Leonardo da Vinci Tilastoja 2011

Transkriptio

1 Leonardo da Vinci Tilastoja

2 ISBN ISSN / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot. Liikkuvuushankkeiden rahoitus. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja. Ulkomaanjaksojen kohdemaat.5 Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Liikkuvuussertifikaatti. Kumppanuushankkeet. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa. Kumppanuushankkeiden rahoitus. Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä. Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Innovaation siirto -hankkeet 5. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot 5. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko 5. Hyväksyttyjen Innovaation siirto -hankkeiden piirteitä 5. Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet 5.5 Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valmistelevat vierailut 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus 8 7. Lisätietoja

4 . Yleistä hakukierroksesta Tähän julkaisuun on koottu Leonardo-ohjelman hakukierros tilastoina. Tilastot sisältävät Leonardo-ohjelman kansallisesti hallinnoitujen liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen tunnuslukuja. Tilastoissa esitellään vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät, haetun ja myönnetyn tuen määrät sekä hakijat sijainnin ja organisaatiotyypin mukaan. Julkaisussa kerrotaan myös hyväksyttyjen hakemusten piirteistä. Hakukierroksella vastaanotettiin 6 hakemusta. Rahoitusta ohjelmasta haettiin runsaat 9,96 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin vuonna. Sen sijaan rahoitusta haettiin 8 % enemmän. Rahoituksen saaneita hakemuksia oli, eli läpimenoprosentti oli keskimäärin 5. Rahoitusta myönnettiin runsaat,8 miljoonaa euroa. Hakemuksia hyväksyttiin 9 vähemmän kuin edellisvuonna, mutta myönnetty tuki pysyi samana. Leonardo-ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä kuudessa innovaation siirto -hankkeessa, kumppanuushankkeessa ja 55 liikkuvuushankkeessa sekä runsaan opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Tietoa eri toimintojen sisällöstä ja pääpiirteistä löytyy CIMOn verkkopalvelusta, fi/leonardo.

5 . Liikkuvuushankkeet Liikkuvuushankehakemuksia vastaanotettiin 9 kappaletta eli vain yksi vähemmän kuin edellisvuonna. Rahoituksen sai 55 hanketta eli 59 % hakemuksista. Hakemusten hyväksymismäärä ja -prosentti laskivat edellisvuodesta, ja rahoituksen sai tällä kierroksella hanketta vähemmän. Luvut kertovat vain hankkeiden lukumääristä, eivätkä hankkeiden koosta tai tukisummista, joissa oli kasvua edellisvuoteen. Kohderyhmä Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti IVT 6 5 PLM VETPRO Yhteensä Taulukko. Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät kohderyhmittäin Liikkuvuushankkeisiin tukea voi hakea kolmessa eri kohderyhmässä. Ammatillisen peruskoulutuksen kohderyhmän (taulukoissa IVT) hankkeet sisältävät ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien opiskelijoiden ulkomaanjaksoja. Toisen kohderyhmän (PLM) hankkeissa voidaan toteuttaa työmarkkinoilla olevien henkilöiden (esim. työpajanuoret, vastavalmistuneet) ulkomaan opinto- tai työharjoittelujaksoja. Kolmas kohderyhmä (VETPRO) kattaa ammatillisen koulutuksen opettaja- ja asiantuntijavaihdot. Liikkuvuudessa hakukierroksen pääluvut tilastoidaan vuosittain kohderyhmittäin.

6 . Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto - - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 8 8 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, säätiö, yhdistys Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - - Yritys - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 9 55 Taulukko. Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Selkeä enemmistö (9 %) liikkuvuushankkeiden hakijoista oli edellisvuosien tapaan toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Hakijoiden organisaatiotyypin mukainen jakauma pysyi samana kuin edellisvuosina. Hakijaorganisaatioiden maantieteellisessä jakautumisessa ei ole suuria muutoksia aiempiin hakukierroksiin verrattuna. Ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määrin suhteutettuna hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma pysyi tasaisena sekä hakemuksissa että hyväksytyissä hankkeissa. Vain Keski-Suomesta vastaanotettiin selvästi useampi hakemus. Kaiken kaikkiaan eniten hakemuksia vastaanotettiin Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta, joissa myös ammatillisia opiskelijoita on suhteellisesti eniten.

