ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kaisaniemen (6.) kaupunginosan kortteli 47 Ehdotusvaihe 9-10 / 2018 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 27.8.2018 88 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto xx.xx.20xx xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

1. Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelia 47 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan kortteli 47 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 2,03 ha, sijoittuu Kaisaniemen (6.) kaupunginosaan ja sitä rajaa Kuusitie, Tammitie, Tuohitie, Mäntykankaantie. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen j

3 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyy yksityisen maanomistajan kaavamuutosaloitteen pohjalta maankäyttöja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi voimassaolevan asemakaavan mukaisen 6. kaupunginosan korttelin 47. Tarkoituksena on suunnittelualueen maanomistajan aloitteen ja kaupungin tavoitteiden pohjalta uudistaa asemakaavaa noin 2,03 ha:n suuruisella alueella seuraavasti: Tavoitteena on tarkistaa asemakaavaa vuodelta 1980. Kaavamuutosalueena toteutetaan noin 2,03 hehtaarin suuruinen alue seuraavasti: 1) Yksityisen maanomistajan aloite: Aloitteen tekijän omistama omakotitontti (AO I) 977-6-47-7, pinta-alaltaan noin 0,1627 ha (tonttitehokkuudella e = 0,25 rakennusoikeus noin 407 k-m 2 ) muutetaan asuinpientalotontiksi (AP) ja sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeutta ei kaavoituksella lisätä. Tontin rajalla olevaa kaavassa esitetty ja maastossa toteutettu Tammitien tonttiliittymän sijainti tarkistetaan kaavamuutoksessa, siten että se palvelee uutta rakentamishanketta. Liittymäjärjestelyn kustannukset kaupunki perii hakijalta. 2) Kaupungin aloite: Koko korttelin 47 asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan. Kaavoituksella ei esitetä muodostettavaksi lisärakennusoikeutta. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO I) merkitään kaavamuutoksella kokonaisuudessaan asuinpientalojen korttelialueena (AP). Alueella on / tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteästi kaupunkirakenteessa sijaitsevan korttelin täydennysrakentamisen. Korttelissa 47 sijaitsee maakunnallisesti arvokas suojelukohde. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Kooste valmisteluvaiheen palaute ja kaavoittajan vastineet 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 2030 3. Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.3 Maanomistus... 15 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 20 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 20 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 20 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 21 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 21 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 22 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 22 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 22 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 23 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 24 5.1 KAAVAN RAKENNE... 24 5.1.1 Mitoitus... 24 5.1.2 Palvelut... 24 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 24 5.3. ALUEVARAUKSET... 25 5.3.1 Korttelialueet... 25 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 25 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 29 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 29 5.7 NIMISTÖ... 29 5.8 KAAVATALOUS... 29 5.8.1 Yleistä... 29 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 29 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 29 7. YHTEYSTIEDOT... 29

5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt yksityinen maanomistaja ja teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö/kaavatiimi. Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 27.8.2018 88. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi 5.9. 19.9.2018 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 27.8.2018. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä, viranomaisilta pyydetään lausunnot. - Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset - Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan Liitto - Museovirasto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema - Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema - Elisa Oyj / Tuotanto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin nähtävillä ollessa kolme lausuntoa ja kaksi kommenttia. Valmisteluaineistosta jätettiin yksi mielipide. Palaute kaavoittajan vastineineen ovat kirjattuina kaavaselostuksen liitteessä nro 4. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä, viranomaisilta pyydetään lausunnot paitsi Museovirastolta, joka valmisteluvaiheen lausunnossa ilmoitti Museovirastoa ei näin ollen ole tarpeen kuulla kaavamuutoksen jatkovaiheissa. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Ehdotus nähtävillä 3.10.2018-2.11.2018. Ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa lukuun ottamatta Museovirastoa, joka valmisteluvaiheen lausunnossa ilmoitti Museovirastoa ei näin ollen ole tarpeen kuulla kaavamuutoksen jatkovaiheissa. Ehdotuksesta jätettiin xx lausuntoa. Ehdotuksesta jätettiin xx muistutuksia. Ehdotusvaiheenpalaute kaavoittajan vastineineen ovat kirjattuina kaavaselostuksen liitteessä nro x. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen teknisten palveluiden lautakunnassa xx.xx.201x xx.

