Kirkkonummen kunta Osavuosikatsaus 30.4.2018
Osavuosikatsaus 30.4.2018 SISÄLLYSLUETTELO Kunnan yleiset sitovat tavoitteet 1 Konserniyhteisöille asettavat tavoitteet 3 Kirkkonummen kunnan toimintaympäristö 5 Käyttötalousosa 10 Yleishallinto 13 Perusturva 19 Sivistystoimi 39 Kuntatekniikka 65 Investointiosa 87 Kirkkonummen Vesi liikelaitos 90 LIITE 1 Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy osavuosikatsaus 30.4.2018
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 1 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2018 Kuntastrategian toteuttamiseksi vuodelle 2018 asetetaan valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia tavoitteita kuntatasolla sekä lautakuntatasolla. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään talousarviokirjassa. Lautakuntiin nähden sitovat, strategiaa tukevat sekä muut palveluja kuvaavat, tavoitteet esitetään käyttösuunnitelmissa. Kuntatasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kuntaa kehitetään elinvoimaisena ja haluttavana asuinyhteisönä Toimenpide Mittari Toteuma 30.4.2018 Luodaan edellytykset noin 2 % väestönkasvulle Kunnan ja erityisesti kuntakeskuksen vetovoimaisuuden parantaminen Kirkkonummi-brändin luominen MAL-sopimusten mukaisten asemakaavojen ja asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen Kuntakeskuksen kaavamuutosten eteneminen Brändin viitekehys rakennettu vuoden 2018 aikana ja kuntastrategian mukaisia toimenpiteitä toteutettu brändin vahvistamiseksi Asuntorakentamisen kem 2 uusissa asemakaavoissa (lainvoimaiset asemakaavat) 4250 k-m2 (MAL tavoite 2018: 40 000 k-m2) Valmistuneet asunnot 83 kpl (MAL tavoite 2018: 396 kpl) Liikekeskustassa on vireillä Tallinmäen ja Keskustan urheilupuiston asemakaavahankkeet sekä kortteli 108 asemakaavamuutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat hyväksytty lautakunnassa. Kunnan visuaalisen ilmeen yhdenmukaistaminen työstettävänä. Lisäksi kunnan tunnettavuutta ja houkuttelevuutta lisäävä mainosvideo -kampanjaa valmistelussa; julkistus elo-syyskuussa 2018. Strateginen tavoite: Asiakaslähtöinen kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen Toimenpide Päivitetään tarvittavilta osin kunnan palvelutuotantoa ohjaava palveluverkkosuunnitelma kiinteistöstrategian ns. välimallin pohjalta Palveluprosessien digitalisointi Mittari Palveluverkkosuunnitelman päivityksen valmistuminen 31.5.2018 mennessä Digitaalisten palvelujen käyttöaste raportoidaan toimialoittain lähtötaso huomioiden Toteuma 30.4.2018 Määräaikaa jatkettu 30.9.2018 saakka (kh 21.5.2018 181). Kehittämistoimenpiteitä toteutettu kaikilla toimialoilla: -kirjastossa opastus kuntalaisille digipalveluiden käyttöön. Laaja tarjonta e-kirjoja ja e-lehtiä. -robotiikkaa käytetään tietohallinnossa, mm. palvelussuhdeasiat -infran kokonaisuudistus käynnis-
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 2 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet tynyt: otetaan käyttöön uutta teknologiaa -otettu käyttöön älylomakkeita kaikilla toimialoilla -otettu käyttöön lokitusjärjestelmä Kirkkonummen sote-palveluiden turvaaminen sote-uudistuksessa Valmistellaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollinen rakenne ja toimintamalli kuntaan olemassa olevilla resursseilla Aktiivinen vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen Uudellamaalla Poikkihallinnollinen toimintamalli ja rakenne suunniteltu vuoden 2018 aikana Sote-uudistuksen valmisteluun Perusturvapalvelujen toimialan viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna 2018. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 2016 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 2017 aikana, joissa Kirkkonummen edustajia ollut myös vuonna 2018 aktiivisesti mukana. Myös muiden toimialojen virkamiehet ovat osallistuneet oman asiantuntijuuden mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.2017 kunnan uuden strategian vuosille 2018-2021. Strategiassa tavoitellaan Kirkkonummen vetovoiman merkittävää parantamista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Kevään 2018 aikana on valmisteltu poikkihallinnollisia Elinvoima- ja Hyvinvointiohjelmia, jotka perustuvat vahvasti strategian arvioihin ja päämäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää Hyvinvointikertomusta työstetään yhdessä Hyvinvointiohjelman kanssa. Strateginen tavoite: Kuntalaisten osallistamisen vahvistaminen Toimenpide Uusien osallistamistapojen käyttöönotto Mittari Kuntalaispalaute Uudet käyttöönotetut toimintatavat toimialoittain Toteuma 30.4.2018 Raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Otettu käyttöön useita sähköisiä osallistamismenetelmiä, esimerkiksi lupapiste.fi.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 3 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Strateginen tavoite: Kestävä kuntatalous Toimenpide Investointien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatiminen Selkeästi jäsennelty ja systemaattinen kuntastrategiaan perustuva talousarvio vuodelle 2019 Mittari Suunnitelma on valmis 31.5.2018 mennessä Tavoitteet, toimenpiteet ja arviointikriteerit ovat toimialoittain yhteneväisesti ja strategian mukaisesti kirjatut Toteuma 30.4.2018 KH:n 8.8.2016 käsittelemän ja hyväksymän investointien rahoitussuunnitelman päivitys on käynnissä. Valmistelu käynnistynyt kunnanhallituksen hyväksymän linjauksen mukaisesti. KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite: Kehittyvät palvelut Toimenpide KVA Oy / Peruskorjaukset mahdollistavan kassavirran turvaaminen. KVA Oy / Vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 98 % Edistetään julkisessa rakentamisessa toimenpiteitä CO2- päästöjen vähentämiseksi Mittari Kunnanhallitukselle tuodaan KVA:n osavuosikatsaus vähintään kaksi kertaa vuodessa Puurakentamisen määrä Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Hiilijalanjäljen arvioiminen ja arvioinnin kehittäminen hankintoja arvioitaessa ja kilpailutettaessa Toteuma 30.4.2018 KVA:n osavuosikatsaus on KH:lle tuodun osavuosikatsauksen liitteenä. Käyttöaste on tilastoitu viimeksi toukokuussa ja on 98,13 %. KV-An seuraava uudisrakennushanke on puukerrostalot 2 kpl Masalaan. Vuonna 2015 valmistui kaksi kerrostaloa, 48 asuntoa käsittävä kiinteistö, jonka lämmitysmuoto on maalämpö. 2018 muutetaan suorasähkölämmitteinen kiinteistö Jolkbyssä maalämpöön ja Veikkolassa sijaitsevat kaksi rivitalokiinteistöä vaihtavat lämmitysmuotonsa öljylämmityksestä ilmalämpöpumppuihin. Vuoden 2017 alusta kaikki kiinteistöt liitettiin kaukovalvontaan ja osaan huoneistoja asennettiin etäluettavat lämpöanturit. Lämmityksessä saatava säästö on arviolta 3-5%. KV-A aloitti vuoden 2016 syksyllä vedensäästöhankkeen, joka on vuoden 2017 loppuun säästänyt vettä kiinteistöissämme.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 4 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori on Kirkkonummen kunnan ja Senaattikiinteistöjen omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratalo sijaitsee Upinniemessä. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 149 kpl ja Senaattikiinteistöt 1 kpl. Kiinteistö Oy Kirkkonummen keskustapysäköinti Kirkkonummen kunta omistaa 64,7 % Kiinteistö Oy Kirkkonummen keskustapysäköinnin osakekannasta. Yhtiö omistaa Ervastintie 9:ssä sijaitsevan pysäköintitalon. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Pankkitalo Kiinteistö Oy Kirkkonummen Pankkitalo on 100 % Kirkkonummen kunnan omistama tytäryhteisö.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 5 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleinen taloudellinen tilanne Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kuntatalouden tila keväällä 2017 on pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli 2 938 euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,0 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 3,6 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei noussut. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Suomen talouden noustessa BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia, sillä työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto on lisännyt kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvasta vuodesta, mikä on seurausta verotulojen vaatimattomasta kasvusta sekä valtionapujen leikkauksista. Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuonna 2018 maltillisesti menopaineista huolimatta. Kuntaliitto selvitti hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimien vaikutuksia touko-kesäkuun vaihteessa tehdyllä kyselyllä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten perusteella hallitusohjelman toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on jäämässä arvioita huomattavasti matalammaksi. Siksi kehitysurassa huomioituja hallitusohjelman liitteen 6 sopeutustoimenpiteiden säästövaikutuksia on madallettu vuosille 2017 2018 noin 160 milj. eurolla ja asiakasmaksutuloja laskettu noin 50 milj. eurolla keväällä tehtyyn kehitysuraan nähden. Sopeutustoimien vaikutuksia on pääasiassa siirretty myöhemmille vuosille, mutta esimerkiksi perhehoidon kehittämisen tuloksena odotettua säästöarviota on laskettu kehitysarviossa yhteensä noin 100 milj. eurolla vuosina 2017 2021. Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksestä arvioituja säästöjä ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa ainakaan aikaisemmin arvioidussa ajassa. Työajan pidennys tuo säästöä, jos henkilöstön määrää vähennetään sen ansiosta. Kuntatyönantajien kunnilla teettämien säästökyselyiden mukaan kunnat ovat säästäneet henkilöstömenoissaan viime vuosina merkittävät määrät. Vuonna 2017 kunnat ovat ilmoittaneet jatkavansa henkilöstösopeutustoimia noin 360 milj. eurolla. Arvion ei pitäisi sisältää kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, mutta käytännössä rajanveto kuntien ja kuntayhtymien omien henkilöstösäästöjen ja valtakunnallisten toimenpiteiden mahdollistamien henkilöstösäästöjen välillä voi olla häilyvä. Kuntatalouden kehitysurassa vuosityöajan pidennyksen on arvioitu pienentävän henkilöstömenoja yhteensä 148 milj. eurolla vuonna 2018 eli aikaisempaa arviota on laskettu alaspäin ja lykätty säästöjä seuraaville vuosille. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden toimintamenoja, mutta alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Nettovaikutukseltaan sopimus on vuonna 2018 kuntataloutta heikentävä.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 6 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet VÄESTÖNKASVU Vuoden 2017 lopullinen Kirkkonummen asukasluku on 39 170 henkeä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoden 2018 huhtikuun lopussa kunnan asukasluku on 39 306 henkeä eli kasvua tammi-huhtikuun aikana on 136 henkeä (0,3 %). Lähde: Tilastokeskus / väestönmuutosten kuukausitiedot Kirkkonummi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *4/2018 Väestönlisäys 807 798 743 828 521 430 254 366 325 318 427 384 150 136 Väkiluku 33 581 34 389 35 141 35 981 36 509 36 942 37 192 37 567 37 899 38 220 38 649 39 033 39 170 39 306 Väestönmuutos 2,5 % 2,4 % 2,2 % 2,4 % 1,5 % 1,2 % 0,7 % 1,0 % 0,9 % 0,8 % 1,1 % 1,0 % 0,4 % 0,3 % *Vuoden 2018 tiedot ovat ennakkotietoja tammi-huhtikuulta
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 7 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet TYÖLLISYYS Kirkkonummen kunnassa työttömyysaste huhtikuun 2018 lopussa oli 7,5 %, 1482 henkilöä, vuotta aiemmin työttömänä oli 1703 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,7 %. Työttömyysaste Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli huhtikuun 2018 lopussa 8,5 %. Työttömyyden kehitys vuosina 2008-2018 (tilanne 30.4.2018): Tilanne 30.4.2018: 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 4/2018 Työttömät työnhakijat 981 1373 1179 1052 1243 1561 1827 2092 1990 1625 1482 Pitkäaikaistyöttömät 172 207 284 259 299 501 636 902 884 632 572 Alle 25-v. työttömät 78 140 108 95 107 144 197 237 212 159 167 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 4/2018 Kirkkonummi 5,4 7,4 6,2 5,5 6,5 8,2 9,5 10,9 10,3 8,3 7,5 Uusimaa 5,5 7,7 7,1 6,9 7,5 9,6 11,1 11,9 11,3 9,6 8,5 Koko maa 8,8 11,3 10,3 9,7 10,7 12,6 13,9 14,4 13,6 11,2 9,7
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 8 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon Sitovat tavoitteet vuodelle 2018 sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon Sitovat toiminnalliset tavoitteet alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT: vuoden 2018 tilinpäätösennuste Tuloslaskelma / ULKOISET ERÄT Tammikuu-huhtikuu 2018 257 Kirkkonummen kunta TOT 2016 TOT2017 TA2018 ENNUSTE 2018 Toimintatuotot 29 740 010 27 690 314 26 917 255 26 917 255 Myyntituotot 9 515 934 9 767 844 9 393 304 9 393 304 Maksutuotot 11 844 829 11 775 114 11 371 945 11 371 945 Tuet ja avustukset 4 548 476 2 471 839 2 578 278 2 578 278 Muut toimintatuotot 3 830 770 3 675 517 3 573 728 3 573 728 Valmistus omaan käyttöön 33 475 0 0 0 Toimintakulut -223 203 596-225 385 204-230 319 309-230 319 309 Henkilöstökulut -98 011 877-92 863 972-97 989 769-97 989 769 Palkat ja palkkiot -75 982 835-73 741 420-78 351 995-78 351 995 Henkilösivukulut -22 029 042-19 122 552-19 637 774-19 637 774 Palvelujen ostot -90 306 290-102 556 463-100 401 040-100 401 040 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 252 083-12 705 240-13 448 643-13 448 643 Avustukset -17 047 541-12 061 689-11 585 674-11 585 674 Muut toimintakulut -5 585 806-5 197 840-6 894 183-6 894 183 Toimintakate -193 430 111-197 694 890-203 402 054-203 402 054 Verotulot 184 774 647 189 719 415 193 204 828 193 204 828 Valtionosuudet 23 966 213 22 343 828 21 034 996 21 034 996 Rahoitustuotot ja -kulut -713 108-525 992-931 379-931 379 Vuosikate 14 597 641 13 842 361 9 906 391 9 906 391 Käyttöom.myyntivoitot 1 078 442 1 486 539 3 050 000 3 050 000 Maank äyttösop.k orvauk set 1 863 110 520 000 1 500 000 1 500 000 Vuosikate II 17 539 192 15 848 901 14 456 391 14 456 391 Poistot ja arvonalentumiset -13 990 315-14 150 206-14 137 130-14 137 130 Tilikauden tulos 3 548 877 1 698 695 319 261 319 261 Poistoeron muutos 22 290 19 137 15 000 Varausten muutos 606 156 0 0 Rahastojen muutos 37 950 74 169 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) 4 215 274 1 792 002 334 261 Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuoden 2018 tulos on talousarvion 2018 mukainen.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 9 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Tuloslaskelma / ULKOISET ERÄT Tammikuu-huhtikuu 2018 257 Kirkkonummen kunta TOT 2017 TA2018 TOT 4/2018 TOT 4/2017 Toimintatuotot 27 690 314 26 917 255 8 115 412 8 126 197 Myyntituotot 9 767 844 9 393 304 2 702 724 2 414 865 Maksutuotot 11 775 114 11 371 945 3 346 663 3 782 406 Tuet ja avustukset 2 471 839 2 578 278 918 876 938 470 Muut toimintatuotot 3 675 517 3 573 728 1 147 149 990 456 Toimintakulut -225 385 204-230 319 309-75 313 186-70 842 461 Henkilöstökulut -92 863 972-97 989 769-30 596 408-28 826 357 Palkat ja palkkiot -73 741 420-78 351 995-24 536 335-23 528 927 Henkilösivukulut -19 122 552-19 637 774-6 060 073-5 297 430 Palvelujen ostot -102 556 463-100 401 040-34 674 093-33 030 541 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 705 240-13 448 643-4 510 331-3 900 286 Avustukset -12 061 689-11 585 674-3 446 533-3 429 383 Muut toimintakulut -5 197 840-6 894 183-2 085 821-1 655 894 Toimintakate -197 694 890-203 402 054-67 197 774-62 716 264 Verotulot 189 719 415 193 204 828 67 682 762 63 892 268 Valtionosuudet 22 343 828 21 034 996 7 132 576 7 506 316 Rahoitustuotot ja -kulut -525 992-931 379-148 900-70 318 Vuosikate I 13 842 361 9 906 391 7 468 664 8 612 002 Käyttöom.myyntivoitot 1 486 539 3 050 000 0 47 153 Maank äyttösop.k orvauk set 520 000 1 500 000 0 0 Vuosikate II 15 848 901 14 456 391 7 468 663 8 659 154 Poistot ja arvonalentumiset -14 150 206-14 137 130-5 014 573-4 627 125 Tilikauden tulos 1 698 695 319 261 2 454 090 4 032 029 Poistoeron muutos 19 137 15 000 0 0 Varausten muutos 0 0 0 0 Rahastojen muutos 74 169 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) 1 792 002 334 261 2 454 090 4 032 029
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 10 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma Tammikuu-huhtikuu 2018 33 % 570 Kirkkonummen kunta SISÄISET JA ULKOISET ERÄT TA2018 TOT 4/2018 TOT-% TOT 4/2017 Toimintatuotot 52 618 579 10 445 427 20 % 11 006 341 Myyntituotot 21 334 765 3 842 340 18 % 5 222 666 Maksutuotot 11 371 945 3 346 818 29 % 3 784 298 Tuet ja avustukset 2 578 278 918 876 36 % 938 470 Muut toimintatuotot 17 333 591 2 337 393 13 % 1 060 907 Toimintakulut -256 020 632-77 643 202 30 % -73 685 674 Henkilöstökulut -97 989 769-30 596 408 31 % -28 826 357 Palkat ja palkkiot -78 351 995-24 536 335 31 % -23 528 927 Henkilösivukulut -19 637 774-6 060 073 31 % -5 297 430 Palvelujen ostot -111 882 500-35 813 132 32 % -35 699 149 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 908 643-4 519 600 32 % -4 045 161 Avustukset -11 585 674-3 447 163 30 % -3 431 265 Muut toimintakulut -20 654 046-3 266 899 16 % -1 683 742 Toimintakate -203 402 053-67 197 775 33 % -62 679 333 Verotulot 193 204 828 67 682 762 35 % 63 892 268 Valtionosuudet 21 034 996 7 132 576 34 % 7 506 316 Rahoitustuotot ja -kulut -931 379-148 900 16 % -70 318 Vuosikate I 9 906 392 7 468 663 75 % 8 648 934 Käyttöom.myyntivoitot 3 050 000 0 0 % 47 153 Maank äyttösop.k orvauk set 1 500 000 0 0 % 0 Vuosikate II 14 456 392 7 468 663 52 % 8 696 086 Poistot ja arvonalentumiset -14 137 130-5 014 573 35 % -4 627 125, Tilikauden tulos 319 262 2 454 090 4 068 961 Poistoeron muutos 15 000 0 0 Varausten muutos 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) 334 262 2 454 090 4 068 961 Käyttötalouden kokonaistulot huhtikuun lopussa ovat toteutuneet 20 % ja kokonaismenot 30 %. Edellisvuoteen verrattuna tuloja on toteutunut 0,5 milj. euroa vähemmän ja menoja 4,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Tästä johtuen huhtikuun toimintakate on 4,5 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Toimintakatteen toteutumisprosentti on 33 %. Verotulot ovat toteutuneet 3,8 milj. euroa paremmin kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Valtionosuudet ovat toteutuneet vuoden takaiseen ajankohtaan nähden 0,4 milj. euroa heikompana.
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 11 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Tuotot/kulut Tammikuu-huhtikuu 2018 Tuotot ja kulut sisältävät sisäiset erät TA 2018 TOT 4/2018 TOT-% TOT 4/2017 100 Tarkastuslautakunta Tuotot 0 0 0 Kulut -74 000-6 863 9 % -15 963 Netto -74 000-6 863 9 % -15 963 110 Kunnanhallitus Tuotot 3 015 612 202 489 7 % 60 117 Kulut -14 518 979-4 902 731 34 % -3 986 234 Netto -11 503 367-4 700 242 41 % -3 926 117 200 Perusturvalautakunta Tuotot 8 329 019 2 348 198 28 % 2 293 690 Erik oissairaanhoidon k ulut -38 586 272-14 224 786 37 % -14 047 406 Muut kulut -70 789 839-22 114 122 31 % -18 968 338 Netto -101 047 092-33 990 710 34 % -30 722 054 300 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tuotot 95 000 0 0 % 604 Kulut -3 682 954-990 878 27 % -1 006 407 Netto -3 587 954-990 878 28 % -1 005 803 340 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja op-jaosto Tuotot 4 514 686 1 647 572 36 % 1 917 182 Kulut -61 822 562-16 050 785 26 % -16 636 566 Netto -57 307 876-14 403 213 25 % -14 719 384 360 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja op-jaosto Tuotot 920 717 398 246 43 % 458 685 Kulut -15 949 814-3 903 861 24 % -4 056 172 Netto -15 029 097-3 505 615 23 % -3 597 487 310 Vapaa-aikajaosto Tuotot 1 763 750 587 996 33 % 592 710 Kulut -8 767 203-2 252 322 26 % -1 834 793 Netto -7 003 453-1 664 326 24 % -1 242 083 600 Kuntatekniikan lautakunta Tuotot 742 000 337 085 45 % 347 735 HSL kulut -3 786 000-1 076 000 28 % -2 393 000 Muut kulut -9 133 760-2 747 969 30 % -2 590 428 Netto -12 177 760-3 486 884 29 % -4 635 693
Osavuosikatsaus 1-4 / 2018 12 Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet 650 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot 640 000 126 150 20 % 150 767 Kulut -1 355 420-304 888 22 % -279 724 Netto -715 420-178 738 25 % -128 957 710 Palvelutuotannon jaosto Tuotot 25 438 295 2 977 382 12 % 3 325 379 Palo- ja pelastustoimi menot -2 534 385-851 454 34 % -836 563 Muut kulut -19 615 831-6 868 388 35 % -5 770 685 Netto 3 288 079-4 742 460-144 % -3 281 869 760 Tiejaosto Tuotot 0 0-18 Kulut -408 833-35 701 9 % -4 226 Netto -408 833-35 701 9 % -4 244 500 Vesi-liikelaitoksen johtokunta Tuotot 7 159 500 1 820 311 25 % 1 859 491 Kulut -4 994 781-1 312 456 26 % -1 259 169 Netto 2 164 719 507 855 23 % 600 322 RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot 52 618 579 10 445 429 20 % 11 006 341 Kulut -256 020 633-77 643 205 30 % -73 685 674 Netto -203 402 054-67 197 776 33 % -62 679 333 Lautakunnat ovat pysyneet talousarviossa. Erikoissairaanhoidon kustannusten toteutumisprosentti huhtikuussa 2018 on 37 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 178 000 euroa korkeammat kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Palvelutuotannon jaoston tuotoista on toteutunut 12 % talousarvioon 2018 nähden.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 13 Yleishallinto YLEISHALLINTO Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus
Osavuosikatsaus 30.4.2018 14 Yleishallinto YLEISHALLINTO TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos% Toimintatuotot 3 132 879 60 117 3 015 612 202 489 6,7 236,82 Myyntituotot 2 424 945 13 960 2 375 612 28 062 1,2 101,02 Maksutuotot 19 0 0 0 Tuet ja avustukset 563 428 19 490 570 000 49 859 8,7 155,82 Muut toimintatuotot 144 487 26 667 70 000 124 568 178,0 367,12 Toimintakulut -13 676 544-4 002 197-14 592 978-4 909 594 33,6 22,67 Henkilöstökulut -3 640 769-841 237-4 306 439-1 545 269 35,9 83,69 Palkat ja palkkiot -2 791 191-693 068-3 382 433-1 220 515 36,1 76,10 Henkilösivukulut -849 578-148 169-924 006-324 754 35,1 119,18 Palvelujen ostot -6 066 877-2 268 568-6 484 602-2 132 240 32,9-6,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -159 874-84 320-217 800-79 458 36,5-5,77 Avustukset -2 397 274-568 745-1 580 000-630 285 39,9 10,82 Muut toimintakulut -1 411 749-239 327-2 004 137-522 342 26,1 118,25 *Toimintakate (S) -10 543 665-3 942 080-11 577 366-4 707 105 40,7 19,41 josta Sisäiset tulot 2 394 468 0 2 230 612 16 806 0,8 Sisäiset menot -1 103 143-21 431-854 204-183 513 21,5 756,3 TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos% Tarkastuslautakunta Ulkoiset toimintatuotot 46 0 0 0 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -69 030-15 963-74 000-6 863 sisäiset toimintamenot -1 236 0 0 0 Toimintakate -70 220-15 963-74 000-6 863 9,3-57,0 Kunnanhallitus Ulkoiset toimintatuotot 738 366 60 117 785 000 185 683 sisäiset toimintatuotot 2 394 468 0 2 230 612 16 806 Ulkoiset toimintamenot -12 504 370-3 964 802-13 664 775-4 719 218 sisäiset toimintamenot -1 101 907-21 431-854 204-183 513 Toimintakate -10 473 443-3 926 116-11 503 367-4 700 242 40,9 19,7 Taloudellinen tuloksellisuus TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 *Asukasmäärä 31.12. 39 170 39 170 39 361 39 361 euroa per asukas -269-101 -294-120
Osavuosikatsaus 30.4.2018 15 Yleishallinto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun muassa valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla (kuntalaki 121 ). Valtuuston valitseman tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös (kuntalaki 123 ). Kunnanhallitus Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä (hallintosääntö 41 ). Konsernihallinto Konsernihallinnon tehtävänä on tukea toimialojen tuloksellista toimintaa, ohjata ja seurata tavoitteiden toteutumista, antaa asiantuntijapalveluita kunnan päätöksenteon ja johtamisen tueksi, vastata kunnan strategisesta suunnittelusta sekä huolehtia lisäksi kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen jaostojen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Konsernihallinto tuottaa sisäisiä tukipalveluita, hallintopalveluita, talouspalveluita, henkilöstöpalveluita sekä kunnan elinvoimaisuutta edistäviä kehityspalveluita (hallintosääntö 51 ). Talousarvio 2018 Kunnanvaltuustoon nähden sitovat määrärahat Vesihuollon kehittämiseen on varattu 60 000 euron määräraha. Määräraha kohdennetaan vuonna 2018 vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseen (40 000 euroa) ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan (20 000 euroa). Toiminnan painopistealueet Työllisyyden edistäminen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja työttömyyden kokonaiskustannusten pienentämiseksi. Kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden edistäminen. Sisäisten palveluiden ja hallinnon kokonaistarkastelun jatkaminen sote- ja maakuntauudistus huomioon ottaen. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen kuntalain mukaisesti avoimuutta ja osallisuutta edistäväksi. Henkilöstön palkitsemisen kokonaisuuden kehittäminen. Laaditaan suunnitelma maanhankintarahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuudesta siirretään 500 000 euroa käytettäväksi työkykyisten iäkkäiden henkilöiden sekä kuntouttavasta työtoiminnasta palkattavien pitkäaikaistyöttömien palkkakustannuksiin. Heidät palkataan kunnan toimialojen eri tehtäviin yhdeksän kuukauden määräajaksi. Toimialojen ei tarvitse käyttää näihin yhdeksän kuukauden määräaikaisiin tehtäviin olemassa olevia vakansseja. Kuntakehitysjaosto käynnistää palkkatuen yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä TE-keskuksen palkkatuella työllistämisvaroin. Sekä lautakuntien että jaostojen esityslistat ja pöytäkirjat käännetään molemmille kotimaisille kielille lukuun ottamatta suomenkielistä varhaiskasvatus- ja opetusjaostoa sekä ruotsinkielistä varhaiskasvatus- ja opetusjaostoa.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 16 Yleishallinto Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Elinvoimaisuus Toimenpide Työllisyyden edistämiseen panostetaan Mittari Kunnan ns. sakkorahan suuruus pienenee 40 % vuoden 2017 TP verrattuna Kierrätyskeskus aloittaa toimintansa Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Toteuma 30.4.2018 Kunnan toimialoille on palkattu 40 pitkäaikaistyötöntä. Yhteistyössä Työmajakka Ry:n kanssa on etsitty työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Plus 50 Oy on järjestänyt työllistä itse itsesi - valmennuksia 30 työttömälle. Kierrätyskeskuksen kanssa on neuvoteltu toimitiloista. Ns. sakkorahan suuruus on edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta pysynyt edellisvuoden tasolla, eli noin 200 000 euroa per kuukausi. Strateginen tavoite: Kehittyvät palvelut Toimenpide Mittari Toteuma 30.4.2018 Sisäisten palveluiden kehittämistä jatketaan mahdollinen sote- ja maakuntauudistus huomioiden Sisäisten palveluiden henkilöstöorganisaatio rakennetaan vuoden 2018 aikana Henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä työnantajamielikuvan kehittäminen Sisäisten palveluiden palveluprosesseja kehitetään digitalisaatiolähtöisesti Sisäisten palveluiden kehittämissuunnitelma valmistuu 8/2018 mennessä Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Valmistellaan palkitsemisen lisäksi muita työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa parantavia toimenpiteitä Työtyytyväisyyskyselyn käytettävissä olevat tulokset, sairaspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Nykyiset neljä Taitoan liittymää Kehittämissuunnitelma on valmisteilla aikataulun mukaisesti. Puheenjohtajiston evästykset 13.6.2018 ja johtoryhmävalmistelu 19.6.2018. Henkilöstöjaosto päättää palkitsemisen kokonaislinjauksista syksyllä 2018. Työhyvinvoinnin kehittämistilaisuudet on pidetty kaikille esimiehille ja henkilöstölle 3/2018. Aktiivisen tuen malli on päivitetty 5/2018. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 6,3 % verrattuna tilanteeseen 1-4/2017. Tulovaihtuvuus 1-4/2018 on 4,85 % ja lähtövaihtuvuus 2,57 % vakituisen henkilöstön osalta.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 17 Yleishallinto Kassajärjestelmä uudistetaan nykyistä digitalisaatiokehitystä vastaavaksi Lokitusjärjestelmä uudistetaan tietosuoja-asetusten määräysten huomioimiseksi: - tietoverkon tapahtumia ja kuormitusta voidaan seurata direktiivin mukaisesti - yksittäiselle henkilölle voidaan antaa täsmällisesti tieto siitä, missä järjestelmissä on häntä koskevia tietoja Suomi.fi -palvelun käyttöönottoa laajennetaan ns. kapalainsäädännön mukaiseksi - paperipostin korvaaminen sähköisellä asioinnilla - turvapostin käyttölisenssien tarve vähenee korvataan yhdellä liittymällä viimeistään 2/2018 Verkkomaksaminen otetaan käyttöön viimeistään 3/2018 Lähtökohta: kunnassa ei ole EUdirektiivin mukaista seurantajärjestelmää. Järjestelmä saatetaan direktiivin mukaiselle tasolle viimeistään 6/2018 Palvelun viestit-osio ja asiointiosio otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Vastuuhenkilö: tietohallintopäällikkö Toteutettu: kassajärjestelmä on vaihdettu ja aiemmat neljä liittymää on korvattu yhdellä liittymällä. Verkkomaksamisen valmistelu on käynnissä. Käyttövalmis elokuussa 2018. Otettu käyttöön 5/2018. Tunnistaminen-osio on otettu käyttöön. Liittymiä rakennetaan eri järjestelmiin. Strateginen tavoite: Osallistaminen Toimenpide Mittari Toteuma 30.4.2018 Kunnan sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään kuntalain mukaisesti vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä edistäväksi Kunnan viestinnän yleisohje valmistellaan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi maaliskuuhun 2018 mennessä Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen uudenlaisten osallisuutta vahvistavien toimintamallien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi Lähtökohta: kunnassa ei ole viestinnän yleisohjetta. Kuntaliiton ohjeen mukainen yleisohje valmistellaan kunnanhallituksen päätettäväksi 5/2018 mennessä. Vastuuhenkilöt: hallintojohtaja ja kehitysjohtaja Toimenpiteet toteutettu vuoden 2018 aikana Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Valmistuu kunnanhallituksen päätettäväksi 6/2018. Toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kevään 2018 aikana on järjestetty GPRS-koulutukset verkkokoulutuksina.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 18 Yleishallinto Strateginen tavoite: Hyvinvoiva henkilöstö Toimenpide Kehityskeskustelujen kattavuus henkilöstön kanssa 100%. Mittari Kehityskeskustelujen kattavuusaste (%) Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Toteuma 30.4.2018 Toteuma 65 %.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 19 Perusturva Perusturvalautakunta TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos % Toimintatuotot 8 741 941 2 293 690 8 329 019 2 348 198 28,2 2,4 Myyntituotot 1 143 320 179 088 1 052 889 302 574 28,7 69,0 Maksutuotot 5 986 077 1 690 053 5 955 192 1 662 948 27,9-1,6 Tuet ja avustukset 982 919 265 756 848 600 215 215 25,4-19,0 Muut toimintatuotot 629 624 158 793 472 338 167 461 35,5 5,5 Toimintakulut -107 810 049-33 015 744-109 376 111-36 338 908 33,2 10,1 Henkilöstökulut -25 942 219-7 975 617-26 932 160-8 490 425 31,5 6,5 Palkat ja palkkiot -20 046 736-6 456 141-21 168 970-6 632 691 31,3 2,7 Henkilösivukulut -5 895 483-1 519 476-5 763 190-1 857 734 32,2 22,3 Palvelujen ostot -73 390 017-23 119 942-74 052 792-25 406 709 34,3 9,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 796 419-927 641-2 809 616-883 105 31,4-4,8 Avustukset -2 626 966-832 996-2 714 046-795 570 29,3-4,5 Muut toimintakulut -3 054 428-159 548-2 887 497-763 099 26,4 378,3 *Toimintakate (S) -99 068 108-30 722 054-101 047 092-33 