21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nurmien fosforilannoitus

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Säilörehun tuotantokustannus

Karjanlannan käyttö nurmelle

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

MegaLab tuloksia 2017

Hyödyllinen puna-apila

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Biohiili ja ravinteet

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Maississa mahdollisuus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Maitotilan resurssitehokkuus

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Rehumaissin viljelyohjeet

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Transkriptio:

Tuottavan nurmen edellytykset 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio

Mitä tuottavuus on? Biologinen ja taloudellinen tuottavuus Eri asioita! Panos = tuotantoon käytettävä tuotannontekijä Tuotos = tuotannossa syntyvä tulos Tuloksena saadaan = tuottavuustieto vertailukelpoinen muiden panos tuotos arvojen kanssa muunnettavissa taloudelliseksi vertailuksi

Nurmentuotannon panokset Kiinteät tuotantopanokset = pysyvämmät hankinnat ~ kiinteät kustannukset pelto, rakennukset omat/yhteiset koneet ja oma työ TAI koneurakointikulut Joustavat tuotantopanokset = viljelijän lyhyelläkin aikavälillä valittavissa olevat hankinnat ~ muuttuvat kustannuksetk lannoitteet, kasvinsuojelu, säilöntäaineet kylvösiemen Maanparannus Erona puhtaaseen tuotantokustannuslaskentaan myös TIETOTAITO ja VILJELYSTRATEGIAT voidaan lukeapanokseksi! on arvioitu, että pelkällä tietotaidon lisäämisellä 2% sadonlisä tai säästö

Joustavat panos tuotos kohteet nurmituotannossa tutkimustulosten valossa 1) Maan ominaisuudet 2) Nurmen tiheys 3) Kasvilajien ja lajikkeiden valinta 4) D arvon merkitys, korjuun ajoitus 5) Lannoitus 6) Karjanlannan käyttö ja väkilannoitteiden hintavaihtelut 7) Nurmien kasvinsuojelu

1) Maan ominaisuudet Pellon luontainen kasvukunto Lähtömineraalit Maalajikoostumus Orgaaninen aines muokkauskerroksessa noin 1 kg N/ha /multavuus %, josta,5 1 % vuosittain käytettävissä Pohjamaan ominaisuudet Maakerrosten paksuus, kallioisuus, kivisyys Pellon säteilytase, reunojen varjostus (lohkokoko) Pellon viljavuus Viljavuusfosfori? P luku x 2,5 = muokkauskerroksen käyttökelpoiset P varat kg/ha! Viljavuus ja reservikalium maan K varoilla (varsinkin reservikalium) yleensä suurempi merkitys kuin K lannoituksella ph

1) Maan ominaisuudet Pellon vesitalous ja fysikaalinen rakenne Kapillaarinen vedennousu Ojitus Pohjaveden korkeus Fysikaalinen rakenne mururakenne huokosrakenteet routimisominaisuudet

1 a) Kalkituksen vaikutus nurmen satoon (Kemppainen ym. 1993) Kui iva-ainesat to kg/ha/v 1,6 /ry,14 /ry,24 /ry Rehun Ca ja Mgpitoisuudet nousivat jopa 15k 1,5 kertaisiksi ik i 9 8 7 n=15 6 n=6 5 n=2 4 3 2 1 ph 5,3 ph 4,9 ph 5, Savimaat Muut. kiv maat Elop.maat tn/ha 4tn/ha 8 tn/ha 12 tn/ha Maaperän fosforin käyttökelpoisuus paranee 2 tn/ha kalkkia = vapautuu 15 kg P/ha savimailla (Saarela ym.)

2) Nurmen tiheys 45 Nurme en massa, kg ka/ha > 3 cm 4 35 3 25 2 15 1 5 Harvat laitumet Tiheät laitumet Keskimäärin 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 Noin 85 MJ/ha (noin 8 kg ka/ha eli noin 75 ry/ha) ero jo laidunasteen lid lopussa! Laitumen korkeus, cm

