LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ryynikän asemakaavan muutos, Piiponpelto LUONNOS 25.9.2014 Kunta: LEMPÄÄLÄ Kylä: LEMPOINEN Kaava-alue RYYNIKKÄ Asemakaavan muutos koskee: Osaa korttelista 106 sekä siihen liittyvää katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kortteli 112 sekä siihen liittyvää katualuetta Vireilletulosta ilmoitettu: vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelijat: kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh. 050 3833 844 sähköposti ilari.rasimus@lempaala.fi kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa rautatien, Lemponkadun ja Puistokadun välisellä alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus ortokuvassa 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on luoda edellytykset pääosin rakentamattoman, keskeisellä paikalla sijaitsevan alueen korkealuokkaiselle rakentamiselle Lempäälän keskustan pitkäjänteisessä kehittämistyössä viitoitettujen näkemysten suuntaisesti. Lempäälän keskustan alueella on tarvetta asuntotuotannolle, erityisesti on asetettu tavoitteeksi senioritalon sijoittaminen keskustaan. Kaavan tarkoituksena onkin mahdollistaa monipuolinen asuntotarjonta, mukaan lukien senioritalo. Lempäälän kunta on tehnyt aiesopimuksen YH-kodit Oy:n kanssa Piiponpellon alueelle toteutettavasta asuinkorttelikokonaisuudesta, johon rakennettaisiin pääasiallisesti asuntorahaston hyväksymiä hankkeita, mutta myös vapaarahoitteista asuntotuotantoa. (Sopimus D:nro 205-10.00.00.03-13) 2
1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.3 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.2 Aluevaraukset... 12 5.2.1 Korttelialueet... 12 5.2.2 Muut alueet... 12 5.3 Kaavan vaikutukset... 12 5.3.1 Vaikutukset taajamakuvaan... 12 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 12 5.3.3 Vaikutukset asumiseen... 12 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 12 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 12 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.3.7.Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 13 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 13 3
5.3.9 Sosiaaliset vaikutukset... 13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 13 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 13 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnemateriaali Selostukseen kuuluu asemakaavaluonnoskartta merkintöjen selityksineen ja määräyksineen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN SELVITYKSIÄ Lempäälän keskustan kehittäminen kaupunkikuvallinen ehdotus Kuvia ja mielikuvia Lempäälän keskusta 2020, tarinallinen johdatus Lempäälän keskustan historiallinen selvitys 18.3.2003 Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Eija Teivas, 2006 Lempäälän keskustan kulttuurihistoriallinen selvitys 2009, KSOY, Eija Teivas Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempo-projektin luonnos 1.6.1998 Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja ratahallintokeskus, Sito Oy Tampere 2008 Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009 Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki Lempäälän keskusta-alueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen Keskustan osayleiskaavan vaikutukset Ahtialanjärven NATURA-suojeluarvoille, NATURA arvioinnin tarveselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskustan henkilöliikenneasema, esiselvitys 2010, SITO oy Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan osayleiskaavan sosiaaliset vaikutukset, 2011 Lempäälän tekninen toimi Muistio maantien 190 liittymätarkastelu Valkeakoskentien (mt 3041) eritasoliittymän eteläpuolella, Ramboll infra ja liikenne 2011 4
LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN VISIOTYÖ JA YLEISSUUNNITTELUVAIHEEN SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, AIHIOarkkitehdit) MUUT SELVITYKSET Hiidentie selvitysprojekti, 2002, Yrityskeskus Lempotek OY Lyyli-projektin Lempäälän asemanseudun ideasuunnitelma, Pirkanmaan liitto 2000, Marita Palokoski Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liiton julkaisu B 97, 2006 Pirkanmaan NATURA 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, Pirkanmaan ympäristökeskus 2005, Marja-Liisa Pitkänen Tampereen kaupunkiseudun yhteistyöraportit 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 3.4.2014, että Piiponpellon alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 16.4.2014. 2.2 Asemakaava Asemakaavaluonnoksessa suunnittelualue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 22), joka on varattu osittain senioriasumista varten. Rakennukseen saa rakentaa myös senioriasumista palvelevia palvelu- ja liiketiloja. Kerroskorkeus on kuusi ja rakennusoikeus 10 000 m². Asuinkorttelin itäpuolella on pihakatu, jolla voi olla myös pysäköintipaikkoja. Lemponkadun ja Puistokadun rajausta tarkistetaan siten, että olemassa oleva kevyen liikenteen katu sijoittuu katualueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asuinkerrostalot toteuttaa YH-kodit Oy. Lempäälän kunta toteuttaa katualueet. 5
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on entistä teollisuus- ja varastoaluetta, jossa on toiminut mm. konepaja. Konepajan rakennukset on myöhemmin purettu, ja alueen maaperää on puhdistettu. Vuodesta 2011 alkaen alueella on sijainnut Piiponpellon tilapäinen päiväkoti, jonka rakennuslupa on voimassa syksyyn 2016 asti. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen lähellä ei ole vesistöjä eikä se ei ole pohjavesialuetta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Lempäälän ydinkeskustaan. Rautatie jakaa Lempäälän keskustan kahteen osaan, joten suunnittelualue jää sivuun keskustan pääväylästä, Tampereentiestä. Taajamakuva Suunnittelualueella on tilapäinen päiväkoti, joka koostuu siirrettävistä parakeista. Lemponkadun pohjoispuolella on tiilirakenteinen entinen Piipon tehdasrakennus. Lemponkadun ja Puistokadun liittymän ympärillä on uudehkoja 6-8-kerroksisia kerrostaloja. Lisäksi lähiympäristössä on matalia liikerakennuksia. Radan varteen on rakennettu pysäköintipaikkoja. Osa suunnittelualueesta on ollut pitkään käyttämättömänä ja vailla hoitoa. Puustoa on melko paljon. Lemponkadun ja Puistokadun liikenneympäristöä on viime vuosina viimeistelty istutuksilla ja kiveyksillä. Viistokuvassa vuodelta 2012 suunnittelualueella on päiväkoti Piiponpelto. Palvelut Suunnittelualueella toimii päiväkoti. Lempäälän keskustan palvelut ovat lähietäisyydellä. 200 metrin säteellä on kaksi päivittäistavarakauppaa, posti ja apteekki. Puolen kilometrin etäisyydellä on mm. terveyskeskus, kirjasto, useita erikoisliikkeitä ja seurakunnan tiloja. Virkistys Lähin virkistysalue on kirkon takana oleva rantapuisto, jonne on matkaa noin 400 metriä. 6
Liikenne Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet mm. Helsinki-Tampere moottoritielle. Rautatieaseman laitureille on matkaa 100-200 metriä ja lähimmille bussipysäkeille noin 300 metriä. Lemponkadun ja Puistotien varrella on erilliset kevyen liikenteen väylät. Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on rautatieliikenteen aiheuttama melu. Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty meluselvitys vuonna 2009. Sen mukaan junaliikenteen päivämelualue (55 db) ja yömelualue (50dB) leviävät vuonna 2008 20-140 m. Vuodeksi 20230 tehdyn ennusteen mukaan päivä- ja yötilanteen melualueet leviävät noin 20m-150m. Päivämelu vuonna 2008. Melun ohjearvot ylittyvät punaisella, oranssilla ja keltaisella alueella. Yöaikaan melualue on suppeampi. Ennusteen mukaan vuoden 2020 tilanne ei poikkea olennaisesti nykyisestä. Melun lisäksi rautatieliikenne aiheuttaa tärinää, joka voi vaikuttaa rakennusten rakenteisiin. Liikennetärinän mittaukseen ja arviointiin ei ole suomalaisia standardeja. Pilaantunut maa Suunnittelualueen maaperä on tutkittu ja puhdistettu teollisen toiminnan loputtua. Pilaantunutta maata saattaa kuitenkin olla pienellä alueella. 7
3.1.3 Maanomistus Lempäälän kunta omistaa pääosan suunnittelualueesta eli kiinteistöt: Tuotantovarasto 4:54 Penttilä II 4:150 Karikko 4:48 Peltola 4:61 Penttilä 4:91 Yksi kiinteistö on yksityisen omistuksessa: Piippo 4:52 Alueella on myös kunnan haltuun ottamaa rakennuskaavatiealuetta, jossa yleisen alueen lohkominen suorittamatta: Ilus 4:140 Piippo I13:0 Karttaan sinisellä merkityt alueet omistaa Lempäälän kunta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Suunnittelualue rajautuu lännessä rautatiehen. 8
Ote maakuntakaavasta. Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2011. Keskustan osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lemponkadun ja Puistokadun varteen on merkitty jo olemassa olevat kevyen liikenteen yhteydet. Kevyen liikenteen yhteystarve on osoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti suunnittelualueen länsireunaan. Aluetta koskee myös merkintä terveyshaitan poistamistarpeesta (pilaantunut maa-alue). Määräyksen mukaan alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä, ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamisen aloittamista. Alueella on suoritettu pilaantuneen maan kunnostamista. Ote Keskustan osayleiskaavasta. 9
Asemakaava Pääosalla suunnittelualuetta on voimassa 12.3.1982 vahvistettu Ryynikän rakennuskaavan muutos. Pienellä osalla aluetta on voimassa 22.11.1972 vahvistettu Ryynikän rakennuskaava. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Pieneltä osin alue on Manttaalitien katualuetta. Ote asemakaavasta 10 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja ratahallintokeskus, Sito Oy Tampere 2008. Lempäälän keskustan kohdalla lisäraide on suunniteltu rakennettavaksi radan itäpuolelle Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009. Selvitys päivitetään tarvittaessa. Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski
Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskustan henkilöliikenneasema, esiselvitys 2010, SITO oy Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, AIHIOarkkitehdit) Lyyli-projektin Lempäälän asemanseudun ideasuunnitelma, Pirkanmaan liitto 2000, Marita Palokoski Pirkanmaan NATURA 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, Pirkanmaan ympäristökeskus 2005, Marja-Liisa Pitkänen Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lempäälän keskustan alueella on tarvetta asuntotuotannolle, erityisesti on asetettu tavoitteeksi senioritalon sijoittaminen keskustaan. Hankeen toteuttamiseksi suunnittelualueelle tarvitaan asemakaavan muutos. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Pirkanmaan maakuntamuseo on ilmoittanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tutustuttuaan, ettei sillä ole tarvetta osallistua hankkeeseen jatkossa. 4.2.1 Vireilletulo Piiponpellon asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. 11
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennusoikeus/m² AK-22 Asuinkerrostalojen korttelialue Katu ja pihakatu 0,6561 0,4648 10 000 Yhteensä 1,1210 10 000 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Kortteli 112 on varattu kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen. Tarkoituksena on, että osa korttelin asunnoista olisi senioriasuntoja. Kortteliin saa rakentaa myös senioriasumista palvelevia liike- ja palvelutiloja. 5.2.2 Muut alueet Korttelin 112 eteläpuolelle osoitetaan uusi katu, joka on kaavaluonnoksessa nimetty Seniorikaduksi. Korttelin länsipuolella on pihakatu. Sen on tarkoitus olla puistomaista aluetta, jolla kulkee kevyttä liikennettä ja jota voidaan käyttää myös pysäköintiin. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset taajamakuvaan Kortteliin 112 sijoittuvat talot täydentävät radan eteläpuolelle rakentuvaa kerrostaloaluetta ja luovat alueelle kaupunkimaista ilmettä. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue täydentää Lempäälän keskustan yhdyskuntarakennetta. 5.3.3 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueelle sijoittuu arviolta noin sata asuntoa. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Senioriasuntojen rakentaminen lisää tarvetta osoittaa virkistysalueita Puistokadun lähiympäristöön. Muuten asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta virkistykseen. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Asemakaavan toteutuminen lisää erityisesti vanhemman väestön tarvitsemien palvelujen kysyntää. Palvelujen tarjonnan kasvu riippuu palveluyritysten sijoittumisesta suunnittelualueelle. 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttavat kunnalle kustannuksia. Kunta saa tuloja maan myynnistä tai vuokrauksesta sekä verotulojen kasvusta. Rakennustyöt lisäävät tilapäisesti työllisyyttä. Senioritaloon sijoittuviin palveluyrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. 12
5.3.7.Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Asemakaavan toteutuminen lisää liikenteen määrää ja pysäköintipaikkojen tarvetta. Pysäköinti toteutetaan osittain tonteilla ja osittain katualueilla. Pysäköintipaikkojen tarve riippuu käyttötarkoitusten jakautumisesta. Senioriasuntoja varten pysäköintipaikkoja tarvitaan vähemmän kuin muita asuntoja tai palveluja varten. Tontille sijoittuva pysäköinti on tarkoitus toteuttaa kahteen tasoon siten, että osa pysäköintipaikoista on sijoitettu maantasopaikkojen yläpuolelle rakennetulle kannelle. Asuinkorttelin eteläpuolelle rakennetaan uusi katu, joka on kaavaluonnoksessa nimetty Seniorikaduksi. Korttelin länsipuolelle rakennetaan puistomainen pihakatu, jolla on myös pysäköintipaikkoja. 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Asemakaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön ja ympäristönsuojeluun. 5.3.9 Sosiaaliset vaikutukset Senioriasuntojen toteuttaminen parantaa vanhusten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja asumiseen palvelujen äärellä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnitelman havainnemateriaali on selostuksen liitteenä 2. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian voimaantulon jälkeen. Asemakaavan toteutusta seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 13