7 Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 8 Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 5 9 Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta 5 Uusimaa 6 Varsinais-Suomi Hakemusten määrä Kuvio. Liikkuvuushankkeet maakunnittain hakijaorganisaation sijainnin mukaan

8 . Liikkuvuushankkeiden rahoitus Liikkuvuushankkeisiin haettiin vuonna tukea runsaat 6, miljoona euroa. Summa oli,5 % suurempi kuin edellisvuonna. Liikkuvuushankkeille myönnettiin rahoitusta runsaat,6 miljoonaa euroa, joka oli, % edellisvuotta enemmän. Myönnetty tuki oli % haetusta tuesta. Myöntöprosentti oli siten vain kaksi prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Rahoituksen kysyntä kuitenkin kasvoi myöntöbudjettia enemmän. Kohderyhmä Haettu tuki e Myönnetty tuki e Myöntöprosentti IVT PLM VETPRO Yhteensä Taulukko. Liikkuvuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki kohderyhmittäin. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Liikkuvuushankkeissa rahoitus koostuu liikkuvuusapurahasta, valmennustuesta ja hallintotuesta. Hakukierroksella liikkuvuushankkeisiin haettiin apurahoja yhteensä 6 osallistujalle. Myönnettyjen apurahojen määrä oli yhteensä 98 eli % haetuista apurahoista. Myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi 6 % ( kpl) edellisvuodesta. Haetut apurahat kpl Myönnetyt apurahat kpl Myöntöosuus prosentteina IVT PLM VETPRO Yhteensä 6 98 Taulukko. Haettujen ja myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä Liikkuvuushankkeissa apurahojen suuruus on sidoksissa sekä kohdemaahan että liikkuvuusjakson kestoon viikkoina. Haetut apurahat koskivat 77 ulkomailla opinto- tai työelämäjaksolla vietettävää viikkoa. Myönnetyillä apurahoilla hankkeissa toteutetaan 8 95 viikon edestä ulkomaanjaksoja. Myönnettyjen apurahaviikkojen määrä kasvoi % (95 viikkoa).

9 Haetut apurahaviikot kpl Myönnetyt apurahaviikot kpl Myöntöosuus prosentteina IVT PLM VETPRO Yhteensä Taulukko 5. Haettujen ja myönnettyjen apurahaviikkojen määrä Hyväksytyissä perusasteen opiskelijoille suunnatuissa hankkeissa (IVT) suurin osa ulkomaanjaksoista kestää kolme kahdeksan viikkoa. Keskimääräinen pituus tällä hakukierroksella oli viisi viikkoa. Kaikista suosituimpia olivat neljän viikon pituiset ulkomaanjaksot, tällä kierroksella runsaat 8 % apurahoista. Kohderyhmän työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) kohdalla ulkomaanjaksojen pituudet vaihtelivat viikon välillä. Jaksojen keskimääräinen pituus oli kahdeksan viikkoa. Eniten apurahoja myönnettiin neljän (7 %) ja yhdeksän ( %) viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Asiantuntija- ja opettajahankkeissa (VETPRO) ulkomaanjakso voi vaihdella yhdestä kuuteen viikkoon. Kuitenkin suurin osa asiantuntijoiden ulkomaanjaksoista on ns. lyhyitä, eli yhden kahden viikon pituisia vaihtoja. Yhden viikon pituiset ulkomaanjaksot kattoivat hakukierroksella myönnetyistä apurahoista 78 %, ja yhden kahden viikon pituiset jaksot peräti 95 %.