6 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 2,03 hehtaaria, on voimassa 9.4.1980 hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään osoitettuna: 1,3709 ha omakotirakennusten ja muiden enintään kahdenperheen talojen korttelialue (AO I), jolle on osoitettuna tonttitehokkuutta e = 0,25, mikä vastaa rakennusoikeutta 3 427 k-m 2. 0,6557 ha rivitalojen ja erillisten omakotitalojen korttelialue (AOR), jolle on osoitettuna tonttitehokuutta 1967 k-m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutosalue on yhteensä noin 2,03 hehtaaria. Lähiympäristö on asemakaavojen mukaisesti toteutunutta. Koko korttelin 47 asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan. Kaavamuutoksella ei esitetä muodostettavaksi lisärakennusoikeutta. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO I) merkitään kaavamuutoksella kokonaisuudessaan asuinpientalojen korttelialueena (AP). Alueella on / tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteästi kaupunkirakenteessa sijaitsevan korttelin täydennysrakentamisen. Kaavamuutoksessa huomioidaan, että suunnittelualueelle sijoittuva Hirvelän kiinteistö on maakuntakaavoituksessa arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi. Korttelin 47 tonttien liittymämerkintä uudistetaan ja esim. tontin 7 tonttiliittymän sijaintia tarkistetaan.

3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on vuoden 1980 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti rakentunut omakoti- ja rivitaloalueena. Kortteli on rakentunut vuosina 1901-1990 ja korttelialueen rakennuskanta on uudistumassa: mm tontille 7 ollaan suunnittelemassa uudisrakentamista. Tontille 7 uudisrakennushanke Kuva: Ote Taustakartta (ktj) Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö

8 Liikenne Kaavamuutosalue on osa Kaisaniemen pientaloaluetta ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa kokoojakatu- ja asuntokatuverkostojen kautta. Kaavamuutosalue Yleiskaava liite 5: Maantiet, pääkadut, kokoojakadut Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat vanhaa pientaloaluetta, jotka ovat jo pääosin rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti.. Kaavamuutosalueetta rajaa kokoojakadut Mäntykankaantie, Kuusitie ja Tammitie sekä asuntokatuna toimiva Tuohitie. Kaavoitettava alue liittyy kevyen liikenteen verkostojen välityksellä keskustatoimintojen alueeseen. Alue on kävelymatkan päässä, noin 1-1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kuva: Yleiskaava liite 5/ Pyörätien pääväylät

9 Alueelta on yhteydet eripuolilla kaupunkia oleviin ulkoilualueisiin Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä. Kohdealueella ei ole luonnonympäristöä korttelissa on hoidetut omakoti- ja rivitalotonttien pihapiirit Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 17.8.2018 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta.

3.1.2 Rakennettu ympäristö 10 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu kolme rivitaloa ja seitsemän omakotitaloa, joista yksi on tyhjilllään ja sitä ollaan kaavamuutoksella esittämässä AP- merkinnällä, mikä mahdollistaa pienen rivitalon toteuttamisen (hankesuunnitelma noin 300 k-m 2 ). Alueella on noin xx asukasta) Rakennukset ovat vuosilta 1901-1990. Alla on kuvia rakennetusta ympäristöstä (kuvat: Google Maps), asemakaava vuodelta 1980. AO I -kortteli 6-47, tontti 1, Omakotitalo rakennusvuosi. 1981 talousrakennus v.1983 AO I- kortteli 6-47 tontti 3 AO I-kortteli 6-47, tontti 2, Omakotitalo, rakennusvuosi 1901-1920 Maakunnallinen suojelukohde AOI- kortteli 6-47 tontti 4 Omakotitalo, rakennusvuosi 1981 Talousrakennus v 1983. AOI- kortteli 6-47 tontti 5 Omakotitalo, rakennusvuosi 1965 AO I- kortteli 6-47 tontti 6 Omakotitalo, rakennusvuosi 1981 Talousrakennus 1987 AO I- kortteli 6-47 tontti 7 Omakotitalo, rakennusvuosi 1961 Omakotitalo, rakennusvuosi 1971 Talousrakennus

