen ja oppimisen menetelmiin, erityisopiskelijoiden ohjaamiseen, yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön ja työssäoppimisen tai työharjoittelun tapoihin ja näiden eroihin ja samankaltaisuuksiin maiden ja kumppanioppilaitosten välillä. Kulttuurien ja kumppaneiden tuntemus kasvoi erilaisten vierailujen, ryhmätöiden ja keskustelujen ansioista. Kokemus oli avartava. Oppilaitosten näkökulmasta esimerkiksi erilaisten koulutusjärjestelmien, toimintatapojen ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tunteminen helpottaa tulevaa yhteistyötä, kuten vierailuja, uusia hankkeita tai opiskelijoiden sijoittamista ulkomaan vaihtojaksolle. Niin kuin opiskelijoiden kohdalla, loppuraporttien perusteella myös opettajien TVT-taidot ja uusien oppimisalustojen (esim. Moodlen) käyttö kehittyi. Tämä johtui siitä, että he joutuivat opettelemaan uusien välineiden käyttöä ja käyttämään niitä enemmän, esimerkiksi esityksissään ja partneriorganisaatioiden edustajien kanssa kommunikoidessaan. Uusien TVTratkaisujen käyttö oli herättänyt kiinnostuksen muihin uusiin potentiaalisiin TVT-työkaluihin. Sosiaalisen median käyttö työvälineenä teki partnereiden välisestä vuorovaikutuksesta intensiivisempää kuin se oli aiemmin ollut sähköpostin välityksellä. Sosiaalisen median käyttö oli edesauttanut projektin hyviä tuloksia. Hankkeen kokemukset todistavat sosiaalisen median työkalujen käyttökelpoisuuden ja hyödyllisyyden kansainvälisessä projektissa: - Helppokäyttöinen blogi sopii paljon paremmin projektista tiedottamiseen kuin perinteinen kotisivusto. Kaikki partnerit pystyvät lisäämään sisältöä blogiin ilman ohjelmointitaitoja. - Wiki toimii erinomaisesti yhteisten asiakirjojen laatimisessa, ja wikisivusto (tässä tapauksessa Google Docs) on hyvä yhteisten asiakirjojen tallennuspaikka. Asiakirjoja ei enää tarvitse etsiä kymmenien sähköpostien ja niiden liitetiedostona olevien eri versioiden joukosta, vaan kaikesta on aina uusimmat versiot helposti käsillä. Hankkeiden vaikutus opettajien ja henkilöstön kansainväliseen toimintaan Loppuraporteista ilmeni, että hankkeen myötä opettajat ja muut hankkeeseen osallistuneet kansainvälistyivät. Opettajien asenteet olivat muuttuneet: kansainvälisistä suhteista ja projekteista tuli osa normaalia työkulttuuria, eivätkä ne olleet enää jotain erikoista. He ymmärsivät eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Kansainvälisten osallistujien valvonnan ja ohjauk- 21

sen havaittiin kasvattaneen opettajien opetus- ja organisointitaitoja. Henkilöstö sai paljon kokemusta eri työ- ja viestintäkulttuureista tulevien ihmisten kanssa työskentelemisestä. Kansainvälisessä kontekstissa toimiminen kasvatti erityisesti osallistujien itseluottamusta. Raporttien ja tämän kyselyn perusteella hankkeisiin osallistuneiden opettajien ja muun henkilöstön kielitaito kehittyi, etenkin niillä, jotka eivät olleet sitä vähään aikaan käyttäneet. Hankkeisiin osallistuminen tarjosi raporttien mukaan myös henkilöstölle hyvän keinon verkostoitumiseen sekä omassa organisaatiossa että muiden organisaatioiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hankeyhteistyöstä syntyneet henkilökohtaiset kontaktit mahdollistivat syvemmän yhteistyön tulevaisuudessa. Uudet kontaktit ja kehittynyt kielitaito helpotti opiskelijoita ja opettajia löytämään uusia työssäoppimispaikkoja ulkomailta. Paikkojen määrä myös kasvoi. Kumppanuushankkeiden loppuraporttien ja kyselyn perusteella hankeorganisaatioiden henkilökunnan hankeosaaminen parantui. Kansainvälisen projektiyhteistyön edellytyksiä alettiin ymmärtää paremmin, ja valmius hankkeisiin osallistumiseen kasvoi. Saatiin kokemusta erilaisten projektien koordinoinnista, johtamisesta sekä implementoinnista. Tämä ilmeni varsinkin niiden partneriorganisaatioiden ja osallistujien kohdalla, joille kyseessä oli ensimmäinen LLP-hanke. Hankkeen myötä organisaatioiden henkilökunta tiesi aiempaa enemmän kansainvälisestä liikkuvuudesta ja muista yhteistyömahdollisuuksista. Myös organisatoriset ja tiiminjohtamiskyvyt kehittyivät. Osallistujien tietämys EU-politiikasta, instrumenteista ja instituutioista oli myös syventynyt. 3.6.3. Hankkeiden vaikutus opiskelijoihin Opiskelijat eivät usein hankkeiden loppuraporttien ja kyselyn perusteella ole olleet kumppanuushankkeiden ensisijaisena kohderyhmänä. Hankkeiden pääpaino on usein opetuksen tai opiskelijaliikkuvuuden kehittämisessä, jolloin hankkeiden vaikutukset kohdistuvat opiskelijoihin epäsuorasti. Vaikutukset kohdistuivat opiskelijoihin hankkeisiin osallistuneiden opettajien välityksellä sekä hankkeissa kehitettyjen opetusmateriaalien ja -menetelmien kautta. Kumppanuushankkeiden yleisimmät vaikutukset opiskelijoihin olivat kielitaidon kehittyminen, kansainvälinen kokemus ja uusien työskentelytapojen omaksuminen. 22

Hankkeiden vaikutus opiskelijoiden ammatilliseen osaamiseen Loppuraporttien perusteella merkittävimmin kasvoi opiskelijoiden ammatillinen osaaminen. Omaan alaan liittyvän tiedon ja taitojen lisäksi hankkeilla on ollut vaikutusta myös muuhun opiskelijoiden ammatilliseen kehittymiseen. Opiskelijat havaitsivat, minkälaisia sosiaalisia taitoja ulkomailla työskentelyyn tai harjoitteluun tarvitaan ja heidän itseluottamuksensa mahdollisen kansainvälisen uran suhteen kasvoi. Opiskelijat ovat usein mukana hankevierailujen ohjelman käytännönjärjestelyissä ja saavat tätä kautta hyvää käytännön työkokemusta projektityöskentelystä. Myös opiskelijoiden IT-taidot kehittyivät ja he saivat käytännön kokemusta eri oppimisvälineiden käytöstä. Hankkeiden myötä opiskelijat olivat saaneet myös tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista partneriorganisaatioissa ulkomailla. Loppuraporteista ilmeni, että ammatillisen osaamisen lisäksi hankkeet ovat kehittäneet etenkin opiskelijoiden itseluottamusta, sosiaalisia taitoja ja motivaatiota. Opiskelijat olivat olleet projektien aikana ja niiden jälkeen motivoituneempia osallistumaan ylimääräisiin kouluaktiviteetteihin, kuten oppilaskunnan toimintaan ja edustamaan oppilaitostaan erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeiden vaikutus opiskelijoiden kansainvälisiin valmiuksiin Kumppanuushankkeilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kielten opiskeluun. Heidän motivaationsa kielen opiskeluun parani ja ammattisanastonsa kasvoi. Käyttämällä vierasta kieltä ja kommunikoimalla toisesta kulttuuritaustasta tulevien opiskelijoiden kanssa opiskelijat olivat saaneet enemmän rohkeutta työskennellä kansainvälisessä kontekstissa. Tämän seurauksena motivaatio ja heidän itseluottamuksensa kasvoi. Lisäksi opiskelijat tulivat avarakatseisemmiksi, suvaitsevaisemmiksi ja myötämielisemmiksi ulkomaalaisia kohtaan. Yhteisöllisyyden tunne hankkeen osallistujien kesken oli kasvanut ja heidän ryhmätyötaitonsa olivat parantuneet. Kumppanuushankkeiden liikkuvuusjaksojen lyhyt kesto nähtiin sekä kielteisenä että myönteisenä. Lyhyen keston kritisoitiin vähentävän vaikutuksia, mutta toisaalta sen mainittiin madaltavan kynnystä osallistua liikkuvuusjaksoille. Loppuraporteista ilmeni, että lyhyidenkin jaksojen arveltiin madaltavan opiskelijoiden kynnystä lähteä työskentelemään ulkomailla myöhemmin. Liikkuvuusjaksoille osallistuminen huomattiin vaikuttaneen opiskelijoihin eniten. Etenkin sosiaalisten taitojen, motivaation ja itseluottamuksen mainittiin kasvaneen opiskelijoilla, jotka osallistuivat liikkuvuusjaksoihin. 23

Liikkuvuusjaksoille osallistuneiden opiskelijoiden sanottiin esimerkiksi olevan avoimempia ja halukkaampia tuomaan omat ajatuksensa ja ideansa esille sekä innokkaampia osallistumaan eri aktiviteetteihin. Liikkuvuusjaksoilla opiskelijat saivat tutustua alan työskentelytapoihin toisissa maissa ja verkostoitua muiden nuorten kanssa, jotka tulevat työskentelemään samalla alalla. Hankkeisiin osallistuneet opiskelijat oli valittu useista eri syistä. Osa hankeorganisaatioista valitsi hankkeisiin jo valmiiksi ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia opiskelijoita, joten ammatillisten ja sosiaalisten taitojen karttuminen ei heidän osaltaan ollut välttämättä kovin huomattavaa. Toisaalta heikompien opiskelijoiden osallistuminen liikkuvuusjaksoille sai muutkin opiskelijat tajuamaan, että osallistuminen on mahdollista kaikille opiskelijoille. Liikkuvuusjaksoille osallistumisen havaittiin myös lisänneen näiden opiskelijoiden kohdalla opiskelumotivaatiota. Kumppanuushankkeet nähtiin myös turvallisena väylänä kansainväliseen liikkuvuuteen opiskelijoille, joilla oli vähän tai ei lainkaan kokemusta matkustamisesta. Osa hankeorganisaatioista taas valitsi liikkuvuusjaksoille vähintään 18-vuotiaita oppilaita, jotka ovat itsenäisiä ja joilla oli jo hyvä kielitaito, jotta he saisivat kansainvälisestä kokemuksesta mahdollisimman paljon irti. Opiskelijoiden aktiivinen kielitaito parani, koska opiskelijat joutuivat käyttämään englantia erilaisilla murteilla, kielitaustoilla ja osaamisen tasoilla puhuvien henkilöiden kanssa. Tämä näkyi oppimisen kaarena siten, että opiskelijoiden rohkeus käyttää ja ilmaista itseään vieraalla kielellä kasvoi korvin havaittavasti, erittäin merkittävästi hankkeen aikana (2 vuotta). Samalla oivallettiin, että kaikissa maissa ja kulttuuriympäristöissä ei välttämättä pärjää englannin kielellä, vaan on osattava joustaa ja soveltaa myös muita kommunikaatiotapoja, kuten elekieltä. Tämä edelleen lisäsi rohkeutta käyttää vierasta kieltä. Teollisuuskäynnit paransivat ammatin tuntemusta, ja erilainen työkulttuuri ja toimintatavat avasivat uusia näkökohtia omaan ammattialaan ja sen opiskelemiseen. Esimerkiksi eri maiden yritysten ja oppilaitosten varustelun, koneiden ja laitteiden vaihteleva taso mahdollisti vertailun ja reflektoinnin suomalaiseen työ- ja yrityselämään ja koulutukseen. Havainto siitä, mille tasolle suomalainen koulutus- ja työssäoppimisjärjestelmä, opetuksen laatu tai tekemisen tapa sijoittuvat verrattuna hankekumppaneihin, vahvisti osaltaan opiskelijoiden ammatillista identiteettiä, ja antoi ideoita siihen, mitä vielä voisi oppia tai tehdä paremmin. Opiskelijoiden sosiaaliset taidot ja motivaatio kasvoivat epähomogeenisissä ryhmätöissä. Hankematkoilla työskenneltiin opiskelijoiden kanssa, jotka saattoivat olla erityisoppilaitoksesta, aikuisopiskelijoita, ammatillisen toisen asteen nuoriso-opiskelijoita tai eurooppalaisittain ammatillisia opiskelijoi- 24

