Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010
|
|
- Ari Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh (vaihde)
2 Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot. Liikkuvuushankkeiden rahoitus. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Liikkuvuussertifikaatti Kumppanuushankkeet. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa. Kumppanuushankkeiden rahoitus. Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä. Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat 8 Innovaation siirto -hankkeet. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko. Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä. Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valmistelevat vierailut 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus 7 Lisätietoja 6
3 Yleistä hakukierroksesta Tähän julkaisuun on koottu Leonardo-ohjelman hakukierros tilastoina. Tilastot pitävät sisällään Leonardo-ohjelma kansallisesti hallinnoitujen liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen tunnuslukuja. Niissä on esitetty vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten ja haetun ja myönnetyn tuen määrät sekä hakijat sijainnin ja organisaatiotyypin mukaan. Lisäksi julkaisussa esitetään hyväksyttyjen hakemusten piirteitä. Hakukierroksella vastaanotettiin kaiken kaikkiaan hakemusta. Rahoitusta ohjelmasta haettiin yhteensä runsaat 9, miljoonaa euroa. Hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessa rahoitusta sen sijaan haettiin edellisvuotta hieman (,68 milj. e) vähemmän. Rahoituksen saaneita hankkeita hakukierroksella valittiin kaiken kaikkiaan eli 6 %:a. Rahoitusta myönnettiin yhteensä runsaat, miljoonaa euroa. Hankkeita hyväksyttiin 9 vähemmän kuin hakukierroksella 9, mutta rahoitusta kuitenkin myönnettiin 8 euroa enemmän. Leonardo-ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä 7 innovaation siirto -hankkeessa, verkostoitumista ja vertaisoppimista 6 kumppanuushankkeessa sekä runsaan opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Tarkemmat tilastot esitellään seuraavissa luvuissa toimintokohtaisesti. Liikkuvuushankkeet Liikkuvuushankehakemuksia vastaanotettiin 9 kappaletta, mikä oli pieni lisäys edellisvuoteen. Rahoituksen sai 66 hanketta eli 7 %:a hakemuksista. Hakemusten hyväksymismäärä ja -prosentti oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Rahoituksen saaneita liikkuvuushankkeita oli nyt yhteensä enemmän. Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät kohderyhmittäin Kohderyhmä Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti IVT 6 67 % PLM % VETPRO 7 % Yhteensä %
4 . Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto - - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 8 7 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 9 66 Selkeä enemmistö (86 %) liikkuvuushankkeiden hakijoista oli edellisvuosien tapaan toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Muutoinkaan hakijoiden organisaatiotyypin mukaisessa jakaumassa ei ole merkittäviä eroja aiempiin vuosiin nähden. Oppisopimustoimistojen aiempaa suurempi määrä sekä vastaanotettujen että hyväksyttyjen hankkeiden kohdalla on kuitenkin huomionarvoinen seikka. Liiemmin hakijaorganisaatioiden maantieteellisessä jakautumisessa ei ole merkittäviä muutoksia aiempiin hakukierroksiin nähden. Neljännes hakijaorganisaatioista sijaitsee Uudellamaalla. Ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määrin suhteutettuna hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on varsin tasainen.
