MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy)
BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10 milj. Markkinajohtaja Suomessa (~ 2/3 pelloista kylvetään Borealin lajikkein)
BOREALIN OMISTAJAT Suomen valtio/vnk 61 Hankkija Oy 13 Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö s.r. 6,5 Tilasiemen Oy 6,5 Vilmorin & Cie, SA 6,5 MTK 6 SLC 0,5 Yhteensä 100 %
BOREALIN JALOSTUSOHJELMAT Viljat Ohra, Kaura, Kevätvehnä, Syysvehnä, Ruis Öljykasvit Kevätrypsi Nurmet Timotei, Nurminata, Puna-apila Muut lajit Herne, Härkäpapu
LAAJA TESTAUS VARMISTAA TUOTTEIDEN LAADUN 20 koepaikkaa Suomessa ja lähialueilla Koeruutuja 2015 kpl Ohra 17 120 Kaura 7 580 Kevätvehnä 9 804 Syysvehnä 5 029 Syysruis 891 Ruisvehnä 425 Herne ja härkäpapu 5 113 Öljykasvit 2 998 YHTEENSÄ 48 960 Siikajoki Sotkamo Isokyrö Maaninka Ylistaro Laukaa Ypäjä Forssa Nousiainen Tammela Lieto Jokioinen Pernaja Inkoo
TESTAUSVERKKO KATTAA ERILAISET VILJELYOLOT Siikajoki Sotkamo BOR-merkin lupaus: lajike on huolella testattu ja todettu Suomen oloihin sopivaksi Borealin omat ja edustuslajikkeet Isokyrö Ylistaro Jokioinen Ypäjä Tammela Nousiainen Forssa Lieto Inkoo Laukaa Pernaja Maaninka
Mallasohran viljelytekniikka, lajikkeet ja laatu_kalajoki 8.11.2018 / RA
MALLASOHRAN JALOSTUS SUOMESSA BOREALIN JA SEN EDELTÄJIEN TOIMESTA Vuodet 1940-1980: panostukset selvästi vähäisempiä nykyiseen verrattuna. Tavoitteena aikaiset lajikkeet. Teollisuuden volyymien ja vientinäkymien kasvaessa 1980-luvulla jalostuksen kehittämiseen panostettiin enemmän Vuodesta 2000 alkaen Borealissa jalostusohjelman rakenne ja tavoitteet uusittiin sekä resurssointia lisättiin merkittävästi Menetelmäkehitykseen panostettiin voimakkaasti (mm. biotekniikka) Testausverkkoa laajennettiin Suomen ulkopuolelle (mm. Ruotsi, Baltia) Tavoitteena melko aikaiset - melko myöhäiset lajikkeet
MALLASOHRALAJIKKEELLE ASETETUT KRITEERIT VILJELYN NÄKÖKULMASTA (OHRAKOMITEA) VILJELYVARMUUS: Aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin soveltuvia lajikkeita Hyvä korrenlujuus ja sopiva korrenpituus Hyvä taudinkestävyys Hyvä tähkäidännän kestävyys SATOISUUS: Korkea, mallasohralaatuinen sato erilaisissa oloissa
MALLASOHRAN LAATUVAATIMUKSET Jyväkoko iso ja tasainen Valkuaispitoisuus Panimomallasohra: 9,5 11,5 % (9 12) Hyvä itävyys (> 95 %) Mallasohran tulee olla lajikepuhdasta, täysin tuleentuneena korjattua, varovasti puitua, vapaata homeesta ja vieraasta hajusta sekä väriltään, maultaan ja rakenteeltaan tervettä ja esinäytteen mukaista.
7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7. 26.7. 31.7. 5.8. 10.8. 15.8. 20.8. 25.8. 30.8. 4.9. 9.9. 14.9. 19.9. 24.9. 29.9. 4.10. 9.10. 14.10. 19.10. TARVITAAN ERI KASVUAJAN OMAAVIA LAJIKKEITA! Lämpösumma Jokioisilla o C 1600 1400 2015 2014 30 v. ka* 1471,2 1200 1000 800 950 o C kylvöstä: v. 2015: 6.9. v. 2014: 7.8. Keskimäärin: 17.8. 1227,1 600 400-1 kk -> 200 0 *Lämpösumma, Ilmatieteen laitos (keskiarvo1981-2010, Jokioinen)
NFC TIPPLEN KASVUAIKA JA TEHOISA LÄMPÖSUMMA POHJ.-POHJANMAALLA - ESIMERKKI Monitahoisen KAARLE-ohran Lämpösummavaatimus 932 C ja kasvuaika 91 vrk Kaksitahoisen NFC Tipplen Lämpösummavaatimus 988 C ja kasvuaika 96 vrk Jos Ruukin keskim. lpt elok. ~ 14 C lämpösummaa kertyy 9 C / vrk lajikkeiden kasvuaikaero on > 6 vrk Jos Ruukin keskim. lpt elok. ~ 10 C lämpösummaa kertyy 5 C / vrk lajikkeiden kasvuaikaero on 11 vrk!
NFC TIPPLE- JA SAANA -OHRIEN TULEENTUMINEN LUKE / RUUKKI 2014-2018 = SAANAN TULENTUMINEN; NFC TIPPLEN TULEENT. = E L O K U U 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 2014 Kylvö 10.5.... TLS alkoi kertyä vasta 12.5. alk.! 20.5. 23 2015 Kylvö 10.5. 22 20.5. 24 2016 Kylvö 10.5. 25 20.5. 31 2017 Kylvö 10.5. TLS alkoi kertyä vasta 16.5. alk.! 20.5. TLS ei riittänyt tuleentumiseen! 2018 Kylvö 10.5. 9 20.5. 18
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA Mallasohra sopii rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan hyväkuntoisille kivennäismaille (savi- ja hietamaat), joiden ph on yli 6,5 Eloperäisillä mailla riskinä on maaperän typen hallitsematon vapautuminen, jolloin valkuaispitoisuus voi nousta liian korkeaksi Muokkaus Hyvin muokattu, tasainen, sopivan kostea ja lämmin kylvöalusta takaa tasaisen orastumisen
MALLASOHRAN LANNOITUS Huomioi: Maalaji ja lohkon viljelyhistoria Maasta vapautuvan orgaanisen typen määrä. Vältä karjanlannan käyttöä Esikasvi: esikasviksi eivät sovi esim. palkokasvit tai viherlannoitusnurmet. Myös rypsiltä ja rapsilta jää käyttämätöntä typpeä maahan.
MALLASOHRAN LANNOITUS Tasapainoinen, viljavuustutkimukseen perustuva lannoitus (P, K, S), jossa huolehditaan myös riittävästä hivenravinteiden saannista Sopiva typpilannoitus - huomioiden LAJIKE, tavoitesatotaso, maalaji ja esikasvi jotta 10,5 % tavoitevalkuaispit. saavutetaan Lannoitteet kylvön yhteydessä sijoituslannoituksena
ERI SATOTASOJEN TARVITSEMA TYPPIMÄÄRÄ Lähde: Ohrasta olueksi-opas Kasvuston ottaman typpimäärän ennustaminen N-tester ym. laitteilla auttaa arvioimaan mahdollista lisälannoituksen tarvetta (mm. YARA).
MUISTA: UUSIA MALLASOHRIA USKALTAA LANNOITTAA SUUREMPI SATO ILMAN, ETTÄ VALKUAISPITOISUUS NOUSEE Lähde: Kasvuohjelmakokeet, Yara & Hankkija, Kotkaniemi, 2013
MALLASOHRAN KYLVÖ Sertifioitu, peitattu siemen varmistaa tasaisen orastumisen nopean alkukehityksen elinvoimaisen kasvuston Suositeltava kylvösiemenmäärä on 500-550 itävää siementä/m 2 (450-600) Kylvöaika: heti kun maan kosteus ja lämpötila ovat optimaaliset
MALLASOHRAN KASVINSUOJELU Normaali rikkakasvien ja laontorjunta Tarpeenmukainen kasvinsuojelu kasvuston tasaisen kehittymisen parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta sekä mahdollistaa runsaan, jyväkooltaan ison ja tasalaatuisen sadon muodostumisen
KASVINSUOJELU,... JATKOA Monipuolinen viljelykierto vähentää lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä. Vältä ohran monokulttuuria. Suorakylvö ja kevytmuokkaus, erityisesti yksipuolisessa viljelyssä lisäävät kasvitautien (mukaanlukien punahome) riskiä
VILJELYN RAJOITTEITA / HUOMIOITAVAA 1 Huomioi kasvuaika pohjoisilla viljelyalueilla Tarkista lajikkeen vaatima lämpösumma Kylvöajan tulee olla riittävän aikainen (myöhään tuleentuvassa sadossa riski liian voimakkaasta itämislevosta (dormanssi) suurempi 2 Hyvä korrenlujuus tärkeä 3 Pellon ph oltava riittävällä tasolla tarkista lajikkeen happamuuden sieto 4 Huolellinen (hellävarainen) puinti ja kuivaus!
MALLASOHRA SAANA BOR HYVIN AIKAINEN, VILJELYVARMA Kasvuaika 90 pv Tehoisan lämpösumman vaatimus 920 o C Aikaisuuteen nähden satoisa Sietää happamuutta Erittäin lujakortinen. Korsi lyhyehkö (Etelä- Suomessa) Melko hyvä taudinkestävyys Melko isojyväinen Keskimääräinen valkuaispitoisuus
MALLASOHRA HARBINGER BOR VIKING MALTIN SUURIN LAJIKE! Melko myöhäinen, keskim. kasvuaika 95 pv Tehoisan lämpösumman vaatimus 976 o C Lujakortisin mallasohra! Satoisa. Sietää myös happamuutta Täysin härmänkestävä (ml-o) Isojyväinen, tasainen jyväkoko Matala valkuaispitoisuus Korkea tärkkelyspitoisuus
MALLASOHRA TREKKER BOR ERITTÄIN SATOISA, MELKO MYÖHÄINEN Kasvuaika 95 pv Tehoisan lämpösumman vaatimus 980 o C Erittäin satoisa Melko lujakortinen Täysin härmänkestävä (ml-o) Isojyväinen Matala valkuaispitoisuus Korkea tärkkelyspitoisuus
MALLASOHRAT / 2010-2017 TULOKSET LUKE / VIRALLISET LAJIKEKOKEET Lajike kpl Sato (kg/ha) Suhdel. kpl Kasvuaika (vrk) kpl Lämpösumma o C kpl Lako (%) SAANA BOR / ARVIO ~ 100 ~ 91 920 BARKE 5 92 5 95 5 975,8 4 7,3 HARBINGER BOR 9 102 9 95,6 9 978,4 7 4,3 TREKKER BOR 36 110 *** 33 96,4 33 977 21 11,7 RGT PLANET 24 118 *** 22 96,6 22 983 13 11,1 KWS IRINA 18 107 ** 17 97,0 17 988 7 1,8 NFC TIPPLE 50 100 (5561) 46 97,3 46 990 22 4,8
MALLASOHRAT / 2010-2017 TULOKSET LUKE / VIRALLISET LAJIKEKOKEET Lajike kpl Tjp (g) kpl Täysjyvä % >2.5mm kpl Valkuainen (%) kpl Tärkkelys % SAANA BOR / ARVIO BARKE 5 49,8 1 92,1 5 12,9.... HARBINGER BOR 9 47,1 2 90,2 9 11,9 1 60,6 TREKKER BOR 36 48,5 25 90,9 35 11,1 22 62 RGT PLANET 24 49,6 24 94 23 10,7 23 62,2 KWS IRINA 18 49 13 92,8 18 11 9 61,5 NFC TIPPLE 50 49,2 43 92,5 49 10,9 37 62
MALLASOHRAN LAATU
OHRAN LAADUN MERKITYS MALLASTAMOSSA JA PANIMOSSA Peruslaatu Merkitys mallastamossa Merkitys panimossa Merkitys oluelle LAJITTELU I+II 90 % (>85) IV enintään 3 % Alhainen lajitteluaste Suuri lajittelutappio Prosessiongelmia Epätasainen jyväkoko Epätasainen vedenotto Epätasainen maltaan laatu ITÄVYYS Min. 95 % Tavoitteena tasainen maltaan laatu (möyhentyminen) Alh. Itävyys: mm. huono saanto ja suodattumisongelmia
OHRAN LAADUN MERKITYS MALLASTAMOSSA JA PANIMOSSA Peruslaatu Merkitys mallastamossa Merkitys panimossa Merkitys oluelle VALKUAINEN 2-tah. 9,5 11,5 % (9-12) 6-tah. väh. 12.o (11,5) % Liian korkea valkuainen Liian alhainen valkuainen Maltaan alhainen uutepitoisuus Hidastunut mallastuminen Liikaa typpiyhdisteitä Vähemmän entsyymejä Huonokeittohuone saanto Prosessiongelmia Liian vähän hiivaravinteita Käymishäiriöitä Väri, sameus, vaahto, maku
OHRAN LAADUN MERKITYS MALLASTAMOSSA JA PANIMOSSA Peruslaatu Merkitys mallastamossa Merkitys panimossa Merkitys oluelle HOMEISUUS Peltohomeet (Fusarium) Saattavat aiheuttaa epätasaista itämistä Epätasainen mallas Prosessiongelmia Oluen ylikuohumisriski Hometoksiinien vaara Varastohomeet (Aspergillus, Penicillium) Saattavat aiheuttaa epätasaista itämistä Epätasainen mallas Prosessiongelmia Hometoksiinien vaara
MIHIN LAJIKE VAIKUTTAA? MALLASTUS / ONGELMATON PROSESSI: Uutepitoisuus Idätysaika riittävän lyhyt Tasainen möyhentyminen optimiajassa Hallittu proteolyysi (sopiva liukoisen typen ja FAN määrä riittävän lyhyellä mallastusajalla) Entsyymiaktiivisuus
MIHIN LAJIKE VAIKUTTAA? Hyväksyttyjen mallasohralajikkeiden sato yleensä täyttää asetetut laatuvaatimukset, jos: Mallasohran viljelyssä on onnistuttu (maalaji, lannoitus, kasvinsuojelu, puinti ja kuivaus) Kasvukauden sääolot ovat olleet suosiolliset mallasohran tuotannolle
Mallasohran viljelytekniikka, lajikkeet ja laatu_kalajoki 8.11.2018 / RA
KIITOS! Mallasohran viljelytekniikka, lajikkeet ja laatu_kalajoki 8.11.2018 / RA