11 AOR- kortteli 6-47 tontti 8 ja 9 Kuusitien rivitalot on rakennettu vuosina 1984,1985 ja 1990 Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskantaa Kaavamuutosalue sijoittuu Kaisaniemen kaupunginosan asuntoalueelle, joka on rakentunut vuosina 1901-1990

12 Kaavamuutosalue rajautuu etelä-lounaassa julkisten palvelujen rakennusten kortteliin (koulukeskuksen alueella, ammattiopisto Jedu) ja idässä kerrostaloihin ja yhteen omakotitaloon. Aluelämpökeskus v. 1978 Ammattiopisto Jedu v. 1973,1982,1985 Korttelissa 6-32 Havutien kerrostalot vuosilta 1976 ja 1981 Rivitalot kortteli 6-34 koillisessa Tuohitiehen rajoittuen, rakennettu v. 1970 ja 2001

13 Kaupunkikuva Kaavamuutosalue on Kaisaniemen kaupunginosan rakentunut omakoti ja rivitalokortteli, joka on osa laajaa Kaisaniemen kaupunginosan asuntoaluetta, joka on toteutunut voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Kaavamuutosalue Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Alueelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas suojelukohde Hirvelä. Rakennusinventointiraportti Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 on laadittu maakuntakaavoituksen yhteydessä. (2. vaihemaakuntakaava, joka hyväksytty maakuntahallituksessa 7.12.2016).

14 Palvelut Kaavamuutosalue, noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) ja Simonpuiston päiväkoti sijaitsevat Kaisaniemessä sekä Rahkorannnan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava, liite 4/ Palvelut

15 Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, muut maanalaiset johdot. Kuva: Tekninen huolto Sosiaalinen ympäristö Alue on Kaisaniemen (6. kaupunginosa) omakoti- pientalo- ja rivitaloaluetta. Kaavaalueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista ja sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle noin kahden kilometrin etäisyydelle ydinkeskustasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu kokoojakatujen ja asuntokadun varteen ja alue on toteutunut asuntoalueena. 3.1.3 Maanomistus Kaavamuutosalue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.

16 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Em. päätökset on korvattu valtioneuvoston päätöksellä 14.12.2017. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Kuva: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta 17.2.2005 Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain. 1.vaihekaava ympäristöministeriö vahvisti 23.11.2015: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoimaalueet, merituulivoiman päivitykset, turve tuotanto alueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015)

17 2. vaihekaava: Maakuntavaltuusto hyväksyi 7.12.2016. maaseudun asutusrakenne, kulttuuriympäristöt, virkistys ja matkailualueet, seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, seudulliset ampumaradat, puolustusvoimien alueet. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015) Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava (7.12.2016) 3. vaihekaava: Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Oulun seudun liikenne ja maankäyttö, tuulivoimaalueiden tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset, muut tarvittavat päivitykset. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2018 5. Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaava (11.6.2018) Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä, jotka koskevat suunnittelualuetta: Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskettava merkintä: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta edulliset vyöhykkeet taajamarakenteen kehittämisen perustaksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin.

Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. 18 Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaavaote, jossa suunnittelualueen rajaus esitettynä puneella Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu: PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottamatonta palelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaita pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. SUOJELUKOHDE, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tulee ylläpitää siten, että niiden arvo säilyy. rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä mainittua lupaa eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 7. (va= valtakunnallisesti arvokas, ma = maakunnallisesti arvokas) 9. Hirvelä (ma).

19 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 2,0266 hehtaaria, on voimassa 9.4.1980 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalueelle on merkittynä: - 1,3709 ha Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO I), tonttitehokkuus on e = 0,25-0,6557 ha Rivitalojen tai erillisten omakotitalojen korttelialue (AOR), tonttitehokkuus e = 0,30. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta Muita suunnitelmia ja selvityksiä Aluetta koskien ei ole laadittu muita suunnitelmia. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta ja suunnittelualueen kiinteistöt ovat kaupungin yleisiä alueita. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

20 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavamuutosalue on yhteensä noin 2,0266 hehtaaria. Lähiympäristön asuntoalueet ovat asemakaavojen mukaisesti toteutuneita. Kaavamuutos tehdään yksityisen maanomistajan ja kaupungin aloitteesta. Koko korttelin 47 asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan. Kaavoituksella ei esitetä muodostettavaksi lisärakennusoikeutta. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO I) merkitään kaavamuutoksella kokonaisuudessaan asuinpientalojen korttelialueena (AP). Alueella on / tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteästi kaupunkirakenteessa sijaitsevan korttelin täydennysrakentamisen. Kaavamuutoksessa huomioidaan, että suunnittelualueelle sijoittuva Hirvelän kiinteistö on maakuntakaavoituksessa arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Yksityisen maanomistajan (aloite) omistama omakotitontti (AO I) 977-6-47-7, pintaalaltaan noin 0,1627 ha (tonttitehokkuudella e = 0,25 rakennusoikeus 407 k-m 2 ) muutetaan asuinpientalotontiksi (AP) ja sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Tontin rajalla olevaa kaavassa esitetty ja maastossa toteutettu Tammitien tonttiliittymän sijainti tarkistetaan kaavamuutoksessa, siten että se palvelee uutta rakentamishanketta. Liittymäjärjestelyn kustannukset kaupunki perii maanomistajalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite yksityiseltä maanomistajalta saatiin kesällä 2018 ja kaavatyön valmistelu aloitettiin teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä, jonka pohjalta maankäyttöyksikössä laadittiin kaavoituksen valmisteluaineisto. Alueen kaavan laatimisesta tehdään vireille tulo päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 27.8.2018. Samalla oikeutetaan tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoituksen ilmoitetaan tulevan vireille lehti-ilmoituksella Kalajokilaaksossa ja kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos ovat nähtävillä 5.9. 19.9.2018. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueenmaanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä kaavahankkeessa paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Elisa Oyj / Tuotanto ja Sonera Carrier Networks Oy ja muita viranomaisia ovat mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan Museo ja Museovirasto. Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutoksen ollessa nähtävillä. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin

21 ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Suunnittelualueelta yksityinen maanomistaja on esittänyt kaavamuutosaloitteen Yksityisen maanomistajan aloitteessa on esitetty, että omakotitontti (AO I) 977-6-47-7, pinta-alaltaan noin 0,1627 ha (tonttitehokkuudella e = 0,25 rakennusoikeus 407 k-m 2 ) muutetaan asuinpientalotontiksi (AP) ja sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeutta ei kaavoituksella lisätä. Tontin rajalla olevaa kaavassa esitetty ja maastossa toteutettu Tammitien tonttiliittymän sijainti tarkistetaan kaavamuutoksessa, siten että se palvelee uutta rakentamishanketta. Liittymäjärjestelyn kustannukset kaupunki perii maanomistajalta. Kaupungin asettamat tavoitteet Koko korttelin 47 asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan. Kaavoituksella ei esitetä muodostettavaksi lisärakennusoikeutta. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO I) merkitään kaavamuutoksella kokonaisuudessaan asuinpientalojen korttelialueena (AP). Alueella on / tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteästi kaupunkirakenteessa sijaitsevan korttelin täydennysrakentamisen. Korttelin 47 tonttien liittymämerkintä uudistetaan. Kaavamuutos ei ole merkittävä, joten sen hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta (MRL 52, johtosäännöt). Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueelta on laadittu oikeusvaikutteiseksi Keskustan osayleiskaava 2030 ja asemakaavoitettava alue on merkitty yleiskaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Kaavamuutoksessa huomioidaan, että suunnittelualueelle sijoittuva Hirvelän kiinteistö on maakuntakaavoituksessa arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi.

