LAUSUNTO KASELY/563/2018 31.5.2018 Haminan kaupunki Kaupunkisuunnittelu PL 70 49401 HAMINA Lausuntopyyntö 21.5.2018 Hamina Drno 218/2018 Lausunto ranta-asemakaavaluonnoksesta Vilniemen kylässä osalla tilaa RN:o 10:2 Vilniementien, Punakallointien ja Norsviikin rajaamalla alueella, kaavaluonnos ja OAS Suunnittelualue sijaitsee Haminassa Vilniemen kylässä, osin Hietakylän kylän ja Tallinmäen kaupunginosan puolella. Alue käsittää osan Norsviikin-niemestä rajautuen idässä Vilniementiehen, etelässä osin Punakallion tiehen ja osin rakennettuihin tiloihin ja lännessä rakennettuihin tiloihin. Pohjoisessa alue rajautuu Purholmanselän lahteen, joka on osa Natura-ohjelmaa. Kaavan laatimiseen on ryhdytty alueen maanomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on toteuttaa kiinteästi rakennettuun taajama-alueeseen liittyvä loma-asumisen alue. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajama-alueeksi ja yleiskaavassa asuntotuotannon reservialueeksi. Kaavan tavoitteena on muodostaa sekä omarantaisia, että kuivan maan lomarakennuspaikkoja, jotka liitetään Norsviikin vesiosuuskunnan kunnallistekniikkaan. Tavoitteena on myös osoittaa kaavatonttien ja muiden veneilijöiden käyttöön tuleva venevalkama. Kaavaluonnoksessa lomarakennusten korttelialueelle RA/ao on osoitettu 7 korttelia ja yhteensä 30 rakennuspaikkaa. Merkintä ao mahdollistaa loma-asuntojen ohella myös vakituisten asuinrakennusten rakentamisen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tiiviiksi suunnitellulle asuntoalueelle voi luonnoksen perusteella osoittaa enintään 60 asuntoa. Kaavan laatiminen Ranta-asemakaava poikkeaa sisältönsä - erityisesti tarkoituksensa ja alueensa osalta - suurestikin asemakaavasta. Ranta-asemakaavan suunnittelun lähtökohtia: KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
2/6 Kaavoitettavaksi tulevan alueen tulee olla tarkoituksenmukaisen suunnitelmallisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi riittävän laaja sekä siihen, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuvat rantamaisemaan ja viereisten maa-alueiden maankäytön järjestämiseen. Suunnitelmallisesti tarkoituksenmukaisen ranta-asemakaava-alueen muodostamisessa tulee pyrkiä ottaa mukaan maanomistajan omistamat kaikki ranta-alueet saman vesistön alueella. Luonnonsuojelunäkökohtien ja maisema-arvojen korostuminen rantaalueella selittyy jo suunnittelualueen luonteella. Suunnittelun lähtökohtana on lomarakentaminen (ei asuinrakentaminen). Suunnittelussa rakennuspaikkojen määrä perustuu emätilamitoitukseen ja muunnettuun rantaviivaan. Suunnittelussa on huomioitava maanomistajien tasapuolinen kohtelu, joka perustuu sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin että perustuslakiin (kts. esim. 26.3.2012/676KHO:2012:22). Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 73 ) Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Maanomistajan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen (MRL 74 ) Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle MRL 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt
3/6 pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan karttaaineistoa. (11.4.2014/323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä MRL 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Rantarakentamisen mitoitusperuste Asiakirjoista ei käy ilmi Haminan kaupungin rantamitoitukselle asettamat mitoitusperusteet. Emätilaselvitys Ranta-asemakaavaa ei voi laatia ilman emätilaselvitystä. Aineistosta puuttuu emätilaselvitys. Aineistoa tulee täydentää emätilaselvityksellä ja muunnetulla rantaviivalla (Etelä-Savon seutukaavaliiton malli). Aineistosta tulee käydä jatkossa ilmi myös emätilaselvityksen laskennan alkamisajankohta sekä sen perusteet. Rakentamisen määrää osoitettaessa tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu (Perustuslaki 6 ). Luonnonsuojelu Kaava-alue sijoittuu osittain (pääosa pohjoisemmasta venesatamasta LV sekä pieni