2 a) Nurmen tiheys kuiva ainesato ainesatonurmennurmen vanhetessa Nurmen ikä ja sato (viral lajikekokeet 1999-26) 16 14 Sato kg ka a/ha 12 1 8 6 4 2 KA A-sato 14 97% 86% 12 86% 1 49% 8 32% 6 1 2 3 4 4 Vuosi T Tammisto ii NN Kasper RN Retu ER Riikka FL Paulita Antti (nn) Nurmen iän vaikutus nurmen kuiva-ainesatoon Retu (ruokonata) Ruukissa Tammisto II (tt) 1988-19921992 (Nissinen & Hakkola 1994) 12 Grindstad (tt) 1 Timotei 2 Sato, kg ka/h ha/v 24 25 26 27 Vuosi MTT Maaninka; (Virkajärvi & Pakarinen, julkaisematon) 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 Nurmivuosi Nurminata T/NN/PA T/NN

3) Laji ja lajikevalintojen li j merkitys Lajien välillä suuria eroja talvenkesto, taudinkestävyys kehitysrytmi jälkikasvukyky, niiton/laidunnuksenkestävyys Lajike erot usein pienempiä Useimmat timoteilajikkeet eivät poikkea toisistaan merkittävästi Nadoilla eroja etenkin ruokonatojen ja nurminatojen välillä ruokonatojen D arvot hieman alhaisempia, mutta sato korkea Erot koko nurmikierron osalta huomattavia, esim. 6 MJ/ha (5 ry/ha) Tarjolla valmiita seoksia, muttaitse sekoittamalla saahalutut lajit ja lajikkeet Laatusiemenen kustannus pieni koko tuotantokustannuksesta esim. 5 /kg * 3 kg/ha/ /6 MJ/ha = 25,25 snt/mj (3 snt/ry)

3 a) Lajikevalinnan merkitys nurmikierrossa timoteit MTT Maaninka 24 26 Grindstad Tapio Taina Bor 11 Rigel Tammisto II Zphp 95-178 Haukila Ragnar Timoteilajikkeiden ry-sadot kolmivuotisessa nurmikierrossa v. 24-26 (koe 613) Rehun laatu (D arvoerot, g/kg ka): 1/4 2/4 1/5 2/5 1. niitossa: 3/5 1/6 2/6 5 1 15 2 25 3 35 Nuutti, Tuure + 1 Rigel, Grindstad 1 2. niitossa: Niilo,Tuure, Uula + 25 Rigel, Grindstad, Lidar 15 D arvon muutos 1 g/kg ka vastaa 11 MJ/ha, kun satotaso on 76 MJ/ha/v (noin 65 ry/ha/v)

3 b) Lajikevalinnan merkitys nurmikierrossa nadat MTT Maaninka 24 26 Kora (ruokonata) Hykor (rainata) Retu (ruokonata) Natalajikkeiden ry-sadot kolmivuotisessa nurmikierrossa v. 24-26 (koe 623) Swn äs931 Antti (nn) Kasper (nn) Bor 836 Inkeri (nn) 1/4 2/4 3/4 1/5 2/5 3/5 1/6 2/6 3/6 Rehun laatu: (D arvoerot, g/kg ka): 2. niitossa: ruokonadat Retu, Kora ja Karolina 1 2 verrattuna nurminatoihin 5 1 15 2 25 3 35

4) D arvo ja korjuun ajoitus Kun D arvo paranee 1 g/kg ka, alenee sato noin 12 4 kg ka/ha (1. sadossa) 1 Taloudelliset mallit suosittelevat korjuun 8 myöhästyttämistä 6 kustannusten voimakas aleneminen per MJ 4 eivät ehkä ota huomioon naudan pötsin NDF 2 poolikoon rajoitusta R 2 =.7565 Kuiva-aine esato kg/ha D-arvo ja sadon määrä 1 niitossa y = -391.24x + 31712 Hankittu lisätietoa nimenomaan alhaisen D arvon rehuista Pellon ja väkirehun käytön muuttuminen vaikuttaa talouteen KARPE hanke tutkii säilörehun optimaalisia korjuuaikayhdistelmiä suositukset lihakarjatiloille tulossa keväällä 212 4 5 6 7 8 Nykyinen korjuuaikasuositus (D arvo 68 7 g/kg ka) on edelleen hyvä, mutta siitä voi joustaa n. 65 g/kg ka saakka D-arvo

4 a) D arvon ja maitotuotoksen yhteys Pursiainen ym. 26 (Helsingin Yliopisto, Viikki) Puna apilasäilörehulla lehmät lypsävät hyvin huolimatta matalahkosta D arvosta (ja syönti 31 3 indeksistä) Puna apilasäilörehun RV pitoisuus 29 on helposti tarpeettoman korkea, 28 mikä johtaa heikkoon typen hyväksikäyttöön 27 Apila ja heinäkasvit poikkeavat ratkaisevasti toisistaan myös kuidun 26 sulavuuden osalta 25 EKM kg/d Apila Heinä Heinä 6 62 64 66 68 7 72 D-arvo Huom! Kuvassa vanhat D arvot (%)!