22 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu hankekaavana yksityisen ja kaupungin aloitteiden pohjalta. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto nähtävillä 5.9. 19.9.2018: Kuva: Ote kaavaluonnos Valmisteluaineistosta viranomaiset esittivät kolme lausuntoa ja 2 kommenttia ja siitä jätettiin yksi osallisen mielipide. Palaute kaavoittajan vastineineen on kirjattuna kaavaselostuksen liitteessä nro 4. Ehdotusvaiheeseen tehdään seuraavat tarkistukset: AP-korttelissa 47 tontilla 3 on osoitettu suojeltavan rakennuksen sr-3 - merkintä määräävänä ja aluerajausta laajennetaan siten, että siihen sisältyy pihapiirissä oleva pieni hirsiaitta. AP-korttelissa sijaitsevalle tontille 3 osoitetaan lisäksi ohjeellinen rakennusala. Kaavamääräyksiin lisätään yleismääräyksenä: AP-korttelin tontille 3 uutta rakennettaessa tulee huomioida uudisrakentamisen sopeutuminen pohjalaiseen talonpoikaistaloon jättämällä sen ympärille riittävästi tilaa.

23 Ehdotus asetetaan nähtäville 3.10.2018 2.11.2018 Ote: Kaavaehdotus Kaavaehdotuksesta viranomaiset esittivät x lausuntoa ja siitä jätettiin x muistutusta. Palaute kaavoittajan vastineineen on kirjattuna kaavaselostuksen liitteessä nro x. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi 9.8.2018 Kaavatiimi käsitteli kaavamuutoksen suunnitteluperiaatteet. Teknisen palveluiden lautakunta 27.8.2018 88 Päätös vireilletulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Valmisteluaineisto nähtäville 5.9.2018 19.9.2018 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta. Teknisten palveluiden lautakunta 25.9.2018 113 Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä 3.10.2018 2.11.2018. Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.201x xx

Kaavamuutoksen hyväksyminen. 24 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 2,0266 ha/ rakennusoikeus yhteensä 5394 k-m 2 josta korttelialueiden osuus on 100 %. Asuinpientalojen korttelialue (AP) noin 1,3709 ha (osuus asuntoalueesta 67,6 %) Kortteli 47 tontit nrot 1-7 Tonttitehokkuus e =25 Rakennusoikeus korttelialueella yhteensä noin 3427 k-m 2, kerrosluku Iu½ AP- korttelialueen tontilla on varattava vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti ja 2 vieraspaikkaa tonttia kohti. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) noin 0,6557 ha. (osuus asuntoalueesta 32,4 %) Kortteli 47 tontit nrot 8-9 Tonttitehokkuus e=0,30 Rakennusoikeus korttelialueella yhteensä noin 1967 k-m2, kerrosluku 1 AR- korttelialueen tontilla on varattava 1 autopaikka asuntoa kohti ja 2 vieraspaikkaa tonttia kohti. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeuden määrää. Kaavamerkinnät ajantasaistetaan ja mm. korttelin 47 AO I - merkintä muutetaan AP merkinnäksi, mikä mahdollistaa korttelin täydennysrakentamisen. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu Kaisaniemen sekä Hakalahden kaupunginosassa oleviin julkisiin ja ydinkeskustassa ja Kaisaniemessä sijaitseviin kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaisaniemessä sijaitsee mm julkisista palveluista Jokirannan koulu /yläkoulu, päiväkoti Simonpuisto. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Tontille 6-47-7 tarkistetaan kaavamuutoksella liittymän sijainti Tammitien katualueelta. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla ohjaavat rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö.

25 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuntoalueet ovat yhteensä noin 100 % kaavamuutosalueesta. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Osuus noin 67,6 % kaavamuutosalueen asuntoalueesta. Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 1,3709 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi tonttitehokkuus e = 0,25 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on Iu½ AP- korttelialueella tontilla on varattava vähintään yksi autopaikkaa asuntoa kohti. AP- korttelialueen tontilla on varattava vähintään 2 vieraspaikkaa. AP-korttelissa 47 tontilla 3 on osoitettu suojeltavan rakennuksen sr-3 -merkintä määräävänä. AP-korttelissa 47 sijaitsevalle tontille 3 osoitetaan lisäksi ohjeellinen rakennusala. sr-3 Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kohdetta koskevista olennaisista korjaus- ja muutostoimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR) Osuus noin 32,4 % kaavamuutosalueesta. Alueelle on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja ja esimerkiksi autokatoksin ja varastoin toisiinsa kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin. AR- korttelialueella tontilla on varattava vähintään yksi autopaikkaa asuntoa kohti. AR- korttelialueen tontilla on varattava vähintään 2 vieraspaikkaa. AP- ja AR- korttelialueilla: - Tonteilta tulee hulevedet johtaa yleiseen sadevesijärjestelmään ja suunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. - Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta on näköyhteys ulos. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalue liittyy kiinteästi ja on osa olevaa ja rakentunutta Kaisaniemen laajaa pientaloaluetta. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta ja aluetehokkuus jopa jonkin verran pienenee. Kaavoitus ei vaikuta alueen väestömäärään.

26 Kaavamuutosalue, kortteli 47 on osa Kaisaniemen laajasta pientaloalueesta Kuva: Ote ktj-kartta Elinympäristö. Kaavamuutoksen ratkaisu ei muuta alueen asukkaiden elinympäristöä. Kaavamuutos ei lisää alueen rakennusoikeutta., mutta kaavamerkintä sallii korttelin täydennysrakentamisen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Kaavamuutosalue, noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) ja Simonpuiston päiväkoti sijaitsevat Kaisaniemessä sekä Rahkorannan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta. Kaavamuutosalue Päiväkodit Koulut Kaupat Kuva: ote yleiskaavan liite 4 /Palvelut

27 Virkistys Lähialueella on virkistys- ja ulkoilu- ja luonnonmaisema-alueita, jotka ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen reittien kautta. Lähimmät puistot ovat Kaisaniemen asuntoalueelle sijoittuvia lähipuistoja. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä kaavamuutoskohteesta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys Liikenne Asemakaavamuutoksella ei ole mitään uusia vaikutuksia liikenteeseen. Alueen sisäinen liikenne säilyy nykyisellään. Tonttiliittymät kaavamuutosalueen tonteille on Kuusitietä, Tammitieltä, Tuohitieltä ja Mäntykankaantieltä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen. Korttelin tonttien ja 7 nykyinen yhteinen tonttiliittymä Tammitieltä järjestetään uudelleen.

28 Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, muut maanalaiset johdot. Kuva: Tekninen huolto 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Kaavamuutos ei aiheuta muutosta kaupunkirakenteeseen. Luonnonolot Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa ja tiiviissä rakennetussa ympäristössä oleva rakennettu asuntokortteli pihapiireineen eikä kohdealueella ole luonnonympäristöä. Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 17.8.2018 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Vesistöt ja vesitalous Kuva: Ktj- ilmakuvaote (MML)

29 Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavamuutoskartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä Kaavamuutoksen AP- merkintä mahdollistaa korttelin 47 täydennysrakentamisen monimuotoiseksi rakennuskannan uusiutuessa. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Kaavamuutos ei aiheuta kaupungille yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutos mahdollistaa toteuttaa AP- korttelialueelle monimuotoista pientalorakentamista. Kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen uuden asemakaavan mukaisen tontin 6-47-7 maaomistaja maksaa kaupungille kaavamuutosmaksun sekä tontin uuden liittymäjärjestelyn kustannukset. 7. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA /kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p 044 4294 322 /kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 /kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi www.ylivieska.fi/kaavoitus