Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Samankaltaiset tiedostot
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Agrimarket- Viljelijäristeily

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Kuminan kasvinsuojelua

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Hamppu viljelykiertokasvina

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kerääjä- ja aluskasvit

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Kylvö suoraan vai suojaan?

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kuminan kasvinsuojelu

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Gluteenittoman tattarin viljely

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kasvuohjelmaseminaari

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuminan perustaminen suojakasviin

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Timo Lötjönen MTT Ruukki

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kasvuohjelmaseminaari

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Transkriptio:

Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan pohjoisempana Koe perustettu yhteistyössä Bernerin kanssa Kokeen tarkoituksena toimia havaintoalueena Ei koeruutuja, yhtenäinen kasvusto Pinta-ala vajaa 8 aaria Kokeilussa kaksi typpilannoitustasoa, 30 ja 60 kg/ha Lajikkeena Pioneer Maximus PR44D06 Maximus 06 Puolikääpiöivä hybridirapsi, matalalla oleva kasvupiste auttaa talvehtimista Erinomaiset satotulokset Keski-Ruotsista ja myös Suomen koeviljelyksiltä Tavoitteena kylvää Pohjois-Pohjanmaalla heinäkuun puolivälissä Tavoiteltu lämpösumma kylvöstä kasvukauden loppuun mielellään 450 astevuorokautta Tavoite ennen talvea 8-8-8: 8 kasvulehteä, 8 cm syvä juuristo, vähintään 8 mm vahva juurenkaula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 2

Kokeen perustaminen ja toimenpiteet Koealalla esikasvina nurmi 27.6.2013, nurmen lopetus glyfosaatilla 18.7.2013, kuolleen kasvuston murskaus kesantomurskaimella Lyhyestä nurmesta johtuen ei mitenkään välttämätön toimenpide 22.7.2013, koealan kyntö ja äestys 22.7.2013, Maximus 06:n kylvö, 2,7 kg/ha (0,5 milj. siem./ha) Lannoitus 30 N kg/ha: Tärkkelys Y2 (14-3-15) 212 kg/ha Lannoitus 60 N kg/ha: Pellon Y4 (20-2-12) 301 kg/ha Kylvön jälkeen ei jyräystä 23.7.2013, etanasyöttirakeiden levitys (Sluxx 6,25 kg/ha) 6.8.2013, rikkakasvitorjunta (Butisan Top 2,0 l/ha) Tuholaistorjunta ei ollut tarpeen Kasvustossa ei esiintynyt mainittavia määriä mitään tuholaisia Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mn S KHt rm 6,1 1330 73 15,0 150 11 13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 3

Havaintoja Taimettuminen 30.7.2013 Lämmin kasvukausi tuotti lämpösummaa kylvöstä lähtien yli 600 astevuorokautta 450 Cvrk tavoite ylittyi reilusti Myös 8-8-8 sääntö ylitettiin selvästi Tiheä kasvusto 30 kg/ha typpeä saanut puolisko hyvä, 60 N kg/ha puolisko jopa ylitiheä 60 kg/ha typpeä saanut puolisko vihersi syksyllä hieman pidempään Talven tulo ollut monivaiheista Pakkasta, lämmintä, vesi- ja lumisateita vuoron perään Optimitilanteessa pysyvä lumi sataisi routaantuneeseen maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 4

Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1387 Cvrk Tehoisa lämpösumma kylvöpv:nä 757 Cvrk Kylvö 22.7. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 5

Tutkimusmestari Timo Keränen ja harjoittelija Matti Poutiainen kylvivät syysrapsin Ruukissa 22.7.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 6

Pellon pintaa taimettumisen aikoihin 29.7.2013. Viikossa lämpösummaa oli kertynyt jo n. 100 astevuorokautta ja sadetta tullut 12 mm. Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 7

Koeala kolme päivää edellistä kuvaa myöhemmin, 1.8.2013. Lämpösummaa oli kylvöstä kertynyt n. 130 astevuorokautta ja sadetta tullut 22 mm. Taimien sirkkalehdet ovat selvästi havaittavissa ja kylvö on onnistunut tasaisesti. n. 20 m n. 40 m Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 8

Taimet kuvattuna lähemmin 1.8.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 9

14.8.2013 taimissa oli muutama kasvulehti ja noin viikkoa tätä aiemmin suoritettiin rikkatorjunta. Lämpösummaa oli kertynyt n. 275 astevuorokautta ja sadetta 46 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 10

22.8.2013, reilussa viikossa kasvusto oli lisännyt lehtipinta-alaa merkittävästi ja peitti melkein jo koko pellon pinnan. Peittävän kasvuston ja torjunnan ansiosta rikkakasveillakaan ei ollut juuri mahdollisuutta kasvuun. Lämpösummaa oli kertynyt n. 350 astevuorokautta ja sadetta 69 mm. 30 N kg/ha 60 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 11

22.9.2013, kasvusto jatkoi voimakasta kasvuaan erittäin lämpimän elokuun lopun ja syyskuun aikana. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä jo likimain 600 astevuorokautta, ja sadetta vastaavasti 93 mm. Tässä vaiheessa suurimmat taimet olivat jo n. 10-lehtiasteella. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 12

22.9.2013 koealueen äärilaidalla olevassa taimessa oli nähtävissä 10 kasvulehteä. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 13

22.9.2013, myös taimien juuristo oli kehittynyt odotetulla tavalla kovassa kasvutahdissa. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 14

22.9.2013, kuva koealueen puolivälistä, jossa typpilannoitustaso vaihtuu. Suuremman tason saanut puolisko näyttää aavistuksen verran korkeammalta. 60 N kg/ha 30 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 15

9.10.2013, kasvusto oli alkanut selvästi jo kellastumaan ja edellisen kuvan ottamisen jälkeen oli jo useita pakkasöitäkin. Lämpösummaa kertyi edellisestä tilanteesta enää hieman (yht. 621 Cvrk), sademäärä kylvöstä 110 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 16

11.10.2013, kasvusto kuvattuna kasvukauden päättymisen aikoihin ja noin viikko ennen lumen tuloa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 17

22.10.2013, noin 1,5 viikkoa edellisestä ja kasvusto oli kokonaan lumen peittämää. Lämpötila oli kuvauspäivänä koko syksyn alin, -12 C. Heti kuvauspäivän jälkeen alkoi lämminjakso ja päivälämpötila nousi parhaimmillaan yli +10 C. Sataneet lumet sulivat pois. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 18

22.11.2013, kasvusto oli jälleen lumen peittämää, sillä lunta satoi taas juuri ennen kuvauspäivää. Tämän jälkeen lumipeite on ollut hyvin vaihteleva johtuen suurista lämpötilaeroista ja lumi- ja vesisateiden vuorottelusta. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 19

17.12.2013, joulukuulla lämpötila on vaihdellut n. -20 +5 C välillä. Kuvaushetkeä edelsi jälleen vesisateet ja ohut lumipeite suli lähes kokonaan pois. Kevät näyttää kuinka kasvusto selvisi syksyn ja talven koettelemuksista. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.12.2013 20