Vastaanottaja Yara Suomi Oy Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta Päivämäärä 29.6.2018 SOKLI-KEMIJÄRVI VÄLINEN RIKASTELIIKENNE YMPÄRISTÖSELVITYS, YVA- TARVEHARKINTA
SOKLI-KEMIJÄRVI VÄLINEN RIKASTELIIKENNE YMPÄRISTÖSELVITYS, YVA-TARVEHARKINTA Päivämäärä 29.6.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Marja Heikkinen, Johanna Korkiakoski, Erkki Sarjanoja, Pilvi Lesch, Jussi Mäkinen, Sakari Ruokolainen, Teemu Kinnunen, Juha Riihiranta Joonas Hokkanen Eero Hemming, Yara Suomi Oy Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta Viite 1510042087 Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT 1 1.1 Hankkeen tausta ja tarkoitus 1 1.2 YVA-tarveharkinnan käsittely Soklin kaivoshankkeen lupamenettelyssä 1 2. HANKEKUVAUS 2 2.1 Kuljetusreitti 2 2.2 Kuljetuksissa käytettävä kalusto ja liikennemäärät 4 2.3 Tienparannustoimet 5 2.3.1 Martti-Rovala välinen tiesuunnitelma 6 2.3.2 Soklin kaivoksen liikenneyhteydet Toimenpideselvitys 6 2.4 Hankkeen toteutusaikataulu 8 2.5 Osallistuminen ja tiedottaminen 9 3. YVA-MENETTELYN SOVELTAMINEN TIEHANKKEESSA 9 4. NYKYTILANNE 13 4.1 Tiet ja liikenne 13 4.2 Kaavoitustilanne 18 4.2.1 Maakuntakaavat 18 4.2.2 Yleiskaavat 26 4.2.3 Asemakaavat 28 4.3 Maankäyttö, asutus, virkistyskäyttö ja elinkeinoelämä 29 4.4 Porotalous 32 4.5 Natura-alueet ja muut suojelualueet 33 4.6 Muut arvokkaat luontokohteet 35 4.7 Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteiden lajit 35 4.8 Pohjavesialueet 36 4.9 Vesistöt 37 4.10 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet 38 5. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 38 5.1 Maankäyttö, maisema ja kulttuuriympäristö 38 5.1.1 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 38 5.1.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 40 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin 42 5.2.1 Liikennevaikutukset 42 5.2.2 Meluvaikutukset 49 5.2.3 Ilmanlaatuvaikutukset 52 5.2.4 Tärinävaikutukset 53 5.2.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 54 5.2.6 Vaikutukset virkistyskäyttöön 55 5.2.7 Vaikutukset elinkeinoihin 56 5.3 Luonnonympäristö 58 5.3.1 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin 58 5.3.2 Vaikutukset pintavesiin 60 5.3.3 Vaikutukset linnustoon 61 5.3.4 Vaikutukset suojelualueisiin ja Natura-alueisiin 63 6. YHTEENVETO 65 7. LÄHTEET 65
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta Liite 1 Kartat kuljetusreitistöstä
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 1 / 66 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen tausta ja tarkoitus Tämän ympäristöselvityksen tarkoituksena on toimia Sokli-Kemijärvi välisen rikasteliikenteen YVAtarveharkinnan tausta-aineistona. YVA-tarveharkinnan avulla selvitetään, tarvitaanko hankkeessa varsinaista YVA-menettelyä. Varsinaisen YVA-tarveharkinnan tekee tässä tapauksessa Lapin ELYkeskus. Soklin kaivoksen YVA:ssa on kuvattu muu Soklin liikenne kuin rikasteliikenne autoilla Soklista Kemijärven rikasteterminaaliin Kuva 2-1). Soklin kaivoksen YVA:a tehdessä rikasteet oli tarkoitus kuljettaa rautateitse Soklista Kelloselän kautta Perämeren satamiin. Valtion peräytyessä tuestaan rautatien rakentamiseksi esitti se kuljetusten siirtämistä rautateiltä autokuljetuksiksi välillä Sokli- Kemijärvi. Soklin ympäristölupahakemus on päivitetty vuonna 2015 kuljetusmuodon muuttumisen vuoksi. Koska liikenteen lisääntymistä nykyiseen verrattuna voidaan pitää merkittävänä, on ELYkeskus pyytänyt hankevastaavaa toimittamaan ympäristöselvityksen YVA-tarveharkintapäätöstä varten ELY-keskukselle. Jotta Soklin kaivoshanke voisi toteutua, vaatii se koko Martti-Sokli välisen tieosuuden perusparannusta, sillä kyseinen tie on nykyisellään huonokuntoista ja sillä on esimerkiksi kelirikkorajoituksia. Martti-Rovala -välille on laadittu tiesuunnitelma, joka on edelleen voimassa. Martti-Sokli välille laaditaan myöhemmin tiesuunnitelma. Tiesuunnitelmat ja mahdolliset peruskorjaukset Martista edelleen Kemijärven suuntaan eivät ole Yaran vaan Liikenneviraston ja ELY-keskuksen vastuulla. Seuraavassa on esitetty tarkemmin hankkeen kuvaus, alueen nykytila sekä vaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointi. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muun liikenteen yhteisvaikutus sekä Boreal Biorefin Kemijärven biotuotetehtaan aiheuttaman kuljetusliikenteen yhteisvaikutus. 1.2 YVA-tarveharkinnan käsittely Soklin kaivoshankkeen lupamenettelyssä Lapin ELY-keskuksen Maaseutu ja energia-vastuualue Hannu Linjakumpu ja Päivi Kainulainen, 14.7.2015 LAPELY/35/07.01/2013) lausuivat Soklin lupamenettelyn yhteydessä seuraavaa: Rikasteen kuljetusmuoto on muuttunut rautatiekuljetuksesta maantiekuljetukseen. Maaseutu ja energiayksikkö katsoo, että hakijan tulee esittää Lapin ELY-keskukselle selvitys YVA-tarveharkintapäätöksen tekemiseksi 468/1994 6 ). Selvityksessä tulee arvioida maantiekuljetuksen vaikutuksia poronhoitoon sekä luonto- ja erämatkailuun. Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue ra Luokkanen ja Juhani Itkonen, 24.7.2015 LAPELY/35/07.01/2013) lausuivat seuraavaa: Soklin kaivoshankkeen YVA-vaiheessa hankevaihtoehdon VE 1 mukaisessa toiminnassa rikasteiden kuljetusmuotona oli kuljetus rautateitse Soklista asiakkaille. Rautatien, kuten myös 220 kv voimajohdon, eri linjausvaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset arvioitiin omissa erillisissä YVA-menettelyissään niin, että samanaikaisesti vireillä oli kolme toisiinsa liittyvää YVA-menettelyä. Ne siis koskivat itse kaivoshanketta, Soklin rautatietä ja 220 kv voimajohtoa. Rikasteiden rautatiekuljetus oli myös Soklin kaivoshankkeen alkuperäisen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen mukainen rikasteiden kuljetusmuoto. Yara Suomi Oy on muuttanut 24.3.2015 hakemusta niin, että rikasteet kuljetetaan Soklista ensin maantiekuljetuksina Kemijärvelle ja siitä eteenpäin junakuljetuksina. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on viestittänyt Yara Suomi Oy:lle, että sen tulisi toimittaa ELY-keskukselle riittävän kattava aineisto Soklin kaivoksen rikasteiden maantiekuljetuksista ja niiden todennäköisistä ympäristövaikutuksista. Selvityksen perusteella ELY-keskus tekee YVA-lain laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) 6 :n tarkoittaman päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta maantiekuljetuksiin ns. harkinnanvaraista YVA-menettelyä koskeva päätös). Vastineessa tähän lausuntoon hakija esittänee, miten se aikoo asiassa edetä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 2 / 66 Lapin ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue 4.6.2015 LAPELY/35/2013.07.01) ei huomauttanut lupahahakemuksesta eikä myöskään ainoana toimivaltaisena viranomaisena tiehankkeessa lausunut YVA-tarveharkinnasta. Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue toteaa lausunnossaan muun muassa että Martti-Sokli väli on kiireellinen, Martti-Rovala välillä on tiesuunnitelma voimassa vuoden 2018 loppuun, Rovala-Sokli välille tarvitaan tie- ja rakennussuunnitelma ja että valtio osallistuisi 140 M :lla tien parantamiskustannuksiin. Yara antoi lupaviranomaiselle vastineen mm. lausuntojen johdosta 19.8.2015: 2.9.2 Maantiekuljetusten YVA:a koskeva tarveharkinta Muistuttajat ja lausunnonantajat ovat katsoneet, että Soklin kaivostoiminnasta toteutettu ympäristövaikutusten arviointi on puutteellinen liikennejärjestelyiden osalta, koska malmirikasteen junakuljetukset on lupavaiheessa korvattu rekkakuljetuksilla. Lapin ELY-keskus on vaatinut Hakijaa toimittamaan riittävän kattavan aineiston Soklin kaivoksen rikasteiden maantiekuljetuksista ja niiden todennäköisistä ympäristövaikutuksista, minkä perusteella ELY-keskus tekee YVA-lain 6 :n mukaisen päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta maantiekuljetuksiin. Hakija toteaa, että maantiekuljetuksilla ei tule olemaan sellaisia YVA-lain 4 :n mukaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että kuljetustoiminnan voitaisiin katsoa kuuluvan kyseisen lain soveltamisalan piiriin. Hakija tulee kuitenkin esitetysti toimittamaan Lapin ELY-keskukselle erillisen selvityksen maantiekuljetuksista ja niiden vaikutuksista välillä Martti Sokli, eikä Hakija näin ollen ota asiaan enemmälti kantaa tässä yhteydessä. Lisäksi Yara vastasi mm., että YVA ei ole ollut olennaisilta osiltaan puutteellinen, että YVA-selostus on olennaisilta osiltaan riittävä ja ettei YVA-selostuksen tarvitse olla puutteeton. YVA-selostusta voi täydentää lupamenettelyn yhteydessä. Ympäristölupapäätöksessä 18.6.2018 Nro 59/2018/1 kuljetusratkaisut olivat tiedossa ja niitä koskevat lausunnot otettiin huomioon. Päätöksen s. 557 todettiin, että YVA-selostukset ja yhteysviranomaisen lausunnot on otettu huomioon hakemuksen käsittelyssä, lupapäätöksessä, täydennyskehotuksissa ja lupamääräyksissä. Ympäristöluvan myöntäminen itsessään jo tarkoittaa, ettei ympäristövaikutusten arviointi ollut olennaisilta osiltaan puutteellinen, sillä tämä on luvan myöntämisen edellytys. 2. HANKEKUVAUS 2.1 Kuljetusreitti Rikasteiden kuljetusreitti on esitetty alla olevassa kartassa Kuva 2-1). Kuljetusreitin Sokli-Savukoski-Pelkosenniemi-Kemijärvi pituus on yhteensä noin 180 kilometriä. Kuljetusreitti Soklista Marttiin on noin 60 km pituinen ja Martista Kemijärven terminaaliin noin 120 km pituinen. Kemijärvellä terminaali sijoittuu lähtökohtaisesti Kemijoen itärannalle, entisen sellutehtaan läheisyyteen. Toisena vaihtoehtona on liikenteellisesti tutkittu terminaalin sijoittumista Kemijärven rautatieaseman pohjoispuolella olevalle ratapihalle. Olemassa oleva reitti kulkee pääosin maanteitä 9671 Tulppiontie, Korvatunturintie), 967 Korvatunturintie, Soklintie) ja 965 Samperintie, Pelkosenniementie, Savukoskentie) sekä valtatietä 5 Sodankyläntie, Kemijärventie, Rovaniementie, Sallantie) pitkin. Kemijärvellä reitti menee entiselle sellutehtaan alueelle maantietä 9643 Pahkakummuntie) pitkin. Vaihtoehtoisena terminaalina selvitetylle alueelle ajetaan valtatieltä 5 Sodankyläntie) taajaman pohjoisosan teollisuusalueen kautta katuja pitkin Pelkosenniementie-Jänkätie-Teollisuustie-Asematie-Karakatu). Muita hankkeeseen liittyviä raskaita kuljetuksia sijoittuu myös muille tieosuuksille, sillä niitä ei hoideta rautatiekuljetuksilla. Myös hankkeeseen liittyvää henkilöliikennettä voi aiheutua muillekin tieosuuksille kuin tässä tarkemmin tarkasteltavien rikastekuljetusten kuljetusreitistölle.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 3 / 66 Kuva 2-1. Tarkasteltavana oleva kuljetusreitti Soklista Kemijärven rikasteterminaaliin.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 4 / 66 2.2 Kuljetuksissa käytettävä kalusto ja liikennemäärät Soklin kaivoksen liikenne koostuu tuotteiden eli rikasteiden kuljetuksien lisäksi raaka-ainekuljetuksista, henkilö- ja huoltoliikenteestä sekä kaivoksen sisäisestä liikenteestä. Tuotteiden eli apatiittija rautarikasteen kuljetuksiin Kemijärvelle suunniteltuun junalastausterminaaliin käytetään pääosin ajoneuvoyhdistelmiä, joissa kuorma-auton perässä on puoli- tai täysperävaunu. Yaran nykyisen suunnitelman mukaan rikastekuljetukset hoidettaisiin 76 tonnin täysperävaunuyhdistelmillä eli rekoilla. Apatiitti kuljetetaan suljetuissa kuormayksiköissä eli konteissa ja rautarikaste joko peitetyissä avonaisissa kuormayksiköissä tai suljetuissa kuormayksiköissä. Todennäköisesti kontit tulevat olemaan erikoisvalmisteisia niin, että kuorman koko voidaan maksimoida niin yhdistelmissä kuin junavaunuissakin. Soklin ja Kemijärven välisessä liikenteessä ajetaan siis täysiä kontteja Kemijärven suuntaan ja paluukuormassa tuodaan tyhjiä kontteja Sokliin. Kemijärven terminaalissa rikasteet tai kokonaiset kuormayksiköt lastataan junavaunuihin ja tuotteet kuljetetaan junilla satamiin edelleen maailmalle vietäväksi. Erikoisluvan vaativien 90 tonnin rekkojen käyttämisestä on tässä suunnitteluvaiheessa luovuttu. Tarkoitus on käyttää kuljetuksissa 76 tonnin ja maksimissaan 25,25 metrin pituisia rekkoja. Kuljetuksiin ei tällöin tarvittaisi Trafin poikkeuslupaa normaalia pidemmille tai raskaammille yhdistelmille tieliikenteessä. Taulukko 2-1. Rikastekuljetusten määrät. Fosfaatti- ja rautarikasteiden kokonaismäärä vuodessa on 1 840 000 tonnia. Lastaus- ja kuljetustoiminta on ympärivuorokautista ja sitä tapahtuu kaikkina päivinä rikastamon ollessa käynnissä eli noin 330 päivää vuodessa tässä on huomioitu huolto- ja muut seisokit). Alla olevassa taulukossa on esitetty tuote- eli rikastekuljetusten määrät oletuksella, että käytetään 76 tonnin rekkoja. Kuljetuksia on laskettu olevan noin 110 kpl vuorokaudessa, joten tuotekuljetuksista aiheutuva liikennemäärä on kaksinkertainen eli 220 ajoneuvoa per vuorokausi liikenne molempiin suuntiin yhteensä). Kokonaiskuljetusmassa vuodessa Lastin kokonaispaino /rekka Kuljetuskaluston kokonaispaino /rekka Kuormat kpl/vuosi) Kuljetuspäivät kpl/vuosi) 1 840 000 51 76 tn 36 100 330 110 Kuljetuksia vuorokaudessa kpl/vrk Soklin muu rekka- ja kuorma-autoliikenne koostuu pääasiassa lämpölaitoksessa käytettävän energiapuun/hakkeen, kaivoskaluston vaatiman dieselöljyn, rikastusprosessin reagenssien ja muiden hyödykkeiden kuljetuksista. Kuljetuksiin käytetään alihankkijoiden ja tavaran toimittajien rekkoja ja säiliöautoja. Haketta lämpölaitokselle on suunniteltu tuotavaksi mahdollisesti myös paluukuormina rikasteenkuljetuksessa olevilla ajoneuvoilla. Lisäksi kaivokselle suuntautuu muita huoltokuljetuksia, kuten jätehuolto- ja kunnossapitokuljetukset. Tämän raskaan liikenteen määrän on arvioitu olevan noin 30 rekkaa vuorokaudessa eli liikennemääränä 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rakentamisvaiheesta aiheutuu raskasta liikennettä alueelle tuotavien rakennusmateriaalien ja laitteistojen kuljetuksista. Osa kuljetuksista tulee olemaan erityisleveitä tai -korkeita kuljetuksia, joille haetaan tarvittavat erikoiskuljetusluvat. Rakentamisvaiheen raskaan liikenteen määrän on arvioitu olevan noin 30 rekkaa vuorokaudessa eli liikennemääränä 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. On huomattava, että rakentamiseen vaadittava kiviaines saadaan pääosin kaivosalueelta. Edellä esitettyjen kuljetusten lisäksi hankkeesta aiheutuu henkilöautoliikennettä sekä mahdollisesti myös linja-autoliikennettä. On oletettu, että työntekijöille voitaisiin järjestää linja-autokuljetus Soklin ja läheisten kuntakeskusten välillä. Näiden määrät on esitetty alla olevassa taulukossa. Siihen on myös lisätty edellä kuvatut tuotekuljetukset.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 5 / 66 Taulukko 2-2. Kuljetusten ja liikenteen määrät yhteensä. Henkilöauto Linja-auto Rekka raaka-aine, 60 t) Rekka tuotteet, 76 t) Ajoneuvoa päivittäin 1 suuntaan) kpl tuotantovaiheessa 50 100 rakennusvaiheessa 150 300 tuotantovaiheessa 5 10 rakennusvaiheessa 5 10 tuotantovaiheessa 30 60 rakennusvaiheessa 30 60 tuotantovaiheessa 110 220 Yhteensä tuotantovaiheessa henkilöautoja 100 raskaita ajoneuvoja 290 Yhteensä rakennusvaiheessa henkilöautoja 300 raskaita ajoneuvoja 70 ajo- Liikennemäärä neuvoa / vrk Liikennemäärät ilman kaivoskalustoa) Arvioidun liikenteen sijoittumisesta liikenneverkolle on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.2.1 Vaikutukset liikenteeseen. Tuotekuljetukset sijoittuvat yksiselitteisesti Sokli-Kemijärven terminaali väliselle tiestölle. Raaka-ainekuljetukset tulevat pääosin Rovaniemeltä Kemijärven kautta. Henkilöautoliikenne jakaantuu Soklin ja lähikuntien välille. 2.3 Tienparannustoimet Yhdystie 9671 välillä Martti-Sokli on tarkoitus perusparantaa. Tien parantaminen on edellytys Sokli -hankkeen toteuttamiselle, sillä tie on nykyisellään mitoitukseltaan vaatimaton, huonokuntoinen ja sillä on kelirikkorajoituksia. Tavoitteena on parantaa maantien geometriaa ja kantavuutta siten, että se palvelee Soklin kaivoksen rakentamisen aikaista liikennettä sekä kaivoksen toiminnassa ollessa sen huolto- ja tuotekuljetusliikennettä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikkumisolosuhteita suunnitteluvälillä tien levetessä ja saadessa kestopäällysteen. Mikäli Soklin kaivoshanke päätyy toteutettavaksi, toteuttaisi Yara tieosuuden parantamisen todennäköisesti ns. jälkirahoitusmallilla yhteistyössä valtion kanssa. Martti-Rovala -välille on laadittu tiesuunnitelma, joka on edelleen voimassa. Rovala-Sokli välille laaditaan myöhemmin tiesuunnitelma. Koko Martti-Sokli -välisen tieosuuden parantaminen pyritään pääosin toteuttamaan ns. paikallaan. Soklin alueen toimintoihin, erityisesti erämaamatkailuun Soklin kaivoshankkeesta koituvien vaikutusten lieventämiseksi on suunniteltu uutta tielinjausta putkilinjan huoltotien yhteyteen. Tällä läntisellä linjauksella kierrettäisiin Tulppion Majojen alue ja tie jäisi yksityistienä vain kaivosliikenteen käyttöön. Olemassa oleva maantie 9671, uuden läntisen linjauksen risteyksestä eteenpäin, jäisi Tulppion Majoille, Ainijärvelle, Värriön tutkimusasemalle sekä muualle kaivoksen eteläpuolelle suuntautuvalle matkailu- ja metsätalousliikenteen käyttöön. Valtiovallan toimesta on suunniteltu merkittäviä toimia tiestön parantamiseksi myös välillä Martti- Kemijärven terminaali. Martti-Kemijärven puuterminaali väliselle tieosuudelle on laadittu toimenpideselvitys Sito 2015), jossa esitettyjä toimenpiteitä ei ole voitu tässä selvityksessä esittää varsinaisina lieventävinä vaan mahdollisina lieventävinä toimenpiteinä, koska valtiolla ei ole tällä hetkellä kyseiseen tiehankkeeseen liittyvää voimassa olevaa budjetti- tai muuta rahoituspäätöstä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 6 / 66 2.3.1 Martti-Rovala välinen tiesuunnitelma Martti-Rovala välisen tieosuuden parantamiseksi on tehty vuonna 2009 tiesuunnitelma Tiehallinto, Lapin tiepiiri 2009), joka on edelleen voimassa. Tiesuunnitelmaselostuksen mukaan tieosuus rakennetaan kokonaisuudessaan uudestaan; tietä levennetään ja se saa kestopäällysteen. Tie tulee tällöin täyttämään mitoitusnopeudelle 80 km/h asetetut vaatimukset. Tieosuus parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Tieosuudella on kaksi suurempaa oikaisua, jossa tie rakennetaan uuteen maastokäytävään Kuva 2-2). Oikaisujen kohdilla nykyinen syrjään jäävä maantie muutetaan yksityistieksi. Suunnitteluosuudelle rakennetaan kolme levähdysaluetta, jotka palvelevat kesäisin mm. virkistyskalastusta. Rovalan kylän kohdalle rakennetaan linja-autopysäkkipari. Suunnittelualueelle ei rakenneta erillistä tievalaistusta. Kuva 2-2. Martti-Rovala -välisen tiesuunnitelman mukaiset uudet linjaukset. 2.3.2 Soklin kaivoksen liikenneyhteydet Toimenpideselvitys Sito Oy on laatinut Liikenneviraston, Lapin ELY-keskuksen ja Lapin liiton toimeksiannosta vuonna 2015 Soklin kaivoksen liikenneyhteydet -toimenpideselvityksen Sito 2015). Selvityksen tarkoituksena oli selvittää malmikuljetusten reittivaihtoehdot, teiden parantamistarpeet ja malmiliikenteen aiheuttamat alustavat tärkeimmät vaikutukset Soklin ja Kemijärven välillä. Lisäksi selvitystyön tavoitteena oli määrittää laadittavana olevaan Itä-Lapin maakuntakaavaan tarvittavat liikenneyhteyksien kehittämismerkinnät siten, että selvityksessä esitetyt tieyhteyksien kehittämistoimenpiteet ovat mahdolliset toteuttaa maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Selvityksen tavoitteena oli pyrkiä hyödyntämään nykyistä tieverkkoa mahdollisuuksien mukaan parantamalla niitä. Pelkosenniemen ja Kemijärven välillä on tutkittu useita tieyhteysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Pelkosenniemen ja Soklin välillä ei ole löydettävissä muita realistisia vaihtoehtoja, kuin parantaa nykyistä tieverkkoa kasvavan liikenteen tarpeita vastaaviksi. Savukosken
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 7 / 66 taajaman kohdalla vaihtoehtona nykyiselle tieverkolle on uuden ohitustien rakentaminen taajaman länsipuolelle. Pelkosenniemen ja Kemijärven terminaalin välillä tutkittiin yhteensä kuutta eri reittivaihtoehtoa. Jokaisesta vaihtoehdosta tarkasteltiin niin tieteknisiä tietoja kuin liikenne- ja ympäristövaikutuksiakin. Tämän tarkastelun perusteella selvityksessä jatkosuunnitteluun esitettiin vaihtoehto 3, eli uusi tie- ja siltayhteys Varrion kohdalla Kuva 2-3). Selvityksessä nostettiin esille myös Pelkosenniemen taajaman kohdalla vaihtoehtoinen mahdollisuus rakentaa valtatielle 5 ohitustie, joka kiertää keskusta-alueen länsipuolelta. Kuva 2-3. Soklin kaivoksen liikenneyhteydet -toimenpideselvityksessä Kemijärven terminaalin ja Pelkosenniemen välille jatkosuunnitteluun ehdotettu vaihtoehto. Boreal Biorefin Kemijärven biotuotetehtaan liikennejärjestelyt Boreal Bioref suunnittelee Kemijärvelle uutta biojalostamohanketta. Hanke sijoittuisi Kemijoen itärannalle entisen Stora Enson Kemijärven sellutehtaan pohjoispuolelle. Biojalostamo on tarkoitus käynnistää vuonna 2020. Biojalostamohankkeen yhteisvaikutukset Soklin rikasteliikenteen ja muiden kuljetusten osalta on otettu tässä selvityksessä otettu yleispiirteisesti huomioon. Seuraavat tiedot on saatu biojalostamohankkeen YVA-selostuksesta Sweco 2017). Biojalostamolle saapuvia kuljetuksia ovat puuraaka-aineen, kemikaalien ja polttoaineiden kuljetukset. Raakapuuta tuodaan tehtaalle lähinnä autokuljetuksina. Myös kemikaalit ja polttoaineet kuljetetaan laitokselle maanteitse. Laitokselta lähtee sellutuotteiden, tehtaalla valmistettujen kemikaalien sekä sivutuotteiden kuljetuksia. Tuotteet kuljetetaan tehtaalta pääsääntöisesti junalla. Liikennereitit tehdasalueelle on esitetty seuraavassa kuvassa Kuva 2-4). Rekkakuljetusten reitti tehtaalle kulkee pohjoisen suunnasta valtatietä 5 Sodankyläntie) pitkin ja idän suunnasta valtatietä 5 ja kantatietä 82 Sallantie ja Rovaniementie) pitkin. Biotuotetehdashanke edellyttää tiestön parantamista mm. Kemijoen itäpuolisen maantien osalta. Parannettava ja osittain uudella linjauksella tehtävä tiejakso ulottuu Kemijärven terminaalista Varrioon. Siellä Kemijoen yli toteutetaan uusi silta ja tieyhteys liittyy valtatiehen 5 Kuva 2-3). Tässä selvityksessä uusi tieyhteys on mahdollinen parannustoimenpide, sillä biotehtaan rakentamisesta ei ole olemassa lopullisia päätöksiä tilanne 13.6.2018). Kuitupuuta tuodaan tehtaalle keskimäärin 141 kuormaa vuorokaudessa ja haketta 37 kuormaa vuorokaudessa. Noin 80 % kuljetuksista arvioidaan ajoittuvan päiväsaikaan ja noin 20 % yöaikaan. Puu- ja hakekuljetusten lisäksi tehtaalle tuodaan mm. kemikaali- ja polttoainekuljetuksia, jolloin tehtaalla käy yhteensä keskimäärin 195 rekkaa päivässä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 8 / 66 Nykyisessä liikenneverkossa tehdasalueelle tuleva puutavaraliikenne jakaantuu Pahkakummuntiellä seuraavasti: pohjoisesta 3 % etelästä 97 % Kun uusi silta Kemijoen yli tehtaan pohjoispuolelle on rakennettu, puutavaraliikenteen jakautuma on seuraava: pohjoisesta 38 % etelästä 62 %. Kemijärven biotuotetehtaan YVA-selostuksessa yhteisvaikutusten arvioinnissa mm. liikenteen osalta on nostettu esille myös Keitele Group Oy:n saha ja liimapalkkitehdas, joka on perustettu suunnitellun biotuotetehtaan läheisyyteen. Biotuotetehtaan ja Keitele Groupin liikenteelliset yhteisvaikutukset on arvioitu merkittäviksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on esitetty tarvittavaksi toimenpiteitä. Kuva 2-4. Kemijärven biotuotetehdashankkeen suunnitellut kuljetusreitit Sweco 2017). 2.4 Hankkeen toteutusaikataulu Soklin kaivoshanketta koskien on saatu ympäristölupapäätös kesäkuussa 2018. Hankevastaava tutustuu luvan ehtoihin ja harkitsee hankkeen uudelleen aktivointia. Mikäli hanke käynnistetään täysimittaisesti uudelleen, tulee ensimmäiseksi päivittää hankkeen feasibility study ympäristölupaehtojen mukaiseksi. Tämän jälkeen laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma detailed engineering) joka on edellytyksenä investointipäätöksen tekemiselle. Mikäli ympäristöluvassa ei anneta lupaa valmistelevien töiden aloittamiselle voisi investoinnit Soklissa alkaa vasta kun ympäristöluvasta mahdollisesti tehtävät valitukset on käsitelty eri oikeusasteissa ja päätös on lainvoimainen. Ympäristöluvassa esitetyn aikataulun mukaisesti rakentamistoimenpiteet voisivat alkaa vuonna 2018 ja
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 9 / 66 tuotanto voitaisiin käynnistää vuonna 2021. Tuotantoa kestäisi tämän hetkisen arvion mukaan 20 vuotta. 2.5 Osallistuminen ja tiedottaminen Hankkeen tilannetta, lähinnä sen ympäristölupahakemusta ja kumipyöräkuljetusvaihtoehtoa, on esitelty toukokuussa 2015 Savukoskella järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Soklin hankkeen tilannetta ja erityisesti hankkeen liikennejärjestelyjä on käyty esittelemässä Lapin ELY-keskukselle huhtikuussa 2018. Lisäksi YVA-tarveharkinnan alustavia tuloksia on esitelty Lapin ELY-keskukselle toukokuussa 2018. Mikäli hankkeesta tultaisiin toteuttamaan YVA-menettely, tulisi sen yhteydessä olemaan osallistumista, tiedottamista ja vuoro. Mikäli YVA-tarveharkinnassa ei ilmene tarvetta hankkeen YVA-menettelylle, arvioidaan sen ympäristövaikutukset tiesuunnittelun yhteydessä, johon liittyy myös vuoro alueen maanomistajien ja asukkaiden kanssa. 3. YVA-MENETTELYN SOVELTAMINEN TIEHANKKEESSA Uusi YVA-laki ja asetus ovat tulleet voimaan 16.5.2017. Uuden YVA-lain 252/2017, 3 ) mukaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan liitteessä 1. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutuksen luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään liitteessä 2. Pakollista YVA-menettelyä maantieliikenteeseen liittyen edellyttävät YVA-lain 252/2017) liitteen 1 kohdan 9 mukaisesti: a) moottoriteiden tai moottoriliikenneteiden rakentaminen; b) neli- tai useampikaistaisen; vähintään 10 kilometrin pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen; c) tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä. Tämän perusteella Soklin maanteitse tapahtuviin rikastekuljetuksiin ei lähtökohtaisesti tarvitsisi soveltaa YVA-menettelyä. Määritelmä on sama kuin YVA-direktiivissä 2011/92/EU 2014/52/EU ei muuttanut tätä). YVA-direktiivin liitteessä II on tyhjentävästi lueteltu EU:n vaatimat tapauskohtaisesti YVA-velvolliset hankkeet. Niihin ei kuulu lainkaan liikenne tai kuljetukset. Sen sijaan liitteeseen II sisältyy perusrakennehankkeista vaikutuksiltaan liitteen I tienrakennushankkeisiin rinnastettava teiden rakentaminen. Suomen YVA-laissa ei ole YVA-direktiivin liitettä II, vaikka YVA-direktiivin mukaan Suomen on määritettävä liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta tapauskohtainen YVA-velvollisuus. YVA-velvollisuutta tulkitaankin YVA-direktiivin liitteen II kautta yksityisen eduksi. YVA-direktiivin liitteen II 13 a) kohdan mukaan YVA-velvollisia ovat kaikki muutokset tai laajennukset liitteessä I tai tässä liitteessä mainittuihin sellaisiin hankkeisiin, joille on jo myönnetty lupa. Muutos oli tiedossa ja otettiin huomioon jo vanhan ympäristölupamenettelyn aikana sekä vanhojen YVA- ja ympäristönsuojelulakien mukaisten säännösten voimassaollessa, joten tarveharkintapäätökseen ei voi soveltaa uuden YVA-lain 3 :n säännöksiä. Muuten uutta YVA-lakia sovellettaisiin taannehtivasti. Hankkeen toteuttaja riippuu lupalain soveltamisalasta, mutta sillä tarkoitetaan yksityistä hanketta varten tarvittavan luvan hakijaa tai julkista viranomaista, joka on tehnyt aloitteen hankkeesta.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 10 / 66 Uudessa YVA-laissa hankkeesta vastaava on määritelty hieman laajemmin toiminnanharjoittajien ja valmistelun puolelle, vaikka valtioneuvosto edellytti, ettei teollisuudelle aseteta direktiiviä ankarampia vaatimuksia. 1 Hanketta ei ole määritelty YVA-laissa, joten YVA-direktiivin tulkinta hyödyntäen se tarkoittaa rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista. Määritelmä ei sisällä kuljetusliikennettä, sillä muuten kuljetusurakat, transitoliikenne jne. voisivat joutua YVA-velvollisiksi. Hankkeet on täsmennetty YVA-direktiivin liitteiden luettelossa ja toisaalta suppeammin YVA-lain liitteissä, joita ollaan nyt varovaisesti muuttamassa. Uuden YVA-lain 252/2017) 25 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän. Hankkeen YVA-menettely on toteutettu vanhan YVA-lain 468/1994) mukaisesti. Sen 13 :n mukaan viranomainen ei saanut myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Ympäristölupamenettelyssä on sovellettu vanhaa ympäristönsuojelulakia 86/2000). Hankkeelle on myönnetty ympäristölupa 18.6.2018. Lupaviranomainen on katsonut, ettei arviointia ole suoritettu olennaisilta osiltaan puutteellisesti. Tämä koskee koko YVA-lain hankekokonaisuutta, ml. liikenne, sillä lupa-asiaa ratkaistaessa muuttuneet kuljetusratkaisut olivat jo tiedossa. Luonnollisesti YVA- ja lupalakien soveltamisalat eivät ole samoja. Muiden hankkeiden, kuten teitä rakennettaessa tai parannettaessa, päätöksissä tarkastetaan vastaavasti mahdollinen arvioinnin puutteellisuus tai puuttuminen. Tiehankkeessa otetaan huomioon rakentamisenaikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset. Toisen hankkeen kuljetukset eivät erikseen voi olla erillisen harkinnanvaraisen YVA-menettelyn kohteena senkään vuoksi, että YVA-menettelyssä arvioidaan toimintakokonaisuuden ympäristövaikutukset. Hankkeen kuljetusratkaisut voivat tyypillisesti muuttua tai täsmentyä varhain suoritetun YVA-menettelyn jälkeen. Varhainen YVA on tavoitteena, joten YVA-menettelyn sen hetkisten tietojen ei koskaan tulisikaan olla lupamenettelyn tasoisia. Tietoja päivitetään lupamenettelyissä. YVA-lain 12 :n mukaan päätöksentekoa arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapausta varten on hankkeesta vastaavan toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kuvaus hankkeesta ja sen todennäköisistä merkittävistä ympäristövaikutuksista. Kuvaus voi sisältää myös hankkeen ominaisuuksiin liittyviä tietoja sekä suunniteltuja toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään tai ehkäisemään hankkeen merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaavan viranomaiselle toimitettavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. YVA-lain 13 :n mukaan toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös arviointimenettelyn soveltamisesta viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista riittävät tiedot. Jos hanke katsotaan itsenäisen YVA-menettelyn kohteeksi tai päätöksentekohetkellä tiedossa olevaan muutokseen myös uutta YVA-lakia taannehtivasti, tarvitaan ns. screening-vaiheessa tiedot vaikutusten todennäköisestä merkittävyydestä. Rajat ylittävissä YVA-menettelyistä komissio on lausunut kaikkiin YVA-menettelyihin liittyvän lähtökohdan: 2 The scale or characteristics of the impacts from the proposed project are the basis for determining their significance. Therefore, the conclusion that an adverse transboundary impact is likely to be significant would be based on judgment taking into consideration various issues. There is no unified approach and it is at national level where different criteria are applied. Kriteereissä on otettava huomioon merkittävyyden luokitus taloudellinen, sosiaalinen, asutus, elinkeinot jne.), luonne significant positive/adverse impact) ja merkitys päätösmenettelyt, muut) 1 Vanha YVA-laki 468/1994) ja uusi YVA-laki 527/2014): hankkeesta vastaavalla toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa tässä laissa tarkoitetun hankkeen valmistelusta ja toteuttamisesta. Espoon YVA-sopimus on osin vaikuttanut määritelmään. 2 Non-paper on large-scale transboundary projects and the challenges in applying the EIA procedure. Espoon sopimukseen liittyvä Specific Methodologies and Criteria to Determine the Significance of Adverse Transboundary Impact, CEP/WG.3/R.6, 20 January 1995, UN ECE ei sekään johtanut yhteisiin kriteereihin.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 11 / 66 sekä ristikkäisvaikutukset hyviä tai pahoja intresseistä riippuen). Todennäköisesti merkittävät haitalliset ympäristövaikutukset laukaisevat tapauskohtaisesti YVA-tarpeen ja velvollisuuden alistaa hanke lupamenettelyyn. Todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin luetaan suorat, epäsuorat, toissijaiset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset sekä myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Niiden on johduttava a) itse hankkeesta, b) luonnonvarojen käytöstä ja c) pilaantumista aiheuttavista päästöistä, haittojen synnystä ja jätteiden hävittämisestä. Muutoksen osalta suoritettaisiin tarveharkinta vain muutosta koskien. Tarveharkinta ei lähtökohtaisesti voi sisältää toisen toiminnanharjoittajan toteutettavaksi kuuluvaa hanketta, kuten yhdystien laajentamisessa ja perusparannuksessa ELY-keskuksen L-vastuualueelle kuuluvaa hanketta. Tämä ei estä tien laajentamisesta ja perusparannuksesta hyötyvän tahon osallistumista vaikutusten arviointiin ja kustannuksiin. Liitännäisiä töitä associated works) ovat samaan hankekokonaisuuteen kuuluvat saman toiminnanharjoittajan luvittamat laitokset tehtaat, varastot ja välivarastot, jakelupisteet tms.), jotka ovat olennainen ja erottamaton osa integral part) hanketta. Niihin eivät kuulu seurannaishankkeet, kuten maantiet, kadut, satamat ja muut hankkeesta kärsivät tai hyötyvät laitokset, joiden toteutusta ei päätetä hankkeen toteuttajan lupamenettelyissä. YVA-menettely palvelee hankkeesta vastaavan toteuttajan) luvitusta tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Pelkkä liikennevaikutus ei voi olla harkinnanvaraisen YVA-menettelyn kohteena, koska se ei ole YVA:n liitännäishanke associated works). Vastaava liitännäishankekeskustelu käytiin Nord Stream 1 -hankkeessa suhteessa Eupecin tehtaaseen jo YVA-menettelyn aikana. Komission, YM:n 22.9.2008) ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.9.2008, UUS-2008-R-15-531) kirjeisiin ja lausuntoihin perustuen tehdasta ei tarvinnut enää loppuvaiheessa sisällyttää YVA-menettelyyn. Tarveharkinta käsiteltiin erillisenä menettelynä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 29.9.2008, KAS-2007-J-46-531). Hankkeesta vastasi hankkeen toteuttaja Eupec PipeCoatings Finland Oy, jonka ei tarvinnut suorittaa arviointimenettelyä. Sama logiikka soveltuu myös Lapin ELY-keskuksen L-vastuualueeseen, jos vaikutuksia ei pidetä todennäköisesti merkittävinä. Hankekokonaisuuden käsitteen ohella arvioidaan myös välttämättömät hankeosat integral parts): onko hanke itsenäinen vai toteutuisiko se vain toisen hankkeen johdosta centre of gravity). Tien laajennushanke on merkitty kaavoihin jo ennen YVA-menettelyä, vaikka laajennustarve johtuu kaivostoiminnasta. Jos se olisi hankkeen osa, asiasta ei voisi päättää ennen YVA-menettelyä. Lisäksi otetaan huomioon hankkeesta muussa yhteydessä tehdyt selvitykset. Esimerkiksi Eupecin tehdas oli arvioitu osana sataman YVA-menettelyä ja kaavoitusta. Myös laajennustarve oli arvioitu kaavaselvityksissä. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa osoitettiin yhdystietasoinen merkittävästi parannettava tie maantie 9671) Martista Sokliin hyväksytty 25.11.2009 20), vahvistus YM 30.3.2010, voimaantulo 15.4.2010, lainvoima KHO 16.5.2012 taltio 1277). Savukosken kunnan Soklin osayleiskaavassa yhdystie 9671 Hihnavaara Martti Ruuvaoja Tulppio) on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi. Kunnan korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan kaivoksen pääkuljetusmuotoon liittyvien suunnitelmien muuttuminen ei ollut este lainvoimaiseen maakuntakaavaan perustuvan osayleiskaavan hyväksymiselle ja että kaava mahdollistaa myös maantiekuljetukset merkittävästi parannettavaa yhdystietä 9671 pitkin. Tämä on myös 5.9.2013 päivätyssä osayleiskaavaselostuksessa s. 5). KHO hylkäsi valitukset päätöksellä KHO 15.9.2016 taltio 3829 pysyttäen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 20.3.2015 nro 15/0102/1. Tien merkittävä parantamistarve kaivoksen johdosta on jo ollut selvillä ja yhdystien soveltuminen kaivoskuljetuksille on jo arvioitu maakunnan tasolla ja kunnan alueella. Yhdystien parantaminen on hanke, joka kuuluu Lapin ELY-keskuksen L-vastuualueelle ent. tiepiirille). YVA-tarpeen arvioinnin lähtökohtana ei ole tien perusparannusrakentaminen vaan lähinnä liikenne. Tien laajuuteen
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 12 / 66 kohdistuvat muutokset pääkuljetusmuodon muuttuessa eivät hankkeena voi olla YVA-tarveharkinnan kohteena, koska kyse on eri toteuttajan hankkeesta. Maantiekuljetuksien vaikutukset olisi pitänyt arvioida hankkeen välillisinä vaikutuksina paremmin, mutta maantiekuljetusten arvioinnin ja siitä annetun lausunnon myöhemmin havaitut mahdolliset puutteet eivät perusta YVA-täydennystarvetta tiehankkeesta, jonka rakentamisen ja liikenteen vaikutusten selvittäminen kuuluu toiselle toteuttajalle. Myös komission lausuntokäytännössä Natura 2000 -alueisiin kohdistuvista vaikutuksista osoittaa, että tien rakentaminen ja käytön vaikutukset arvioidaan hankekokonaisuutena. Yleisten teiden, satamien, lentokenttien tms. käyttäjistä ei ole tullut itsenäisiä arviointivelvollisia. Arvioinnin täydentämistarve jota yhteysviranomaisen lausunnon mukaan ei ollut) on pidettävä erillään hankkeen muutoksesta, josta ei nyt jälkikäteen voi olla kyse. Merkittävyys muodostuu hankkeen vaikutusten suuruuden ja kohteen herkkyyden perusteella. Keskeistä tässä yhteydessä on, voidaanko olemassa olevan aineiston perusteella kokonaisarviointina sanoa, ettei merkittäviä haitallisia vaikutuksia syntyisi. Huomioon otetaan myös ristikkäisvaikutukset, vaikutusten kesto jne. Jos näin voidaan todeta, YVA:a ei myöskään vaikutusten todennäköisen haitallisen merkittävyyden perusteella tarvittaisi. Myös tarveharkinnassa vaikutusten todennäköinen merkittävyys arvioidaan merkittävyyden arviointikehikon avulla Kuva 3-1). Siinä vaikutuskohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruus yhdessä muodostavat arviointikehikon, jonka avulla vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan. Jos tunnistettu haitallinen vaikutus on suuri ja kohdistuu vaikutuksen kannalta herkkään ympäristöön, niin syntyy haitallisia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutuksen suuruus Suuri Keskisuuri Pieni Pieni myönteinen Keskisuuri myönteinen Suuri myönteinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Kuva 3-1. Vaikutusten merkittävyys kohteen herkkyyden ja vaikutusten suuruuden perusteella. Kuitenkin YVA-tarveharkinta suoritetaan yleisten ohjeiden perusteella. Komissio on laatinut YVAtarveharkintaa varten screening-ohjeen. 3 Yhdenmukainen soveltaminen koko EU:n alueella edellyttää samanlaisten kriteerien käyttämistä. Jos edellä esitetyt juridiset lähtökohdat YVA-tarveharkinnalle ovat, aineistoa voidaan hyödyntää sen harkitsemiseksi, voiko hankkeella tai sen muutoksella olla kokonaisuutena arvioiden todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. YVA-tarveharkinnassa otetaan lisäksi huomioon, mitä hankkeesta on selvitetty muissa yhteyksissä. Yhdystien perusparantamistarve on ollut olemassa ja muuttunut nyt kiireellisemmäksi. Myös kaivoksen liikenne yhdystiellä on otettu huomioon maakunta- ja yleiskaavoituksissa, kuten edellä on kerrottu. YVA-direktiivin liitteen III kriteereille hankkeen ominaisuudet, sijainti sekä mahdollisten vaikutusten laatu ja ominaisuudet) komissio on laatinut tarkistuslistan: 3 Guidance on EIA Screening. June 2011.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 13 / 66 Taulukko 3-1. Komission screening -tarkistuslista. Screening -tarkistuslista 1. Aiheutuuko ympäristöolosuhteissa laaja muutos? 2. Ovatko uudet ominaispiirteet väärässä mittakaavassa olemassa olevan ympäristön kanssa? 3. Ovatko vaikutukset alueella epätavallisia tai epätavallisen monitahoisia? 4. Ulottuvatko vaikutukset laajalle alueelle? 5. Onko mitään potentiaalia rajat ylittäville transfrontier) vaikutuksille? 6. Ulottuvatko vaikutukset moniin ihmisiin? 7. Ulottuvatko vaikutukset muihin reseptoreihin fauna ja flora, liiketoiminnat, laitokset / palvelut)? 8. Ulottuvatko vaikutukset arvokkaisiin tai harvinaisiin ominaispiirteisiin tai resursseihin? 9. Onko riski, että ympäristönormeja rikotaan? 10. Onko riski vaikutuksista suojeltuihin sijaintipaikkoihin, suojelualueisiin tai ominaispiirteisiin? 11. Onko vaikutusten esiintymiselle korkea todennäköisyys? 12. Ilmenevätkö vaikutukset pitkän ajan? 13. Onko vaikutus pysyvä vai tilapäinen? 14. Onko vaikutus ennemminkin pysyvä kuin ajoittainen intermittent)? 15. Jos se on toistuva, onko se ennemminkin säännöllisesti toistuva kuin harvinainen? 16. Onko vaikutus peruuttamaton irreversible)? 17. Onko vaikea välttää, vähentää, korjata tai kompensoida? 