10 . Ulkomaanjaksojen kohdemaat Niin kuin edellisvuonna, hakukierroksella liikkuvuushankkeissa kaksi selvästi suosituinta ulkomaanjaksojen kohdemaata olivat Saksa ja Iso-Britannia. Näihin maihin sekä haettiin että myönnettiin eniten apurahoja. Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Apurahojen lukumäärä Kuvio. Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain

11 Espanja, Alankomaat ja Ranska ja edellisvuonna suosiotaan selvästi lisännyt Viro pysyivät edelleen Saksan ja Iso-Britannian jälkeen suosituimpina kohdemaina. Myös Unkari kasvatti suosiotaan tällä hakukierroksella..5 Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Sekä haetuissa että hyväksytyissä liikkuvuushankkeissa oli tyypillisimmin mukana useita koulutusaloja (vähintään neljä alaa) tai vain yksi koulutusala. Sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ja liikenteen ala pysyivät suosituimpina koulutusaloina hyväksytyissä hankkeissa. Yhtä lailla matkailu-, ravitsemus- ja talousala sekä kaupan ja hallinnon koulutusalat olivat suosittuja. Kulttuurialalla kiinnostus ulkomaanjaksoja kohtaan vahvistui edelleen. Kansallisia painopisteitä tällä hakukierroksella oli viisi:. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen. Laatua liikkuvuuteen/ulkomaanjakson laatu. Tasavertaiset mahdollisuudet. Tulevaisuuden osaajat 5. Opettajien, kouluttajien ja johdon muuttuva rooli Kansallisten painopisteiden tarkoituksena on ohjata hankkeita ammatillisen koulutuksen kansainvälisen yhteistyön kannalta keskeisten kehittämisalueiden piiriin. Suurimmassa osassa hyväksytyistä hankkeista oli valittu yksi tai useampi painopiste. Painopisteistä suosituimpia olivat ) oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen ja ) laatua liikkuvuuteen/ulkomaanjakson laatu.

12 . Liikkuvuussertifikaatti Vastaanotetut hakemukset 7 Hyväksytyt sertifikaatit Hyväksymisprosentti Taulukko 6. Haetut ja hyväksytyt liikkuvuussertifikaatit Liikkuvuussertifikaattia haki seitsemän koulutuksen järjestäjää, jotka olivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksia. Hakemukset liittyivät yhteensä hankkeeseen (yhdeksän IVT:tä ja yksi VETPRO:a). Yksi hakemuksista ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, joten arviointiin eteni kuusi hakemusta. Sertifikaatti myönnettiin vain yhdelle koulutuksen järjestäjälle. Hyväksytyn sertifikaatin yhteydessä rahoituksen sai yksi IVT-hanke. Sertifikaattia hakeneet organisaatiot olivat eri puolilta Suomea.

13 Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 5 Hakemusten määrä Kuvio. Liikkuvuussertifikaattien hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakukierroksen jälkeen sertifikaatti ei ole enää haussa kuluvalla ohjelmakaudella. Sertifikaatteja myönnettiin vuosina 9 koulutuksen järjestäjälle. Sertifikaatin myötä rahoitetaan yhteensä 5 hanketta. Sertifioitujen hankkeiden rahoitusosuus vuoden liikkuvuushankkeille myönnetystä tuesta oli 9 % eli euroa.

14 . Kumppanuushankkeet Hakijan rooli Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti Koordinaattorit Partnerit 6 Yhteensä 77 Taulukko 7. Vastaanotetut ja hyväksytyt Leonardo-kumppanuushakemukset Kumppanuushankkeiden suosio pysyi ennallaan tällä hakukierroksella. Hakemuksia vastaanotettiin 77 kappaletta. Määrä oli seitsemän hanketta vähemmän kuin edellisvuonna. Hakemuksista seitsemän ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, eivätkä ne siksi edenneet arviointiin. Hakemuksia hyväksyttiin kappaletta eli kaksi edellisvuotta vähemmän. Kumppanuushankkeiden hyväksymisprosentti oli kuitenkin sama.. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Aiempien vuosien tapaan hakukierroksella hakemuksia vastaanotettiin tasaisesti lähes kaikista maakunnista. Kuitenkin hakemuksia vastaanotettiin uusmaalaisista organisaatioista aiempaa enemmän. Hakemuksista 8 % vastaanotettiin Uudeltamaalta.

15 Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 5 Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa 5 Varsinais-Suomi Hakemusten määrä Kuvio. Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot maakunnittain 5

16 Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto 9 Ammattikorkeakoulu 7 Ammatillinen oppilaitos (.aste) 9 5 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, säätiö, yhdistys Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - Muu - Yhteensä 77 Taulukko 8. Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Puolet hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia. Yhdistys- ja säätiömuotoisten organisaatioiden osuus hakijoista lähes kaksinkertaistui. Muiden organisaatiotyyppien kohdalla ei ollut suuria eroja edellisvuoteen verrattuna. Hyväksyttyjen hakemusten kohdalla organisaatiotyyppien jakauma pysyi varsin samanlaisena kuin aiempina vuosina... Kumppanuushankkeiden rahoitus Haettu yhteensä Myönnetty yhteensä 6 e e Myönnetty prosenttiluku haetusta Taulukko 9. Kumppanuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä väheni hieman (5 %), tukea haettiin runsaat,6 miljoonaa euroa. Myös kumppanuushankkeisiin myönnetty tukisumma ( euroa) oli edellistä hakukierrosta 7 % pienempi. 6

17 Eniten kumppanuushankkeisiin haettiin vähintään liikkuvuusjakson edellyttämää tukisummaa, eli euroa. Sama tukisumma ja liikkuvuusmäärä olivat myös tyypillisimmät hyväksyttyjen hakemusten kohdalla. Tällä hakukierroksella haettiin ja hyväksyttiin siten aiempia vuosia selvästi enemmän suurimpien tukisummien hakemuksia. Vastaanotetut Hyväksytyt Tuen määrä Liikkuvuudet hakemukset kpl hakemukset kpl 6 e e e 8 6 e Yhteensä 8 77 Taulukko. Suomalaiset hakijat liikkuvuuksien ja tuen määrän mukaan Kumppanuushankkeissa haettiin tukea yhteensä liikkuvuusjakson rahoittamiseksi ja myönnettiin rahoitus vähintään 8 liikkuvuusjakson toteuttamiseen. 7

18 . Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä Tyypillisimmin hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli mukana kuusi kahdeksan partneria, ja keskimääräinen partneriryhmän koko oli seitsemän partneria. Partneriryhmän perusteella hankkeiden koko keskimäärin pienentyi edellisvuodesta. Hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä N Partnerien lukumäärä Kuvio 5. Hyväksytyt kumppanuudet partneriryhmän koon mukaan Suomesta tukea saavissa kumppanuushankkeissa eniten partnereita oli Saksasta. Seuraavaksi eniten partnereita oli Isosta-Britanniasta, Alankomaista ja Turkista. Turkin suosio partnerina kasvoi edellisvuodesta. Yhteistyötä tehdään kuitenkin pääosin melko tasaisesti monien eri ohjelmamaiden kanssa. 8

19 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Partnerien määrä Kuvio 6. Suomesta tuettujen kumppanuushankkeiden partnerien jakauma maittain 9

20 . Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli tasaisesti eri koulutusaloja. Suosituin koulutusala hakemuksissa oli yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala. Hyväksytyissä hankkeissa tämän koulutusalan lisäksi sosiaali- terveys- ja liikunta-ala oli suosittu. Kuten aiempina vuosina, hyväksytyissä hankkeissa yleisin teema oli yhteisten opetussisältöjen, kurssien ja käsitteiden kehittäminen.

21 5. Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto- hankkeita koskevia hakemuksia vastaanotettiin yhteensä kappaletta. Luku on sama kuin edellisvuonna. Rahoitus myönnettiin kuudelle hankkeelle, yhdelle vähemmän kuin edellisvuonna. Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 6 Hyväksymisprosentti 5 Taulukko. Hakemusten määrä ja hyväksymisprosentti 5. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto -hankkeiden hakijoiden alueellinen jakauma pysyi edelleen kohtuullisen hyvänä. Hakemuksia vastaanotettiin eri puolilta Suomea, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Suurin osa hakemuksista vastaanotettiin tälläkin hakukierroksella eteläisestä ja läntisestä Suomesta, joissa myös suurin osa koulutusorganisaatioista sijaitsee. Hyväksytyt hankkeet sijoittuivat eteläisen ja läntisen Suomen alueelle.