ta, joiden taitojen ja oppimisvalmiuksien taso oli jo lähellä suomalaista ammattikorkeakoulutasoa. Tämä asetti haasteita yhteiselle tekemiselle, mutta toisaalta onnistuessaan myös palkitsi opiskelijat. Itseluottamus kasvoi, koska opiskelijat joutuivat hoitamaan itse asioitaan englanniksi ja selviytymään erilaisissa tilanteissa. Maiden ja kulttuurien tuntemus vahvistui erilaisissa vierailuissa sekä esittelyissä ja useista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa työskenneltäessä. Hankkeisiin osallistuneet opiskelijat eivät välttämättä itse olleet huomanneet hankkeiden vaikutuksia ja tarvitsivat apua niiden havaitsemisessa. Kaikkia projektin tuloksia ei vielä ollut raportointivaiheessa välttämättä sovellettu käytäntöön. Hankkeiden ja niiden lopputulosten mainittiin olevan hyvä alku myös kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Your Own Company Across Borders -hanke Hankeorganisaatio: Jyväskylän ammattioppilaitos Vuosi: 2008 Your company across borders -kumppanuushanke on hyvä esimerkki ammatillisen koulutuksen, kansainvälisen yhteistyöverkoston ja työssäoppimispaikkojen laadun kehittämisestä. Hanke oli osa organisaation yrittäjyyskasvatuksen ja Nuori yrittäjyys -toiminnan kehittämistä. Projektin tavoitteena oli ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen yhteistyö yrittäjyyskasvatuksessa ja tekemällä oppiminen Nuori yrittäjyys -mallin avulla. Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin ja hankkeella sekä sen lopputuloksilla oli merkittävä vaikutus organisaatioon sekä sen toimintaan. Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat perustivat yrityksen Nuori yrittäjyys -ohjelman periaatteilla. Yritysten tehtävänä oli viedä tuotteitaan tai palvelujaan toiseen hankkeessa mukana olevaan maahan yhteistyössä vastaanottavan maan opiskelijayritysten kanssa. Suomalaiset opiskelijayritykset veivät tuotteitaan ja palvelujaan Saksaan ja Hollantiin ja vastaavasti toimivat isäntinä saksalaiselle opiskelijayritykselle. Tuotteiden ja palveluiden myynti toteutettiin opiskelijavaihtona. Opiskelijayritykset laativat myös markkinatutkimuksen ja liiketoimintasuunnitelman. Liikkuvuusjaksot kestivät yleensä noin viikon, ja opiskelijat majoittuivat niiden aikana pääasiassa perheisiin. Liikkuvuus hankkeessa oli erittäin aktiivista, sillä organisaatio toteutti 37 liikkuvuusjaksoa hankkeen aikana, siitäkin huolimatta että rahoitusta oli myönnetty 25

ainoastaan 12 hankkeelle. Oman alansa työkokemuksen lisäksi opiskelijat saivat arvokasta työkokemusta ulkomailta ja pystyivät vertailemaan yrityskulttuuria eri maissa. Hankkeeseen osallistunut Active Adventures NY -yritys palkittiin vuoden parhaana NY-liikeideana. Hankkeen teema, yrittäjyys, liittyy myös alueen maakuntastrategiaan. Hankkeen myötä JAO:n alueellinen yhteistyö yritysten kanssa on ollut aktiivisempaa. Suomalaisten ja paikallisten yritysten tuotteita on esimerkiksi markkinoitu vuosittaisissa työssäoppimistapahtumissa ulkomailla. Hankkeella oli laaja vaikutus organisaatiotasolla. Oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka sekä ohjaustoiminta parantuivat hankkeen myötä. Projektilla oli merkittävä rooli JAO:n kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Oppilaitoksen kansainvälinen yhteistyö tiivistyi, ja sen myötä syntyi kiinteä kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hankkeen kokemusten myötä organisaatio on osallistunut useisiin NY-yritysten kansainvälisiin tapahtumiin sekä vuosittain Saksassa toteuttaviin matkailutapahtumiin. Hankkeen hollantilaisen partneriorganisaation kanssa JAO:lla on nykyään pysyvä aktiivinen kansainvälisen työssäoppimisen verkosto. Oppilaitos on jatkanut yhteistyötä hankkeen partneriorganisaatioiden kanssa uuden kumppanuushankkeen, Triple Learning Platform:n, kautta. Uuden hankkeen teemana on myös yrittäjyys. Yhteistyö on myös jatkunut Leonardo-ohjelman innovaation siirto -hankkeen merkeissä. Organisaation suunnitelmissa on mahdollisesti jatkaa Triple Learning Platform -hanketta tulevaisuudessa innovaation siirto -hankkeella. 26