4 b) Korjuuaikavalintojen vaikutus ruokintaan Miteneri eri aikaan ja eri laatuisinakorjatut säilörehutkäyttäytyvät ruokinnassa Jos säilörehun D arvo 65, tarvitaan 2,8 kg väkirehulisä D arvon 69 tuotostasoon pääsemiseksi Jos D arvo 62 tarvitaan noin 5,5 kg väkirehulisä D arvon 69 tuotostasoon pääsemiseksi Pelkkä väkirehun valkuaisväkevyyden kohottaminen heikosti sulavaa säilörehua käytettäessä ei lisännyt maitotuotosta, kg EKM Väkirehumäärän vaikutus 9 tai 11 kg 12 tai 14 kg 35 3 25 2 15 1 5 D62 D64 EKM, kg/pv Väkirehumäärän vaikutus 35 9 kg 12 kg 3 25 2 15 1 5 D65 D69 EKM, kg/pv 35 3 25 2 15 1 5 Väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus D65 D69 RV 15 RV 18 RV 21

4 c) Korjuustrategiat Korjuuajan myöhästyttäminen Suomessa tiheä, riittävästi lannoitettu nurmiheinäkasvusto kasvaa vuorokaudessa 1. sadossa noin 1 kg ka/ha/keskilämpötila ºC ja 2. sadossa noin 5 kg ka/ha/ºc / Nurmi kasvaa siis noin 2 kg ka/ha 1. sadossa ja 1 kg ka/ha 2. sadossa/vrk Korjuun myöhästyttäminen 4 päivällä1 1.sadossa = 8 kg ka/ha sadonlisä & D arvon lasku noin 2 % yksiköllä Korjuukertojen lisääminen Kaksi korjuuta pitäisi olla minimi jo nurmen kasvutavan takia! Siirtyminen kolmeen korjuuseen ei välttämättä kannata Timotei nurminatanurmilla vaikutus noin 1 15 kg ka/ha/v. verrattuna kahteen niittoon, mutta myös yksi lannoitus ja korjuukerta lisää!

4 d) KARPE hankkeen talousmallin alustavia tuloksia Useimmissa tapauksissa nykyisen korjuuaikasuosituksen mukainen korjuustrategia näyttää taloudellisesti kannattavimmalta erot maidontuotannon taloudellisessa ylijäämässä erilaisten korjuuaikayhdistelmien välillä pieniä, suurimmillaan noin 1,5 % Poikkeukset: peltoa niukasti ikäytettävissä ä ä myöhästetty korjuu kannattava (Darvotavoite esim. 65 66 g/kg ka) keskituotostavoite korkea (yli 1kg/lehmä/v), siedetään korkeita väkirehuprosentteja, mahdollisuus myyntiviljan tuotantoon, viljan hinta korkeahko k l ll l h ll k k Heikosti sulavilla säilörehuilla ruokittaessa korostuvat aina RUOKINTAOSAAMINEN ja terveysriskit!

Nurmien lannoitus ja kasvinsuojelu 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio

5) Lannoitus Kasveille tärkeimmät ravinteet (järjestyksessä) typpi (N) fosfori (P) kalium (K) magnesium (Mg), kalsium kli (Ca) Nurmikasvusto ottaa maasta typpeä ja kaliumia suurin piirtein yhtä suuret määrät, fosforia vähemmän nurmi on voimakas K ottaja! N lannoitustaso säätelee myös P ja K ottoa Jos pakko, ravinteista kannattaa tinkiä käänteisessä tärkeysjärjestyksessä! eli typestä tingitään viimeisimmäksi

5 a) Ravinteiden sadonlisävasteet nurmikokeissa 1 1 1 9 9 9 8 8 8 7 7 7 kg ka/ha/v 6 5 4 3 kg ka/ha/v 6 5 4 3 a/v Kuiva-ainesato kh/ha 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 Typpilannoitus kg N/ha/v Kivennäismaat Eloperäiset maat 2 1 1 2 3 4 5 6 Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l 2 1 5 1 15 2 25 3 Ht (alhainen reservikalium) Kaliumlannoitus kg/ha/v LCt (alhainen reservikalium) HsS (korkea reservikalium) typpi (N) fosfori (P) kalium (K)