kaistale lähivirkistysaluetta Vl ja lomarakennusten korttelialuetta RA/ao) Natura 2000 verkostoon kuuluvien Lupinlahden FI0425001 (lintudirektiivin mukainen SPA-alue) ja Pappilansaari- Lupinlahden FI0425005 (luontodirektiivin mukainen SAC alue) alueelle. Alueilla on tarkoitus suojella alueen linnustoa elinympäristöineen, erityisesti lintudirektiivin liitteen I lintuja ja luontodirektiivin liitteen II luontotyyppejä ja lajeja elinympäristöineen. Lupinlahden alue on Kaakkois-Suomen merkittävimpiä lintujen pesimä- ja muutonaikaisia levähdysalueita. Alue edustaa luontodirektiivin liitteen II luontotyyppiä fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet ja siellä esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajeihin kuuluvia täplälampikorentoa ja liito-oravaa. Luonnonsuojelulain 64 a :n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Lisäksi lain 65 :n mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 - verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai
4/6 suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Asiakirjoihin ei sisälly kaava-alueen luontoselvitystä eikä selvitystä tai arviointia kaavan mahdollisista vaikutuksista Lupinlahden ja Pappilansaari-Lupinlahden Natura-alueisiin. Asianmukaiset ja riittävät selvitykset on laadittava ja vaikutusten arvioinnit tehtävä. Erityisesti Natura-alueelle sijoittuva venesatama ja siinne kaavamääräysten mukaan sallittu satamatoimintaa palveleva rakentaminen pysäköimispaikkoineen voi heikentää Natura-alueiden luonnonarvoja, mutta myös Natura-alueen ulkopuolelle sen läheisyyteen sijoittuvalla rakentamisella (erityisesti Natura-alueeseen rajoittuvalla rakentamisella) sekä virkistysalueilla palveluineen voi olla Natura-alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Varsinkin RA/ao korttelin 1 niemenkärkeen sijoittuvat rakennuspaikat 4 ja 5 ovat niin kapeita, että niiden rakentamisella ja käytöllä melko todennäköisesti on Natura-alueille ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Muillakin ko. korttelin Natura-alueen rakennuspaikoilla voi olla haitallisia vaikutuksia erityisesti Natura-alueen rantavyöhykkeeseen ja vesialueeseen kohdistuvien käyttöpaineiden vuoksi. Nämä kaikki on otettava huomioon kaavan jatko työssä. Tulvariskien huomiointi Alin suositeltava rakentamiskorkeus on N2000+ 3.20 m. Lisäksi aallonkorkeuden merkitys tulee arvioida, joka tulee huomioida em. korkeuden päälle. Yhtenä arviointiin liittyvänä asiana tulee laatia kartat, joissa tulva-alueet ovat määritetty. Alustavasti tarkastellen alue ei ole tulvan suhteen ongelmaton. Kaavan rakennuspaikkojen sijaintiin ainakin on vaikutusta. (Tulvakartta liitteenä 1.) Maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutus Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajama-alueeksi ja yleiskaavassa asuntotuotannon reservialueeksi. Onko rantaasemakaava oikea kaavamuoto alueelle, jossa suunnittelun ensisijaisena lähtökohtana on tiivis lomarakentaminen ja/tai vakituisten asuinrakennusten mahdollistaminen? Tulisiko suunnittelualuetta laajentaa alueella jo tapahtuneen rakentamisen osalta? Riittääkö infraksi ajoyhteys sekä maininta alueen kunnallistekniikan ja tieverkon toteuttamisesta vastaavasta maanomistaja? Kuka vastaa infran ylläpidosta ja kunnostamisesta?
5/6 Esitetyllä tehokkuudella suunnittelualueen käytön yksityiskohtainen järjestäminen, rakentaminen ja kehittäminen edellyttävät asemakaavan laatimista. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Jatko ELY-keskus esittää kaavasta pidettävän viranomaisneuvottelun. Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola Alueidenkäytön insinööri Eeva-Liisa Kauppi TIEDOKSI kirjaamo@hamina.fi vesa.pohjola@hamina.fi milla.koskivirta@hamina.fi ari.brusila@hamina.fi petteri.kukkkola@ely-keskus.fi tuula.tanska@ely-keskus.fi jukka.hoytamo@ely-keskus.fi LIITTEET Tulvakartta, liite1
6/6 LIITE 1. Tulvakartta korkeudella noin N2000+3,00 näyttää tällaiselta.