Kaavaselostus 1, BRAHEAN (1.) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSA SATAMA (1. BRAHEA) KAAVASELOSTUS, EHDOTUS, 18.6.2018 Ilmakuva satama-alueesta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lainvoimaisuus Kaavan laatija: Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaava-asiakirjat: Maankäyttösuunnittelija
Kaavaselostus 2 LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN SATAMA (1. BRAHEA) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Korttelit ym. vanhat Korttelit ym. uudet Kaavan nimi Laatijan nimi Kaavasuunnittelija Kaupunginniemi Lieksan kaupunki Brahean (1.) kaupunginosa Satama-aluetta (LS), pysäköintialuetta (LP) sekä Braheantien katualuetta (Lieksan kylän tilat Venesatama rno 390:1, Veneranta rno 391:1). Liikerakennusten korttelialue (KL)/Toimitilarakennusten korttelialue (KTY), satama-aluetta (LS), yleinen pysäköintialue (LP) sekä Braheantien katualuetta. Liikennealueen asemakaavamuutos, Lieksan satama (1. Brahea) Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Maankäyttösuunnittelija Käsittelyvaiheet Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2018, KH:n päätös 5.3.2018 77 Luonnos: Nähtävillä 8.3. 10.4.2018 Ehdotus: Hyväksyminen Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto Lainvoimainen 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava koskee Kaupunginniemen kärkeä. Alue sijaitsee Lieksan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Alueen sijainti ilmenee oheisesta kartasta.
Kaavaselostus 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi tulee kaava-alueen sijainnista, Lieksan satamasta. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa vastaamaan nykyistä tilannetta sekä muuttaa satamaliikennettä varten varattua aluetta siten, että mahdollistetaan satamatoimintoja tukevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Asemakaavan seurantalomake (liitetään kaavaehdotukseen) 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos koskee voimassaolevan asemakaavan mukaisia alueita, satama-aluetta (LS), pysäköintialuetta (LP) sekä Braheantien katualuetta (Lieksan kylän tilat Venesatama rno 390:1, Veneranta rno 391:1). Asemakaavamuutoksella muodostetaan liikerakennusten korttelialue (KL)/toimitilarakennusten korttelialue (KTY), satama-aluetta (LS), yleinen pysäköintialue (LP) sekä Braheantien katualuetta. Olevalla asemakaava-alueella on tarkoitus muuttaa kaavaa nykyistä käyttöä ja tarpeita vastaavaksi sekä mahdollistaa satamatoimintoja palvelevien rakennusten rakentaminen.
Kaavaselostus 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 2.0 ha. Asemakaavan muutosalue on rajattu voimassaolevaan kaavaan ja kiinteistörajoihin. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen pysäköintialueen ja satama-alueen itäosat ovat hoidettua koivuvaltaista puistomaista aluetta. Satama on perustettu täyttömaa-alueelle. Satama-alue kuuluu tulvavaaravyöhykkeeseen 1/50 v ja 1/100 v. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Ote tulvakartasta 1/50 v ja 1/100 v. Suunnittelualue on pääosin asfaltoitu. Alueella sijaitsee kioskirakennus ja satamatoimintaa palveleva rakennus sekä polttoaineen jakelupiste. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Lieksan kaupungin omistuksessa. 3.1.5 Kulttuuriympäristö Alueella ei ole tiedossa olemassa olevia muinaismuistokohteita. Alueella ei sijaitse suojeltaviksi osoitettuja rakennuksia. 3.1.6 Liikenne Satama-alueelle liikenne kulkee Braheantietä pitkin. 3.1.7 Tekninen huolto Kaavamuutosalue on teknisen huollon piirissä. Vesihuoltoverkostosta vastaa Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Sähköverkostosta vastaa PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpöverkkoa. 3.1.8 Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa.
Kaavaselostus 5 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 14.12.2017. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: - toimiva aluerakenne - virkistyskäyttö - toimiva yhteysverkosto ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat 1. 4. ovat hyväksyttyjä ja vahvistettuja. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan ensimmäistä vaihetta täydentävä 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Kaavassa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa vaiheissa. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2017. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on vireillä. Maakuntahallitus on hyväksynyt kokouksessaan 20.6.2016 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Maakuntakaavoituksen on tavoitteena valmistua kesällä 2019. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Ranta-alue on osoitettu rantojen käytön kehittämisen kohdealueeksi (rk). Suunnittelualueelle on osoitettu satama-alue (LS-1) aluevarausmerkintä. Satama-alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeksi (ma). Maakuntakaavan 2. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia.
Kaavaselostus 6 Maakuntakaavan 4. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä (1.-4.) Yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu 1.12.1986 kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa tieliikennealuetta (LM), lähivirkistysaluetta (VL) ja vesiliikennealuetta (LV-1, laiva- ja venesatama-aluetta). Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986
Kaavaselostus 7 Asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu 9.6.1978 (N:o 1456 L) Pohjois-Karjalan lääninhallituksen vahvistama asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on satama-aluetta (LS), pysäköimisaluetta (LP) ja katualuetta. Ote vahvistetusta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Lieksan kaupungissa noudatetaan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 1.3.2012. Lieksan kaupungin päivitetty rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.5.2018 42 ja se tulee voimaan 1.7.2018. Tonttikartta ja rekisteri Suunnittelualueelle ei ole ollut tarpeellista laatia erillisiä sitovia tonttijakoja. Kiinteistöt ovat maarekisterissä. Pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakarttana käytetään 5.3.2018 päivättyä numeerista karttaa. Karttaa täydennetään kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain ja suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan. Suunnittelualueella ei ole MRL:n 53 mukaista rakennuskieltoa. Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia.
Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on: o o o Päivittää kaavaa vastaamaan nykyistä käyttöä ja tarpeita Tutkia alueen liikenteen järjestyminen Arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos käynnistettiin tammikuussa 2018. Kaupunginhallitus päätti asettaa luonnoksen nähtäville 5.3.2018. Kaavatyö on mukana Lieksan kaupungin Kaavoituskatsauksessa 2018. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavan valmisteluun on mahdollisuus osallistua, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat ja muut alueella toimijat - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt: - Hyvinvointipalvelut - Elinvoimapalvelut - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on tehty päätös kaupunginhallituksessa 5.3.2018 77. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Lieksan Lehdessä 8.3.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnoskartta ovat olleet nähtävillä 8.3. 10.4.2018. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus menettely Kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista asiansa kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos sekä asemakaavaehdotus asetetaan ajallaan nähtäville viralliseksi kuulemisajaksi.
Kaavaselostus 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnoksen kuulemisaikana on mahdollista antaa mielipiteensä ja asianomisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Asemakaavaehdotuksen kuulemisaikana on mahdollista jättää muistutus ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Eri vaiheissa annettavat palautteet tulee toimittaa Lieksan kaupungin kirjaamoon joko sähköpostitse kirjaamo@lieksa.fi tai postitse PL 41, 81701 Lieksa. Saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja asetuksen 26 :n tarkoittamat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELYkeskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään aina tarvittaessa myös viranomaisneuvottelujen ulkopuolella sekä työneuvotteluissa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa vastaamaan nykyistä tilannetta sekä muuttaa satamaliikennettä varten varattua aluetta siten, että mahdollistetaan satamatoimintoja tukevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Vaihtoehto 1. Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 2. Asemakaavaa muutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti. Asemakaavaa muutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti. Kaavaehdotusta on muutettu kaavaluonnokseen nähden poistamalla katuosuus yleisen pysäköintialueen (LP) ja satama-alueen (LS) sekä toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) välistä. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) on muutettu liikerakennusten (KL)-/toimitilarakennusten (KTY) korttelialueeksi. Asemakaavan pinta-ala on kasvanut 910 m² ja rakennusoikeutta on lisätty 100 kem². Ajo yhteys naapurikiinteistölle on merkitty kaavaehdotukseen.
Kaavaselostus 10 4.5.2 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä yksi mielipide. Mielipiteessä pyydettiin huomioimaan kulkuyhteys suunnittelualueen viereiselle kiinteistölle. Kaavaehdotuksessa on huomioitu kulkuyhteys ajoyhteys merkinnällä. Täydennetään kaavatyön edetessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutosalue on noin 2,0 ha. Kaava-alueelle on osoitettu liikerakennusten-/toimitilarakennusten korttelialueelle rakennusoikeutta 500 k-m². 5.1.2 Palvelut Palvelut sijaitsevat keskustassa noin kilometrin päässä satamasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksella pyritään siihen, että ympäristöhäiriöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus KL/KTY 0,2800 ha 500 k-m² e=0,2 LS 0,8426 ha LP 0,5932 ha Katu 0,2398 ha KL/KTY Toimitilarakennusten korttelialue Korttelialueelle mahdollistetaan satamatoimintoja tukevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen. 5.3.2 Muut alueet Kunnallistekniset verkostot on osoitettu omilla merkinnöillään. LS Satama-alue Alueella sijaitsee Lieksan laiva- ja venesatama. LP Pysäköintialue Satama-aluetta palveleva pysäköintialue. Katu Braheantien katualuetta. Liikenne satamaan kulkee Braheantietä.
Kaavaselostus 11 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen Suunnittelualueella sijaitsee kioskirakennus ja sen toimintaa palvelevia rakennelmia. Satama- ja pysäköintialue on osittain asfaltoitu. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön. Asemakaavamuutos mahdollistaa sataman palvelurakenteiden kehittymisen ja siten sillä on vaikutusta talouteen. Satamatoiminnot työllistävät kausiluonteisesti muutaman henkilön. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kuluja. 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.4.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 5.4.6 Vaikutukset kulttuuriin 5.4.7 Muut kaavan merkittävät vaikutukset Satama-alueella on vaikutusta terveellisyyteen virkistys- ja ulkoilualueena. Asemakaavamuutoksella ei ole muuta merkittävää vaikutusta terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriin. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat MRL:n ja MRA:n mukaisia. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutos ei sisällä uutta nimistöä.
Kaavaselostus 12 6 ASEMAKAAVANTOTEUTUS 6.1 Yleistä Satamaan sijoitettavan satamatoimintoja palvelevien rakennusten rakentaminen vaatii asemakaavan lisäksi rakennusluvan. 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta. Asemakaavan seurantalomake liitetään kaavaehdotukseen.