KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

Transkriptio

1 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

2 ISBN (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 CIMOn kysely oppilaitoksille Vuotta 2011 koskevien liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta kysyttiin ensimmäistä kertaa, millaisilla resursseilla kansainvälistä toimintaa oppilaitoksissa organisoidaan. Tähän kansainvälisen toiminnan resurssikyselyyn vastasi 45 prosenttia (125 kpl) tilastointiin osallistuneista organisaatioista. Kysely on barometri-tyyppinen eli sen kysymykset ovat melko yleisiä ja helposti toistettavissa, mikä mahdollistaa muutoksien seuraamisen vuodesta toiseen. Henkilöstö on suhteellisen hyvin mukana kansainvälisessä toiminnassa Kyselyyn vastanneista neljännes eli 31 oppilaitosta ilmoitti, että oppilaitoksella on käytettävissään kokopäiväinen kv-päällikko tai -koordinaattori. Puolipäiväinen kv-päällikkö tai -koordinaattori on 21 oppilaitoksella eli vajaalla viidenneksellä. Kansainvälisten asioiden tiimi löytyy 54 oppilaitoksesta, mikä vastaa alle puolta kyselyyn osallistuneita oppilaitoksia. Muita henkilöstöresursseja kv-työhön sitä vastoin on reilusti yli puolella eli 78 oppilaitoksella. Kokopäiväinen kv-päällikkö 25 (n=31) Puolipäiväinen kv-päällikkö 17 (n=21) Kv-tiimi 43 (n=54) Muita henkilöstöresursseja 62 (n=78) Kuva 1. Oppilaitosten resurssit (%)

4 Lisäksi oppilaitoksilta tiedusteltiin, kuinka hyvin opettajat ja muu henkilöstö osallistuu kansainväliseen toimintaan. Vastanneista 44 prosenttia arvioi saavansa hyvin tai erittäin hyvin oppilaitoksensa henkilöstöä mukaan kv-toimintaan. Tyydyttävästi kv-toimintaan osallistutaan 41 prosentissa vastanneista organisaatioista. Kansainvälisen toiminnan resursointi tyydyttävällä tasolla Koulutuksen järjestäjän ja/tai oppilaitoksen kv-toiminnan henkilöstöresurssit ovat kolmasosan mielestä hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Puolet vastanneista oppilaitoksista kokee, että henkilöstöresurssit vastaavat strategian tavoitteisiin tyydyttävästi. Kuitenkin 14 prosenttia pitää henkilöstöresurssien ja toiminnan tavoitteiden vastaavuutta huonona. Samoin kolmasosa resurssikyselyyn vastanneista arvioi, että koulutuksen järjestäjän ja/ tai oppilaitoksen kv-toiminnan budjettiresurssit ovat hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategian tavoitteisiin. Tilanteen tyydyttäväksi puolestaan arvio vähän yli puolet vastanneista oppilaitoksista. Budjettiresurssit huonoiksi suhteessa strategian tavoitteisiin arvioi 10 prosenttia vastanneista. 31 Henkilöstöresurssit suhteessa strategian tavoitteisiin Hyvin/erittäin hyvin Tyydyttävästi Budjettiresurssit suhteessa strategian tavoitteisiin Ei ollenkaan/huonosti Kuva 2. Resurssien ja strategian vastaavuus (%)

5 Oppilaitoksen omarahoitus käytetään ensisijaisesti liikkuvuuteen Erillistä omarahoitusta, eli kansainvälisyysmäärärahaa on kyselyn mukaan 66 prosentilla (n=82) oppilaitoksista. Puolet vastanneista arvioi määrärahan pysyneen samana ja runsas viidesosa arvioi sen kasvaneen. Pienentyneeksi määrärahan arvioi 16 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Määräraha liittyy useimmiten opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoihin. Opiskelijaliikkuvuuteen 56 (n=70) Opettajaliikkuvuuteen 50 (n=62) Kehittämishankkeisiin 25 (n=31) Muuhun 23 (n=29) Kuva 3. Kansainvälisyysmäärärahan käyttö (%) Avokysymyksestä Mihin muuhun kansainvälisyysmäärärahaa käytetään? ilmeni muun muassa kv-koordinaattorin työajan rahoitus eli käytännössä koordinaattorin palkkaus. Lisäksi määrärahalla rahoitetaan erilaisia tapahtumia ja yleisesti kotikansainvälisyyttä.

6 Ulkopuolisen projektirahan osuus on ammatillisten oppilaitosten kv-toiminnassa merkittävää Enemmistö eli 75 prosenttia (n=94) kyselyyn vastanneista arvioi koulutuksen järjestäjällä/oppilaitoksella olevan oman rahoituksen lisäksi ulkopuolista projektirahaa kv-toimintaan. Lähes 40 prosenttia arvioi ulkopuolisen rahan osuuden kasvaneen viime vuosien aikana ja kolmasosan mukaan se on pysynyt samana vuosien varrella. Pienentyneeksi ulkopuolisen projektirahan osuuden arvioi noin neljäsosa vastanneista. Liikkuvuus on yleisin ulkopuolisen projektirahan käyttötarkoitus. Kehittämishankkeisiinkin ulkopuolista projektirahaa käytetään, sillä 46 prosenttia vastanneista oppilaitoksista ilmoitti käyttävänsä rahaa tähän tarkoitukseen. Opiskelijaliikkuvuuteen 66 (n=82) Opettajaliikkuvuuteen 56 (n=70) Kehittämishankkeisiin 46 (n=57) Muuhun 4 (n=5) Kuva 4. Ulkopuolisen projektirahan käyttö (%)