TUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI

Transkriptio

1 Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla 1

2 Mitä, missä, million? Asiakasraadin koolle kutsuminen oli yksi TUKENA-hankkeen tavoitteista Asiakasraadissa työskentelimme yhdessä nuorten kanssa ja etsimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaista on olla perheryhmäkodissa asuva nuori Suomessa? Mitä aikuisten pitäisi tehdä nuorten asioille? Työskentelystä nousseet nuorten terveiset saatetaan päättäjien, perheryhmäkotitoimintaa suunnittelevien ja ohjaavien tahojen sekä perheryhmäkotien työntekijöiden tietoon Tässä esityksessä kerrotaan lyhyesti asiakasraadin työskentelystä ja työn tuloksista 2

3 SUUNNITTELU Mihin kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa? Ilman nuoria ei ole asiakasraatia! Työskentelyllä pitää olla sellaiset tavoitteet, että nuorilla on mielekäs, kiinnostava tai hyödyllinen syy osallistua, mieti siis etukäteen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miks tulisin? Mitä mä siitä saan? Kauanko se kestää? Millä mä ees pääsen sinne? No ketä meidän mielipiteet muka kiinnostaa? Kelle kaikille kerrotaan, mitä mä puhun siellä? Muista myös, että asiakasraadin avulla ei ole välttämättä mahdollista tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria 3

4 MITÄ TEHTIIN? Asiakasraati nimettiin helpommin ymmärrettävällä tavalla. Sen nimeksi tuli Nuoret Suomessa - ryhmä Nuorten rekrytointi yhteistyössä kaikkien Uudellamaalla sijaitsevien perheryhmäkotien ja tuetun asumisen ohjaajien kanssa laadittiin Nuoret Suomessa esite nuorille laadittiin myös Nuoret Suomessa ohjaajan esite niille ohjaajille, jotka välittävät tietoa ryhmästä nuorille sekä nuorilla että ohjaajilla mahdollisuus ottaa yhteyttä Nuoret Suomessa ryhmän vetäjiin missä tahansa vaiheessa puhelimella tai WhatsAppilla Nuoret Suomessa ryhmän esittely nuorille oli mahdollista tilata yksikköön kiinnostuneet nuoret ilmoittautuivat ohjaajille kiinnostuneet haastateltiin joko puhelimessa, asumisyksikössä tai nuoren valitsemassa paikassa alkuhaastatteluissa esiin nousseet nuorten kysymykset ja toiveet pyrittiin huomioimaan myös kertojen suunnittelussa Nuorten osallistuminen ryhmään oli täysin vapaaehtoista. Siitä ei myöskään saanut palkkiota 4

5 TAPAAMISTEN TEEMAT 1. Hankkeen tavoitteiden esittely sekä tutustuminen ja nuorille tärkeiden teemojen kartoittaminen 2. Nuorten kokemus asumisesta perheryhmäkodissa 3. Yhteistapaaminen Osallisuuden ajan Kehittäjäryhmän kanssa, teemoina kokemusasiantuntijuus sekä nuorten kohtaamiset ammattilaisten kanssa 4. Loppujuhla sekä palautteen kerääminen asiakasraatityöskentelystä 5

6 MITÄ TEHTIIN? Ryhmä kokoontui joka kuukauden 1. lauantai helmi-toukokuussa osallistujaa eri perheryhmäkodeista Kokoontumispaikka oli loppujuhlaa lukuun ottamatta joka kerta sama Yhdellä tapaamisella työskenneltiin yhden teeman parissa Käytettiin vaihtelevia työskentelytapoja, mm. Kahoot Nuorten toiveesta tulkkeja ei käytetty, vaan ryhmä työskenteli suomeksi Tarjolla oli aina myös yhteinen lounas! 6

7 Perheryhmäkoti kotina Yleisin asumismuoto oli perheryhmäkoti. Raadin mielestä on tärkeää että: Yksikkö on pieni, 7-10 nuorta ja ohjaajia saman verran Ei ole liikaa ihmisiä, kaikki tuntevat toisensa Kaikilla on oma huone ja oma rauha Julkinen liikenne toimii hyvin ja pääsee esim. bussilla kouluun Sijainti on rauhallinen Pitäisi olla rauhallisessa paikassa, missä ei ole rasistisia ihmisiä 7

8 Perheryhmäkodin ohjaajat Perheryhmäkodin ohjaajat muodostavat näkyvän osan nuorten arjesta Perheryhmäkodin ohjaajilta saa apua Ohjaajien pitää olla ystävällisiä ja kohdella nuoria hyvin Ohjaajien vaihtuvuus on huono juttu, pysyvyys on tärkeää Sijaiset eivät tiedä sääntöjä tai tunne nuoria Ohjaajat voivat olla eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista, tärkeämpää on persoona ja ammattitaito Ohjaajien yhtenäiset toimintakäytännöt ovat hyvin tärkeitä Säännöistä ja rajoista pitää puhua nuorille kunnioittavalla tavalla Suomessa otetaan joskus asioita liian suoraan puheeksi" 8

9 Perheryhmäkoti ei aina tunnu kodilta Rajoissa ja säännöissä pitää olla joustoa. Jos vaikka tulee treeneistä klo 23 kotiin, pitää vain syödä äkkiä ja mennä omaan huoneeseen Perheryhmäkoti on iso ja siellä on paljon tiloja. Nuoret viettävät aikaa omissa huoneissaan. Yhteisen ruokailuhetken puuttuminen, nuoret syövät eri aikoihin. Ohjaajat eivät aina auta esim. harrastuksiin viemisissä ja tuomisissa. Joskus leffasta saa katsoa vain puolet kun nukkumaanmenoaikaa noudatetaan tiukasti. Pienet jutut harmittavat tosi paljon 9

10 Perhehoito Kaikki nuoret olivat kuulleet perhehoidosta. Perhehoito nähdään hyvänä vaihtoehtona koska: Perheessä on mahdollisuus oppia enemmän suomalaisesta kulttuurista Voi harjoitella suomen kieltä Saa olla yhdessä samojen ihmisten kanssa, niin kuin tavallinen nuori Voi kuitenkin olla outoa asua toisessa perheessä, jos on oma perhe vaikka Afganistanissa Voi myös olla tylsää, kun ei ole niin paljon kavereita kuin perheryhmäkodissa "Jotkut nuoret haluaisivat mieluummin asua perheessä kuin perheryhmäkodissa, jos he saisivat valita" 10

11 Tuettu asuminen ja itsenäistyminen Nuorten mielestä tuettu asuminen sopii niille nuorille, joilla jo on arjen taitoja Pitää tietää miten hoidetaan kaikki viralliset asiat Pitää olla valmis yksin asumiseen ja osata laittaa ruokaa ja hoitaa asuntoa Tuetussa asumisessa hyvää on itsenäisyys, saa tulla kotiin koska tahtoo kun kukaan ei vahdi Päivän rutiinit pitää olla kunnossa Yksinolo voi olla myös huono asia Vastuu. Asioista pitää huolehtia itse, esim. kukaan ei ole aamulla herättämässä kouluun Mitä jos tulee tulipalo ja nuoret ei tiedä mitä pitää tehdä" 11

12 Terveys ja hyvinvointi Nuorten nimeämiä hyvinvointia tukevia tekijöitä Ohjaajien ammattitaito kohdata nuoria Harrastukset Hyvät ystävät Yhteinen toiminta perheryhmäkodissa "Suomessa ilmasto vaikuttaa siihen, että tulee helposti masentunut olo. Yhdessä tekeminen auttaa mielialaan" Ohjaajien esimerkit hyvistä elintavoista Ohjaajien pitäisi näyttää esimerkkiä eikä tupakoida nuorten edessä 12

13 Opiskelu Opiskelu nähtiin tärkeänä osana elämää ja reittinä hyvään tulevaisuuteen Nuoret olivat tyytyväisiä erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja olivat saaneet niistä tietoa riittävästi Nuorten mukaan opettajat ymmärtävät heitä ja kohtelevat oppilaita tasavertaisesti Nuorten oma motivaatio on tärkeässä osassa Haasteena opiskelussa olivat nuorten mielestä nopea opiskelutahti, kielitaidon kehittäminen sekä opiskeluun tarvittavan rauhallisen tilan löytäminen "Perheryhmäkodissa opiskeleminen on hankalaa, jos joku toinen nuori kuuntelee samaan aikaan musiikkia" 13

14 Itsenäinen elämä ja tulevaisuus Nuorista oli tärkeää oppia elämänhallintaan liittyviä taitoja ja saada niistä tietoa Nuoren on myös tärkeä selvittää, mitkä ovat hänen tulevaisuudensuunnitelmansa Tiedon vastaanottamisessa on vastuu nuorella itsellään ja hänen tulee olla siihen motivoitunut On opittava monia käytännön asioita liittyen esimerkiksi asumiseen, laskujen maksuun ja työnhakuun Tukea itsenäistymiseen saadaan kavereilta, tukihenkilöltä asuinpaikkakunnalla, sosiaalityöntekijältä tai kummiperheeltä "Myös päivän rutiinit pitää olla kunnossa, että tietää miten elää, ettei masennu yksin eläessään (esim. käy urheilemassa)" 14

15 Nuorten palaute asiakasraatiin osallistumisesta Nuoret olivat tyytyväisiä ryhmän toimintaan Tärkeää nuorille oli ollut pieni ryhmä, jossa kaikilla oli ollut tarpeeksi aikaa kertoa oma mielipiteensä Suurempi ryhmä olisi nuorten mielestä vaatinut enemmän aikaa Nuoret kokivat oppineensa uusia asioita ja kaikki tapaamiskerrat koettiin hyödylliseksi Ryhmän ohjaajien erilaiset taustat toivat erilaista näkökulmaa keskusteluun Nuorten mielestä olisi tärkeää kysyä myös tyttöjen ja muiden nuorten mielipidettä "Rohkeasti mukaan, sinua kuunnellaan!" 15