Jäkäläbiomassa Lapissa?

Samankaltaiset tiedostot
Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

Hyvä%sopimuskäytäntö% % Liha3alan%foorumi%%

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

Perinteisten henkivakuutusten konvertointi joustavamaksuiksi henkivakuutuksiksi. Niittuinperä

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Valmistuksen hieno-ohjaus

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

Ympäristöakatemia Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

Aamukatsaus

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

FORD RANGER _Ranger_2015.5_COVER_V2.indd /08/ :39:54

Kauppa käy! Sanomalehti on tutkitusti. Sanomalehti 46 % Ostopäätökseen vaikuttanut media 17 % Lukija tahtoo viestin sinulta!

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Muutama uusi näkökulma hinta-aggregoinnista ja hedonisista indeksimenetelmistä:

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Monte Carlo -menetelmä

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa Kartografian erikoistyö

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN ISSN X no 13

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

The Scandinavian Way

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Biologisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ymmärtämisessä tarvitaan sekä ekologiaan että taloustieteeseen nojaavaa monitieteistä tutkimusta

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

11. Takaisinkytketyt vahvistimet

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

tt + ZMn-0. b) Laske liikeyhtälöiden avulla kuinka suuritien kaltevuuden (kulman a)tulee olla, jotta auto pysyisi tiellä nastattomilla renkailla?

Ruuturitilät. Ritilän mitoitus: L-suunta max.3000 jos H 1400 muutoin H-suunta max 1400 jos L 2400 muutoin Ruutujako H-suunta

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1: Kulmastabiilius, taajuusstabiilius, roottorin nopeusstabiilius

Cointegration between Fama-French Factors

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Automaattinen 3D - mallinnus kalibroimattomilta kuvasekvensseiltä

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Keskustan osayleiskaava Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin



OPECIN VAIKUTUS ÖLJYN HINTAAN


Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Transkriptio:

Poronhoosyseemn arkaselu aloudells ekologsella malllla An Juhan Pekkarnen1,3, Jouko Kumpula2, Oll Tahvonen1,3 1Unversy of Helsnk, Deparmen of Fores Scences, Fnland 2Naural Resources Insue Fnland 3Economc ecologcal opmzaon group Mesäeedenpävä 26.11.218 Ylladunnusa Lapssa? Ksely ahe vme vuoskymmennä (Forbes e al. 26) Poro hekenävä lauma (Torp 1999; Tuomlaakso 21 ). Poronhoaja eko rkollsa (Beach 2) Poronhoajen mukaan ladunlaneen bolognen arkaselu uoaa van yhden osan kokonaskuvasa (Forbes e al. 26). Keskuselu ollu kvasa myös vme vuosna (mm. Järvnen 216 HS&LK) Poroja 4 5 keraa lkaa. Poronhoo ekologses kesämäönä Jäkälälaume ylladunneu Pääkysymys: Porojen ja jäkälän määrän suhde

Jäkäläbomassa Lapssa? Nykylanne 2 pohjosna palskunaa. 76 82 kg/ha (Luke 214) Keskmäärn 34 kg/ha (Luke 214) Taloudellnen opm? n. 3 kg/ha (.5*K) (Helle e al. 199) n. 24 kg/ha (.4*K) (Vrala 1992) n. 15 kg/ha (.25*K) (Moxnes e al. 21) Poromäärä? Tukmus e myöskään huomonu mm. Ikäluokkarakenne, muu ravnolähee, ladunkero, lsäruokna, valdon * Jäkälän kasvukäyrä: Tahvonen e al. 214 (Appendx) Tukmuksessa kehey mall Dskreeakanen deermnsnen kuluaja resurssmall Tlamuuuja: (naaraa 16 ja koraa 12 käluokkaa) Jäkälän bomassa (kg/ha) Valnamuuuja: Teurasporojen määrä (naaraa 16 ja koraa 12 käluokkaa) Anneun lsärehun määrä (kg/ha) Lsäänymnen: Modfed harmonc mean mang funcon Koraden äsä ja naaras/korassuheesa rppuva paruumsryhmän koko Ravnnon valna: Opmal foragng heory Jäkälä, varvu (yms.), luppo ja lsärehu Emprnen daa malln: Akasemmasa ukmuksesa, LUKE:n ja Palskunan yhdsyksen keräämä daa. Julkasu: Tahvonen, O, Kumpula, J and Pekkarnen A J. 214. Ecologcal Modellng 272: 348 361. Opmal harvesng of an age srucured wo sex herbvore plan sysem. Pekkarnen,A. J, Kumpula J. and Tahvonen O. 215. Ecologcal Modellng 312: 256 271. Rendeer managemen and wner pasures n he presence of supplemenary... Pekkarnen,A. J, Kumpula J. and Tahvonen O. 217. Ecology and Evoluon 7: 8282 832. Parameerzaon and valdaon of an ungulae pasure model. Pekkarnen,A. J. 218. Dsseraones Foresales 249: 8282 832. Ecology and economcs of rendeer herdng sysems.

Malln rakenne ja alamall TALOUDELLINEN MALLI Opmon Tavoefunko Teurasussraega Ruoknasraega POPULAATIOMALLI Ikä ja sukupuolluokkarakenne, Kuollesuus, lsäänymnen, pano Kuollesuus x s1, 1 xs, 1 M s, hs, f, m, s,..., n 1,,1,... Populaaon koko/rakenne Pävänen energan saan ENERGIANSAANTIMALLI Opmal foragng heory Kavuukaus, luppokaus, lsärehu Populaaon koko/rakenne JÄKÄLÄMALLI Jäkälän kasvu, kuluus, ladunkero Jäkälän bomassa Energan saan jäkäläsä * Malln rakenne: Pekkarnen e al. 215 Tavoefunko: Palskuna maksmo hyöyä ulojen neonykyarvosa b h s max {,,, s,.., n, f, m,,1,...} 1 1 Y r q Y p h j * n f s ( h nm f f m m s, ws, ) ( hs, ws, ) pb b X * Cx H * Ch s A* C A Tulo Lhan hna Teurasklo Eloporokusannukse Ruoknakusannukse Teurasporokusannukse Kneä kusannukse Teurasuk (2 /kg) Eloporouk (28.5 /poro) * Tavoefunko: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215

Tukmuskysymykse Tuku mm. Opmaalnen poropopulaaon koko ja rakenne. Opmaalnen eurasus ja ruoknasraega Tuken vakuus opmrakasuhn Käynnssä oleva ukmus Peojen vakuus Sokasse alvolo Pohjosmaden välnen veralu Tämän esyksen pääahe: Taloudellses järkevä poro ja jäkälämäärä? Taloudellses opmaalnen asapanorakasu hypoeesessa palskunnassa Number of rendeer, per 1 ha 5 4 3 neres rae 2 1 Lchen bomass, kg/ha Korko % 1% 3% 5% Korkeammalla korolla Suuremp poropopulaaon Penemp jäkäläbomassa * Tulokse: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215

Taloudellses opmaalnen asapanorakasu hypoeesessa palskunnassa Number of rendeer, per 1 ha 5 4 3 neres rae 2 1 Lchen bomass, kg/ha Vanhaa mesää Nuora mesää Vanhan mesän alan penenemnen Penemp poromäärä Alhasemp jäkäläbomassa * Tulokse: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215 Taloudellses opmaalnen asapanorakasu hypoeesessa palskunnassa Number of rendeer, per 1 ha 5 4 3 neres rae 2 1 Lchen bomass, kg/ha Vanhaa mesää Nuora mesää E ladunkeroa Ilman ladunkeroa Penemp poromäärä Alhasemp jäkäläbomassa * Tulokse: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215

Taloudellses opmaalnen asapanorakasu hypoeesessa palskunnassa Number of rendeer, per 1 ha 5 4 3 neres rae 2 Lsäruokna 1 Lchen bomass, kg/ha Vanhaa mesää Nuora mesää E ladunkeroa Lsäruokna kannaavaa kun Korko korkeamp E ladunkeroa Penenyny vanhan mesän määrä * Tulokse: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215 Taloudellses opmaalnen asapanorakasu hypoeesessa palskunnassa 5 Populaaon rakenne ja eurasussraega Number of rendeer, per 1 ha 4 3 neres rae 2 1 Lsäruokna Lchen bomass, kg/ha * Tulokse: Tahvonen e al. 214, Pekkarnen e al. 215

Malln valdon Malln kyky kuvaa jäkäläbomassan muuosa vakuaa hyvälä Jäkäläbomassa 28 Jäkäläbomassan muuos 199528 * Tulokse: Pekkarnen e al. 217 Taloudellses järkeven poro ja jäkälämäären arvon käyäen palskunen paramerarvoja = keskmääränen poro ja jäkälämäärä vuosna 25 28 * Alusava arvoa vanhalla (25 28) daalla. Uuden daan analyson ja laskena sekä uusen arvoden laskena v. 219

Taloudellses järkeven poro ja jäkälämäären arvon käyäen palskunen paramerarvoja = keskmääränen poro ja jäkälämäärä vuosna 25 28 Nykynen ladunlanne E ladunkeroa Nykynen ladunlanne Tehokas ladunkero (4%) ONKO LAIDUNKIERTOSYSTEEMI RATKAISU YLILAIDUNNUKSEEN? * Alusava arvoa vanhalla (25 28) daalla. Uuden daan analyson ja laskena sekä uusen arvoden laskena v. 219 Taloudellses järkeven poro ja jäkälämäären arvon käyäen palskunen paramerarvoja = keskmääränen poro ja jäkälämäärä vuosna 25 28 Nykynen ladunlanne E ladunkeroa Nykynen ladunlanne Tehokas ladunkero (4%) ONKO LAIDUNKIERTOSYSTEEMI RATKAISU YLILAIDUNNUKSEEN? Vo olla osana rakasua mua: Ladunen prsouumnen ja muu häröekjä vakeuava ehokkaan ladunkerron käyöä. * Alusava arvoa vanhalla (25 28) daalla. Uuden daan analyson ja laskena sekä uusen arvoden laskena v. 219

Taloudellses järkeven poro ja jäkälämäären arvon käyäen palskunen paramerarvoja = keskmääränen poro ja jäkälämäärä vuosna 25 28 Nykynen ladunlanne E ladunkeroa Nykynen ladunlanne Tehokas ladunkero (4%) Enemmän vanhaa mesää Tehokas ladunkero (4%) Kunka kallsa ols suojella a lsää vanhaa mesää? * Alusava arvoa vanhalla (25 28) daalla. Uuden daan analyson ja laskena sekä uusen arvoden laskena v. 219 YHTEENVETO Anakn eyllä aluella poro ja jäkälämäärä aloudellses järkevällä asolla Taloudellse ja ekologse ekjä ärkeä Suura eroja palskunen ja alueden välllä Kuluurse arvo? Bodversee? Nykyse poromäärä vakuava korkela Nykysn ladunolohn nähden Kun korko oleeaan alhaseks Ladunkerosyseemn ehosamnen Suojas alvlauma kesäakasela kuluuksela Vakeaa johuen ladunen prsouumsesa ja musa häröekjösä Vanhan mesän suojelu ja pna alan lsäämnen Lsää poronhodon kannaavuua Paranaa ladunen kunoa samalla poromäärällä Vähenäs arvea poromäärän alenamseen Onko aloudellses mahdollsa mesäalouden kannala?