990 710 33,6 10,6 josta Sisäiset tulot 228 332 70 209 0 15 215 Sisäiset menot -4 792 734-548 978-4 265 565-682 141 Tulosyksiköt TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos % Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot 24 788 1 699 6 830 19 004 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -858 065-301 947-887 505-257 475 sisäiset toimintamenot -317 151-4 022-184 464-24 605 Toimintakate -1 150 428-304 270-1 065 139-263 076 24,7-13,5 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot 1 289 060 410 321 1 171 946 482 455 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -10 192 764-2 890 179-9 906 507-3 612 077 sisäiset toimintamenot -481 173-34 755-528 981-139 260 Toimintakate -9 384 877-2 514 613-9 263 542-3 268 882 35,3 3 Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot 2 273 664 689 976 2 389 672 719 197 sisäiset toimintatuotot 3 899 1 227 0 0 Ulkoiset toimintamenot -13 746 398-4 065 026-14 652 274-4 274 647 sisäiset toimintamenot -922 592-59 827-875 337-150 849 Toimintakate -12 391 427-3 433 650-13 137 939-3 706 299 28,2 7,9 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot 0 0 47 487 0 sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 Ulkoiset toimintamenot -37 953 440-14 047 403-38 586 272-14 224 786 sisäiset toimintamenot 0 0 0 0 Toimintakate -37 953 440-14 047 403-38 538 785-14 224 786 36,9 1,3 Toimintakyvyn tukipalvelut
Osavuosikatsaus 30.4.2018 20 Perusturva Ulkoiset toimintatuotot 693 257 90 159 730 445 102 636 sisäiset toimintatuotot 176 367 27 396 0 12 131 Ulkoiset toimintamenot -18 671 207-5 490 965-19 138 125-5 912 898 sisäiset toimintamenot -991 735-53 223-858 524-205 117 Toimintakate -18 793 318-5 426 633-19 266 204-6 003 248 31,2 10,6 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot 4 232 840 1 031 326 3 982 639 1 009 690 sisäiset toimintatuotot 48 066 41 586 0 3 084 Ulkoiset toimintamenot -21 595 442-5 671 247-21 939 863-7 374 885 sisäiset toimintamenot -2 080 084-397 151-1 818 259-162 310 Toimintakate -19 394 620-4 995 486-19 775 483-6 524 421 33,0 30,6 Taloudellinen tuloksellisuus TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 *Asukasmäärä 31.12. 39 170 39 170 39 361 39 361 euroa per asukas -1 444-413 -1 480-485 Hallintopalvelut -29-8 -27-7 Sosiaalipalvelut -240-64 -235-83 Terveyspalvellut -316-88 -334-94 Erikoissairaanhoito -969-359 -979-361 Toimintakyvyn palvelut -480-139 -489-153 Ikäihmisten hyvinvointipalv. -495-128 -502-166 Neljän ensimmäisen kuukauden toteuman perusteella keskeisimmät ylitykset aiheutuvat lastensuojelukustannusten 0,7 milj. euron eli 34,9 % kasvusta sekä ikäihmisten 0,7 milj. euron eli 45,9 %:n hoiva- ja sairaalapalvelujen ostojen kasvusta. Huhtikuulle ei ole vielä kirjattu kaikkia tarkastelujaksolle kuuluvia suuria ostopalvelulaskuja, jonka toimiala on ottanut tarkemmassa vuosiennusteessa huomioon. Perusturvan oman toiminnan ylitys koko vuoden aikana ennakoidaan olevan noin 2,2 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan puolestaan alittuvan koko vuoden aikana n. 1,0 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi koko perusturvan toimintakatteen osalta yhteensä 1,2 miljoonan euron ylitystä ja 3,2 prosentin kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen monialainen kehittäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen Keskeinen toimintaympäristön muutostekijä on lähivuosina kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Uusimaa2019 -hankkeen johtamista ja organisointia on uudistettu. Maakuntahallitus on päättänyt 13.3.2018 perustaa Uusimaa2019 -hankkeen strategisen johtoryhmän (SJR). Näin vahvistetaan keskeisten sidosryhmien (erityisesti kuntien) hyvää yhteyttä hankkeen suunnitteluun ja sen sisältöön muun muassa hankkeelle esitettävän strategisen johtoryhmän (SJR) ja sen kokoonpanon kautta. Maakunnan väliaikainen toimielin (VATE) ja
Osavuosikatsaus 30.4.2018 21 Perusturva SJR ovat erillisiä toimielimiä. Mahdollista on, että VATE:n kokoonpano tulee osittain vastaamaan SJR:n kokoonpanoa, mikä tarkentuu asiaa koskevissa neuvotteluissa. Mikäli VATE:n toiminta käynnistyy voimaanpanolain tultua voimaan, lakkaa Uusimaa2019 -hankkeessa tehtävä maakunnan esivalmistelu lukuun ottamatta kuukauden mittaista siirtymäaikaa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja. Kirkkonummea edustaa strategisessa johtoryhmässä Espoon perusturvajohtaja. Sote-uudistuksen valmisteluun Kirkkonummen viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna 2018. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 2016 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 2017 aikana. Perustettuna on 11 sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmää, joissa Kirkkonummen edustajia on mukana. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt haun valinnanvapausmallien pilotointiin. Hakuaika päättyi 15.3.2018. Pilotoinnit aloitetaan kesällä 2018 sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote - uudistuksen lakipaketin. Pilotteihin on varattu valtion talousarviossa 100 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Hankkeessa on mahdollista pilotoida neljää valinnanvapauden elementtiä tai osaa niistä: sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia. Kirkkonummi on mukana pilottiha-kemuksessa yhdessä muiden Uudenmaan kuntien kanssa ja ilmoittanut kiinnostuksen kohteeksi sote-keskuksen, suunhoidon yksikön ja asiakassetelin. Kirkkonummi on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Perusturvan neljä työntekijää ovat jatkaneet hankkeessa työskentelyään osaaikaisina asiantuntijoina. Järjestelmän lääketieteellisen, hoitotyön ja sosiaalihuollon sisältöä rakennetaan erinäisissä työpajoissa kesään 2018 asti. Käyttöönoton valmiuden arviointitilaisuudet jatkuvat kesäkuusta eteenpäin kuukauden välein käyttöönottoon saakka. Kesälomien jälkeen päästään hyväksymistestauksiin, joihin osallistuu myös niitä järjestelmän käyttäjiä, jotka eivät ole osallistuneet sen rakentamiseen. Apottijärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 2020. Kirkkonummi on osallistunut PKS LAPEn Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeeseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurankuntien kanssa. Kirkkonummen henkilöstöä on osallistunut perhekeskuskokonaisuudessa hankkeen työryhmiin: vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen ja sovinnollinen yhteisvanhemmuus sekä monikulttuurinen työ perhekeskuksessa. Tammikuussa Kirkkonummella on järjestetty sivistystoimen, perusturvan sekä järjestöjen ja seurakunnan edustajille yhteinen Kick off-tilaisuus jonka työpajoissa työstettiin yhteistyön rajapintoja. Kirkkonummen painopisteenä LAPE-hankkeessa on yhteistyön kehittäminen sivistystoimen, perusturvan sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on keväällä järjestetty: puhutaan erosta-illat sekä avoimen kohtaamispaikan pilotti. Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän ja Pelastakaa lasten työntekijöiden toimesta Kirkkonummella järjestettiin työpaja henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden näkemysten esille nostamiseksi. Kirkkonummi on osallistunut Kasvun tuki hankkeen koulutuksiin: Lapset puheeksi kouluttajakoulutukseen, - perheinterventiokoulutukseen sekä Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutukseen. Kaikkiin koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä sivistystoimesta sekä perusturvasta ja näiden juurruttamisen suhteen tehdään suunnitelma yhteistyössä esimiesten ja johdon kanssa. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmät olivat aiemmin erillisiä ryhmiä ja ne yhdistettiin 18.4.2018 kunnan johtajan päätöksellä. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä on kunnan monialainen asiantuntijaryhmä, joka on tarkoitettu 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille. Työryhmässä arvioidaan monialaisesti lapsen/nuoren ja perheen tilannetta. Lisäksi kunnassa kokoontuu säännöllisesti lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseksi monialainen ryhmä, jossa on perusturvapalvelujen toimialan ja sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen toimialan esimiehiä. Ryhmän tavoitteena on miettiä haastavia asiakastilanteita ja kehittää yhteistyötä entistä monialaisemmaksi ja toimivammaksi. Ryhmän toimintaa kehitetään edelleen vuoden 2018 aikana. Lastenpsykiatrian kanssa on yhteistyörakenteita täsmennetty kevään aikana.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 22 Perusturva Kirkkonummen sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstö (terveyspalvelut, toimintakyvyntukipalvelu ja ikäihmisten palvelut) järjestivät yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja Omnian oppilaiden kanssa kuntalaisille hyvinvointipäivän 25.4.2018. Päivä sisälsi toimintojen esittelyä, erilaisia mittauksia ja hoitoja, fyysisiä harjoitteita, asiakkaiden tekemien tuotteiden myyntiä sekä ruokatarjoilua ja maistiaisia. Päivän aikana Sotekeskuksessa kävi n. 300 kuntalaista. Kuntalaisten palaute oli erittäin positiivista, joten jatkossa vastaavanlaisia päiviä pyritään järjestämään vuosittain. Perusturvapalvelujen toimialan esimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti Hyvinvointikeskus-hankkeen suunnitteluun yhdessä kuntatekniikan ja arkkitehtien kanssa. L2 vaiheen suunnitelmien hyväksymisen palvelutuotannon jaosto jätti pöydälle, kunnes sote -ja maakunta-lainsäädäntö on käsitelty eduskunnassa ja maakunnan kanssa on sen jälkeen käyty lisänneuvotteluja. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuonna 2018 HUS:n järjestämään Lean-menetelmäkoulutukseen osallistui neljä tulosalueiden vastuuhenkilöä, joista yhden koulutus käynnistyi jo vuoden 2017 puolella. Perusturvapalveluista yksi viranhaltija on aloittanut Lean-valmentajakoulutuksen syksyllä 2017. Koulutus päättyy keväällä 2018. Näin menetelmän käyttö voi laajentua laajemmin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Perusturvapalvelujen toimialan kaikki esimiehet osallistuvat kevään 2018 aikana yhteiseen dialogiseen koulutukseen (kuusi kokoontumista). Koulutuksessa keskitytään päivittäiseen johtamiseen, muutoksen tuomaan epävarmuuteen ja sen hallintaan dialogin avulla. Keskeisenä teemana on myös yhdessä tekeminen ja yhteistyön kehittäminen. Kirkkonummen kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen vuonna 2017 on tuottanut uudenlaisia yhteistyörakenteita konserninhallinnon kanssa. Yhteistyökäytänteiden rakentaminen jatkuu vuonna 2018. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen sekä erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpide Kotikuntoutuksen sekä fysioterapian avokuntoutuksen vakiinnuttaminen sekä Espoon uuden sairaalan ja perusturvan yhteisen toimintamallin kehittäminen Arviointikriteerit/mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäyntien määrä (fysioterapeutit ja lähihoitajat) 2016 738 ennuste 2017 1600 Tavoite 2018 1980 Fysioterapian avokäyntien määrä (yli 65-vuotiaat) (ilman kotikuntoutusta) 2016 2039 Ennuste 2017 2100 Tavoite 2018 2280 Sairaalahoitojaksojen keskimääräinen pituus 2016 (oma sairaala) 22,1 vrk Ennuste 2017 (Espoon sairaala) 9,3 vrk Tavoite 2018 (Espoon sairaala) 9,0 vrk Toteuma 30.4.2018 1-4/2018: Ft-käynnit 163 + lhkäynnit 677 yht. 840 käyntiä 1-4/2018 fysioterapian avokäyntejä yli 65-vuotiailla oli 788. 1-3/2018 hoitopäivien keskiarvo oli 14.48 ja 4/2018 14.42.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 23 Perusturva HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti 2016 1 470 / 65-v. täyttänyt Ennuste 2017 1 403 / 65-v. täyttänyt Tavoite 2018 1 375 / 65-v. täyttänyt Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, ikäihmisten hyvinvointipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti on tammi-huhtikuussa 2018 ollut 417 / yli 65-vuotias asukas (tammi-huhtikuussa 2017 vastaava luku on ollut 470 / yli 65- vuotias asukas). Tavoite on toteutumassa. Espoon sairaalan sekä osastojen siirtymisen yhteydessä vahvistettujen kuntoutuspalvelujen ja kotihoidon avulla on voitu panostaa enemmän ennalta ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Potilaiden kotona pärjäämistä on voitu tukea riittävästi ja hoitopaikat ovat olleet asiakkaan hoidon tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiset. Tämä on näkynyt vähentyneenä erikoissairaanhoidon tarpeena. Strateginen tavoite: Perustason avopalvelujen saatavuuden parantaminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille, jotta kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy ja jotta lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluvuorokausien määrä saadaan vähenemään. Toimenpide Toimintamallien kehittäminen monialaisesti sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen (11 uutta vakanssia vuonna 2018 ja 2 vuonna 2019). Arviointikriteerit/mittarit Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä 2014 13 564 vrk 2015 10 702 vrk 2016 9 987 vrk Ennuste 2017 17 200 vrk Tavoitetaso 2018 15 000 vrk* *mikäli avoresursseja ei lisätä, ostovuorokausien määrä on vuoden 2017 ennusteen suuruinen Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, sosiaalipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Toteuma 30.4.2018 Lastensuojelun ostopalveluvuorokausia on tammi-huhtikuussa 2018 ollut 5956 (vuonna 2017 vastaava luku oli 5355 vuorokautta).
Osavuosikatsaus 30.4.2018 24 Perusturva Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö ja asumisneuvonta), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu sekä velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2017 Tot 4/2017 TA 2018 Tot 4/2018 Tot % Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia 927 485 900 424 47,1-12,6 Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä* 150 138 92,0 - Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset 195 168 200 165 82,5-1,8 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret 62 63 60 68 113,3 7,9 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t 17 470 5 355 12 100 5 956 49,2 11,2 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t 13 931 4 161 9 000 4 645 51,6 11,6 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit 1 045 307 1 050 438 41,7 42,7 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja 254 65 170 78 45,9 2 Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä 240 85 230 78 33,9-8,2 *Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ovat alle kolme vuotta Suomessa asuneet kotouttamislain piirissä olevat Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Luodaan kuntaan monialainen toimintamalli asunnottomuuden, häätöjen ja tuetun asumisen hoitamiseksi yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. Luodaan yhteinen asiakaslähtöinen toimintamalli yhteistyössä päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotti). Painopisteenä on luoda toimintamalli paljon palveluita tarvitseville asiakkaille. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhepalvelut Luodaan toimintamalli lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen käsittelemiseksi monialaisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa yhteistyössä perheneuvolan, hyvinvointiaseman ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. osallistutaan perhekeskusmallin kehittämiseen kunnassa (Lape-hanke ja hyvinvointikeskus) kehitetään lapsiperheiden kotipalveluun uusia toimintamuotoja, esimerkiksi lasten ryhmähoitoa yhteistyössä asukaspuistojen kanssa Lastensuojelu Käynnistetään systeemisen lastensuojelun toimintamalli THL:n tukemana ja osana Lape-hankkeen erityisen ja vaativan tason palveluita. kehitetään Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema) Velkaneuvonta Valmistaudutaan vuoden 2019 alussa tapahtuvaan velkaneuvontatoiminnan valtiollistamiseen osallistumalla sähköisten palveluiden työpajaan.
Osavuosikatsaus 30.4.2018 25 Perusturva Perhepalvelut ja lastensuojelu Lasten ja perheiden palveluiden sote-valmistelussa on yhtenä kokonaisuutena sisällytetty lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen yhteydessä puhutaan sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on valmistellut systeemisen mallin pilotointia jo pidemmän aikaa. Suomessa mallin pilotointi aloitetaan kuluvan vuoden aikana lähes kaikissa maakunnissa osana LAPE-muutosohjelmaa. Kirkkonummi on mukana systeemisen mallin pilotoinnissa sekä lastensuojelun että perhepalveluiden osalta. Koko henkilöstö koulutettiin mallin toteuttamiseen loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Systeemistä mallia pilotoidaan aluksi näissä kahdessa tiimissä pienimuotoisesti ja työmuotoa laajennetaan koko ajan mahdollisuuksien mukaan. Malliin ei voida kokonaisuudessaan siirtyä yhdellä kertaa, sillä mallin käyttöönotto edellyttää kohtuullista asiakasmäärää. Yhdellä työntekijällä voisi mallin toteutuksessa olla 15-20 asiakasperhettä. Tällä hetkellä asiakkaita on lastensuojelussa 25-30 lasta / sosiaalityöntekijä ja perhepalveluissa 38-43 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Uudet vakanssit saadaan kokonaan täytetyiksi 23.5., jolloin aloittaa lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä ja sen jälkeen asiakasmäärä saadaan tasaantumaan. Haasteena on ollut löytää pilottitiimeihin kliinikoita, jotka ovat perheterapiakoulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Jokaisessa asiakastiimissä tulisi viikoittain olla mukana kliinikko pohtimassa muiden ammattilaisten kanssa ratkaisuja asiakasperheen tilanteeseen. Sosiaalipalveluissa on kehitetty Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita pääkaupunkiseudun yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kirkkonummelaisten toimijoiden kanssa (lastensuojelu, perhepalvelut, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema, oppilashuollon palvelut). Perusturvan ja sivistystoimen lasten ja nuorten parissa työskentelevien esimiehet ovat aloittaneet ns. kopinottaja-tiimin työskentelyn. Tiimin tarkoituksena on tarjota entistä varhaisempaa tukea perheille ja päästä pois lähetteistä ja lähettämisen kulttuurista kohti yhteistä työtä. Laajemmin pyritään uudenlaiseen hallinnonalat ja yksiköt ylittävään työpariuteen ja sujuviin palveluketjuihin. Tiimin toiminta on aloitettu esimiestasolta, mutta sen on tarkoitus laajentua työntekijöiden väliseksi työmuodoksi. Perhepalvelut muuttivat uusiin toimitiloihin Toritie 3, 2 krs 1.3. alkaen, sillä kunnantalon kakkoskerroksen remontin valmistuminen on siirtynyt. Lapsiperheiden kotipalvelu muutti Nissnikun kuntoutumiskeskuksesta kunnantaloon 1.4. alkaen. Lastensuojelu työskentelee edelleen Swegonissa, osoite Purokummuntie 1. Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä on edelleenkin korkea eli 11,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Niin ikään perhehoidon vuorokaudet ovat kasvaneet 11.6 % edellisvuodesta. Perhepalveluiden ja lastensuojelun työmäärää kasvattaa ilmoitusten korkea määrä. Lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeenarviointipyyntöjä tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 489 kpl. Vuonna 2017 ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä oli tullut huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 405 eli tänä vuonna määrä oli 84 kpl enemmän. THL:n käsittelyaikoja koskevassa tietojen keruussa ajalta 1.10.2017-31.3.2018 Kirkkonummen perhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnit tehtiin 84 %:sti 3 kuukauden määräajassa. Uusista sosiaalityöntekijävakansseista (4 kpl) 2 aloitti helmikuussa, yksi maaliskuussa ja yksi aloittaa vasta toukokuun lopulla, joten määräaikojen ylittyminen johtui liian vähäisistä henkilöstöresursseista työmäärään nähden tutkimusajankohtana. Rekrytointien viivästyminen on johtunut sosiaalityöntekijähakijoiden vähäisestä määrästä ja rekrytointeja on jouduttu tekemään uudelleen pätevien hakijoiden saamiseksi. Perhepalveluissa palvelutarpeenarviointeja tehtiin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 78 kpl. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit ovat kasvaneet 42,7 % edelliseen vuoteen nähden. Tähän on syynä se, että vuonna 2017 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli yhteensä 57 kpl ja vuonna 2018 niitä oli vain 11 kpl. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on vähentynyt 1,8 %. Tähän on syynä se, että lapsia ja nuoria autetaan tällä hetkellä varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat nykyisin enenevässä määrin perhepalveluiden asiakkuudessa eli he saavat apua sosiaalihuoltolain nojalla. Perhepalveluiden päivystyskäytäntöä on kehitetty alkuvuoden aikana. Päivystystiimiin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. He tilastoivat päivystykseen saapuvia ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä