JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (5) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti 19.4.2011 klo 18.00 20.00 Paikka Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske, Matarankatu 4 MAT 100 (1.krs) Läsnä Sisko Jääskeläinen Taru Lampinen Päivi Polvi Tiina Rauhamäki Eija Savela Siina Suikki Merja Adenius-Jokivuori, sihteeri Tarja Ahlqvist, puheenjohtaja 1. Lasten päivähoitopalveluiden asiakasraadin toiminnan arviointi ja kehittäminen Illan teema keskittyi päivähoidon asiakasraadin toiminnan arviointiin. Arviointia käytiin läpi Learning Café menetelmän avulla. Raatilaisille annettiin ohjeet työskentelytavasta ja sisällöistä täyttää kolmessa eri pöydässä pöytäliinoihin ajatuksia pöydän teeman mukaan. Koska osallistujia oli melko vähän, sovellettiin työtapaa ja työskenneltiin kahdessa ryhmässä, mutta käytiin läpi kaikki kolme pöytää. Pöytien teemat olivat: 1. Asiakasraadin toiminnan tarkoitus, tavoite, merkitys mikä merkitys asiakasraadilla on mielestäsi päivähoidon kannalta mikä merkitys asiakasraadin toiminnalla on raadin jäsenille yleensä mikä merkitys asiakasraadin toiminnalla on sinulle itsellesi henkilökohtaisesti ~ miten tavoitteissa on onnistuttu ~ pitäisikö asiakasraadin tarkoitusta, merkitystä selkeyttää, rajata, laajentaa kehittää johonkin suuntaan 2. Asiakasraadin toiminnan/tapaamisten rakenne ja järjestelyt tapaamisten sisällöt/käsitellyt teemat ja muut asiat (suunnittelu, valinta ja käsittely tapaamisissa, omien ajatusten ja teemojen tuominen tapaamisiin, tapaamisten rakenne ja aikataulutus) tapaamisten ajankohta, paikat, tarjoilut ja muut järjestelyt tapaamisten läsnäolijat raatilaisten lisäksi (alustaja, tapaamispaikan henkilökunta, tapaamispaikan omat asiakkaat) ~ missä asioissa on onnistuttu asiakasraadin tapaamisten sisällöissä ja järjestelyissä ~ missä asioissa olisi kehittämistä mihin suuntaan, miten? 3. Asiakasraadin toiminnan vaikuttavuus mitä keinoja asiakasraadilla on käsitellä, huomioida ajankohtaisia päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyviä asioita Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahoito
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) asiakasraadin toiminnan näkyvyys, julkisuus kenen edustajia asiakasraadin jäsenet ovat; suhde omaan asuinalueeseen, päivähoidon muotoon ~ miten vaikuttavuudessa on onnistuttu ~ miten asiakasraadin vaikuttavuutta pitäisi tehostaa ja kehittää Työryhmien työskentelyn perusteella tehty yhteenveto edellä mainittujen asioiden herättämistä ajatuksista: Asiakasraati on ollut positiivisesti yllättynyt raadin toiminnasta. Käsiteltävät asiat ovat olleet käytännönläheisiä ja kaikki ovat voineet osallistua ja ehdottaa aiheita. Raatilaiset ovat saaneet tietoa päivähoidosta ja näkemystä varhaiskasvatuksen asioihin ja voineet kertoa asioista eteenpäin muille vanhemmille. Raadissa on pystytty käsittelemään yksittäisten asiakkaiden yhteydenottoja ja asioiden käsittelyä on voinut seurata raadin muistioista. Raatilaiset kokivat, että asiakasraadin kautta on voinut vaikuttaa ja tehdä konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä. Lisäksi raatilaiset toivoivat, että vanhempien vaikutusmahdollisuudet toimintayksikkötasollakin lisääntyisivät ja vanhempien tietoisuus raadin toiminnasta lisääntyisi. Asiakasraadissa esillä olleita asioita toivottiin käsiteltävän esimerkiksi vanhempainilloissa. Asiakasraatilaiset toivoivat asiakasraadin toiminnalle lisää näkyvyyttä ja julkisuutta; vaikuttavuudessa on nyt onnistuttu niiden kohdalla, jotka ovat tienneet raadista ja osanneet tuoda asioita käsittelyyn esimerkiksi yhteydenotolla raatilaisiin tai asiakasraadin sähköpostin kautta. Toiminnan vaikuttavuutta haluttaisiin lisätä tuomalla asiakasraatiin päivähoidon asioita jo valmisteluvaiheessa ja lisäämällä raadin vuoropuhelua päättäjien kanssa. Päättäjille toivottiin muutenkin lisää tietoisuutta päivähoidon arjesta. Lisäksi raati pohti, tuleeko lasten näkökulma tarpeeksi esille? Asiakasraadissa käsitellyt etukäteen valmistellut teemat ovat olleet raatilaisten mielestä mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ja niiden valintaan on pystynyt vaikuttamaan. Raatilaiset toivoivat, että jatkossa muilta asiakkailta tulevien ajankohtaisten asioiden yhteydenottoja käsiteltäisiin enemmän ja niistä käytäisiin perusteellisempaa keskustelua. Raatilaiset kokivat edustavansa oman alueensa palveluita. Osa oli saanut paljon yhteydenottoja muilta vanhemmilta ja osaan oli otettu vain vähän yhteyttä. Kaikki kokivat kuitenkin, että olivat voineet tuoda esiin omia, itselle mieleen tulleita asioita. Raadissa pohdittiin myös, miten päädytään asioissa asiakasraadin yhteiseen kantaan ja pystytään ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat. Esimerkiksi, kun on pyydetty asiakasraadin näkemystä johonkin asiaan, niin onko edustavuus liian pieni. Asiakasraati toivoi, että uusia jäseniä haettaisiin esimerkiksi aina keväisin ja että kotiäitejä saataisiin raatiin useampia mukaan. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että eri palveluista olisi edustajia raadissa. Asiakasraati totesi, että raadilla ei ole tarpeeksi näkyvyyttä ja raadin toimintaa tunnetaan liian vähän. Tarvitaan lisää julkisuutta ja enemmän tiedotusta raadista ja sen toiminnasta, jotta asiakasraadin jäsen tulisi tunnetuksi omalla alueellaan. Alueiden toimintayksiköissä olevat tiedotteet raatilaisista on päivitettävä. Raati ehdotti, että esimerkiksi päivähoidon aloituksen yhteydessä vanhemmille voitaisiin antaa esite, jossa olisi tietoa asiakasraadista. Myös yksityisiin päiväkoteihin tarvitaan tiedotusta asiakasraadin asioista. Raadin mielestä päivähoidon tiedonvälitys ylipäänsä kaipaisi kehittämistä, esimerkiksi toiminnan järjestelyihin liittyvistä asioista.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) Raatilaiset olivat tyytyväisiä asiakasraadin kokousten ajankohtiin ja eri puolilla kaupunkia päiväkodeissa järjestettyihin paikkoihin. Raati kuitenkin toivoi, että jatkossa voisi kokeilla erilaisia keskustelumetodeja ja järjestää enemmän aikaa keskustelulle. Pohdittiin myös tapaamispaikan vanhempien edustusta kokouksissa ja toivottiin enemmän vuorovaikutusta päiväkodin asiakasedustajien kanssa, jolloin he saisivat infoa raadin toiminnasta ja raati kuulisi kyseisen yksikön käytännön asioista. Raatilaisista on myös tärkeää, että päivähoidon työntekijöitä on läsnä kokouksissa. Oheinen yhteenveto esitellään Päivähoito- ja varhaiskasvatusjaoston kokouksessa 17.5.2011 päivähoidon asiakasraadin toiminnan esittelyn yhteydessä. Koko asiakasraadille laaditaan lisäksi pieni arviointikysely, johon voi vastata sähköisesti ja antaa oman palautteensa asiakasraadin toiminnasta. 2. Edellisen asiakasraadin muistio ja päivähoidon ajankohtaisia asioita Käytiin lyhyesti läpi edellisen muistio. - tilojen ja ilman riittävyyteen päivähoidossa liittyen todettiin, että Tilapalvelun kanssa on pidetty palaveri, jossa keskusteltiin tiloissa yhtä aikaa oleskelevasta henkilömäärästä. Keskusteltiin päivähoidon toimintatapojen muutoksesta niin, että kaikki eivät oleskele yhtä aikaa samassa tilassa ja toivottiin, että voidaan näin parantaa tilojen turvallista käyttöä. Asia on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Terveystarkastaja käy kaikki päiväkodit läpi yhdessä tilapalvelun kanssa, myös yksityiset päiväkodit. Tilapalvelu käsittelee pahimmat tilanteet ja yhteistyötä tehdään sisäilman terveellisyyden takaamiseksi. - lisäaineiden käyttöön päivähoidon ruokailussa liittyen todettiin, että Kylän Kattaus on tehnyt hankintasopimukset, joissa on määritelty hankittavien tuotteiden laatuun liittyvät seikat ja jos toimittaja ei pysty toimittamaan sovitun mukaista tuotetta (esimerkiksi lisäaineiden käytön suhteen), sen velvollisuus on korvata tuote vastaavalla muulla tuotteella eikä käyttää sopimuksen vastaisia tuotteita (esimerkiksi lisäaineiden käytön suhteen). - lasten ruoka-ainerajoitusten huomiointiin päivähoitoruokailussa toivottiin selkeitä ja yhdenmukaisia linjauksia kaikkiin päivähoidon yksiköihin. 3. Päivähoito- ja varhaiskasvatusjaoston sekä perusturvalautakunnan esityslistoilla olevat asiat Seuraava varhaiskasvatus- ja päivähoitojaoston kokous pidetään 17.5.2011 ja asialistalla on muun muassa - Päivähoidon asiakasraadin palaute - Alustavia kokemuksia omien lasten palvelurahasta ja oman erityislapsen palvelurahakokeilu - Perhepäivähoidon kehittämissuunnitelma - Esiopetussuunnitelma 4. Raatilaisten ajankohtaiset ja arjesta nousevat asiat ja raadin saamat sähköpostiviestit ja yhteydenotot; uudet teemat ja keskenjääneiden aiheiden jatkokäsittely. Mm.: Päiväkotien ja pihojen turvallisuus
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) - jatkettiin keskustelua turvallisuusteemasta ja raati toi esiin huolensa, että ottaako Tilapalvelut aina vakavasti sen tietoon tuodut epäkohdat; huolta kannettiin esimerkiksi siitä, miten kosteusvauriot korjataan ja huolehditaan hyvästä sisäilmasta yksiköissä. Lisäksi lumen määrä päiväkotien katoilla keskustelutti ja todettiin, etteivät pikku köysieristykset eivät riitä talviaikaan eristämään turvallista toiminta-aluetta pihoilla. Sovittiin, että lähetetään Tilapalveluihin asiakasraadin muistio päivähoidon kiinteistömanagereille. Lapsiryhmien koko ja henkilöstön määrä päiväkodeissa - asiakasraadin saamien useiden sähköpostiviestien ja raadin käymän oman keskustelun pohjalta haluttiin nostaa esiin seuraavia lapsiryhmän kokoon ja henkilöstön määrään liittyviä asioita ja tutkimustuloksia (mm. Keltikangas-Järvinen 2010): päiväkotien ryhmäkoolla on suuri, jopa ratkaiseva merkitys lasten kaikinpuoliseen kehitykseen, oppimiseen, älykkyyteen, puheen kehitykseen, muistiin, kiintymyssuhteisiin. Ryhmän koko vaikuttaa enemmän kuin hoitajien koulutus tai muu hoidon laatu. Tutkimukset osoittavat, että hoidon laadun ensimmäinen ja tärkein kriteeri on ryhmän koko. Jos ryhmä on liian suuri, ei sen haittavaikutuksia voi muilla tekijöillä parantaa. Suurin haitta liian suuresta ryhmästä on lapsen sosiaalisille taidoille, liian iso ryhmä lisää mm. aggressiivisuutta. Tutkimukset ovat päätyneet suosittelemaan 3-5 -vuotiaille lapsille 8-12 lapsen ryhmiä. Yli 16 lapsen ryhmä alkaa jo muodostaa kehityksellisen riskin. Alle kolmivuotias lapsi kykenee hallitsemaan kunnolla 3-4 lapsen ryhmän. Yli kahdeksan alkaa jo olla kehityksellinen riski. Keltikangas- Järvinen muistuttaa, että suuren lapsiryhmän tuottamaa haittaa ei voi vähentää lisäämällä aikuisten määrää, koska lisäaikuiset saattavat vain lisätä niiden vuorovaikutusepisodien määrää, joita lapsella päivän aikana on. Kehityspsykologisella tutkimustiedolla on Keltikangas-Järvisen mukaan hyvin mitätön rooli poliittisessa päiväkotikeskustelussa, jos mitään roolia. Tutkimustulokset rinnastetaan usein mielipiteisiin. Edellisen perusteella asiakasraatia kiinnostaa kuulla, otetaanko Jyväskylässä päiväkotien ryhmäkokoasioista päätettäessä huomioon kehityspsykologiasta vuosikymmenten aikana kertynyttä tutkimustietoa. Onko virkamiehillä ja poliittisilla päättäjillä tietoa siitä, mistä he päättävät laittaessaan lapsia yhä suurempiin ryhmiin? Kun Jyväskylässä nyt vähitellen tunnutaan heräävän ennaltaehkäisevään otteeseen esimerkiksi perheiden auttamisessa, niin voisiko ajatella, että päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen olisi yksi tapa ennalta ehkäistä lasten ongelmia? Asiakasraati halusi nostaa esiin ajatuksen, että suomalainen päivähoito on tehty aikuisten työssäoloa silmälläpitäen eikä pienen lapsen hyvinvointia ajatellen ja raati korosti, että päättäjien pitää oikeasti tietää, ettei ole yhdentekevää minkä kokoisessa ryhmässä toimitaan Keskusteltiin pienryhmätoiminnasta päivähoidon toimintatapana; asiakasraati totesi, että pienryhmä kuulostaa hyvältä, muttei toimi todellisuudessa joka paikassa. Pienryhmätoiminta pitäisi asiakasraadin mielestä tehdä pakolliseksi kaikille alueille ja yksiköille. Todettiin, että kun pienryhmätoiminta otetaan käyttöön, on oltava valmius muutokseen omissa työtavoissa, eikä voi olla kiinni vanhoissa toimintatavoissa. Joskus siirtyminen pienryhmätoimintaan on lähtenyt vanhempien aloitteesta (esimerkiksi vanhemmat kokeneet, että lapset pelkäsivät isoja ryhmiä) Pienryhmätoiminnasta tehtyjen tutkimusten mukaan melutaso laski, vuorovaikutussuhteiden määrä pieneni, lapsen tarpeiden ja toiminnan huomiointi ja niistä kertominen vanhemmille parani sekä myös henkilöstön työhyvinvointi lisääntyi yksiköissä, joissa käytettiin pienryhmätoimintaa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) Asiakasraati keskusteli myös lasten ja aikuisten suhdeluvusta; painotettiin, että suhdeluvun tulee toteutua kaikissa tilanteissa, ei vain laskennallisesti. Raatilaiset toivat esiin huolen, että suhdeluvuilla pelataan ja että asiakkaiden kokemukset suurenevista ryhmistä ja kaikkien liikenevien tilojen täyttö lapsilla on sääntö eikä poikkeus. Tuotiin esiin myös puolipäiväisten ja osa-aikaisten lasten sijoittuminen lapsiryhmiin ja sitä kautta syntyvät isot ryhmät. Ongelmaa aiheuttaa asiakasraatilaisten mukaan jossakin se, että samaan aikaan osa henkilöstöstä joutuu auttamaan muissa, esimerkiksi pienten ryhmissä ja isompien lasten ryhmä jää vajaalle miehitykselle. Raatilainen ehdotti, että voitaisiinko miettiä sellaisia ratkaisuja, että osa puolipäiväisistä tulisi vasta iltapäivällä, jolloin ohjelmallinen aamupäivä ei olisi niin vähien aikuisten varassa. Perhepäivähoitajien työaikalaki - luettiin läpi asiakasraadin sähköpostiin tullut viesti, jossa toivottiin, että kaupunki harkitsisi antaa perhepäivähoitajalle mahdollisuuden tehdä halutessaan ylityötä. Keskusteltiin asiasta ja todettiin muun muassa, että kysymys on laista ja työmarkkinaosapuolten sopimuksista ja kaupungin on noudatettava niissä olevia reunaehtoja. Tällä hetkellä kaupungissa toimii työryhmä, joka pyrkii tekemään ehdotuksen paikallisen sopimuksen aikaansaamiseksi perhepäivähoidossa sovellettavista työaikajärjestelyistä. Asiakasraati toivoo järjestelyissä joustavuutta perheiden ja lasten kannalta. 5. Muita asioita Seuraava asiakasraati yhdessä neuvolan asiakasraadin kanssa pidetään 18.5.2011 Kypärämäen päiväkodissa; kesäkuun asiakasraati 8.6.2011 mahdollisesti Nisulan päiväkodissa Uusi asiakasraati aloittaa elokuusta 2011. Kevään aikana raadin toimintaa kohtaan ilmaisi kiinnostuksensa 16 uutta hakijaa. Sovittiin, että kaikki kiinnostuneet voivat aloittaa raadissa, mutta mukana voi olla vain, jos ei itse työskentele samaan aikaan päivähoidon palveluksessa Jyväskylässä, mukaan lukien sekä yksityiset että kunnalliset päivähoidon yksiköt. Nykyisen raadin jäseniltä kysytään varmistus poisjäämisestä tai jatkamisesta toukokuun aikana. Uusiksi käsiteltäviksi teemoiksi toivottiin jatkossa o viittomakielisten näkökulmaa päivähoidossa o varhaiserityiskasvatusta (ja siinä esimerkiksi edellinen huomioiden) o maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden näkökulmaa päivähoidossa Päivähoidon tiedottamiseen liittyen toivottiin edelleen parantamista, esimerkiksi päiväkotien nettisivujen suhteen. Joidenkin yksiköiden sivuja ei ole raadin mielestä pidetty ajantasaisina ja tiedon löytäminen on hankalaa.