POHJOIS-SUOMEN SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2011 11.1.2011 EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA 2014 JÄLKEEN Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 11.1.2011 1
EU:n maatalouspolitiikan taustaa: tavoitteet ja rahoitus 11.1.2011 MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 2
ROOMAN SOPIMUS maatalouspolitiikan tavoitteet edelleen ajankohtaiset Teknisesti ja taloudellisesti tehokas maataloustuotanto Kohtuullinen tulotaso maataloudessa työskenteleville Vakaat maataloustuotteiden markkinat Kohtuulliset elintarvikkeiden kuluttajahinnat Turvalliset elintarvikkeet Hyväksyttävät tuotantomenetelmät Rooman sopimuksen artiklat yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista sisällytettiin sellaisenaan Lissabonin sopimukseen
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset eri politiikkalohkoissa 1980-2008 (Lähde: EU:n komissio) Vientituet Suora tilatuki Muu markkinatuki Maaseudun kehittämistuki Tuotantoon sidotut suorat tiet
CAP-menojen kehitys 70 60 50 40 30 20 10 0 mrd % BKT:sta 0,7% 0,6% 0,5% 0,4% 0,3% 0,2% 0,1% 0,0% 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vientituet Suora tilatuki Markkinatuet Maaseudun kehittäminen (LFA, ympäristö- ja investointituet) Suorat tuotantoon sidotut tuet % BKT:sta Export subsidies Market support Direct aids Decoupled payments Rural development % of EU GDP 6
Yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset prosenttia EU:n budjetista Lähde: EU komissio
Jäsenmaiden suorat tuet hehtaaria kohden vuonna 2013 eur/ha Single Flat Rate Payment in 2013 600 500 400 300 EU keskimäärin 200 100 0 Greece Netherlands Belgium Malta Denmark Germany Cyprus Ireland Slovenia Luxembourg France Italy Finland Czech Rep. Sweden UK Hungary Austria Slovakia Spain Poland Portugal Lithuania Estonia Latvia EU25 average
Epäedullisten alueiden tuki EU-maissa Lähde: The European Commission
EU:n maatalouspolitiikka ja kehitysmaat EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin kehitysavun rahoittaja (yli puolet maailman kehitysavusta, 49 mrd. euroa, 0,4 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:stä) EU on kehitysmaiden suurin kauppakumppani maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä ja tuonnissa Kehitysmaiden elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden pääsyä markkinoille helpotettu viime vuosina usein toimenpitein (mm. kehitysmaiden tullietuusjärjestelyt, strateginen kumppanuus, kaikki paitsi aseet -järjestely) Kauppaa vääristävät tuet on suurimmalta osalta poistettu maataloudesta EU:lla valmius luopua vientituista kokonaan, jos muut luopuvat niiden käytöstä
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelu ja aikataulut MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 11.1.2011 11
EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen Komission kuuleminen keväällä 2010 Brysselin konferenssi 19.-20.7.2010 http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post- 2013/conference/index_en.htm Keskustelut ministerineuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin raportti) 8.7.2010 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=- //EP//TEXT+TA+P7-TA-2010-0286+0+DOC+XML+V0//FI Tiedonanto 18.11.2010 ja sitä seuraava kuuleminen Lainsäädäntöehdotukset heinäkuu 2011 Neuvoston ja Parlamentin päätös 2012 Uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2014
Komission julkisen kuuleminen yhteisestä maatalouspolitiikasta Kuulemisessa n. 5 700 kansalaisten sekä sidosryhmien, ajatuspajojen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lausuntoa Suomesta lausuntoja yhteensä 23 Yhteenveto kuulemisen tuloksista osoitteessa http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/debate/index_en.htm Kansalaisten keskeisimmät odotukset maataloudelta mm: turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen läpinäkyvään ja kohtuulliseen hintaan kestävä maankäyttö maaseutuyhteisöjen ja maaseudun elinvoima ruoan saatavuuden turvaaminen. Tulevan maatalouspolitiikan toivottiin mm. takaavan eurooppalaisten ruokaturvan suojelevan ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta torjuvan ilmastonmuutosta säilyttävän ja luovan työpaikkoja maaseudulle.
Suomen hallituksen kanta uudistukseen Suomen kannat muodostettu mm. maa- ja puutarhatalouden EU-jaostossa vaiheittain neuvoston keskusteluja varten Valtioneuvoston EU-selonteko huhtikuussa 2009 linjasi myös maatalouspolitiikkaa Hallituksen E-kirje eduskunnalle toukokuussa 2010; julkinen keskustelu vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta ja Suomen kannat www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvl_7_2010_p.shtml Eduskunnan suuren valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnot kesäkuussa 2010 Hallituksen E-jatkokirje eduskunnalle joulukuussa 2010
EU:n seuraava rahoituskehys 2014-2020 Eurooppa-neuvosto yksimielinen hyväksyminen Edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksyntää Vahvistetaan vähintään 5 vuodeksi Sitova kehys, muodostaa perustan EU:n vuosibudjeteille EU-budjetti vuonna 2010 n. 123 mrd., 1,04 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:sta Suomen maksuosuus 1,76 mrd., 1,65 % EU-budjetista Suomi saa EU:n budjetista tuloja 1,38 mrd. Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen EUrahoitus noin 850 milj. /vuosi
Komission tiedonannon sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa 1. Parannettu nykytilanne 2. Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki 3. Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2
Komission tiedonannon sisältö (2/3) Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu jatkossakin kahteen pilariin I pilarin tuki muodostuisi neljästä osasta: 1. Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) 2. Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena 3. Erityisestä luonnonhaitasta kärsivien alueiden lisätuki 4. Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla
Komission tiedonannon sisältö (3/3) II pilarissa ei välttämättä suuria muutoksia Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden oltava nykyistä enemmän eri alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla Uusia työkaluja riskienhallintaan (tuotanto- ja tuloriskejä)
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007-2013 Kakkospilari on Suomelle tärkeä! 30.11.2010 6,8 mrd. euroa julkisia varoja + 1 mrd. yksityisiä varoja
Alustavaa tiedonannon arviointia (1/3) Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja rahoitus jää edelleen täysin auki. Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen. Komission uudistuksilla pikemminkin lisätään maatalouden kustannuksia kuin vahvistetaan eurooppalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksia. Yhteisen maatalouspolitiikan vihertäminen sisällyttämällä suoran tuen ehtoihin uusia ympäristövaatimuksia ei ole hyväksyttävä Suomessa ympäristöstä on huolehdittu maatalouden ympäristöohjelmilla, joihin lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet.
Alustavaa tiedonannon arviointia (2/3) Komissio on ottanut huomioon Suomen näkemyksiä luonnonhaittakorvauksesta. EU:n uudistuvalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään parhaimmillaankin ratkaisemaan vain osa Suomen maatalouden tarpeista. Uudistus ei siten poista tarvetta kansallisten järjestelmien säilyttämiselle. Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK on tyytyväinen, että tähän liittyen komissio ehdottaa tuotantoon sidotun tuen jatkamista nykyiseen tapaan. MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan maatalousmarkkinoiden toimivuutta
Alustavaa tiedonannon arviointia (3/3) Myönteistä Oikeat politiikan tavoitteet Maatalouden säilyttäminen kaikkialla Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen Vahva kytkentä EU 2020 strategiaan Viljelijän aseman parantaminen ruokaketjussa Uusia työkaluja markkinariskien hallintaan Epävarmuus jatkuu Uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä
MAATALOUDEN TULOTUKIJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN R a h a s t o k a u s i 2007-2013 R a h a s t o k a u s i 2014-20 Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma 2 v. jatko? uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13 Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2008 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 23
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka & tavoitteiden toteutuminen 11.1.2011 MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 24
Maatalouden ja muiden väestöryhmien tulokehitys EU-jäsenmaissa Viljelijöiden tulotaso ja kehitys jääneet muita väestöryhmiä heikommaksi Lähde: EU:n komissio
Indeksi 1995 = 100 Maatalouden ja palkansaajien nimellinen tulokehitys Suomessa 1995-2009 180 Palkansaajien ansiotasoindeksi 160 Maataloustulo ilman puutarhataloutta 140 120 100.erityisesti Suomessa 80 60 40 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Tilastokeskus ja MTT Taloustutkimus
180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 Maataloustulon reaalinen kehitys EUjäsenmaissa työntekijää kohti Reaalisen maataloustulon muutos vuodesta 2005 Reaalisen maataloustulon muutos 2010/2009, % Tanska Viro Irlanti Hollanti Ranska Latvia Belgia Bilgaria Saksa Liettua Puola Ruotsi Luxemburg Unkari Malta Itävalta Slovenia Portugali Espanja Slovakia Tsekki Kypros Suomi Italia Kreikka Romania Iso-Britannía Lähde: MTT Taloustutkimus EU-27
Maataloustulon kehitys Suomessa 1994 2010 110 100 90 80 70 Nominal Real Index 60 50 40 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Source: MTT Economic Research & Pellervo Economic Research PTT
160 150 140 130 Maatalouden hintojen kehitys Suomessa 2000-2010 Tuotantopanosten ostohinnat Tuottajahinnat Tuottaja- ja ostohintojen suhde 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus (numeroaineisto)
Mistä maa- ja puutarhatalouden tulot muodostuvat? Maa- ja puutarhatalouden kokonaistulot markkinoilta ja tukien kautta vuonna 2009 Maito 897 milj. Tuet 1 876 milj. Kotieläimet ilman maitoa 666 milj. Muut tuotot 117 milj. Puutarha 409 milj. Kasvinviljely 337 milj. YHTEENSÄ 4 302 MILJ. EUROA Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010
Mihin maatalouden kokonaistulot käytettiin vuonna 2009? Maa- ja puutarhatalouden tuotantokustannuksiin 3 457 milj. Loput 845 milj. jää viljelijöiden maataloustuloksi (keskimäärin 13 300 /tila) Maataloustulo 845 milj. Korot ja vuokrat 312 milj. Rakennukset 366 milj. Muut kustannukset 637 milj. Lannoitteet ja kalkki 210 milj. Rehut 363 milj. Energia 335 milj. Koneet ja kalusto 757 milj. Palkat 478 milj. Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010
2 000 Mistä maatalouden tuet muodostuvat? Yhteensä 1 876 milj. euroa vuonna 2009 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 572 243 95 300 117 550 AB-alueelle 26 % C-alueelle 74 % II pilari I pilari 0 Kansallinen tuki (Suomi maksaa kokonaan) Ympäristökorvaus (Suomen maksuosuus) Ympäristökorvaus (EU:n maksuosuus) Luonnonhaittakorvaus (Suomen maksuosuus) Luonnonhaittakorvaus (EU:n maksuosuus) Tilatuki (EU maksaa kokonaan) Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010