5 Kuvio : Liikkuvuushankkeet maakunnittain hakijaorganisaation sijainnin mukaan Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 6 Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa 7 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 Pohjois-Savo Satakunta 9 Uusimaa 6 Varsinais-Suomi Hakemusten määrä
6 . Liikkuvuushankkeiden rahoitus Liikkuvuushankkeisiin haettiin tukea runsaat, miljoona euroa. Summa oli vuoteen 9 nähden n. 6 %:a pienempi. Liikkuvuushankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä runsaat,6 miljoonaa euroa, joka oli lähes %:a edellisvuotta enemmän. Myönnetty tuki on %:a haetusta tuesta. Verrattuna vuoteen 9 tämä on peräti 8 prosenttiyksikköä korkeampi myöntöprosentti. Taulukko : Liikkuvuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki kohderyhmittäin Kohderyhmä IVT Haettu tuki e 6 68 e Myönnetty tuki e 799 e Myöntöprosentti % % PLM 9 6 e 7 6 e 7 % VETPRO 9 8 e 86 e % Yhteensä e 6 6 e %. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Liikkuvuushankkeissa rahoitus perustuu pääasiassa suunniteltujen liikkuvuuksien määrään ja koostuu liikkuvuusapurahasta, valmennustuesta ja hallintotuesta. Hakukierroksella liikkuvuushankkeisiin haettiin apurahoja yhteensä osallistujalle. Myönnettyjen apurahojen määrä oli yhteensä 88 eli 6 %:a haetuista apurahoista. Myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi, %:a ( kpl) edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko : Haettujen ja myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä Kohderyhmä Haetut apurahat kpl Myönnetyt apurahat kpl Myöntöosuus % IVT 9 % PLM 6 9 % VETPRO 7 6 % Yhteensä 88 6 % Liikkuvuushankkeissa apurahojen suuruus on sidoksissa sekä kohdemaahan että liikkuvuusjakson kestoon viikkoina. Haetut apurahat koskivat 7 7 ulkomailla opinto- tai työelämäjaksolla vietettävää viikkoa. Myönnetyillä apurahoilla hankkeissa toteutetaan 8 viikon edestä ulkomaanjaksoja. Myönnettyjen apurahaviikkojen määrä kasvoi %:a (77 vkoa). Taulukko. Haettujen ja myönnettyjen apurahaviikkojen määrä Kohderyhmä Haetut apurahaviikot kpl Myönnetyt apurahaviikot kpl Myöntöosuus % IVT % PLM % VETPRO 7 6 % Yhteensä % Hyväksytyissä perusasteen opiskelijoille suunnatuissa hankkeissa (IVT) suurin osa ulkomaanjaksoista on 8 viikon pituisia. Kaikista suosituimpia ovat viikon pituiset ulkomaanjaksot, tällä kierroksella runsaat %:a apurahoista. Kohderyhmän työmarkkinoilla olevat (PLM) kohdalla ulkomaanjaksot ovat tyypillisesti hieman pidempiä. Apurahoja myönnettiin tällä kertaa 9 6 viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Asiantuntija- ja opettajahankkeissa (VETPRO) ulkomaanjakso voi vaihdella 6 viikkoon. Kuitenkin suurin osa asiantuntijoiden ulkomaanjaksoista on ns. lyhyitä, eli viikon pituisia vaihtoja. Yhden viikon pituiset ulkomaanjaksot kattavat myönnetyistä apurahoista 7 %:a, ja - viikon pituiset jaksot yhteensä peräti 9 %:a.
7 Kaksi selvästi suosituinta kohdemaata hakukierroksella olivat Saksa ja Iso-Britannia. Molemmat maat ovat olleet suosituimpien maiden joukossa jo useamman vuoden ajan, mutta tällä hakukierroksella näihin maihin, etenkin Isoon-Britanniaan myönnettiin huomattavasti enemmän apurahoja kuin kahtena edellisenä vuotena. Myönnettyjen apurahojen korkea määrä perustuu Isoon-Britanniaan ja Saksaan haettujen apurahojen suureen määrään. Kuvio : Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Apurahojen lukumäärä
8 Muista kohdemaista erityisesti Espanja, Alankomaat ja Ranska pitävät edelleen paikkansa suosituimpien maiden listalla. Viro on lisännyt suosiotaan kohdemaana: Viroon myönnettiin nyt noin apurahaa enemmän kuin edellisinä kolmena vuotena keskimäärin.. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Hyväksytyt liikkuvuushankkeet olivat tyypillisimmin joko monialaisia (vähintään alaa) tai yksialaisia. Sosiaali- ja terveys ala pysyi yhtenä suosituimmista koulutusaloista, mutta myös tekniikka ja liikenne sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala olivat hyvin edustettuina. Myös humanistisella ja taidealalla sekä kaupan ja hallinnon alalla kiinnostus ulkomaanjaksoja kohtaan on lisääntynyt. Kansallisia painopisteitä, joiden tarkoituksena on ohjata hankkeita ammatillisen koulutuksen kansainvälisen yhteistyön kannalta keskeisten kehittämisalueiden piiriin, oli tällä hakukierroksella yhteensä seitsemän:. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen. Organisaatioiden kehittäminen ja laatujohtaminen. Laatua liikkuvuuteen/ulkomaanjakson laatu. Tasavertaiset mahdollisuudet. Tulevaisuuden osaajat 6. Yrittäjyystaidot 7. Opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli Painopisteistä suosituimpia hakukierroksella olivat:. oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen,. ulkomaanjakson laatu sekä 7. opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli. Liikkuvuussertifikaatti Taulukko 6: Haetut ja hyväksytyt liikkuvuussertifikaatit Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt sertifikaatit Hyväksymisprosentti % Liikkuvuussertifikaattia haki koulutuksenjärjestäjää, jotka olivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksia. Hakemukset liittyivät yhteensä hankkeeseen (9 IVT:tä ja 6 VETPRO:a). Kolme hakemuksista ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, joten arviointiin eteni vain 8 hakemusta. Sertifikaatti myönnettiin viidelle koulutuksenjärjestäjälle. Hyväksyttyjen sertifikaattien yhteydessä rahoituksen sai 6 hanketta ( IVT:tä ja VETPRO). Haetut ja myönnetyt sertifikaatit jakautuvat eri puolille Suomea.
9 Kuvio : Liikkuvuussertifikaattien hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä
10 Kumppanuushankkeet Taulukko 7: Vastaanotetut ja hyväksytyt Leonardo-kumppanuushakemukset Partnerin rooli Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti Koordinaattorit % Partnerit 7 % Yhteensä 8 6 % Kumppanuushankkeet ovat osoittautuneet Suomessa hyvin suosituksi toiminnoksi. Hakemusten määrä on pysynyt korkeana ja jopa kasvanut vuodesta toiseen. Hakukierroksella hakemuksia vastaanotettiin 8 kappaletta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden %:a (7 kpl). Hakemuksia hyväksyttiin 6 kappaletta eli kappaletta edellisvuotta vähemmän. Siten kumppanuushankkeiden hyväksymisprosentti romahti %:in edellisten hakukierrosten noin %:n tasosta. Tämä johtui pääasiassa yleisestä eurooppalaisesta linjauksesta rajoittaa kumppanuushankkeiden kokonaisbudjettia %:iin ohjelman kokonaisbudjetista. Lisäksi osa hakemuksista hylättiin jo kelpoisuustarkastusvaiheessa uuden kansallisen hakusäännön perusteella, joka rajoitti hakemusten määrän kahteen per organisaatio. Useamman kuin kahden hakemuksen jättäneiden organisaatioiden ylimääräiset hakemukset jäivät arvioinnin ulkopuolelle. Tällaisia hakemuksia oli kymmenisen.. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushakemuksia on vastaanotettu ja hyväksytty varsin tasaisesti eri puolilta Suomea. Etelä-Karjala oli ainoa maakunta, josta hakemusta ei vastaanotettu, mutta alue on ollut mukana toiminnossa aiempina vuosina. Myös Ahvenanmaalta vastaanotettiin kumppanuushakemus.
11 Kuvio : Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä
12 Taulukko 8: Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto 8 Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio 7 Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys 6 Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys 6 Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 8 6 Puolet hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia. Tällä kierroksella huomattavan suuri osuus hakijoista ( %) oli korkeakouluja tai yliopistoja. Hyväksytyistä kumppanuuksista runsas puolet oli ammatillisten oppilaitosten, mutta enää noin %:a korkeakoulujen tai yliopistojen. Muiden organisaatiotyyppien kohdalla ei suuria eroja edelliseen vuoteen nähden ollut.. Kumppanuushankkeiden rahoitus Taulukko 9: Kumppanuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu yhteensä 8 e Myönnetty yhteensä 8 Myönnetty %:a haetusta % Kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi %:a, tukea haettiin runsaat, miljoonaa euroa. Kumppanuushankkeisiin myönnetty tukisumma 8 euroa oli kuitenkin edellistä hakukierrosta 7 %:a pienempi. Eniten kumppanuushankkeisiin haettiin vähintään liikkuvuusjakson edellyttämää tukisummaa, eli 6 euroa. Sama tukisumma ja liikkuvuusmäärä olivat myös tyypillisimmät hyväksyttyjen hakemusten kohdalla. Taulukko : Suomalaiset hakijat liikkuvuuksien ja tuen määrän mukaan Tuen määrä Liikkuvuudet Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 6 e 6 e 8 6 e e 6 9 Yhteensä Kumppanuushankkeissa haettiin tukea yhteensä 7 liikkuvuusjakson rahoittamiseksi ja myönnettiin rahoitus vähintään liikkuvuusjakson toteuttamiseen.
13 . Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä Tyypillisimmin hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli mukana 6 partneria, ja keskimääräinen partneriryhmän koko oli 8 partneria. Edellisiin vuosiin nähden hankkeiden koko näyttää hieman kasvaneen. Kuvio : Hyväksytyt kumppanuudet partneriryhmän koon mukaan Hyväksyttyjen hakemusten määrä N Partnerien lukumäärä Suomesta tukea saavissa kumppanuushankkeissa eniten partnereita oli Saksasta. Seuraavaksi eniten partnereita oli Isosta- Britanniasta ja Puolasta. Pääosin tehdään kuitenkin yhteistyötä melko tasaisesti monien eri ohjelmamaiden kanssa.
14 Kuvio 6: Suomesta tuettujen kumppanuushankkeiden partnerien jakauma maittain Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Partnerien määrä
15 . Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa eri koulutusalat olivat varsin hyvin edustettuina. Suosituin koulutusala oli luonnontiede- ja ympäristöala. Hyväksytyissä hankkeissa yleisin teema oli yhteisten opetussisältöjen, kurssien ja käsitteiden kehittäminen, kuten aiempina vuosina. Muita suosittuja teemoja olivat erityistarpeet, työelämäyhteyksien vahvistaminen, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto- hankkeita koskevia hakemuksia vastaanotettiin yhteensä kappaletta. Hakemuksia oli kaksi vähemmän kuin vuoden 9 hakukierroksella. Rahoitus myönnettiin 7 hankkeella kuten edellisenäkin vuonna. Taulukko : Hakemusten määrä ja hyväksymisprosentti Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 7 Hyväksymisprosentti % 8 %. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto hankkeiden hakijoiden alueellinen jakauma on edelleen hyvä. Vaikka hakemusmäärä on suhteellisen pieni, hakemuksia on vastaanotettu eri puolilta Suomea. Suurin osa hakemuksista vastaanotettiin eteläisestä ja läntisestä Suomesta, jonne keskittyy myös suurin osa koulutusorganisaatioista. Myös hyväksytyt hankkeet jakautuivat varsin tasaisesti. Eniten hyväksyttyjä hankkeita sijoittuu läntisen Suomen alueelle.
16 Kuvio 7: Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten lukumäärä 6
17 Taulukko : Hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Tiedekorkeakoulu, yliopisto - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio - - Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys - - Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 7 Noin %:a hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia ja %:a korkeakouluja ja yliopistoja. Ammatillisten oppilaitosten osuus hakijaorganisaatioista oli vuonna hieman alhaisempi kuin aiempina kolmena vuotena. Hyväksytyistä hankkeista kuitenkin 7 %:a oli ammatillisten oppilaitosten hakemia.. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus Innovaation siirto -hankkeisiin haettiin lähes, miljoonaa euroa. Summa oli %:a pienempi kuin vuonna 9. Haetun tuen määrän väheneminen on sidoksissa pienempään hakemusmäärään. Myös haetut tukisummat ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Taulukko : Innovaation siirto -hankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 8 67 e Myönnetty tuki 7 9 e Myöntöprosentti % 7
18 . Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä Hyväksyttyjen hankkeiden tuki vaihteli välillä euroa sen ollessa keskimäärin 86 8 euroa. Hankkeet olivat vuonna keskimäärin hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. Kuvio 8: Hyväksyttyjen hankkeiden jakauma myönnetyn tuen määrän mukaan Hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä 8
19 Partneriryhmän koon perusteella hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti eri kokoluokkiin. Hankkeiden koko näyttää hieman pienentyneen viimeisten hakukierrosten aikana. Kuvio 9: Hyväksytyt hankkeet partneriryhmän koon mukaan Hankkeiden määrä N Partnerien lukumäärä 9
20 Hyväksytyissä hankkeissa oli tavallisimmin mukana 6 eri partnerimaata. Selvästi suosituin partnerimaa oli Alankomaat. Muista maista partnereita on hankkeissa mukana melko tasaisesti. Kuviosta käy myös ilmi, että hyväksytyissä hankkeissa on tyypillisesti mukana myös pari kotimaista partneria koordinoivan organisaation lisäksi. Kuvio : Hyväksytyissä hankkeissa mukana olevien partnerien jakauma Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi* Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Partnerien määrä *Luku pitää sisällään partnerin roolissa toimivat, ei koordinoivia organisaatioita.
21 . Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Hakukierroksella vastaanotettiin kaikkiin eri painopisteisiin liittyviä hakemuksia. Eniten vastaanotettiin hakemuksia, jotka liittyivät opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Eniten hyväksyttiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen liittyviä hakemuksia. Taulukko : Vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset painopisteittäin Painopiste Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittäminen Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen Ammatillisten taitojen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi (New Skills for New Jobs) Yhteensä 7. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyistä innovaation siirto -hankkeista kolme oli monialaisia, kaksi hankkeista kohdistui sosiaali- ja terveysalalle, yksi luonnonvara-alalle ja yksi liiketalouden ja hallinnon alalle. Hankkeista viisi oli suunnattu ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ja kaksi jatko- tai täydennyskoulutukseen. Hankkeiden teemoja olivat maisemasuunnittelun jatkokoulutus, tutkinnot ja pätevyydet vanhusten kotihoidossa, mielenterveysalan hoitajien täydennyskoulutus, opettajien ja ohjaajien dialogiosaaminen ja yrittäjyystaidot sekä interaktiivinen Second life -verkkoympäristö opetuksessa. 6 Valmistelevat vierailut Valmistelevien vierailun apurahoja haettiin vuoden aikana yhteensä 7 kappaletta. Apurahoja haettiin kahta edellistä vuotta vähemmän (n. apurahaa). Suurin osa haetuista apurahoista kohdistui tänäkin vuonna itse järjestettyihin vierailuihin. Apurahoja myönnettiin 67 kappaletta. Apurahojen hyväksymisprosentti 89 %:a oli samaa luokkaa kuin aiempina vuosina. Taulukko : Haetut ja myönnetyt valmistelevien vierailujen apurahat vierailun tarkoituksen mukaan Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä Haettuja apurahoja kpl 6 7 Myönnettyjä apurahoja kpl 7 67 Hyväksymisprosentti 8 % 9 % 89 % Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneista organisaatioista 8 %:a oli ammatillisia oppilaitoksia, mikä on kasvua aikaisempaan. Korkeakoulujen tai yliopistojen edustajia hakijoissa oli vain yksi, mikä on vähennys aikaisempaan. Aikuiskoulutusorganisaatioilta, yhdistysmuotoisilta toimijoilta ja yrityksiltä vastaanotettiin kultakin kaksi hakemusta.
22 Taulukko 6: Hakijaorganisaatiot Organisaatiotyyppi Hakemukset* Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu, yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 6 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 9 *Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä
23 Valmistelevien vierailujen apurahojen hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on painottunut Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle koulutusorganisaatioiden painottuman mukaan. Kuitenkin myös Lapin maakunnasta vastaanotettiin varsin monta hakemusta. Hyväksyttyjen hakemusten organisaatioiden alueellinen jakauma vastaa vastaanotettujen hakemusten jakaumaan muilta osin paitsi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen osalta. Kuvio : Hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 6 7 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä
24 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus Tukea vuonna valmisteleviin vierailuihin haettiin yhteensä runsaat 78 euroa, joka oli kahta edellistä vuotta selvästi vähemmän. Tukea myönnettiin vierailujen toteuttamiseen 7 76 euroa, joka oli 7 %:a haetusta tuesta. Taulukko 7: Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 78 9 Myönnetty tuki 7 76 Hyväksymisprosentti 7 % Vierailujen suosituimmat kohdemaat olivat nyt Alankomaat ja Saksa. Seuraavaksi suosituimpana oli jo suurempi rypäs maita kuten Italia, Norja ja Belgia. Valmistelevissa vierailuissa suosituimmat kohdemaat vaihtelevat vuosittain kohtalaisen paljon. Saksa on pysynyt vuosien 7 aikana yhtenä suosituimmista maista. Alankomaihin ei vuonna 9 suuntautunut yhtään valmistelevaa vierailua, vuosina 7 ja 8 toki useita. Norjaan tehtiin vuonna ensimmäistä kertaan ohjelmasta rahoitettavia valmistelevia vierailuja. Vuonna 9 Saksan ohella suosittuihin kohdemaihin Isoon-Britanniaan, Irlantiin, Islantiin ja Viroon tehtiin vuonna vain kolme vierailua.
25 Kuvio : Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Myönnettyjen apurahojen määrä
26 7 Lisätietoja Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista on saatavilla verkkopalveluissa. Listat hyväksytyistä hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta osoitteesta: Liikkuvuushankkeen, Kumppanuushankkeet tai Innovaation siirto -hankkeet Tuloksia. Tarkempia kuvauksia tuetuista innovaation siirto -hankkeista on luettavissa Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannasta ( Kuvauksia aiempina vuosina hyväksytyistä kumppanuushankkeista ja näiden tuloksista löytyy EST-tietokannasta ( Tilastoja Leonardo-ohjelman aiemmista hakukierroksista on myös tarjolla verkossa. Hakukierrosten 7 9 tilastoja voi tarkastella CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa: cimowwwstructure/79_ldv_tilastoja_7-9.pdf Leonardo-ohjelman Euroopan tason tilastot myönnetyistä apurahoista ja rahoitetuista monenkeskisistä hankkeista vuosilta 8 löytyvät Euroopan komission verkkopalvelusta osoitteessa: stat_en.pdf. Lisäksi Euroopan tason tilastotietoja esitellään Leonardo-ohjelman -vuotisjuhlajulkaisussa Training for Mobility, Mobility for Training: th Anniversary of the Leonardo da Vinci programme 99. Julkaisu löytyy sähköisenä EU Bookshop -verkkopalvelusta ( 6
Leonardo da Vinci Tilastoja 2011
Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.
LisätiedotLeonardo da Vinci. Tilastoja
Leonardo da Vinci Tilastoja 2007 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL 343), 00531 Helsinki, Puh. 0207 868 500 (vaihde) Sisältö 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotErasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.
Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola, CIMO)
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma tilastoina ja trendeinä
Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma tilastoina ja trendeinä 27 23 2 L eonardo da Vinci -ohjelma ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Leonardo da
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotErasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus klo
Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 16.9.2016 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola, CIMO)
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotAPULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotKaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät
Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotErasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 9.9.2014 klo 10-15.
Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 9.9.2014 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 13.45 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola,
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotLeonardo da Vinci. Aloituskoulutus kumppanuushankkeille
Leonardo da Vinci Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 9.9.2011 Haetut ja rahoitetut hankkeet 2008-2011 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 Koordinaattorit 9 11 10 13 Partnerit 53 66 74 67 Yhteensä
LisätiedotGrundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle
Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma
Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä
LisätiedotLeonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille
Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 31.8.2012 Haetut ja rahoitetut Leonardo-kumppanuushankkeet Suomessa 2008-2012 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit
LisätiedotEuroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma
Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotLiikkuvuushankkeen hallinto ja talous
Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotKevään 2015 yhteishaku
Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotMiten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?
Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotOpiskelu ja harjoittelu ulkomailla
Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013
Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotNordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011
Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa
Lisätiedot(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO
7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals. Hakukierros 2016
KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals Hakukierros 2016 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos
ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET-Round Table 1.12.2014 ECVETin tarkoitus ja tavoitteet Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Webinaari liikkuvuushanketta suunnittelevalle Ideasta projektiksi osa I 24.11.2015 Erasmus+ ohjelman päätoiminnot (Key Actions)
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotYliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
Lisätiedot7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA
7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta TAUSTAA Kansainvälisyys on arkea kaikilla koulutusasteilla
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017
Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotTina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/Eures palvelut
Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU työnantajille, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän työnhakijoille, jotka haluavat työskennellä ulkomailla 2
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotRakenneuudistus toinen aste Helsinki
Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
Lisätiedot