22 Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 5 Hakemusten lukumäärä Kuvio 7. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma

23 Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 6 Aikuiskoulutusorganisaatio - Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, säätiö, yhdistys - Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - - Yritys - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 6 Taulukko. Hakijat organisaatiotyypeittäin Puolet hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia ja 5 % korkeakouluja ja yliopistoja. Ammatillisten oppilaitosten osuus hakijaorganisaatioista on koko ohjelmakauden pysynyt noin 5 %:in molemmin puolin varsin pienin vaihteluin. Hakukierroksella ammatilliset oppilaitokset hakivat 66 % hyväksytyistä hankkeista. 5. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus Innovaation siirto -hankkeisiin haettiin runsaat, miljoonaa euroa. Summa oli vain, % suurempi kuin edellisvuonna. Tukea myönnettiin, miljoonaa euroa, joka oli noin % vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin myös hyväksyttiin yksi hanke enemmän. Haettu tuki Myönnetty tuki 8 e 8 67 e Myöntöprosentti 7 Taulukko. Innovaation siirto -hankkeisiin haettu ja myönnetty tuki

24 5. Hyväksyttyjen Innovaation siirto -hankkeiden piirteitä Hyväksyttyjen hankkeiden tuki vaihteli 5 6 euron välillä ja oli keskimäärin noin 88 euroa. Hanketuki vuonna oli keskimäärin sama kuin edellisvuonna. Hankkeet olivat myös toisiinsa nähden varsin samaa kokoluokkaa. Kuitenkin viime vuonna vaihtelua budjettien koossa oli enemmän Hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä Kuvio 8. Hyväksyttyjen hankkeiden jakauma myönnetyn tuen määrän mukaan

25 Tyypillisimmin hyväksytyissä hankkeissa oli mukana kuusi kahdeksan partneria. Pienen partneriryhmän hankkeita ei hyväksytyissä ollut, mutta muutoin merkittäviä muutoksia partneriryhmien koossa ei ollut aiempiin vuosiin verrattuna. 5 Hankkeiden määrä N Partnerien lukumäärä Kuvio 9. Hyväksytyt hankkeet partneriryhmän koon mukaan Hyväksytyissä hankkeissa oli mukana neljä kuusi eri partnerimaata. Tällä hakukierroksella ei ollut yhtä selkeää suosikkipartnerimaata. Useimmin partnerit olivat Virosta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Ruotsista ja Italiasta. Kaikissa hyväksytyissä hankkeissa on mukana myös yksi kaksi kotimaista partneria koordinoivan organisaation lisäksi. 5

26 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi* Sveitsi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Partnerien määrä Kuvio. Hyväksytyissä hankkeissa mukana olevien partnerien jakauma *Luku pitää sisällään partnerin roolissa toimivat, ei koordinoivia organisaatioita. 6

27 5. Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Hakukierroksella vastaanotettiin useimpiin eri painopisteisiin liittyviä hakemuksia. Eniten vastaanotettiin hakemuksia, jotka liittyivät ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön tukemiseen. Liikkuvuusstrategioiden ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään. Hankkeita hyväksyttiin tasaisesti niiden painopisteiden välillä, joihin liittyviä hakemuksia vastaanotettiin. Painopiste Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tuki ammatillisen koulutuksen ja työelämän väliselle yhteistyölle 6 Tuki ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien, ohjaajien ja oppilaitosten hallinnon perus- ja jatkokoulutukselle Avaintaitojen hankkimisen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusstrategioiden kehittäminen ja siirtäminen - - ECVET oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen - - Yhteensä 6 Taulukko. Vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset painopisteittäin 5.5 Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyistä Innovaation siirto -hankkeista kaksi oli sosiaali- ja terveysalaa sekä yksi tekniikan ja liikenteen alaa. Yhdessä oli mukana sekä palvelualoja että tekniikka ja liikenne. Kahdessa hankkeessa ei ollut tiettyä koulutusalaa. Hyväksytyissä hankkeissa keskeisiä teemoja olivat kansainvälistä työssäoppimista ja liikkuvuutta tukevien materiaalien kehittäminen, oppimateriaalin kehittäminen kuljetusalan turvallisuuden edistämiseksi, ECVET-moduulien ja -pisteytyksen määrittäminen, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisympäristöjen kehittäminen sekä opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen maahanmuuttajien ohjauksessa. 7