5 b) Typpilannoituksen vaste kivennäismailla kg ka/ha 12 1 8 6 4 2 Kivennäismaa, kokonaissato (2 tai 3 niittoa) Vaste 2 kg/ha kohdalla + 1.6 + 17,3 kg ka/ha/ N kg Yara & MTT uusissa selvityksissä noin 2 kg/ka/ / N kg Nurmi ottaa kutakuinkin sille annetun typen 5 1 15 2 25 3 35 4 45 N kg/ha MPY, EPO, PPO 23-24, 2 niittoa Hiivola et al 1974 Karkeat kiv.maat, 3 niittoa/v Hiivola et al 1974 Hienot kivennäismaat, 3 niittoa Raininko 1968 2 niittoa Raininko 1968 3 niittoa Tähtinen 1979, 2 niittoa Lehtonen 21 DREMIA Lehtonen 21 ref Kleemola 1989

5 b) Typpilannoitus ja typen huuhtoutuminen Huuhtotuminen n kg/ha/v 45. 4. 35. 3. 25. 2. 15. 1. 5. Typen huuhtotuminen nurmilta Suomessa LCt?. 5 1 15 2 25 3 35 Nurmen ikä 1 2 3 4 Tasolla 2 kg N/ha tai alle huuhtoutuminen ei näyttäisi olevan ongelma Nurmia uusittaessa typpeä vapautuu esim. jos glyfosaatti syksyllä Yleensäkin maata muokatessa typen menetyksiä Turvemailla typpeä vapautuu lannoituksesta riippumatta sateisina vuosina Lietettä käytettäessä myös pintavaluntatappioita (Turtola ja Kemppainen 1998) Typpilannoitus, kg/ha/vuosi 1 kg/n/ha lisää P poistumaa n 65 g/ha/v (ja ehkä lisää ruohon P pitoisuutta Lähteet: Saarijärvi et al 24; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998

5 c) Fosforilannoituksen it vaikutus nurmen iän mukaan Nurmen fosforilannoitus: vaikutus nurnen iän mukaan (Saarela ym 1995; Virkajärvi 1994) n=5 koetta y =.56x 3 -.774x 2 + 37.834x + 1 7854.3 P-luku keskim 7. 9 mg/l Valkeasuo,9 8 Nurmen vanhetessa P lannoituksen satovaste näyttää hieman suurenevan Yli Halla: noin 1 % pelloista saadaa P lannoituksella sadonlisää Nurm men ka-sato kg/h ha/v 7 6 5 4 3 1 2 3 4 vs1985-89 Ry hinta lisättäessä lannoitusta >15 kg P/ha, kun P:n hinta 2,67 /kg 2 1 1 v 2 v 3 v 1 2 3 4 5 6 7 P-lannoitus P < 1 mg/l 17 snt/ry 9 snt/ry 7 snt/ry P > 1 mg/l - - - (VS= Valkeasuo turvetuotantoalue, P luku.95 mg/l)

5 c) Nurmen fosforilannoituksen vaikutus kumulatiiviseen ry satoon 23 28 YARA & MTT Nurmen P kertalannoitus ry/ha/v r 6 5 4 3 2 1 Kumulatiivinen ry-sato 23-28 Maaninka + Nor + Nor VaraP + HIDAS VaraP + Liete 1v + Liete 1v + nor Liete 1v + nor 4v Ruukki + Nor + Nor VaraP + HIDAS VaraP + Liete 1v + Liete 1v + nor Liete 1v + nor 4v Käsittelykoodi viittaa perustamisessa ja nurmivuosina annettuihin P määriin kg/ha, esim. (+) Toinen nurmikierto loppumassa P ruutu (+) tuottaa edelleen hyvin verrattuna suosituksiin (Nor+Nor) Lietejäseniillä hieman alhaisempi sato Ruukissa korkea satotaso, etenkin kokovilja vuosina 23 ja 27 (sininen nuoli) 23 24 25 26 27 28

5 c) Fosforilannoituksen vaikutus nurmen fosforipitoisuuteen 23 28 niitoittain g/kg ka P YARA & MTT Nurmen P kertalannoitus 4. 3. 25 2.5 Kuivan vuoden 26 toisen niiton P pitoisuus selvästi alentunut riippumatta lannoituksesta 3.5 Rehutaulukoiden arvo = 2 g/kg ka 2. 1.5 1..5. 23 1/24 2/24 1/25 2/25 1/26 2/26 27 1/28 2/28 1/29 2/29 Niitto ja vuosi (Maaninka) Suositus (Maaninka) Ruukki Suositus (Ruukki) Optimit: heinä 2,2; säilörehu 2,8; laidun 3,2 g/kg ka (Saarela) Kriittinen pitoisuus 2,4 3,5 g/kg ka (Snyder & Leap 27); 2,5 g/kg ka (Bundy et al 25 USA); 1, g/kg ka (Deregibus 2; Argentiina) N stimuloi P ottoa (Belanger et al 22)

5 c) Miten nurmen P pitoisuus vaikuttaa lypsylehmän fosforin saantiin? Mtl Matala P pitoisuus i 1,5 15 g/kg ka Korkea P pitoisuus 3,5 g/kg ka Lähtötiedot: n 3 kg maitoa/vrk -saani g/eläin/vrk Lypsylehmän P - 14 12 1 8 6 4 2.41% P matala.52% P korkea Kivennäiset Säilörehu Rypsi Vilja P, g/kg ka ka/vrk Vilja 4 9 Rypsi 13.2 2 Säilörehu 35 3.5 12 Kivennäiset 64.25 Yhteensä 23.3 Uusi suositus Säilörehun P-pitoisuus

5 c) Ennuste, miten maan P tila käyttäytyy kyntökerroksessa kun P lannoituksesta luovutaan Laskettu Maaningan ja Ruukin ruuduille l Maan P-luku, mg/ 22.5 2 17.5 15 12.5 1 7.5 5 2.5 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 Vuosi Maaninka Maaninka estimaatti Ruukki Ruukki estimaatti Malli*: Ekholm et al 25: P x = alkup + (.84 * alkup +.32) * P-tase * Vuodet -(.184 * AlkuP * Vuodet) Ennusteen sopivuus? Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi fosforilannoituksesta luopua noin 1 12 vuodeksi Jos maan P tila on luontaisesti korkea, on alentuminen hidasta Jos maan fosfori on lannoituksella keinotekoisesti nostettu, on alentuminen nopeaa *Ekholm, P., Turtola, E., Grönroos, J., Seuri, P., & Ylivainio, K. 25. Agriculture, Ecosystems & Environment 11:266-278

5 c) Fosforilannoituskokeiden meta analyysi (Valkama et al. 28) Alhainen P-tila Keskim tai hyvä P-tila % donlisä, % Sad Maan P-luku mg/l ao ryhmässä kokeen alussa Savimaat Kark. Kiv.maat Eloperäiset maat VALKAMA, E., UUSITALO, R., YLIVAINIO, K., VIRKAJÄRVI, P., TURTOLA, E. 29. Phosphorus fertilization: a meta-analysis of 8 years of research in Finland. Agriculture, ecosystems & environment 13, 3-4: 75-85.

12 16 2 32 36 4 44 12 16 2 24 5 c) PETU pilottitilojen peltojen P tila (Pohjois Savo) USA: 5 % pelloista 3 % huuhtoumasta (arvio) Pohjois Savo: noin puolet päästöistä 15 % alalta (karkea arvio) Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) Pilottitilojen lohkojen arvioidun P-huuhtoumna jakauma (n=273) 18 16. 16 14 14. 12. 1% pelloista vastaa 2 % huuhtoumasta nnoista % havai 12 1 8 6 4 % os suus 1. 8 8. 6. 4. 2 2 2.. 28 32 36 4 44 4 8 4 8 24 P-luku 28 P-luku Huono Huononl. Välttävä Tyyd. Hyvä Korkea Arvel. korkea multava hieta Alle 2,5 25 2,5-45 4,5 45 4,5-9 9, 9 9, -17 17-28 28-15 >5 Osuus lohkoista %,4 4 32 48 13 2

5 d) Kaliumlannoituksen vaikutus säilörehunurmen satoon tyypillinen satovaste 1 Ku uiva-ainesa ato kg/ha/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Y = a + b(1-e(-cx)) Ht LCt 5 1 15 2 25 3 Kaliumlannoitus kg/ha/v MTT Tohmajärvi 1973 1985. (Koikkalainen ym. 199).

5 d) Kaliumlannoituksen vaikutus kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) 1 Suosituslannoitukset ao. Kuiva-ain nesato kh/ha/v 8 6 4 2 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS 173 178 Ht 13 43 LCt 17 477 5 1 15 2 25 3 Kaliumlannoitus kg/ha/v kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus K vält => 11 kg/ha K Ht, viljavuus Ktyyd=> 6 kg LCt, viljavuus Ktyyd=> 6 kg/ha + 2 kg/ha 2 ja 3 vuonna. Huomaa suuret erot reservikaliumissa! i Ht LCt HsS Kiki Kaikissa kokeissa k sato ei nouse odotetusti t ti syynä hyvät K reservit!

5 d) Kaliumlannoitus ja talvituhot Tohmajärvi 1973 1985 LCt ja hietamaat heikko kaliumpidätyskyky 12 1 y =.59x + 1.7 R 2 =.7 6 5 Positiivinen i vaikutus 2/13 vuodesta 8 4 Talvituho 6 Talvituho% 3 LCt Ht 4 2 2 1 5 1 15 2 25 3 35 K-lannnoitus kg/ha Tämä ä harvoin osoitettavissa, i mutta talvehtimisriskiä i i vaikea ennustaa 5 1 15 2 Kaliumlannoitus kg/ha v Meta-aineisto (n=189) Koikkalainen ym 199 Yleisen teorian mukaan kalium parantaa talvenkestävyyttä Pohjois ja Itä Suomessa heikon kaliumtilan mailla käytännön havainnot puoltavat kaliumin vaikutusta talvehtimiseen Reservikalium analyysin teettäminen kannattaa (pätevä 2 1 vuotta)

6) Karjanlanta a) Naudan lietelannassa tulevat ravinteet Kasveille käyttökelpoista kg/tn Hehtaarille N P K tn/ha N P K /ha 18 1,8 4,4 29 2,9 2 36 8 58 126 1,8,4 2,9 4 72 16 116 252 Kokonaisravinnepitoisuus N P K tn/ha N P K 3,3,5 2,9 2 66 1 58 33 3,3 5,5 29 2,9 4 132 2 116 Lähde: Viljavuuspalvelu Huom! H! Ravinnesisältö i vaihtelee tiloittain. i i Näytteenotto ja analysointi sisältävät myös virhelähteitä Nurmikasvisadon mukana poistuu helposti 2 3 kg/ha P vuodessa

6 b) Liete nurmen lannoitteena N hyväksikäyttö Mattila 26 Joki-Tokola ym. 22 hieta multamaa Pintalevitys 19% 22% Letkulevitys 38% 31% Sijoitus it 5% 36% Väkilannoitus - 42%

6 c) Lietteen käyttö ja ravinteet maassa MTT Maaninka 1982 22 Lietemäärät pylväinä mg/l 25 2 15 1 5 Ei lietettä Lietteen vaikutus maan kivennäispitoisuuksiin PP 25 14 K Mg 2 12 1 mg/l 15 K 1 6 4 P 5 P 2 Mg 8 t/ha 1982 1987 1992 1997 22 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 Pidätyspaikatpintamaassa pintamaassa reservikalium! Orgaanisen aineksen osuus: vähämultainen, multava, turvemaa Pohjamaan ominaisuudet, etenkin eloperäisillä mailla

6 d) Lietteen separointi ja biokaasulaitoksen kaasutusjäännös kg N/tn tuore Koejäsen Lantalaji TOT-N NH4-N ka% P (arvio) 1 Raakalanta 2.6 1.4 6.8 2 Jäännös 2.8 1.6 4.7.6 3 Separoitu kuiva 5.6 2. 26.7 1.7 4 Separoitu nestefaasi 2.7 1.5 3.8.4 Johtopäätös: Separointia täytyy kehittää, jotta se olisi merkittävä parannus fosforin levitykseen. Työ menossa (mm. kemiallinen P sidonta)

7) Nurmen rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö PETU ja KARPE hankkeissa tutkittu nurmen rikkakasvitorjuntaa Eri kasvinsuojeluaineet (Starane XL, Gratil) Eri ruiskutusajankohdat (kevät, syksy) Rikkatorjunta aineiden haitat nurmikasvustolle Rikkakasvitorjunnan ja täydennyskylvön yhdistäminen Tarkoituksena selvittää rikkatorjunnan kannattavuuden kynnysarvoja sekä kehittää nurmen rikkatorjunnan toimintamalleja

7 a) Nurmen tiheys rikkakasvien osuuden nousu eri nurmikasvilajien puhdaskasvustoissa (MTT Maaninka; Niemeläinen, Saarijärvi & Virkajärvi, julkaisematon % Rikka akasvien osuus, 6 5 4 3 2 1 Torjunta Timotei Nurminata Ruokonata Engl. raiheinä Rainata Rikkaka asvien osuus, % 14 12 1 8 6 4 Kuiva-ainesato nurmen vanhetessa Torjunta Timotei Nurminata Ruokonata Engl. raiheinä Rainata 2 1 2 3 4 5 Nurmen ikä (vuosia) 1998 1999 2 21 22 23 Nurmen ikä (vuosia) Siis 4. vuoden sato 4 45 % 1. ja 2. vuoden sadosta ELLEI 1) Rikkakasvien torjuntaa 2) Täydennyskylvöä

7 b) Nurmen tiheys rikkakasvien torjunnan kannattavuus rikkakasviosuuden funktiona (MTT Maaninka; Niemeläinen, Saarijärvi & Virkajärvi, julkaisematon) tavuonna /ha/v nnan kate torjunt Torju 3 2 1 5 1 15 2 25 3 35-1 -2 Yleinen torjuntakynnys noin 1 % rikkakasveja Jos rikkakasveja on paljon, tarvitaan myös täydennyskylvö! Lisätutkimuksia suoritettu KARPE hankkeessa rikkatorjunnan ja täydennyskylvön yhdistäminen i eri kauppavalmisteet, vaihtoehtoiset torjunta ajankohdat apilapitoisten nurmien rikkatorjunta -3 Rikkakasvien osuus % kuiva-aineessa aineessa

11 1 7 c) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia29 9 8 7 6 5 4 3 2 1 115 MTT Maaninka, Starane XL kevättorjunta 29 Kontrolli Starane XL 17 993 916 916 Sato Heinäkasvien sato Ry-sato 943 Kasvuston rikkapitoisuudet kontrollin yrttirikat ja hevonhierakka 1. sato 8,6%, 2. sato 3,7% ruiskutettu us ue u% lisäksi juolavehnää, jota ei eroteltu heinäkasvisadosta Sadon rehuarvoissa ei merkittäviä eroja 1. sadon D-arvot kontrolli 66, ruiskutettu 65,7 2. sadon D-arvot kontrolli 66,8 ruiskutettu 66,9 Kontrolli sisälsi merkittävästi enemmän kuollutta materiaalia, mutta sen osuus oli kaikkiaan pieni (alle 3%)

7 d) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia21 Kuiva-ainesato ka-sato (kg ka ha -1 ) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö 2. sato 1. sato Ka-sato Puhdas Ka-sato Maaningan v. 21 tulokset

7 e) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia21 ME-sato 12 1 ME-sato (M MJ ha -1 ) 8 6 4 2 2. sato 1. sato Kontrolli Starane XL Starane XL + Kontrolli Starane XL Starane XL + täyd.kylvö y täyd.kylvö y ME-sato Puhdas ME-sato Maaningan v. 21 tulokset

7 f) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Gratil ruiskutus keväällä Puhdistaako Gratil käsittely seosnurmen ja säästääkö se apilaa? yrttirikat hävisivät käsittelyssä lähes lh täysin jo puolikkaalla lkk ll annoksella puna apila vaikuttaa herkemmältä Gratilille kuin valkoapila Jo puolikas Gratil annos pudotti seoksen 2. sadon pa pitoisuuden alle puoleen, täysi annos kolmasosaan Puna apilaseosten 2. sadossa enemmän kuollutta käsittelyn jälkeen kuin kontrollissa, valkoapilalla juuri päinvastoin Puhdas kuiva-ainesato 1. sadonkorjuun jälkeisen Gratil-käsittelyn jälkeen (MTT Maaninka 21) 12 1 kg ka/ha 8 6 4 2 PA + TT, PA + TT, PA + TT, VA + TT, VA + TT, VA + TT, kontrolli 5% Gratil 1% Gratil kontrolli 5% Gratil 1% Gratil

7 g) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Starane XL torjunta syksyllä Voiko ja kannattaako voikukkaa torjua myös syksyllä Starane XL:llä voikukkaisesta vanhasta nurmesta? syystorjunta hävitti voikukan ja piti sen poissa seuraavalta kasvukaudelta lähes kokonaan myöskään kuollutta materiaalia ei tullut satoon kokonaiskuiva ainesadossa ei eroa, mutta ero sadon jakautumisessa ensimmäisen ja toisen niiton välillä puhdas timoteisato kasvoi selvästi ruiskuttamalla, erityisesti 2. niitossa ja siten myös koko kasvukauden aikana 12 1 8 MJ ME/ha 6 4 2. sato 1. sato 2 Koko sato Torjuttu Koko sato Ei torjuttu Puhdas timotei Torjuttu Puhdas timotei Ei torjuttu

7 h) Nurmen rikkatorjunnan tuloksia 21 Starane XL torjunta syksyllä Kuiva-ainesato Puhdas timotei-sato 1 9 8 Ei torjuntaa t Torjunta 1 9 8 Ei torjuntaa t Torjunta 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 ka-sato1 ka-sato2 KA-SATO Ti-sato1 Ti-sato2 TI-SATO

7 i) Voikukan vaikutus rehun säilöntälaatuun Koe tehty noin 1 ml:n minisiiloilla Entä jos rehu siilossa tai paaleissa? Puristeneste! Esikuivatusaika säädettävä voikukka pitoisuuden mukaan Rehun säilöntälaatu ja rehuarvo yllättävän hyvät! Vaikutus esim. poikimahalvaukseen Kalsiumia ja magnesiumia riittävästi Ei suositella ummessaoloaikaan syötettäväksi äk Kaliumin suuri määrä voi tuoda ongelmia

7 i) Voikukan vaikutus säilörehuun 8 g/kg ka 7 6 5 4 3 2 1 % 25 % 5 % 75 % 1 % voikukka voikukka voikukka voikukka voikukka D-arvo g/kg ka Pu uristeneste ml 35 3 25 2 15 1 5 Sama kuivatusaika. Säilörehun raaka-ainenäytteessä timotein kuiva-aine 33 %, voikukan 15 % 5 47,5 kg ka g/ 45 4 35 3 25 2 15 1 5 23,9 27,4 32,5 37,1 7,3 2, 2,7 3,6 4,9,8 1, 1,3 1,7 2,5 % voikukka 25 % voikukka 5 % voikukka 75 % voikukka 1 % voikukka Kalium Kivennäissuositukset Kalsium lypsylehmille y 3 ekm kg/pv: Magnesium K 19 g/pv Ca 14 g/pv Mg 29 g/pv Kaliumin määrä voi olla ongelmallinen! Kalsium - ummessaoloaika!

Päätelmiä viljelyvalintojen vaikutuksesta tuotantokustannukseen Toimenpide Huomautus snt/ry Lajikevalinta (timotei) Keskimäärin 3 vyöhyk 2 Typpilannoitus Kivennäismaat 4... 6 kohdalla 2 kg/ha Turvemaat 4... 5 Kaliumlannoitus Korkea reservikalium 61 kohdalla 68 kg/ha Matala reservikalium 7 Fosforilannoitus Maat < 1 mg/l 7... 17 nosto -15 kg/ha/p /P Maat > 1 mg/l - Korjuuajan myöhästyttäminen 1. sadon korjuu + 6 vrk D-arvo 66 g/kg ka -3... -4 Herbisidit > 1 % rikkoja 3... 21 Kannattavaa maksaa hyvästä siemenestä ja satsata typpilannoitukseen! Kannattaa analysoida maa ja rehut! Vanhoilla nurmilla kannattavinta Vaatii hyvää ruokintaosaamista Useimmiten kannattavaa jos rikkoja > 1%, mutta täydennyskylvö saattaa olla tarpeen

Yhteenveto: Tavoitesato 65 ry/ha Tavoitteeksi täystiheä nurmi Hyvästä nurmisiemenestä kannattaa maksaa Typpilannoituksestakannattaa kannattaa säästää viimeisenä Hyvän reservikaliumin mailla kaliumlannoituksesta voi säästää Jos maan P luku yli 1 12 mg/l voi fosforilannoituksesta luopua noin 5 12 vuodeksi, mutta maan P tilan ja rehujen P:n seuranta milloin lannoitus kannattaa aloittaa uudelleen! Hivenlannoituksiin harkiten Puhdistamolietteet Cu ja Zn lannoitteena (lisäksi paljon P:a) Ensimmäisen niiton ajoitus tärkeä rehun laadulle mutta ei välttämättä tilan kokonaistaloudelle Toisen niiton ajankohta edelleen vaikea ohjeistaa ohjeistusta kehitellään

Kiitos mielenkiinnosta!