Suomen maataloustuet vuosina 1995 2010 milj. 2,000 1,750 1,500 1,250 1,000 750 500 250 890 720 673 618 572 240 270 277 275 270 270 270 270 276 296 590 584 595 602 589 619 611 572 555 553 276 281 283 289 297 293 294 315 330 350 414 418 422 422 424 421 420 421 421 420 270 270 268 273 276 382 435 443 456 502 515 541 551 557 555 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 Source: MTT Taloustutkimus 565 374 422 545 Kansalliset tuet Ympäristötuet LFA CAP
Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen ketjun eri osien kesken Suomessa Kauppa ja ravintolat Kotimainen elintarviketeollisuus Kotimainen maatalous Tuonti (ulkom. maatalous ja elintarviketeollisuus) Verot (alvit + virvoitusjuomavero) 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 10 20 30 40 Lähde: Tilastokeskus, Tulli, MTT, Elintarviketeollisuusliitto, Mara ry, PTT %
Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen eri tuoteryhmissä 100 % Verot 80 % Tuonti 60 % 40 % Kauppa ja ravintolat 20 % Elintarviketeollisuus Maatalous 0 % Elintarvikkeet yhteensä Lihatuotteet Maitotaloustuotteet Viljatuotteet Lähde: Karikallio, Arovuori ja Pyykkönen 2009
Elintarvikkeiden, kuluttajahintojen ja ansioiden kehitys ( indeksi 1995 = 100) 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Palkansaajien nimellisansiotaso Palkansaajien reaaliansiotaso Kuluttajahinnat Elintarvikkeet nimellishinnat Elintarvikkeiden valmistajahinnat Elintarvikkeet reaalihinnat Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus, maaliskuu 2010
Indeksi 1995 = 100 Elintarvikkeiden kuluttajahintojen ja ansioiden kehitys 180 170 160 150 140 Palkansaajien ansiotasoindeksi Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahintojen suhde ansioiden kehitykseen 130 120 110 100 90 80 70 60 Kotitalouksien kulutusmenoista ruoan osuus on enää noin 12 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus (numeroaineisto)
Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010 Maataloustuottajan osuus (0,12 /kg) Arvonlisävero (0,40 /kg) 3,4 % 11,5 % Teollisuuden osuus (1,44 /kg) Kaupan osuus (1,56 /kg) 40,9 % 44,2 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK
Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) perustuu voimassa olevaan neuvoston markkinajärjestelyasetukseen olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen merkitys korostu entisestään Laki tulee eduskuntaan viimeistään 3.12. Lakiesitys vaarassa vesittyä kilpailuviranomaisten, kaupan ja elintarviketeollisuuden vastustuksen vuoksi
Maatalouden rakennepolitiikka jatkossakin tärkeä politiikkalohko 11.1.2011 MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 42
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% nautakarjatilat Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1%
Tilakokoluokkajakauman muutos 2007-2020 1-9 10-19 20-29 30-49 50-99 2007 2020 Yli 100 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Tilojen lukumäärä
45 % Isojen tilojen osuus tuotannosta 40 % 35 % 30 % 25 % Yli 200 emakkoa Yli 1000 sikaa Yli 100 lihanautaa Yli 50 lehmää Yli 80 ha 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1995 1997 2000 2003 2005 2007 Lähde: Eurostat
Yli 80 hehtaarin tilojen osuus pellosta 80 % 70 % 60 % 50 % Tanska Saksa Ranska Ruotsi Suomi 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Eurostat 1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007
Lypsylehmien jakautuminen eri karjakokoluokkiin v. 2007 Lehmää Yli 100 50-100 30-50 Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 20-30 10-20 Alle 10 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lähde: Eurostat
Yli 50 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 Lähde: Eurostat
Lypsykarjanavettahankkeiden kokojakauma 2008-2009 myönnöt 35 % 30 % 25 % 20 % 2008 2009 15 % 10 % 5 % 0 % Alle 200t 200-400t 400-600t 600-800t 800t-1milj. Yli 1milj. Lähde: Mavi, PTT
Maatalouden vuotuinen investointitarve 2010-2020 Investointitarve milj. Kotieläintuotanto Maidontuotanto 120 Naudanlihantuotanto 30 Sikatalous 58 Siipikarjatalous 12 Yhteensä 220 Tilanpidon aloittaminen 151 Puutarhatalous Avomaantuotanto 16 Kasvihuonetuotanto 47 Yhteensä 63 Muut kohteet Kuivurit, lämpök. ym. 40 Salaojitus 15 Muut 35 Muut kohteet yhteensä 90 Kaikki yhteensä 524