28 6. Valmistelevat vierailut Valmistelevien vierailun apurahoja haettiin vuoden aikana yhteensä 8 kappaletta. Apurahoja haettiin hieman enemmän kuin edellisvuonna (kuusi apurahaa). Suurin osa haetuista apurahoista kohdistui itse järjestettyihin vierailuihin aiempien vuosien tapaan. Apurahoja myönnettiin 6 henkilölle. Apurahojen hyväksymisprosentti 7 oli alhaisempi kuin edellisvuosina, jolloin se on vaihdellut 8 9:n välillä. Yhtenä syynä hyväksymisprosentin laskuun oli se, että osa hakemuksista ei täyttänyt laatukriteerejä. Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä Haettuja apurahoja kpl 7 8 Myönnettyjä apurahoja kpl 5 6 Hyväksymisprosentti 7 7 Taulukko 5. Haetut ja myönnetyt valmistelevien vierailujen apurahat vierailun tarkoituksen mukaan Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneista organisaatioista 7 % oli ammatillisia oppilaitoksia. Osuus oli noin % vähemmän kuin edellisvuonna. Kaiken kaikkiaan organisaatiotyypin mukaisessa jakaumassa ei kuitenkaan ollut juuri oleellisia eroja aiempiin vuosiin verrattuna. Rahoitusta myönnettiin hyvin tasaisesti eri organisaatiotyypeille. 8

29 Organisaatiotyyppi Hakemukset* Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu, yliopisto - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 7 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, säätiö, yhdistys Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - Yritys Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - Yhteensä 57 5 Taulukko 6. Hakijaorganisaatiot *Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä 9

30 Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa 5 8 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten lukumäärä Kuvio. Hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Valmistelevien vierailujen apurahojen hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma painottui vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle koulutusorganisaatioiden painottuman mukaisesti. Hyväksyttyjen hakemusten organisaatioiden alueellinen jakauma vastaa vastaanotettujen hakemusten jakaumaa.

31 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus Tukea vuonna valmisteleviin vierailuihin haettiin yhteensä runsaat 79 euroa eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Tukea myönnettiin vierailujen toteuttamiseen runsaat 5 euroa, joka oli 6 % haetusta tuesta. Haettu tuki Myönnetty tuki 79 8 e 5 7 e Hyväksymisprosentti 6 Taulukko 7. Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki Valmistelevien vierailujen kohdemaissa ja niiden suosiossa tapahtuu vuosittain kohtalaisen paljon vaihtelua. Kuitenkin Belgiaan, Saksaan, Espanjaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Isoon- Britanniaan suuntautuviin vierailuihin on haettu tukea vuosittain lähes poikkeuksetta. Valmistelevien vierailujen suosituimmat vierailumaat vuonna olivat Alankomaat, Espanja ja Iso- Britannia. Myös Saksaan, Viroon ja Latviaan tehtiin useampia vierailuja. Latviaan ei aiempina vuosina ollut suuntautunut yhtään valmistelevaa vierailuja, mutta nyt sinne tehtiin viisi vierailua.

32 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Myönnettyjen apurahojen määrä Kuvio. Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat

33 7. Lisätietoja Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista saa eri verkkopalveluista. Listat hyväksytyistä hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta /Liikkuvuushankkeet, Kumppanuushankkeet tai Innovaation siirto -hankkeet /Tuloksia Tarkempia kuvauksia tuetuista innovaation siirto -hankkeista voi lukea Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannasta ( Kuvauksia aiempina vuosina hyväksytyistä kumppanuushankkeista ja näiden tuloksista löytyy EST-tietokannasta ( Aiempien hakukierrosten 7 tilastoja voi tarkastella CIMOn verkkopalvelussa. Hakukierrosten 7 9 tilastot: /cimowwwstructure/79_ldv_tilastoja_7-9.pdf Hakukierroksen tilastot: 5_Leonardo_tilastoja web.pdf Leonardo-ohjelman Euroopan tason tilastot myönnetyistä apurahoista ja rahoitetuista monenkeskisistä hankkeista vuosilta löytyvät Euroopan komission verkkopalvelusta osoitteessa: