Kokemuksellisuuksien erilaiset merkitykset koulussa. Taide ja liikunta seminaari, 5.3.2009 FT, toimialapäällikkö, Arto Tiihonen

Samankaltaiset tiedostot
Kun kaikki pelaa: hyvää ikää(ntymistä) yhteistyöllä. Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari , Kajaani Arto Tiihonen, FT

Vertaistuen voima ja hyvinvoinnin uudet käsitteet ja käytännöt.

omat kokemukset esiin!

Toimijuuden vahvistaminen toimintakyvyn itsearvioinnin avulla

Työpaja: Miehen voimaannuttavat kokemukset, miehiset rooliodotukset ja omaelämäkerrallisen asiantuntijuuden rakentaminen.

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

FT Arto Tiihonen.

Miten kasvattaa 'voimakas' mies? - Mitä kaikkea tarvitaankaan siihen, että pojasta kasvaa mies, joka selviää nyky-yhteiskunnassa.

Isyyden Pelikentät. -työkalu isälle ja miehelle. FT Arto Tiihonen Ikäinstituutti

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Workshop FT Arto Tiihonen

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Monilukutaito. Marja Tuomi

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

KOKEMUKSELLINEN TOIMINTAKYKY & TOIMIJUUS. FT, LitL Arto Tiihonen, Ikäinstituutti

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Opetushallituksen kuulumiset

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Arkistot ja kouluopetus

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

OPS Minna Lintonen OPS

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto


ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta?

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Mies voimaantuu yksin, yhdessä ja yhteiskunnan tuella - Merkitykselliset kokemukset, miehinen vertaistuki ja toimijuuden rakentaminen nykymaailmassa.

Aikuisten perusopetus

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Lahden tiedepäivä, FT Arto Tiihonen. Ikäinstituutti & Haaga-Helia, Vierumäen yksikkö

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Transkriptio:

Kokemuksellisuuksien erilaiset merkitykset koulussa Taide ja liikunta seminaari, 5.3.2009 FT, toimialapäällikkö, Arto Tiihonen

Sisältö Kokemusten temporaalisuudesta Kokemukset ja identiteetin rakentaminen Tärkeät kokemukset koulussa Kokemusten merkitysten suhteellistamista: kokemusten laatuja, viitekehyksiä ja yhteiskunnallisia vastuita Kokemusten erilaiset kulttuuriset merkityskontekstit esimerkkinä sukupuoli Kokemusten ja niiden merkitysten muutosprosessista

Kokemusten temporaalisuudesta Temporaalisuus eli ajallisuus tarkoittaa sitä, että ikäkokemuksessa voi olla läsnä Menneisyys kokemuksina, muistoina ja merkityksinä Nykyisyys läsnäolona ja tietoisuutena Tulevaisuus intentioina eli erilaisina tavoitteina ja toiminnan suuntina

Temporaalisuuden näkökulmia Temporaalisuus/ kokemuksellisuus Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus Kokemuksen luonne Tunne kokemuksen tärkeydestä Tunne läsnäolosta, flow Halu kokea samaa tai kokea uutta Kokemuksen merkitys Itsen ja maailman ymmärtäminen Tunne elämisestä, toimimisesta Elämisen merkitykset

Kokemukset ja identiteetin rakentaminen Temporaalisuuden lisäksi identiteetin rakentumisessa ja rakentamisessa on kyse aktuaalisista, usein ruumiillisista ja kokonaisvaltaisista, kokemuksista, joilla on muista suurempi merkitys ihmiselle, koska ne kertovat jotakin hänen ominaislaadustaan Jotta kokemuksesta tulisi merkittävä, on sille rakennuttava yksilöllinen merkitys, joka taas syntyy vuorovaikutuksessa itselle läheisten ihmisten - tärkeät toiset (significant others) kanssa, ja heidän kertomistaan tarinoista ko. hlöstä kulttuuristen tarinoiden mitä yhteiskunnassa ja kulttuurissa pidetään tärkeänä ja mitä vähemmän tärkeänä kanssa oman sisäisen identiteettitarinan joka kertoo meille kuka minä olen ja miksi - kanssa

Kokemukset ja identiteetin rakentaminen Sisäinen identiteettitarina Kulttuuriset tarinat Kokemus Tärkeät toiset Toisten tarinat itsestä

Tärkeät kokemukset koulussa Tärkeät kokemukset ovat merkittäviä identiteetin rakentajia Ruumiilliset kokemukset urheilu, seksuaalisuus, sairaus rakentavat tai horjuttavat nuoren kasvavaa identiteettiä Oppimiskokemukset tai lahjattomuuskokemukset taito- ja taideaineet! - ovat koulussa erittäin merkityksellisessä asemassa, vaikka ne eivät välttämättä artikuloidu esiin luokkatilanteissa.

Osaamiskokemukset koulussa Kokemukset luovuudesta ja itsestä osaamisen ja kykenemisen kontekstissa Liikunta - lahjakas laulu - ääni käsityöt - kätevä käsistään kielet, matematiikka - kieli-/matikkapää Käsitys omasta luovuudesta tai osaamisesta voi säilyä koko iän, vaikka se perustuisi väärään tietoon tai tulkintaan. Ts. syy voi olla motivaation puute, huono opetus, lyhytjännitteisyys jne. eikä essentialistinen kyky/kyvyttömyys

Kokemusten merkitysten suhteellistamista Polarisoituneiden hyvä-huono, osaat et osaa jakojen korvaamiseksi osaamiskokemuksia taitoja taideaineissa tulee ymmärtää niiden laadun ja merkityskontekstien kautta Kokemusten laatuerot laajentavat osaamismahdollisuuksia Kokemusten viitekehykset sitovat ne eri sektoreiden toiminta-avaruuksiin

Kokemuksellisuuden laatuja Kokemuksellisuudet Laatu Perusta Elämys passiivinen oma mielihyvä Kokemus merkityksellinen ymmärrys itsestä ja maailmasta Osallisuus aktiivinen vaikutus omaan elämään Toimijuus vaikuttava vaikutus toisten elämään

Kokemuksellisuuden viitekehyksiä Kokemuksellisuudet Kenttä, sektori Luonnehdintoja Elämys Kulttuuripalvelut, 1. sektori Kynnyksen ylitys, kentälle pääsy Kokemus Osallisuus/ osaaminen Yhteisöllinen toiminta, 3. & 4. sektori Osallistuva, ohjaava toiminta, 2., 3. & 1. sektori, Samaistuminen, elämäntapa, positiivinen kokemus Osaamisen kokemus, taidon/taiteen alue Toimijuus/ luovuus Esittäminen, refleksiivinen toiminta, 1-4. sektorit Uuden luominen, arviointiin kykeneminen

Vastuun jakautuminen sektoreittain Yhteiskuntapoliittisesti on nähtävä se, miten suomalaisessa yhteiskunnassa on ajateltu se, mikä on eri sektoredeiden vastuu esimerkiksi taitojen ja taiteen opettamisessa, osallistumisessa ja kuluttamisessa Eri sektoreilla on erilaiset vastuut, joista käydään yhteiskuntapoliittista keskustelua Yhteistyö on välttämätöntä tai ainakin suotavaa

Vastuiden jakautuminen ikäryhmittäin Sektori/ 1. Sektori 2. Sektori 3. Sektori 4. Sektori Yksilöt Ikäryhmä lapset 0-7 5 40 5 50 0 nuoret 7-18 10 30 30 30 0 nuoret aikuiset 18-25 20 20 20 20 20 keski-ikäiset 25-45 20 10 10 40 20 ikääntyvät 45-60 30 15 15 30 10 3. ikä: 60-75 20 20 20 20 20 4. ikä: 75-85 15 40 20 25 10 5. ikä: 85-10 60 10 20 0

Vastuiden jakautuminen toimintojen pohjalta Sektori/ Teema 1. Sektori 2. Sektori 3. Sektori 4. Sektori Liikunta 20 15 55 10 Kulttuuri 30 40 20 10 Sosiaali 10 50 20 20 Terveys 20 60 15 5 Nuoriso 20 30 40 10 Ikääntyneet 10 50 20 10 Aatteelliset 20 30 40 10

Kokemusten erilaiset kulttuuriset merkityskontekstit Kokemusten kulttuuriset tarinat (merkityskontekstit) voivat olla Sukupuoleen liittyviä - mitä on olla tyttö/poika, mies/nainen,? Sukupolveen liittyviä mitä on olla nuori, keski-ikäinen, vanha? Paikkaan, alakulttuuriin, yhteiskuntaluokkaan liittyviä mitä on olla maalainen/kaupunkilainen, savolainen/pohjalainen/venäläinen/afrikkalainen etc., työväenluokkainen/keskiluokkainen, hevari/hiphoppari/pissis

Sukupuoli merkityskontekstina Kulttuuriset odotukset, mutta myös mahdollisuudet toteuttaa miehisyyttään ja naisisuuttaan ovat lisääntyneet ja muuttaneet muotoaan Nuoret ovat sisäistäneet tai ainakin joutuvat reagoimaan näihin muuttuneisiin mahdollisuuksiin ja odotuksiin

Sukupuoleen liittyviä merkityksiä Kulttuuriset odotukset Poika-mies Parisuhdemies Työ-mies Isä-mies Tärkeät vertaiset Vertaisryhmät kaverit Tyttö/poikaystävä, vaimo/mies Työtoverit, työnantaja Lapset, perheenjäsenet Tunteet Ilo Rakkaus Velvollisuus Hoiva Suhteet Kaveruus Suhde kollegialisuus Auktoriteetti Ruumiillisuudet Terve urheilullinen Vuorovaikutuk sellinen hyvännäköinen Kestävä kunnioitettava Turvallinen hoivaava

Sukupuolikulttuurien rajoitukset ja mahdollisuudet Yhteiskunnassa sukupuolen ja niihin perustuvien työnjakojen merkitys on vähentynyt radikaalisti mm. työelämässä ja perheessä Koulussa ja nuoruudessa sukupuolen merkitys paradoksaalisesti tuntuu lisääntyvän - opiskelualat valitaan edelleen sukupuolen mukaan - poikien hakeutuminen taideoppilaitoksiin on vähentynyt huolestuttavasti

Sukupuoliodotukset ja (uudet) osaamiset Kulttuuriset odotukset/ osaamiset Poikamies Parisuhdemies Työ-mies Isä-mies Uusia osaamisia Erilaisia harrastuksia ja niissä tarvittavia osaamisia Parisuhdetaitoihin liittyviä osaamisia Vapaaehtoistyöhön liittyviä osaamisia Vanhemmuuteen kiinnittyviä osaamisia Esimerkkejä Liikuntalajit, taiteet ja taitoaineet, kielet, käsityöt Vuorovaikutus kurssit, seksuaalisuus, kokkaaminen, matkustus Järjestöosaaminen, vapaaehtoisuus työharjoittelu Kotona selviytymisen taidot, lastenhoito- ja kasvatus

Sukupuoliodotukset ja (uudet) osaamiset Kulttuuriset odotukset/ osaamiset Poikamies Parisuhdemies Työ-mies Viiteryhmä Kaverit Pari Työ/vapaaehtoisryhmä Luovuus konteksteissaan Roolipelit, luovat liikuntalajit, parkour, partio Tanssiminen, itseilmaisu, taidehistoria, kulttuurin tuntemus Kuvataide, käden taidot, muotoilu, grafiikka, nettiarkkitehtuuri Isä-mies Perhe, lapset Leikki, luovat pelit, teatteri ja roolileikit, sadut, laulut

Kokemukset ja muutosprosessi Kokemusten kautta nähtynä muutosprosessissa on neljä askelta Tunnistamisvaihe: oma tilanne (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus) ja toimijuuksien modaliteetit (haluaminen, osaaminen, voiminen, kykeneminen, täytyminen, tunteminen) Korjaavien kokemusten vaihe: uusia kokemuksia tai vanhoja kokemuksia uusin merkityksin Juurruttamisvaihe: kokemuksesta arjen tapa. Merkityksiä pohtiva ja muuttava vaihe: perusteluja muutokselle.

Toimijuuden vahvistaminen Pedagogisesti ajatellen toimijuus (agency) tarkoittaa mm. sitä, että oppilaan ja opettajan (koulun) tavoitteita tarkasteltaisiin nykyistä analyyttisemmin ao. modaliteettien avulla kysymällä kummaltakin osapuolelta: Haluanko aidosti toteuttaa tavoitteeni? Osaanko varmasti toteuttaa tavoitteeni? Kykenenkö tavoitteen toteuttamiseen? Voinko toteuttaa tavoitteeni? Täytyykö minun toteuttaa tavoitteeni? Mitä tunnen tavoitettani kohtaan? - lähtökohtahan koulussa on yleensä se, että opetussuunnitelmassa oleva aines on itsestään selvästi tärkeää, mutta pitäisi ehkä kysyä onko se sitä ja miksi se sitä kullekin yksilölle on?

Muutos koulussa ja opetuksessa? Mikä vaikutus oppilaiden oppimismotiiveihin on: Omilla kokemuksilla ja niille annetuilla merkityksillä? Kokemusten laaduilla (elämysten ylivalta) ja konteksteilla (kokemukset ja osaamiset eri konteksteissa ei vain koulussa)? Sukupuoleen (mitä on olla nainen/mies) kiinnittyvillä merkityksillä? Mitä tunnen, mitä osaan, mitä haluan, mitä voin, mitä minun täytyy ja mihin kykenen ja mitä vastaavasti koulu/opettaja näihin samoihin toimijuuskysymyksiin vastaa?

Ratkaisuehdotuksia opettajien kokemus-, sukupuoli- ja ikätiedon syventäminen, jotta ymmärrettäisiin oppimisen/osaamisen erilaiset kulttuuriset merkitykset tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa oppilaat ja opettajat eri tavoin kohderyhminä, osallistujina, vetäjinä ja jopa tutkijoina erilaisina kokijoina ja toimijoina kokemusten ja merkitysten (hitaan) muutosprosessin ymmärtäminen sekä opettajien ja oppilaiden toimijuuden vahvistaminen

Kiitokset luovasta osallistumisesta!