Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, Maria Kopsakangas-Savolainen 1

2 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007) mukaan Euroopan unionin energiapolitiikan lähtökohdat ovat: ilmastonmuutoksen ehkäisy hiilivetyjen tuontiriippuvuudesta aiheutuvien riskien minimointi työllisyyden ja talouskasvun edistäminen sekä energian toimitusvarmuuden ja kohtuuhintaisuuden turvaaminen kuluttajille 2

3 Euroopan unionin energiapolitiikka(2) EU:n lisääntyvää altistumista kaasun ja öljyn hintojen kasvaville vaihteluille on hillittävä. EU:n alueelle on luotava kilpailullisemmat energiamarkkinat, jotka edistävät innovaatioita, teknologian kehitystä ja työllisyyttä. Taloudelliset ohjauskeinot, kuten päästökauppa, toimivat vain, jos markkinat ovat kilpailulliset. 3

4 Energian kulutus 2007 (toe/capita) 4 Luxembourg Finland Sweden Belgium Netherlands Czech Republic Estonia France Germany Austria Denmark Ireland Slovenia EU 27 United Kingdom Cyprus Slovakia Spain Italy Greece Lithuania Hungary Bulgaria Poland Portugal Malta Latvia Romania Lähde:Tilastokeskus

5 EU:n energiapoliittiset tavoitteet 2020: 1. Kasvihuonekaasupäästöjä koskeva tavoite -20% vuoden 1990 tasosta: Suomi vähentää CO 2 päästöjään päästökaupppasektorin ulkopuolella keskimäärin 16% vuoden 2005 tasosta. Kohdistuu pääasiassa rakentamiseen ja asumiseen, liikenteeseen ja maatalouteen 2. Uusiutuvan energian käytön tavoite loppukulutuksesta 20% Suomen tavoite 38% (nostotarve 2005 tilanteesta n. 9,5%) Uusiutuvan energian käytössä tarkasteltavat toimialat ovat sähköntuotanto, lämmitys ja jäähdytys sekä liikenne. Liikenteen polttoaineiden kulutuksesta vähintään 10 prosenttia tulisi perustua uusiutuviin energialähteisiin jokaisessa jäsenvaltiossa. 3. Energiatehokkuustavoite: 20% tehostamistavoite 5

6 Uusiutuvan energian käytön tavoite loppukulutuksesta sekä vertailuarvot vuodelta 2005 (Euroopan yhteisöjen komissio 2008a). Osuus 2005 Tavoite 2020 Osuus 2005 Tavoite 2020 Belgia 2,20 % 13 % Luxemburg 0,90 % 11 % Bulgaria 9,40 % 16 % Unkari 4,30 % 13 % Tšekki 6,10 % 13 % Malta 0,00 % 10 % Tanska 17,00 % 30 % Alankomaat 2,40 % 14 % Saksa 5,80 % 18 % Itävalta 23,30 % 34 % Viro 18,00 % 25 % Puola 7,20 % 15 % Irlanti 3,10 % 16 % Portugali 20,50 % 31 % Kreikka 6,90 % 18 % Romania 17,80 % 24 % Espanja 8,70 % 20 % Slovenia 16,00 % 25 % Ranska 10,30 % 23 % Slovakia 6,70 % 14 % Italia 5,20 % 17 % Suomi 28,50 % 38 % Kypros 2,90 % 13 % Ruotsi 39,80 % 49 % Latvia 34,90 % 42 % Liettua 15,00 % 23 % Iso- Britannia 1,30 % 15 % 6

7 Sähkön tuotanto 2007 (MWh/capita) 7 Sweden Finland Estonia France Czech Republic Luxembourg Belgium Germany Austria Slovenia Denmark Spain EU27 Ireland United Kingdom Netherlands Cyprus Greece Bulgaria Malta Italy Slovakia Portugal Poland Lithuania Hungary Romania Latvia Lähde: Tilastokeskus

8 Sähkön tuotanto ja kulutus Suomessa Sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli 87,2 terawattituntia (TWh) Sähkönkulutuksen kasvua yritetään hillitä niin että se olisi 2020 n. 98 Twh 2008 uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 31 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, kun puupolttoaineiden käyttö kääntyi nousuun ja vesivoiman tuotanto jatkoi kasvuaan uusiin ennätyslukemiin. Uusiutuvasta sähköstä yli 60 prosenttia tuotetaan vesivoimalla, metsäteollisuuden jäteliemillä 19 ja puupolttoaineilla 16 prosenttia. 8

9 Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin 2008 Lähde:Tilastokeskus 9

10 Sähkön tuotanto Suomessa uusiutuvilla energialähteillä Lähde: Tilastokeskus 10

11 Sähkön hinta Suomessa kuluttajatyypeittäin 1994-, c/kwh Lähde: Energiamarkkinavirasto 11

12 Sähkön hinta eräissä Euroopan maissa vuoden 2008 loppupuoliskolla jaoteltuna sähköenergian ja sähkönsiirron hintoihin sekä veroihin Verot Sähkönsiirto Sähköenergia 20 senttiä/kwh Germany United Kingdom Denmark Sweden Finland Estonia Norway kotitalouskuluttajan (vuosikulutus kwh) sähkönhinta Lähde: Eurostat 12

13 Muutokset tuotannossa 1. Uusiutuvan energian lisäys pohjautuu ennen muuta: metsäpohjaiseen bioenergiaan tuulivoimaan maalämpöön jätteiden energiakäyttään ja pienelta osalta vesivoiman lisäkäyttöön. 2. Ydinvoiman lisäys takaamaan omavaraisuus vai tulevaisuuden vientituote? Investointisignaali energiaintensiiviselle teollisuudelle? 13

14 Uusiutuvan energian tukimuodot Investointituet ja tuotantotuet: Investointitukia ovat määrärahat, verohelpotukset ja osallistuminen hankintahintaan julkisin varoin. Tuotantotukia, eli megawattituntia kohden maksettavia tukia, ovat hintatuet (syöttötariffit), vihreät sertifikaatit, tarjouskilpailut, verohelpotukset ja sähkön tuotannolle maksettavat tuet. Tuotantotukien katsotaan olevan huomattavasti tärkeämpiä kuin investointitukien. (Euroopan yhteisöjen komissio, 2008b.) 14

15 Uusiutuvan energian tukimuodot Suomessa Investointitukia 2010 alusta tuulivoimalle ja biokaasulle erillinen syöttötariffi. Tuulen syöttötariffi on 83,5 /Mwh Mietitään myös energianpuun syöttötariffia. 15

16 Energiatehokkuus Energiatehokkuus: ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä Energian saatavuuden turvaaminen Energiakustannusten alentaminen Muut ympäristönäkökohdat Suomi on perinteisesti ollut monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen ovat esimerkkiejä energiansäästöstä. 16

17 Energiatehokkuus ja suurimmat säästöpotentiaalit 1. Teollisuuden sähkön käyttö Nykyisten prosessien optimointi ja uudet teknologiat ja valmistusprosessit. 2. Rakennukset Tiukemmat säädökset koskien uudis- ja korjausrakentamista. Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitystapavalinnat. 17

18 3. Laitteiden energiatehokkuus Lähde: Energiateollisuus 18

19 4. Liikenne Sähkö- ja hybridiautojen lisääntyminen 5. Energiatehokkuussopimukset Kannustetaan energiatehokkuuden parantamiseen. 19

20 Kulutuksen ohjaus Hintaohjaus Reaaliaikainen sähkön hinnoittelu Erityyppiset veroratkaisut Määräohjaus? Tiedon lisääminen 20

21 Yhteenveto Suomella vastattavanaan tiukat haasteet: Energiantuotannossa tarvitaan viisaita valintoja ja ohjauskeinoja. Tulee panostaa: Teollisuudessa energiasäästökohteiden tunnistamiseen. Kotitalouksien osalta energiasäästöpotentiaalin hyödyntämiseen. Liikenteessä sähköautojen lisäyksen tukemiseen ja älykkääseen latauksen ohjaukseen. 21