4. NYKYTILANNE 4.1 Tiet ja liikenne Suurin liikennemäärä hankkeen kuljetusreitillä, noin 7800 ajoneuvoa vuorokaudessa KVL 2017, Liikennevirasto 2018), on valtatiellä 5 Kemijärven keskustan kohdalla. Pienin liikennemäärä on maantiellä 9671 Tulppiontie) Soklin puoleisessa päässä, missä liikennemäärä on noin 100 ajon./vrk. Kokonaisliikennemäärät ja raskaan liikenteen määrät on esitetty seuraavissa kuvissa Kuva 4-1 ja Kuva 4-2). Lukumäärällisesti eniten raskasta liikennettä on valtatiellä 5 Kemijärven keskustan kohdalla, noin 260 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siellä raskaan liikenteen suhteellinen osuus kokonaisliikenteestä on alle 10 %. Muualla tuotteiden kuljetusreitillä raskaan liikenteen osuus vaihtelee noin 9-12 %:n välillä. Joukkoliikenteen tarjontaa koko tarkastelujaksolla ei ole. Varsinainen joukkoliikennereitti on Martin ja Kemijärven välillä kerran päivässä suuntaansa sunnuntaita lukuun ottamatta. Lisäksi saattaa olla koulu- tai muita kunnan järjestämiä palvelukuljetuksia. Eniten joukkoliikennetarjontaa on valtatiellä 5. Valtatie 5 on Kemijärven keskustan läheisyydessä osittain kaksiajoratainen kaksi kaistaa molempiin suuntiin) ja osittain tavanomainen yksiajoratainen valtatie. Tien poikkileikkaukset vaihtelevat, ja ovat ajoratojen määrä*tienleveys/ajoradan leveys) 2*9,5/7,5, 12,5/7,5 ja 8/7 metriä. Kemijärven keskustasta pohjoiseen päin valtatien leveys vaihtelee välillä 8/7-7/6 m, Pelkosenniemen taajaman kohdalla leveys on 10,5/7. Maantien 965 ja 967 leveydet ovat 7,5/6,5 tai 7/6 m. Savukosken taajaman kohdalla teillä on paikoin reunatuet ja korotetut jalankulku- ja pyörätiet. Maantie 9671 on kestopäällystetty Marttiin asti ja leveys on noin 7/6, sorapäällystetyllä jaksolla tien leveys on noin 6-7 m. Martin ja Soklin välillä on muutamia kestopäällystettyjä osuuksia lähinnä siltojen yhteydessä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 14 / 66 Teiden nopeusrajoitukset vaihtelevat valtatien 100 km/h-rajoituksesta taajamien 40 km/h-rajoituksiin. Kuljetusreitin suunnassa on jalankulku- ja pyöräilyväylä Kemijärven keskustassa ja siitä noin 4,5 kilometriä pohjoiseen. Lisäksi väyliä on kuljetusreitin varrella Pelkosenniemen noin 2,7 km) ja Savukosken noin 1,5 km) taajamissa. Kuljetusreittiä risteäviä suojateitä on taajamissa ja Kemijärven pohjoispuolella. Ali- tai ylikuluja on vain Kemijärven keskustassa. Tievalaistus on taajamien lisäksi valtatiellä 5 Tapionniemen, Vuostimon ja Kiemunkivaaran kylien kohdilla. Raskaan liikenteen osalta tien pituuskaltevuus on merkittävä asia niin liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden kuin polttoaineen kulutuksenkin kannalta. Valtatiellä 5 Vuostimon kylässä löytyy kohta, jossa tien pituuskaltevuus on yli 5%. Martin eteläpuolella on Keminmaa-niminen mäki, jossa tien pituuskaltevuus on yli 5%. Lähellä Tulppiota on Polkulehto, jossa tien pituuskaltevuus on jyrkimmillään yli 5% ja Pultoselän vaara, jossa pituuskaltevuus on yli 7% ja korkeusero yli 40 metriä. Tien jyrkkä mutka voi etenkin kapealla tiellä aiheuttaa haastetta raskaan liikenteen osalta. Kapea tie ei anna anteeksi ohjausvirhettä tieltä suistumisen vaara) ja tie voi käydä kapeaksi myös kohtaamisen kannalta. Valtatiellä tätä ongelmaa ei ole ja Martti-Sokli -välin tien parantamisen yhteydessä tien mutkia oikaistaan tarvittaessa. Pelkosenniemen ja Martin välillä löytyy muutamia tiukkoja mutkia, joissa kaarresäde on suuruusluokkaa 420 460 metriä. Valtatiellä 5 päällysteenä on joko asfalttibetoni AB tai pehmeä asfalttibetoni PAB-B). Muulla kestopäällystetyllä tiejaksolla on käytössä pehmeä asfalttibetoni PAB-V). Kuljetusreitillä on 40 siltaa, joista suurin osa on vesistösiltoja. Kemijärven keskustassa on muutamia jalankulun ja pyöräilyn alikulkusiltoja 6 kpl). Lisäksi Kemijärvellä on kaksi rautatien ylikulkua, joissa molemmissa on kaksi erillistä siltaa. Pahkakummuntiellä tie puuterminaaliin) on yksi radan alikulkusilta. Poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on määrällisesti sattunut eniten Kemijärvellä, mikä on liikennemäärien perusteella oletettavaakin. Viiden vuoden tarkastelujaksolla onnettomuudet ovat olleet pääosin yksittäis- tai eläinonnettomuuksia porokolarit erikseen). Valtatiejaksolla taajamasta pohjoiseen on sattunut muutama loukkaantumiseen johtanut onnettomuus, joista kaksi on ollut jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksia. Lukumäärällisesti suurimmat onnettomuuskasaumat ovat valtatiellä Pelkosenniementien ja Luusuantien liittymissä. Pelkosenniemellä on sattunut vain muutamia onnettomuuksia, joista suurin osa on ollut eläinonnettomuuksia porokolarien lisäksi). Samoin Savukoskella on sattunut vähän onnettomuuksia, jotka ovat tarkastelujaksolla olleet pääosin yksittäisonnettomuuksia tieltäsuistumisia). Itä-Lapin seutukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa Lapin ELY-keskus 2017) on esitetty tunnuslukuja, joiden perusteella Itä-Lapin alueella onnettomuustilanne on parempi kuin Lapissa keskimäärin Taulukko 4-1). Tilanne kuitenkin vaihtelee eri vuosina. On huomattava, että oheiset luvut kattavat koko Itä-Lapin alueen, ei pelkästään tässä selvityksessä tarkasteltavia tiejaksoja.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 15 / 66 Taulukko 4-1. Onnettomuusmäärät Lapin alueella vuonna 2016 Lapin ELY-keskus 2017). Kolmessa kuljetusreitille sijoittuvassa paliskunnassa Oraniemi, Pyhä-Kallio ja Kemin Sompio) jäi auton alle neljän tarkasteluvuoden 2013-2016) aikana noin 1000 poroa, eli vuosittain keskimäärin 250 poroa Paliskuntain yhdistys 2018). Kun verrataan tarkasteluvuosien paikannettujen porokolarien määrää kaikkiin tapahtuneisiin onnettomuuksiin, niin voidaan todeta, että auton alle jääneistä poroista on paikannettu näiden kolmen paliskunnan alueella noin 60 % kaikkien porokolarien määrä löytyy: varoporoa.fi-sivulta). Näin ollen tarkastelluista auton alle jääneistä poroista on paikannettu noin 600 eli noin 150 poroa per vuosi. Yhdistelmäajoneuvojen osuus näistä on vajaa 20% Porokolarit ja niiden vähentäminen, Toimenpideselvitys, Lapin ELY-keskus, 2011). Paikannetuista kolareista noin 100 on sattunut tarkasteltavan kuljetusreitin varrella neljän vuoden aikana. Jos arvioidaan, että reitin varrella sattuneista kolareista on paikannettu sama osuus, kuin muuallakin paliskuntien alueella, voidaan arvioida kuljetusreitillä jäävän auton keskimäärin noin 40 poroa vuodessa. Onnettomuuksista noin kaksi kolmasosaa, eli vajaa 30 kpl, on sattunut valtatiellä 5 Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä. Selkeitä onnettomuusherkkiä jaksoja on Kemijärven taajaman pohjoispuolella ja Kaakkurivaaran tietämillä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 16 / 66 Kuva 4-1. Kokonaisliikennemäärät KVL2017) kuljetusreitin teillä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 17 / 66 Kuva 4-2. Raskaan liikenteen määrät KVLras2017) kuljetusreitin tiellä.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 18 / 66 4.2 Kaavoitustilanne 4.2.1 Maakuntakaavat Seuraavassa on esitetty kuljetusreitillä Sokli-Kemijärven terminaali voimassa olevat maakuntakaavat. Itä-Lapin maakuntakaava Tarkasteltavana olevalla kuljetusreitillä Soklista Kemijärven terminaaliin on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman 25.11.2004 Kuva 4-3 ja Kuva 4-4). Soklin vaihemaakuntakaava kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetun kaivosalueen aluevarauksen EK 1901, luonnonsuojelualueen aluevaraukset SL 4265 ja SL 4267, osia maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta M 4518, sähkölinjan yhteystarpeen välillä Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli sekä yhdystiemerkinnän välillä Martti-Sokli. Muilta osin Itä-Lapin maakuntakaava on voimassa oleva. Koko Itä-Lapin maakuntakaavaa koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkasteltavan kuljetusreitin eli Sokli-Kemijärven terminaali välisen tieosuuden kannalta keskeisimmät Itä-Lapin kaavamerkinnät ja niitä koskevat kaavamääräykset.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 19 / 66
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 20 / 66 Kuva 4-3. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta kuljetusreitin pohjoisosasta väliltä Sokli-Savukoski Lapin liitto).
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 21 / 66 Kuva 4-4. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta kuljetusreitin eteläosasta väliltä Savukoski-Kemijärvi Lapin liitto). Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on laadittu Soklin kaivoshankkeen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä käsittelevänä vaihemaakuntakaavana, joka kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavan siltä
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 22 / 66 osin kuin siihen on osoitettu muutoksia vaihemaakuntakaavassa. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava yhdessä Soklin alueelle laadittujen yleis- ja asemakaavojen kanssa luo alueidenkäytölliset edellytykset Soklin kaivoksen avaamiselle. Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue ulottuu myös Sallan ja Pelkosenniemen alueille. Ympäristöministeriö vahvisti 30.3.2010 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö määräsi vahvistamispäätöksessä maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulevan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Lapin liitto kuulutti maakuntakaavan tulemaan voimaan 15.4.2010. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 16.5.2012 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavasta tehdyt valitukset KHO 16.5.2012), ja siten kaava on saanut lainvoiman. Soklin vaihemaakuntakaava kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetun kaivosalueen aluevarauksen EK 1901, luonnonsuojelualueen aluevaraukset SL 4265 ja SL 4267, osia maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta M 4518, sähkölinjan yhteystarpeen välillä Pelkosenniemi- Savukoski-Sokli sekä yhdystiemerkinnän välillä Martti-Sokli. Otteet Soklin vaihemaakuntakaavasta on esitetty seuraavissa kuvissa Kuva 4-5 ja Kuva 4-6). Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Soklin kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät kaivosalueen aluevaraukset EK 1915) sekä yhteydet, kuten nyt tarkasteltavana oleva merkittävästi parannettava tie maantie 9671) Martista Sokliin. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkemmin vaihemaakuntakaavamerkinnät ja niitä koskevat kaavamääräykset. Lisäksi vaihemaakuntakaavaa koskevat seuraavat yleismääräykset: Kaivosalueen toimintaan liittyvä väliaikainen asuminen tulee suunnitella sijoitettavaksi kaivosalueen läheisyyteen. Maakuntakaavan toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonto- ml. Natura 2000 -alueet), virkistys- ja kulttuuriympäristöarvot ml. muinaisjäännökset).
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 23 / 66 Kuva 4-5. Ote Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavasta pohjoisosa).
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 24 / 66 Kuva 4-6. Ote Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavasta eteläosa). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Se tulee vahvistuessaan kumoamaan voimassa olevan Itä-Lapin maakuntakaavan. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava sen sijaan jää edelleen voimaan. Lapin liiton hallitus on 28.11.2016 hyväksynyt Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavan ja on esittänyt valtioneuvostolle luonnonsuojelulain 66 :n mukaista Naturasta poikkeamista. Kaavaa ei ole vielä hyväksytty maakuntavaltuustossa. Soklin kaivoshankkeen liikenneyhteyksien kehittämistarpeet on osoitettu maakuntahallituksen hyväksymässä maakuntakaavassa merkittävästi parannettavina teinä sekä ohjeellisina/vaihtoehtoisina maanteinä. Pelkosenniemen ja Kemijärven terminaalin välillä tutkituista kuudesta tievaihtoehdosta maakuntakaavassa on päädytty osoittamaan vaihtoehto 3, joka kulkee maantietä 9643
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 25 / 66 Varrion kohdalta Kemijoen yli länsipuolelle valtatielle 5 ja siitä Pelkosenniemelle. Lisäksi on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus Kemijärven Patokankaalta Savukoskentieltä Kemijoen yli asti. Maakuntakaavassa on osoitettu ohjeelliset/vaihtoehtoiset linjaukset myös Savukosken ja Pelkosenniemen taajamien länsipuoleisille ohituksille. Ote vireillä olevasta maakuntakaavasta on seuraavassa kuvassa. Kuva 4-7. Ote vireillä olevasta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 26 / 66 4.2.2 Yleiskaavat Soklin osayleiskaava Soklin suunnitellulla kaivosalueella on voimassa Soklin osayleiskaava, jonka Savukosken kunnanvaltuusto on hyväksynyt 9.10.2013. Soklin osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman Hallintooikeuden päätöksellä 15.9.2016. Ote Soklin osayleiskaavasta parannettavan tielinjauksen kuljetusreitin) osalta on esitetty alla olevassa kuvassa Kuva 4-8). Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkasteltavan kuljetusreitin kannalta keskeisimmät kaavamerkinnät ja niitä koskevat kaavamääräykset. Kaavaa koskevat seuraavat yleismääräykset: Kuva 4-8. Ote Soklin osayleiskaavasta. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset:
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 27 / 66
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 28 / 66 Muut yleiskaavat kuljetusreitillä Savukosken kunnan vuoden 2011 kaavoituskatsauksen mukaan Savukosken koko kuntaa koskeva yleiskaava on hyväksytty 1982, mutta kaava ei kuitenkaan ole oikeusvaikutteinen. Pelkosenniemen vuoden 2017 kaavoituskatsauksen mukaan Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoisosassa Suvannossa on yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Muita kuljetusreittiä koskevia yleiskaavoja ei Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueilla ole tiedossa. Kemijärven puuterminaalin alueella on voimassa Patokankaan teollisuusalueen yleiskaava hyväksytty 25.9.2017). Kaavassa on osoitettu raskaan liikenteen lisääntymisen vuoksi ohjeellinen tielinjaus, joka kiertää Patovaaran ja yhtyy Pahkakummuntiehen Kostamon itäpuolella. Kemijärven pohjoisosassa suunnitellulla kuljetusreitillä valtatien 5 kohdalla on voimassa Vuostimon rantaosayleiskaava hyväksytty 18.9.2014). Muista ennen vuotta 2011 hyväksytyistä kuljetusreittiä koskevista yleiskaavoista ei ole tarkempaa tietoa Kemijärven kunta). 4.2.3 Asemakaavat Soklin asemakaava Soklin kaivosalueelle on laadittu asemakaava, joka on hyväksytty Savukosken kunnanvaltuustossa 15.5.2017. Kyseisestä kaavasta on kuitenkin valitettu hallinto-oikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Asemakaava koostuu kolmesta erillisestä alueesta Kuva 4-9). Asemakaava-alue sisältää lähtökohtaisesti kaikki alueet, jonne voi tulla sellaisia rakennuksia tai rakennelmia, jotka vaativat rakennusluvan. Pohjoisin osa-alue on merkitty kaavaan EK-2-merkinnällä, jolla on osoitettu murskaamon ja avolouhoksen sijoituspaikka. Keskimmäinen osa-alue on merkitty kaavakartalle EK-1-merkinnällä, joka on varaus kaivostoimintaan liittyville rikastamorakennuksille ja kaivostoiminnan tukitoiminnoille. Kolmas ja pienin osa-alue on merkitty kaavaan EK-3-merkinnällä, jolla on osoitettu sijoituspaikka kaivostoimintaan liittyville pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennuksille.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 29 / 66 Kuva 4-9. Soklin asemakaava-alueen rajaukset. Kaavoitettava alue muodostuu kolmesta erillisestä alueesta. Muut asemakaavat kuljetusreitillä Savukosken kunnan osalta kuljetusreitin varrelle Ruuvaojan eteläpuolelle sijoittuu Kairijokisuun- Leukkuhamara -alueiden rantakaava. Savukosken ja Pelkosenniemen keskustaan sijoittuu myös asemakaava-alue. Kemijärven keskustaajamaan sijoittuu asemakaavoitettuja alueita, mm. Kemijärven terminaalin alueella oleva Patokankaan asemakaava-alue. 4.3 Maankäyttö, asutus, virkistyskäyttö ja elinkeinoelämä Suunniteltu rikasteiden kuljetusreitti sijoittuu Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueelle. Kuljetusreitti on maankäytöltään pääosin metsätalousvaltaista. Maataloutta peltoalueineen sijoittuu paikoitellen reitin varteen. Asutus, erityisesti vakinainen asutus, on keskittynyt reitin varrella kuntakeskuksiin ja kyliin. Reitin varrelle sijoittuu tasaisesti myös loma-asutusta, erityisesti Kemijoen varrelle sekä Rovala-Sokli välille. Kuljetusreitti kulkee suurelta osin Kemijoen varrella tai joen lähialueella. YKR-aineiston mukaan asutus Itä-Lapin alueella on keskittynyt isoimpien teiden varsille, kuten tässä tarkasteltavana olevalle kuljetusreitille Kuva 4-10). Kuljetusreitin varsi on pääosin maaseutuasutusta, jossa siellä täällä on taajamia, kyliä ja pienkyliä. Asutuksen sijoittuminen kuljetusreitin varrelle kilometrin säteellä tiestä on esitetty liitekohdan 1 kartoilla. Asutustiedot perustuvat Maastotietokannan tietoihin. Itä-Lapissa matkailupalveluilla on vahva asema muiden keskustoimintojen ohella. Savukoski suurine erämaa-alueineen on suosittu luontomatkailukohde. Alueella on erittäin hyvät olosuhteet esimerkiksi patikointiin. Itä-Lappi tarjoaa erittäin hyvät olosuhteet myös metsästykseen, kalastukseen ja melontaan. Alueella on lukuisia suurimmaksi osaksi erämaassa virtaavia jokia. Alueella on talvisin myös hyvä moottorikelkkailuverkosto. Pelkosenniemelle sijoittuvat Pyhätunturin ja Kemijärvelle Suomutunturin matkailukeskukset. Alueella on paljon myös muuta pienempää
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 30 / 66 matkailuyritystoimintaa, kuten Lomakylä Tulppion Majat Soklin suunnitellun kaivoksen läheisyydessä. Tulppion kautta kulkee UK-puiston ja Tuntsan erämaan välinen vaellusreittiyhteys ja Tulppion ja UK-puiston välinen melontareitti. Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien pääasiallisia elinkeinoja ovat maa- ja metsätalous, porotalous, matkailupalvelut sekä muut julkiset ja yksityiset palvelut. Kemijärven kaupunki on em. kuntiin verrattuna selvästi suurempi palvelukeskus, jossa on myös teollisuutta enemmän. Kemijärvelle suunnitellaan parhaillaan Boreal Biorefin biotuotetehdasta. Porotalous on alueella perinteinen elinkeino. Alueen porotaloudesta on kerrottu tarkemmin luvussa 4.4.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 31 / 66 Kuva 4-10. YKR-aineiston mukainen taajaman ja maaseudun välinen jako kylineen/pienkylineen.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 32 / 66 4.4 Porotalous Kuljetusreitti sijoittuu Kemin-Sompion, Oraniemen ja Pyhä-Kallion paliskuntien alueille Kuva 4-11). Kemijoki, jonka varrella kuljetusreittikin pitkälti kulkee, toimii osaltaan paliskuntien rajana. Kemin-Sompion paliskunta on sekä pinta-alaltaan että poromäärältään Suomen suurin paliskunta. Paliskunta sijaitsee Savukosken kunnan alueella ja osittain Sodankylän kunnan alueella. Oraniemen paliskunta sijoittuu Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueelle. Paliskunnassa olevat Natura-alueet ovat erittäin tärkeitä porojen laidunalueita. Pyhä-Kallion paliskunta sijoittuu Rovaniemen-, Kemijärven-, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueille. Vuonna 2015 Kemin-Sompion paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä oli 8 001 12 000 poroa ja Oraniemen ja Pyhä-Kallion paliskuntien 5 001 8 000 poroa Paliskuntain yhdistys 2018). Kemin-Sompion ja Oraniemen paliskunnat kuuluvat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Poronhoitolain 848/1990) mukaisesti tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista Paliskuntain yhdistys 2018).
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 33 / 66 Kuva 4-11. Paliskunnat kuljetusreitillä. 4.5 Natura-alueet ja muut suojelualueet Kuljetusreitin varrelle sijoittuvat Natura- ja muut suojelualueet on esitetty liitekohdan 1 kartoilla.
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 34 / 66 Kuljetusreitin varrelle sijoittuu kolme eri Natura-aluetta kahden kilometrin etäisyydelle reitistä Taulukko 4-1). Soklissa luontodirektiivin mukaisena kohteena SAC) suojeltu Yli-Nuortti sijoittuu lähimmillään 670 metrin etäisyydelle kuljetusreitistä. Kohteen suojeluperusteena on luontotyypeistä tunturikankaat, kosteat suurruohoniityt, tulvaniityt, lähteet ja lähdesuot, luonnonmetsät, lehdot, puustoiset suot ja tulvametsät sekä luontodirektiivin II -liitteen lajeista laaksoarho. Naturaalueelta laskeva Ylä-Nuortin joki alittaa kuljetusreitin Tulppion ja Soklin välillä, eli Natura-alue sijaitsee reitin ylävirran puolella. Natura-alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi Valtioneuvoston asetuksella Yli-Nuorttin luonnonsuojelualue, ESA302824). Pelkosenniemellä Kemihaaran soiden Natura-alueeseen kuuluva Jänkäläisenaapa sijoittuu lähimmillään 760 metrin etäisyydelle kuljetusreitin eteläpuolelle. Kemihaaran suot on liitetty Natura 2000 -verkostoon lintu- ja luontodirektiivin mukaisena kohteena. Jänkälaisenaavan lähimmän kohdan ja kuljetusreitin välinen alue on peruskarttatarkastelun perusteella voimakkaasti ojitettua, puustoa kasvavaa turvekangasta tai suomuuttumaa. Tämän lähimmän kohdan länsipuolella on myös alue, jossa kuljetusreitin ja Natura-alueen väli on lähes puutonta avosuota, mutta kyseisellä kohdalla välimatka on noin 1,3 km. Kemihaaran soiden suojeluperusteena on useita erilaisia suoja rantaluontotyyppejä, puustoisia luontotyyppejä, vesiluontotyyppejä ja kallioita. Luontodirektiivin II-liitteen lajeista suojeluperusteena on mainittu saukko, kiiltosirppisammal, lettorikko ja laaksoarho. Lintulajeista suojeluperusteena on mainittu 43 eri lajia, joista suurin osa on erilaisia suolajeja, vesilintuja tai metsälajeja. Jänkäläisenaavan pesimälajistoon kuuluu suojeluperusteina mainituista lajeista mm. laulujoutsen, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, liro ja kaakkuri Itä-Lapin lintupaikkaopas). Jänkäläisenaapa sisältyy yksityiseen Kemihaaran soiden luonnonsuojelualueeseen YSA230877). Luiron suot on liitetty Natura 2000 -verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena kohteena SAC/SPA). Se rajautuu Pelkosenniemen keskustan koillispuolella Pelkosenniemi-Savukoski - maantiehen noin 3,5 kilometrin matkalla. Tien lähialue on Natura-alueeseen kuuluvalla Sudenvaaranaavalla pääasiassa melko kuivaa puustoista suota. Sen sijaan Sokanaavan kohdalla tie rajautuu hyvin vetiseen ja puuttomaan aapasuohon, jossa tien ja avosuon välissä kasvaa vain yksittäisiä koivuja ja pajuja tien pientareella. Luiron soiden suojeluperusteena on hyvin samankaltaisia luontotyyppejä ja lajeja kuin Kemihaaran soillakin. Sokanaavan alueella tavataan Luiron soiden suojeluperusteena mainituista linnuista mm. sinisuohaukka, metsäkanalintuja, eri pöllölajeja, laulujoutsen, uivelo ja jänkäsirriäinen. Sokanaavalla tavataan myös muuttohaukkaa ja maakotkaa Itä- Lapin lintupaikkaopas). Luiron suot on perustettu Valtioneuvoston asetuksella luonnonsuojelualueeksi ESA302807). Taulukko 4-2. Natura-alueet kuljetusreitin lähialueella alle 2 km:n etäisyydellä). Natura-alue Tunnus, tyyppi Kunta Etäisyys kuljetusreitistä m) Yli-Nuortti FI1301513, SAC Savukoski 670 Kemihaaran suot FI1300907, SPA/SAC Pelkosenniemi 760 Luiron suot FI1300904, SPA/SAC Pelkosenniemi 0
Ympäristöselvitys, YVA-tarveharkinta 35 / 66 Kuva 4-12. Luiron suot Natura-alueen sijoittuminen kuljetusreitin läheisyyteen. Savukosken keskustasta noin 10 km pohjoiseen kuljetusreitin itäpuolelle noin 200 metrin etäisyydelle sijoittuu Valtioneuvoston asetuksella perustettu Arajoen luonnonsuojelualue ESA302838). Kohde kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan Arajoen tulvalehto LHO120417). 4.6 Muut arvokkaat luontokohteet Martin kylän kohdalla maantien molemmin puolin sijoittuu Martin dyynit -niminen kohde, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi tuuli- ja rantakerrostumaksi. Kemijärvellä tien länsipuolelle noin 300 metrin etäisyydelle sijoittuu Vuostimon dyynit, joka on niin ikään luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi muodostumaksi. Kemijärven keskustan luoteispuolella tien länsipuolelle noin 300 metrin etäisyydelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi moreenimuodostumaksi luokiteltu Portinharju. Kuljetusreitin varrelle sijoittuvia kansainvälisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita ovat Kemihaaran suot kansainvälisesti arvokas) ja Kemijärven pohjoisosa valtakunnallisesti arvokas). 4.7 Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteiden lajit Kuljetusreitin Rovala-Sokli väliseltä alueelta 2 kilometrin säteellä tien molemmin puolin pyydettiin tieto uhanalaisista lajeista Lapin ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta. Tämä tehtiin siitä syystä, että kyseisellä tieosuudelle ei ole vielä laadittu tiesuunnitelmaa ja esimerkiksi mahdollisista tien oikaisuista ei ole tietoa. Tarkastelulla pyrittiin alustavasti tarkastelemaan rajoituksia ja mahdollisuuksia tien parantamisesta paikalleen tai mahdollisista oikaisuista. Kuljetusreitin Rovala-Sokli - osuudella Ylä-Nuortin joen varrelta on tehty useita havaintoja huomionarvoisista lajeista. Joen varressa kasvaa runsaasti laaksoarhoa Moehringia lateriflora), joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi