Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Transkriptio

1 Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki

2 Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan pohjoisempana Koe perustettu yhteistyössä Bernerin kanssa Kokeen tarkoituksena toimia havaintoalueena Ei koeruutuja, yhtenäinen kasvusto Pinta-ala vajaa 8 aaria Kokeilussa kaksi typpilannoitustasoa, 30 ja 60 kg/ha Lajikkeena Pioneer Maximus PR44D06 Maximus 06 Puolikääpiöivä hybridirapsi, matalalla oleva kasvupiste auttaa talvehtimista Erinomaiset satotulokset Keski-Ruotsista ja myös Suomen koeviljelyksiltä Tavoitteena kylvää Pohjois-Pohjanmaalla heinäkuun puolivälissä Tavoiteltu lämpösumma kylvöstä kasvukauden loppuun mielellään 450 astevuorokautta Tavoite ennen talvea 8-8-8: 8 kasvulehteä, 8 cm syvä juuristo, vähintään 8 mm vahva juurenkaula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Kokeen perustaminen ja toimenpiteet Koealalla esikasvina nurmi , nurmen lopetus glyfosaatilla , kuolleen kasvuston murskaus kesantomurskaimella Lyhyestä nurmesta johtuen ei mitenkään välttämätön toimenpide , koealan kyntö ja äestys , Maximus 06:n kylvö, 2,7 kg/ha (0,5 milj. siem./ha) Lannoitus 30 N kg/ha: Tärkkelys Y2 ( ) 212 kg/ha Lannoitus 60 N kg/ha: Pellon Y4 ( ) 301 kg/ha Kylvön jälkeen ei jyräystä , etanasyöttirakeiden levitys (Sluxx 6,25 kg/ha) , rikkakasvitorjunta (Butisan Top 2,0 l/ha) Tuholaistorjunta ei ollut tarpeen Kasvustossa ei esiintynyt mainittavia määriä mitään tuholaisia Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mn S KHt rm 6, , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Havaintoja 2013 Taimettuminen Lämmin kasvukausi tuotti lämpösummaa kylvöstä lähtien yli 600 astevuorokautta 450 Cvrk tavoite ylittyi reilusti Myös sääntö ylitettiin selvästi Tiheä kasvusto 30 kg/ha typpeä saanut puolisko hyvä, 60 N kg/ha puolisko jopa ylitiheä 60 kg/ha typpeä saanut puolisko vihersi syksyllä hieman pidempään Talven tulo oli monivaiheista Pakkasta, lämmintä, vesi- ja lumisateita vuoron perään Optimitilanteessa pysyvä lumi sataisi routaantuneeseen maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1387 Cvrk Tehoisa lämpösumma kylvöpv:nä 757 Cvrk Kylvö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Toimenpiteet ja havainnot 2014 Kevätlannoitus YaraBela Sulfan ( S) 460 kg/ha Rapsikuoriaisia ja kaalikoita erittäin paljon 1. tuholaistorjunta Avaunt 170 ml/ha 2. tuholais- ja tautitorjunta + boorilannoitus Mavrik 0,2 l/ha Acanto + Proline 250 EC, 0,3 + 0,3 l/ha YaraVita Bortrac 1,0 l/ha 3. tuholaistorjunta Mavrik 0,2 l/ha Puinti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Tutkimusmestari Timo Keränen ja harjoittelija Matti Poutiainen kylvivät syysrapsin Ruukissa Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Pellon pintaa taimettumisen aikoihin Viikossa lämpösummaa oli kertynyt jo n. 100 astevuorokautta ja sadetta tullut 12 mm. Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Koeala kolme päivää edellistä kuvaa myöhemmin, Lämpösummaa oli kylvöstä kertynyt n. 130 astevuorokautta ja sadetta tullut 22 mm. Taimien sirkkalehdet ovat selvästi havaittavissa ja kylvö on onnistunut tasaisesti. n. 20 m n. 40 m Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Taimet kuvattuna lähemmin Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 taimissa oli muutama kasvulehti ja noin viikkoa tätä aiemmin suoritettiin rikkatorjunta. Lämpösummaa oli kertynyt n. 275 astevuorokautta ja sadetta 46 mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 , reilussa viikossa kasvusto oli lisännyt lehtipinta-alaa merkittävästi ja peitti melkein jo koko pellon pinnan. Peittävän kasvuston ja torjunnan ansiosta rikkakasveillakaan ei ollut juuri mahdollisuutta kasvuun. Lämpösummaa oli kertynyt n. 350 astevuorokautta ja sadetta 69 mm. 30 N kg/ha 60 N kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 , kasvusto jatkoi voimakasta kasvuaan erittäin lämpimän elokuun lopun ja syyskuun aikana. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä jo likimain 600 astevuorokautta, ja sadetta vastaavasti 93 mm. Tässä vaiheessa suurimmat taimet olivat jo n. 10-lehtiasteella. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 koealueen äärilaidalla olevassa taimessa oli nähtävissä 10 kasvulehteä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 , myös taimien juuristo oli kehittynyt odotetulla tavalla kovassa kasvutahdissa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 , kuva koealueen puolivälistä, jossa typpilannoitustaso vaihtuu. Suuremman tason saanut puolisko näyttää aavistuksen verran korkeammalta. 60 N kg/ha 30 N kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 , kasvusto oli alkanut selvästi jo kellastumaan ja edellisen kuvan ottamisen jälkeen oli jo useita pakkasöitäkin. Lämpösummaa kertyi edellisestä tilanteesta enää hieman (yht. 621 Cvrk), sademäärä kylvöstä 110 mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 , kasvusto kuvattuna kasvukauden päättymisen aikoihin ja noin viikko ennen lumen tuloa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 , noin 1,5 viikkoa edellisestä ja kasvusto oli kokonaan lumen peittämää. Lämpötila oli kuvauspäivänä koko syksyn alin, -12 C. Heti kuvauspäivän jälkeen alkoi lämminjakso ja päivälämpötila nousi parhaimmillaan yli +10 C. Sataneet lumet sulivat pois. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 , kasvusto oli jälleen lumen peittämää, sillä lunta satoi taas juuri ennen kuvauspäivää. Tämän jälkeen lumipeite oli hyvin vaihtelevaa johtuen suurista lämpötilaeroista ja lumi- ja vesisateiden vuorottelusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 , joulukuun puolivälin ylityttyä oli lämpötila vaihdellut n C välillä. Kuvaushetkeä edelsi jälleen vesisateet ja ohut lumipeite suli lähes kokonaan pois. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 , kasvusto oli jälleen ohuen lumikerroksen peittämää, ja koealalla olivat vierailleet myös jänikset ja kauriit. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

23 , koealalla vierailleiden eläinten jättämiä syöntijälkiä. Tuhot jäivät vähäisiksi, mutta keväällä 2014 tuhopaikoissa arveltiin olevan harvempaa kasvustoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24 , tammikuulla pakkaset ovat olleet kovia (kylmimmillään lähes -30 C), mutta myös lumipeite ehti sataa ennen niiden alkua. Koeala aidattiin aiempien eläintuhojen vuoksi, mutta vaikutus oli lähinnä tilapäinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 , helmikuun kuvaushetkeen osui koko talven paksuin lumipeite, jolloin kasvusto oli kokonaan lumen alla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 , maaliskuulla lunta oli taas jo vähemmän ja koealalla olivat jälleen vierailleet kauriit ja jänikset. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 , lähikuva taimesta, jossa lehdet ovat selvästi mädäntyneet, mutta varsi kasvupisteineen näyttää hyvin säilyneeltä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

28 , maasta ylöskaivettuja taimia. Vain vasemman alareunan taimi vaikutti kuolleelta, muut vihersivät ja olivat valmiita kasvuun. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

29 , viimeisten vähäistenkin lumien hävittyä kasvusto näytti etäämmältä katsottuna verrattain vaatimattomalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

30 , lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti kasvun jo alkaneen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

31 , lannoituspäivä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

32 , , toukokuun alkupuolisko oli kylmä ja varsinainen kasvuun lähtö tapahtui useassa vaiheessa. Tämä oli vielä myöhemminkin havaittavissa monenkorkuisena kasvustona. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

33 , kasvustossa tiheys oli vaihtelevaa, mutta kuvankaltaisia selviä aukkopaikkoja oli oikeastaan vain kaksi. Kukinta oli aluillaan kesäkuun alkupäivinä. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

34 , toukokuun loppupuoliskolta lähtien kasvustoa vaivasivat tuholaiset, erityisesti kuvassa näkyvät rapsikuoriaiset ja kaalikoit. Torjuntakäsittelyjä tehtiin kaikkiaan kolme kertaa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

35 , tuholaiset eivät tehneet kasvustolle merkittävää vahinkoa ja kukinta jatkui normaalisti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

36 , voimakkaan versomisen ansiosta kasvit hyödynsivät kasvutilan tehokkaasti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

37 , kasvustossa ei näk ynyt eroa perustamislannoituksen typpitasojen välillä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

38 , kukintoa ja jo selvästi muodostuneita lituja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

39 , heinäkuun puolivälissä täyskukinta oli ohitettu, mutta edelleen kasvustossa oli myös keltaista Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

40 Kasvusto osittain jo pitkällekin tuleentuneena, Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

41 Lähikuva lidusta, Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

42 , koeala puitiin kahdessa osassa, jotta perustamislannoituksien mahdolliset erot voitaisiin todeta. Aukkopaikkoihin voimakkaasti versonut kasvusto kukki paikoitellen edelleen, n.3 kk varsinaisen kukinnan alkamisen jälkeen. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

43 Syysrapsin satotulokset Puintiajankohtaan kasvustossa oli jo merkittäviä lintutuhoja Sato perustamislannoitustasoittain: N60 (60 kg N/ha): 2948 kg/ha N30 (30 kg N/ha): 2784 kg/ha Keskisato: 2866 kg/ha N60 N30 KESKISATO Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

44 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi