LAPUAN KAUPUNKI 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ALANKO II KOULUN ALUE SELOSTUS 15.6.2015 SELOSTUS 28.1.2013 15.6.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8 6200 Lapua Kaavan vireilletulo 31.3.2014 khall 7 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 xx Kaavatunnus 04010-295, 07041-295, 08048-295
1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 15.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 445, 446, 704, 819 ja 892 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 445, 446, 704, 762, 819, 892 ja 897 sekä virkistys-, maatalous-, liikenne- ja katualueet. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee seuraavia kiinteistöjä: 408-4-445-2, 408-4-446-2, 408-4-9901-101 (Kuusitie), 408-4-9901-2901 (Ränkimäentie), 408-4-9903-401, 408-7-704-2, 408-7-9901-1 (Alajärventie), 408-8- 819-1, 408-8-819-2, 408-8-892-1, 408-8-892-2, 408-8-9901-1701 (Santalanpolku), 408-14-1406-1, 408-404-2-209, 408-404-2-233, 408-404-2-235, 408-404-2-242, 408-404-2-245, 408-404-2-246, 408-404-125-9, 408-405-1-31, 408-405-1-32, 408-405-1-53, 408-405-1-69, 408-405-1-101, 408-405-1-142, 408-405-1-143, 408-405-1-187, 408-405-1-193, 408-405-1-197, 408-405-1-202, 408-405-1-211, 408-405-1-218, 408-405-1-222, 408-405-1-223, 408-405-5-125, 408-405-5-129, 408-405-5-186, 408-405- 5-187, 408-405-5-193, 408-405-5-196, 408-405-5-197, 408-405-5-198, 408-405-5-205, 408-405-5-216, 408-405-5-217, 408-405-5-223, 408-405-5-227, 408-405-5-234, 408-405-5-235, 408-405-12-9, 408-405-21-1, 408-405-21-2, 408-405-29-2, 408-884- 1-9 ja 408-895-2-3. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ritakallion, Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien alueella n. 1,5 2 km Lapuan liikekeskustasta itään. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Simpsiöntie, Teollisuuskuja ja Työpajantie, idässä Ränkimäentie, etelässä Isorintalantie ja lännessä Kuortaneentie KT 66 sekä Kustaa Tiitun tien risteysalue. Kaava-alue rajoittuu Alanko I, kaupan alueen asemakaava-alueeseen. Alanko I asemakaava-alueesta Alanko II asemakaavaalueeseen kuuluu tarpeelliset osat Kuortaneentien sekä koulun lähialueen liikennejärjestelyistä. Suunnittelualueeseen kuuluu Alangon yritys-/teollisuusalueesta kortteli 704 sekä osia Yrittäjäntien, Työpajantien ja Teollisuustien katualueista. Ränkimäentien varren kortteleiden 445, 446, 819 ja 892 asutukseen liittyen kaava-alueeseen kuuluu osa Ränkimäentiestä ja Kuusitiestä sekä Santalankuja. Lisäksi katu- ja tiealueista asemakaavan muutos koskee Isorintalantien ja Kuortaneentien sekä Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueita. Asemakaava-alueeseen kuuluu Ränkimäentien ja Ränkikujan varren jo rakennetut kaavoittamattomat alueet. Suuri osa asemakaavaalueesta on kaavoittamatonta peltoaluetta. Alanko II, koulun alueen asemakaavaalueen pinta-ala on 27,091 ha, josta kaavoittamatonta aluetta on 22,5968 ha ja asemakaavan muutosaluetta 4,4942 ha.
2 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on ALANKO II, KOULUN ALUEEN ASEMAKAAVA, LAPUAN KAUPUNGIN 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on 1. Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen. Alangon kouluhankkeeseen sisältyy päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen, lukion, valmistuskeittiön, liikuntatilojen sekä niiden toimintoihin liittyvien muiden toimintojen sijoittaminen suunnittelualueelle. 2. Alangon teollisuus- ja yritysalueen kehittäminen. Asemakaavalla mahdollistetaan korttelissa 704 olevan yritystoiminnan laajentuminen ja kehittäminen. Alueelle sijoittuu myös uuden tyyppistä toimintaa urheilu-/ ulkoilualueen läheisyyteen. Työpajantien jatkaminen Simpsiöntien suuntaan parantaa Alangon alueen yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia. 3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen. Uutta asuntorakentamista osoitetaan suunnittelualueen koillisosaan lähinnä Alangon alueen maanhankintaan liittyneiden kauppakirjaehtojen mukaisesti. Alanko II:n, Alangon koulualueen asemakaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen asemakaava-alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti-, palvelu-, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. 1.4. Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4. Sisällysluettelo... 2 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 6 2. TIIVISTELMÄ... 7 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 7 2.2. Asemakaava... 7 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 7 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1. Alangon kouluhanke... 8
3 3.2. Yritysalueen kehittäminen... 11 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen... 11 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista... 11 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto... 17 3.6. Yritystoiminta... 17 3.7. Liikenne... 18 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet... 19 3.9. Liikenneselvitys... 20 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 21 3.11. Maanomistus... 22 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 24 3.13. Suunnittelutilanne... 24 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 24 Maakuntakaava... 25 Yleiskaava... 25 Asemakaava... 28 Rakennusjärjestys... 30 Pohjakartta... 30 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 30 3.14. Asemakaavan perusselvitykset... 33 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 33 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 33 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 33 4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen... 34 4.4. Osallistuminen ja yhteistyö... 34 4.5. Osalliset... 34 4.6. Vireilletulo... 35 4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 35 4.8. Viranomaisyhteistyö... 40 4.9. Asemakaavan tavoitteet... 40 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko II... 41 4.10. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 41 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 43 5.1. Kaavan rakenne... 43
4 5.2. Aluevaraukset... 44 5.3. Korttelialueet... 44 5.4. Muut alueet... 46 5.5. Asemakaavamääräykset... 47 6. KAAVAN VAIKUTUKSET... 49 6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta... 49 6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne... 51 6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema... 52 6.4. Luonto... 52 6.5. Liikenne... 52 6.6. Tekninen huolto... 54 6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö... 54 6.8. Ilmaston muutoksen hillintä... 55 6.9. Ympäristön häiriötekijät... 55 6.10. Elinkeinotoiminta... 56 6.11. Taloudelliset vaikutukset... 58 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 58 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 59 7.2. Toteutuksen seuranta... 59 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (13.1.2015) Liite 2: Ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 Liite 3: Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) Liite 4: Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Liite 5: Alangon päiväkoti-kouluhankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä 18.8.2014 Liite 6: Alagon koulun ideakilpailun voittaja Syli (Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy) Liite 7: Alangon alueellinen pohjatutkimus (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka 2012) Liite 8: Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16, ympäristömeluselvitys 26.2.2007 (Insinööritoimisto Kolmostie Oy) Liite 9: Pöytäkirja KH 30.3.2015 6 liitteineen (sisältää luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet) Liite 10: Pöytäkirja KVALT 27.4.2015 3
5 Liite 11: KVALT 27.4.2015 3 liitteet 1-20 (ei liite 16 Syli ) 1. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 17.4.2015 2. Liite 1 / tilaohjelmien vertailua 17.3.2015 / vaihtoehdot 1-5 / Kiviristin alue / Kiviristin alue yhteiskäytössä Sedun kanssa / Alangon alue, lukio osana Alangon päiväkoti-koulukeskusta / hajautettu lukio, yhteiskäytössä Sedun kanssa 3. Kustannussäästöt (henkilöstökulusäästöt) keskitettymalli vs hajautettumalli päivitetty 17.4.2015 4. Alangon päiväkoti-koulu -hankkeen hankesuunnitelmaan liittyvien kustannuslaskelmien syventäminen 16.12.2014 / Rytkönen Kirsi 5. Ruoka- ja tilapalvelut / henkilöstösäästöluvut sekä eri vaihtoehtojen vertailua ruoka- ja tilapalveluiden kannalta 14.4.2015 6. Liite 5 / ruokapalvelut, keskuskeittiön saneeraaminen / keskuskeittiöt Liuhtari ja Hopearinne 7. Talousjohtaja Tuula Kuistin lausunto 25.3.2015 / kaupunginvaltuutettu Panu Lahdensuon valtuustoaloite 25.8.2014 8. Tonttien myyntitulot, kiinteistöverotulot ja rakennusten purkamiskustannukset 16.4.2015 9. Liite 3 / Ritamäen koulun rakennushankkeen kustannusarvio, peruskorjaus ja laajennus 16.4.2015 10. Selvitys koskien lukiolaisten mahdollista siirtymistä Seduun / ruokailu / 2.3.2015 / Tuija Mattila, Leena Luomanen 11. Pedagogisia perusteluja valtuustoaloitteen eri vaihtoehdoille 12. Oppilasennusteet lukuvuosille 2014-2021 / Lapuan kaupunki, sivistyskeskus / 16.4.2015 13. Oppilasennuste 16.4.2015 lukuvuosille 2013/2014-2027/2028 / Lapuan kaupunki; Liuhtari, Ritamäki, Hautanen 14. Yritysvaikutusten arviointi / Lapuan Yrittäjät / lukion sijainti Kiviristi / lukion sijainti suurkoulu Alanko 15. Liite 4 / Liuhtarin terveystalon soveltuvuus päiväkodiksi, kartoitus 17.9.2014 sekä terveystarkastajan lausunto 9.9.2014 16. Alangon koulun idealuonnossuunnitelma "Syli" (erillisenä liitteenä) 17. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 20.4.2015 18. Kaupunginhallituksessa 20.4.2015 pyydetyn mukainen hajautetun mallin kustannuslaskelma liitteenä 19. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen
6 hankesuunnitelman laatimisesta / valtuutettu Esa Rintalan esitys / valtuutettu Lasse Rajalan esitys 20. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta / kaupunginhallituksen esitys / valtuutettu Esa Rintalan esitys Liite 12: Asemakaavan seurantalomake Liite 13: Alanko I ja II yhdistelmä 1:2 000 Liite 14: Koulun ideakilpailu asemapiirrokset (pienennöksinä) 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Alangon päiväkoti-koulu hankkeen hankesuunnitelma - Lukion hankesuunnitelma - Kvalt 16.12.2013 3, Alangon hankesuunnitelman hyväksymispykälä - Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja liitteineen - Alueidenkäytön strategia - Muinaisjäännösten inventointiraportti 2009 - Muinaisjäännösten täydennysinventointiraportti 2010 - Luontoselvitysraportti 2011 - Kulttuuriympäristöraportti 2011 - Liikenneselvitys - Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys 2009 - Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys (epliitto.fi) - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (Liikennevirasto 2011) (epliitto.fi) - Alanko I, kaupan alueen asemakaavaselostus
7 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 15.10.2012 khall 5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall 9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta 16.12.2013 kvalt 4, Alangon kouluhankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen 30.7.-29.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä. 12.8.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus 29.8.2014 keskustelutilaisuus Alangon alueen yrittäjille 21.1.-23.2.2015 kaavaluonnos nähtävillä 27.1.2015 kaikille avoin yleisötilaisuus 30.3.2015 khall 6, päätös Alangon asemakaava-alueen jakamisesta kolmeen osaalueeseen 27.4.2015 kvalt 3, päätös Alangon päiväkoti-koulu-kokonaisuuden rakentamisesta idealuonnossuunnitelma Sylin pohjalta (13.5.-11.6.2015 Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotus nähtävillä) (15.6.2015 khall 22 Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin) (22.6.2015 kvalt Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin) 23.6.- 4.8.2015 Alanko II kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.2015 xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2015 xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2054 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan ennen kaikkea Alangon koulun-päiväkodin rakentaminen ja tarvittavien urheilu- ja virkistysalueiden sijoittuminen alueelle. Asemakaavalla mahdollistetaan myös nykyisen yritysalueen osalta toimintojen kehittäminen sekä mm. liikunta-/ urheilurakentaminen urheilukenttien yhteyteen. Työpajantien varrelle voidaan sijoittaa myös uusia palveluita. Kaava-alueen itälaidalle osoitetaan asuinrakentamista lähinnä alueen maanhankintaan liittyneiden maanvaihtokirjojen sopimusehtojen mukaisesti. Koska alueelle ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa tarvittavia kulkuyhteyksiä Alanko II asemakaavassa osoitetaan myös Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueelle uusi kiertoliittymä, hulevesien hallintaan tarvittava alue sekä korvaavat kulkuyhteydet kiertoliittymän etelänpuoleiselle alueelle. Kyseiset liikennejärjestelyiden aluevaraukset on osoitettu myös Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotuksessa Alanko I:ssä, mutta kyseinen asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli Alanko I asemakaava saa lainvoiman, voidaan ko liikennejärjestelyitä koskevat aluevaraukset jättää hyväksymiskäsittelyssä tämän asemakaavan vahvistusalueen ulkopuolelle. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Lapuan kaupunginvaltuusto on päättänyt 27.4.2015 3 rakentaa Alangon koulun suunnittelualueelle. Tavoitteena on, että Alangon koulu aloittaisi toimintansa vuoden 2018 lopulla. Alangon koulu toteutetaan syksyllä 2014 järjestetyn Alangon koulun ideakilpailun voittaneen Syli ehdotuksen pohjalta. Alangon koulun suunnittelijoina ovat Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy sekä Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy.
8 Alangon koulun idealuonnossuunnitelma Syli. Syli ehdotus on kokonaisuudessaan tämän asemakaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavassa osoitetut liikennejärjestelyt Kuortaneentien ja koulun alueen välillä toteutetaan Alangon kaupan alueen ja koulun alueen rakentamisen yhteydessä. Työpajantien jatke Simpsiöntielle tulee toteutettavaksi koulun ja yritysalueen rakentamisen yhteydessä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alangon kouluhanke Lapuan keskustan alueen väkiluku kasvaa vuosittain noin 200 hengellä. Suuri osa väestönlisäyksestä sijoittuu suunnittelualueen lähettyville itäiseen ja pohjoiseen taajaman osaan. Oppilasmäärien kasvu sekä Liuhtarin, Ritamäen ja Hautasen koulun sekä Lapuan lukion tilanne Samanaikaisesti väestömäärän kasvun kanssa on Ritamäen koulu jäänyt ahtaaksi Liuhtarin ja Ritametsän alakouluissa tilat käyneet ahtaiksi. Lisäksi koulut tarvitsisivat mittavia saneerauksia ja laajennuksia oppilasmäärien kasvaessa uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla, etenkin Ritavuoren ja tulevaisuudessa myös Liuhtarin alueella Alangon alue sijaitsee Ritamäen ja Liuhtarin välimaastossa. Lapuan lukion peruskorjaaminen on todettu tehdyissä selvityksissä kannattamattomaksi. Kevään 2012 aikana Liuhtarin koulun oppilaat siirtyivät toimimaan väistötiloihin kiinteistössä ilmanneiden sisäilmaongelmien takia. Liuhtarin koulun oppilaat ja henkilökunta ovat olleet erilaisissa väistötiloissa siitä lähtien. Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun opetus järjestettiin Vanhan Paukun alueella olevassa entisessä varastorakennuksessa ja pienoiskiväärilataamossa, joka saneerattiin väliaikaiseen koulukäyttöön. Vanhan Paukun koulussa ilmenneiden ongelmien vuoksi Liuhtarin koulun oppilaat ja henkilökunta on päätetty sijoittaa väliaikaisesti Liuhtarin koulun läheisyydessä sijaitsevalle kentälle sijoitettavaan väliaikaisiin opetustiloihin, ns. viipale-/ moduulikouluun. Luokkatiloja kahteen erilliseen rakennukseen tulee 11. Liuhtarin koulu toimii näissä väliaikaisissa tiloissa kunnes Alangon koulu on valmis. Ritamäen koulun pihalle sijoitetaan väliaikaisesti 3 luokkatilaa käsittävä viipalekoulu. Ritamäen koulun väliaikaiset tilat ovat käytössä siihen asti kunnes Alangon uusi koulu valmistuu.
9 Keskeisin suunnittelun lähtökohta on Lapuan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 4 tekemä päätös, jolla valtuusto hyväksyi Alangon päiväkoti-koulu hankeen hankesuunnitelman ja Lukion hankesuunnitelman siten, että Lapuan keskusta-alueen päiväkoti-, koulu- ja lukiorakentamista lähdetään suunnittelemaan ns. keskitetyllä mallilla, Alangon alueen yhteishankkeella, johon sisältyvät päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen ja lukion lisäksi valmistuskeittiö ja liikuntasali/-halli. Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Ritavuoren, Liuhtarin ja Hautasen koulun oppilaat siirtyvät uuteen Alangon alueelle sijoittuvaan uudisrakennukseen. Alangon alakoulusta tulee kolmisarjainen, jonka lisäksi kouluun tulee erityisluokat. Lisäksi Alangon alueelle sijoittuu päiväkotitilat noin sadalle lapselle (viisi ryhmää). Kun alueelle rakennettavaan uuteen päiväkoti-koulukeskukseen sijoittuu lisäksi noin kolmen sadan oppilaan lukio, muodostuu Alangon koulusta yhteensä noin 850 lapsen, koululaisen ja lukiolaisen oppimisympäristö. Henkilökuntaa alueelle tulee n. 120. Siten Alangon päiväkoti-koulukeskuksen päivittäisiä käyttäjiä on tuhannen henkilön verran. Lisäksi rakennuksella tulee olemaan myös iltakäyttöä. Asemakaavassa päiväkoti-koulutoiminnoille varataan riittävät aluevaraukset sekä mahdollistetaan tarpeellisten toimintojen sijoittuminen alueelle siten, että Alangon alueesta tulee viihtyisä ja monipuolinen oppimis-, leikki- ja liikunnallinen ympäristö, jota voidaan hyödyntää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on myös kaiken ikäisten jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden turvallisen liikkumisen mahdollistaminen. Alueen saatto-, henkilökunta- ja huoltoliikenne toteutetaan siten, että liikennöinti on sujuvaa, johdonmukaista ja turvallista kaikissa olosuhteissa. Yllä olevissa kuvissa Alangon koulun alustavia idealuonnoksia, jotka ovat laatineet Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:llä (kuva vasemmalla) ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:llä (kuva oikealla) vuonna 2013 hankesuunnitelmaa varten. Kouluhankkeesta järjestettiin loppuvuodesta 2014 arkkitehtuuri-ideakilpailu, johon osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa:
10 Arkkitehtitoimisto Ark`Aboa Oy Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy H & M Arkkitehdit Oy Arkkitehdit Siistonen Oy Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Arsatek Oy Ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ehdotuksellaan Syli. Alangon koulu-päiväkotikokonaisuus toteutetaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suurimmat muutokset voittaneeseen työhön tehdään lähinnä ulkoalueiden järjestelyiden osalta. Kaikkien kilpailutöiden asemapiirrokset (pienennökset) on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaselostuksen liitteenä on myös ideakilpailun voittanut Syli ehdotus kokonaisuudessaan. Ylinnä kilpailuehdotus Kolome komiaa ja alla SISSO!
11 25.8.2014 7 Panu Lahdensuo teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään Alangon hankesuunnitelman hylkäämistä. Esityksen pääsisältö: Lukio rakennetaan ammattioppilaitoksen viereen. Ritamäen koulu saneerataan sekä laajennetaan ja sinne sijoitetaan Liuhtarin-Ritamäen alueen 0-4 luokkalaiset lapset. Liuhtarin- Ritamäen alueen 5-6 luokkalaiset sijoitetaan Paukun kouluun (saneerattu entisestä keskusvarastosta väistötiloiksi 2014). Vaihtoehtoisesti Ritamäen koulua laajennetaan enemmän ja sinne sijoitetaan myös 5-6 luokkalaiset. Työterveystalo saneerataan päiväkotikäyttöön. Kaavoitetaan uudelle päiväkodille tontti Ritavuoren alueelle ja/tai Ritamäen koulun läheisyyteen. Keskuskeittiö laajennetaan nykyisele paikalleen. Hautasen erityiskoulu sijoitetaan Alanurmon kouluun. Alangon alueelle kaavoitettaisiin 20-30 liiketonttia autokorjaamoista isoja tiloja vaativiin myymälöihin sekä 5-6 rivitalotonttia. Valtuustoaloite on loppuun käsitelty kaupunginvaltuuston 27.4.2015 3 päätöksellä. Päätös liitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. 3.2. Yritysalueen kehittäminen Alangon teollisuus- ja yritysalueen osalta asemakaava-alueeseen kuuluu kortteli 704, jossa toimiin tontilla nro 1 Lapuan Kumi ja Kone Oy. Yrityksellä on omistamallaan viereisellä nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla kiinteistöllä 408-405- 29-1 varastohalli. Yrityksellä on mm. henkilöautojen ja raskaan kaluston renkaiden myyntiä, renkaiden pinnoitusta, traktorin ja maatalousrenkaiden paistokorjausta ja renkaiden talvisäilytystä. Yrityksellä on laajat rengasvarastot. Voimassa olevan asemakaavan korttelin 704 tontilla 2 on useampi kuljetusalaan liittyvä yritys, jotka toimivat vuokratiloissa. Tontin eteläreunassa on myös omakotitalo. Asemakaavalla mahdollistetaan yritystoiminnan laajentuminen. Lapuan Kumi ja Kone Oy:lla ei ole laajentumismahdollisuuksia ilman asemakaavaa. Kaavahankkeen yhteydessä tarkastellaan liikennöintiä ja katuverkkoa koskevat muutosmahdollisuudet sekä niiden vaikutukset yritystoiminnan edellytyksiin suunnittelualueella. Teollisuusalueen viereen sijoittuvan Alangon päiväkotikoulukeskuksen kevyenliikenteen reitit pidetään erillään teollisuusalueen liikenteestä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen Ränkimäentien länsipuolelle, nykyisen peltoaukean koilliskulmaan sijoittuu uutta täydentävää rivitalo- ja pientalorakentamista. Suunniteltu asuinalueen laajennus sijoittuu nykyisen omakotiasutuksen länsipuolelle siten, että liikennöinti alueelle tapahtuisi nykyisten Kuusitien ja Santalanpolun kautta. Uudet asuinrakentamisen korttelialueet perustuvat kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä laadittujen vaihtokirjojen erityisehtoihin. Sopimusten mukaisesti alueelle kaavoitetaan rivitalotontti sekä kaksi omakotitonttia. Lisäksi kaavassa on huomioitu kahden pienemmän kiinteistön kaavoittaminen asuinkäyttöön. Näiden lisäksi asemakaavaan merkitään kaksi poikkeusluvalla rakennettua/ rakenteilla olevaa rakennuspaikkaa Ränkimäentien varressa. Kaava-alueeseen otetaan mukaan myös Ränkimäenkujan ja Ränkikujan varren rakennettu mutta kaavoittamaton alue. 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen oloista tässä yhteydessä on selvitetty myös osin Alanko II asemakaava-aluetta laajemmalta alueelta eli koko alkuperäisen kaavarajauksen mukaiselta Alangon alueelta.
12 3.4.1. Alueen yleiskuvaus Alangon alue sekä sen lähiympäristö on nykyisellään jakautunut kolmeen erityyppiseen alueeseen: Alangon teollisuus-/ yritysalueeseen (1), Ritakallion omakotialueeseen (2) sekä näiden väliin sijoittuvaan viljelysalueeseen (3). 1 3 2 3.4.2. Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Teollisuusalueen ja asutuksen välissä on noin 21 22 ha suuruinen avoin peltoalue. Peltoaluetta rajaa Kuorteneentien KT 66 suuntaan koivurivistö. Maasto on lähes tasaista viettäen loivasti kaakkois-luode suuntaisesti. Lähempänä Ränkimäentietä on metsäinen laidunmaa sekä puustoista rinnettä. Ränkimäentien länsipuolinen rinnemetsikkö näkyy maisemassa voimakkaasti ja se muodostaa vihreän taustan suunnittelualueen itäreunalle. Siten metsiköllä on erityistä maisemallista merkitystä. Maisemallista merkitystä korostaa myös muun lähialueen niukka puusto. Metsiköt toimivat myös ekologisena käytävänä ja ne säilytetään kaavoituksen yhteydessä puustoisina alueina. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys on tehty 2009 yleiskaavatyön yhteydessä (Airix Ympäristö).
13 Alangon teollisuus-/ yritysalue sekä Ritamäen omakotialue on rakennettua ympäristöä. Rakennetun ympäristön maisemakuvaa on käsitelty kohdassa 3.4.3. Rakennettu ympäristö. Suunnittelualueen itäreunalla sijaitseva maatilakeskus sijoittuu maisemakuvassa kuivuria lukuun ottamatta lähes kokonaan sitä ympäröivän puuston taakse. Peltoalueella on Hakalan tilan hevoslaidun. Luonnonolot, kasvillisuus ja eläimistö Alue on pääsoin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa: suunnittelualue on suurelta osain joko rakennettua aluetta tai vielä viljelyskäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen itäreunalla olevat metsiköt ovat ainoita lähinnä luonnontilaa olevia alueita. Hakalan tilan metsäisellä laidunmaalla kasvaa mm. katajaa. (kuva oikealla). Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä huomioon otettavaa kasvillisuutta tai eläimistöä (Ramboll 2011). Puustoisten alueiden säilyttämisellä on merkitystä ekologisena viherkäytävänä ja vyöhykkeenä. Alueen metsiköitä voidaan hyödyntää virkistyskäytön lisäksi tulevan koulun opetus- ja kasvatusympäristönä.
14 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen GTK kartta-aineiston mukaan Kuortaneentien varsi on pinnalta hiesua ja pohjana on savi. Kellertävänä oleva alue on vastaavasti hietaa ja pohjamaalajina hiekkamoreeni. Alueen itäpuolella pintamaalaji muuttuu hienoksi hiedaksi ja pohja saveksi. Korkeuskäyrän 40 mpy myötäisesti on sekä pinnaltaan että pohjaltaan hienoa hietaa. Ränkimäentien varsi on kalliomaata. Alla oleva kuva on GTK:n maankamara -karttapalvelusta (http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html) Rakennettavuus Kaupunki on teettänyt Alangon kouluhankkeen yhteydessä vuonna 2012 alueellisen pohjatutkimuksen osalle suunnittelualuetta. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oyn laatiman pohjatutkimuksen mukaan tutkimuspisteiden 4, 5, 8, 9, 11 ja 12 edustama alue soveltuu suunnitellun tyyppisen rakentamiseen hyvin, koska tiivis pohjamaa on melko lähellä maanpintaa. Muiden tutkimuspisteiden edustama alue soveltuu välttävästi suunnitellun tyyppisen rakentamiseen osittain hyvin löyhän ja kokoonpuristuvan pohjamaan vuoksi. Alangon alueellinen pohjatutkimus (26.10.2012) on kaavaselostuksen liitteenä. Rakennushankkeiden yhteydessä tulee tehdä tarkemmat pohjatutkimukset.
15 Vesistöt ja vesitalous Kaupungin osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on laadittu vuonna 2014. Selvityksen sekä alustavan suunnitelman on laatinut Pöyry. Ramboll on laatinut vuonna 2010 tulvariskikartoituksen suunnittelualueelle sekä muille Lapuan kaupungin riskialueille. Pöyryn 2014 laatimassa selvityksessä sekä suunnitelmassa on selvitetty valuma-alueiden mitoitusvirtaamat perustuen sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön. Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä, ja kerran 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulevaisuuden maankäyttöön perustuen. Selvityksessä todetaan, että valuntakerroin Alangon alueella kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Muutos johtuu nykyisen peltoalueen muuttumisesta pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Selvityksen hulevesien hallintasuunnitelman mukaan Alangon alueelle rakennettavan hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa, kun mitoitettavan sateen kesto on 30 min. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta tarvitaan koulun lähelle 400 m3 tasausallas. Lisäksi altaaseen olisi hyvä suunnitella pysyvää vesipintaa ja kasvillisuutta. Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä tulevan kaupan suuryksikön lähelle ja edelleen Kuortaneentien alitukseen. Kuortaneentie eteläpuolelle tarvitaan suunnitelman mukaan tilavuudeltaan 1500 m3 suuruinen tasausallas. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on selostuksen liitteenä. Maa- ja metsätalous Koko Alangon alueen (Alanko I,II,III) suunnittelualueesta suuri osa, n. 22-23 ha, on tällä hetkellä viljelyskäytössä. Lapuan kaupunki on hankkinut omistukseensa lähes koko alueen uutta maankäyttöä varten. Suunnittelualueen itäreunalla on Hakalan maatilakeskus (RN:o 1:69) jolla pidetään mm. hevosia. Kaavoituksessa tilalle osoitetaan mm. hevoslaidunalue. Kuortaneentien
16 ja Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella sijaitsee maatilakeskus (RN:ot 5:193 ja 5:223) sijoittuu Alanko II asemakaava-alueen ulkopuolelle Alanko I:n asemakaavaalueelle. Kuortaneentien eteläpuolisella alueella olevat osat kiinteistöistä RN:o 1:143, 1:188, 1:204 ja 5:216 ovat vielä viljelyskäytössä. 3.4.3. Rakennettu ympäristö Alangon teollisuus-/ yritysalueen ympäristölle tuo oman leimansa alueelle oleva korjaamo- ja kuljetusalaan liittyvä toiminta. Teollisuusalueella rakennukset on sijoitettu pääosin harjan suunta kadulle päin. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n suuri halli on Yrittäjäntien suuntainen. Kattojen väritys on pääsoin tumma/ harmaa tai käsittelemätön pelti. Kaupunkikuvallisesti teollisuusalueen ilme on paikoitellen surkea: katukuvassa näkyvät tonteilla varastoitavat tarvikkeet ja romut antavat Työpajantien alueelle epäsiistin ilmeen. Kauppiaantien ympäristö on suhteellisen siistinä hoidettu. Yllä olevat katunäkymäkuvat (vuodelta) 2009 ovat Google Maps-palvelusta. Teollisuuskujan omakotitalot on rakennettu 1955-1982. Ränkimäentien länsipuolella olevat omakotitalot on rakennettu 1920-2014. Ränkimäentien varteen on rakennettu poikkeusluvan myötä yksi uusi omakotitalo. Toinen poikkeamismenettelyn turvin rakennettava omakotitalo on vielä rakenteilla. Poikkeamisluvat on myönnetty vuosina 2014 ja 2014. Suunnittelualueen eri aikakausina rakennetut talot eivät muodosta kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennusten katonvärinä on pääosin musta tai tummanharmaa. Kaava-alueen itäosan omakotiasutus liittyy osaksi Ränkimäentien raittimaista ympäristöä.
17 Yllä olevassa kuvassa (maps.google.fi) Ränkimäentien kohta, josta asemakaavassa osoitetaan kulku mm. rivitaloille. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on valmiiksi osoitettuna noin 11 m leveä katualue. 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen rakennetuilla alueilla on valmiit kunnallistekniset verkostot. Uudet rakennettaviksi tulevat alueet on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Oheisessa kuvassa näkyy alueen nykyinen yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Oheisesta kuvasta puutuu sähkö- ja tietotekniset verkostot. Mahdollisesti joiltakin osin Alangon alueen rakentamisen yhteydessä joudutaan siirtämään vesi- ja viemäriputkistoja Alanko I asemakaava-alueella Työpajantien jatkeen ympäristössä. 3.6. Yritystoiminta Alanko II asemakaava-alue: Alanko II asemakaava-alueeseen kuuluvan korttelin 704 tontille 1 sekä sen etelänpuoleisella kiinteistöllä RN:o 29:1 on Lapuan Kumi ja Kone Oy:n hallit. Yritys myy henkilö- ja pakettiauton renkaiden lisäksi mm. kuormaautojen ja traktorien renkaita. Yritys myös valmistaa uusiorenkaita henkilö- ja pakettiautoihin sekä raskaan kaluston käyttöön. Yritys työllistää vakituisesti neljä henkilöä, lisäksi on sesonkityöntekijöitä. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n vieressä Työpajantiellä on Lapuan Myllyauto Oy, jonka toimialaan kuuluu mm. raskaan kaluston maalausta. Tontilla on myös muuta yritystoimintaa. Alanko II asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet: Alangon teollisuusalueen suurin toimija on Lapuan Piristeel Oy. Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden tukkutoimittaja työllistää noin 80 henkeä. Yritys omistaa korttelin
18 3.7. Liikenne 702 tontit 1 ja 3 sekä korttelista 703 Yrittäjäntien toisella puolella sijaitsevan kiinteistön 408-404-2-227. Kauppiaantien varrella on korttelin 702 tontilla 2 Lidl vähittäiskaupan suurmyymälä. Työpajantien pohjoispuolella korttelissa 703 on lisäksi Autokorihuolto Majaniemi, KJ koneistus ja korjaamo K. Möttönen. Teollisuustien varrella korttelissa 703 on Tiitun auto-sähkö, JMH autovarustelu, Koitutex Kyn mattokutomo sekä muita toimitiloja. Muutamalla tontilla on myös erillinen omakotitalo. Kauppiaantien varrella korttelissa 761 on Auto Pelti ja Konekorjaamo Tapani Haapala, metallikoneistamo Tmi Tapio Jylhä ja Hietamäen autokorjaamo. Alangon teollisuusalueen pohjoisosassa Teollisuustien Simpsiöntien puolella korttelissa 701 toimii kuljetusliike E. Laurila Oy. Yrityksellä on noin 20 omaa ajoneuvoyhdistelmää ja yritys työllistää 30-40 henkilöä. Teollisuustien pohjoispuolella olevassa korttelissa 700 on polttoaineen kylmäjakeluasema sekä paperinarumattoja valmistavan Suomen Paperilanka Oyn Woodnotesin tehtaanmyymälä. Kuortaneentien länsipuolella olevalla Aseman teollisuusalueella on mm. Shellin huoltoasema/ liikenneasema, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Lapuan S-market myymälä (vähittäiskaupan suuryksikkö) pienliiketiloineen sekä paloasema. Alangon kaupan alueelle on suunniteltu mm. hypermarket tyyppistä vähittäiskaupan suuryksikköä. Alanko I asemakaava-alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköille rakennusoikeutta yhteensä 21 000 k-m2. Alangon alueesta tulee siten myös merkittävä kaupan alue. Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotus on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä 22.6.2015. Suunnittelualue on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella: pohjoisen puolella on Simpsiöntie ja lännessä alue rajautuu KT 66 Kuortaneentiehen. Kuortaneentieltä on yhteydet edelleen VT 19:lle Seinäjoelle/ Kauhavalle ja VT 16:lle Vaasaan/ Alajärvelle. Teollisuusalueelle on yhteydet Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Teollisuustielle/ Teollisuuskujalle. Kuortaneentieltä on liittymä Kauppiaantielle. Kaakon puoleisella kulmalla alue rajautuu Isorintalantien kokoojakatuun, jolle on olemassa oleva liittymä Kuortaneentieltä. Isorintalantielle on voimassa olevassa kaavassa varattu yhteys Tuulimyllyntien risteyksestä Ränkikujan kautta Ränkimäentien yli Isorintalantien toiselle rakennetulle osuudelle ja sitä kautta Ritakalliontielle. Kuortaneentien ja Kauppiaantien risteys on uusittu muutama vuosi sitten. Risteyksessä on erkanemiskaistat. Simpsiöntien ja Kuortaneentien risteyksessä on kiertoliittymä kevyenliikenteen alikulkuineen.
19 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet Kuortaneentien varressa on erillinen kevyenliikenteen väylä Alangon puolella Ritakalliontieltä Simpsiöntielle saakka. Pohjoisessa Simpsiöntien varressa Alangon puolella vastaavasti kevyenliikenteen väylä ulottuu keskustasta VT 16:lle saakka. Keskustasta Kustaa Tiitun tien kautta on kevyenliikenteen väylä Alangon alueelle olemassa olevan Kuortaneentien alittavan alikulun kautta. Myös Simpsiöntien/Kuortaneentien risteyksessä on olemassa oleva kevyenliikenteen alikulku. Ritamäen alueen suunnasta jalankulkijat ja pyöräilijät voivat käyttää Simpsiöntien alittavaa Ritamäenpolun jatkeena olevaa alikulkua. Isorintalantien varren kevyenliikenteenväylä on toteutettu erillisenä. Olemassa olevat turvalliset ja selkeät kevyenliikenteen reitit yhdistävät Alangon alueen keskeiseksi osaksi jalankulun ja pyöräilyn luontaisia reitistöjä.
20 3.9. Liikenneselvitys Alangon Kelikon alueelle on laadittu 2014 liikenneselvitys, jossa on analysoitu maankäytön laajennuksen ja muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, toimivuuteen sekä alustavien esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia. Selvityksessä on huomioitu uusien kaupallisten palvelujen sijoittuminen Kuortaneentien varteen sekä Alangon koulukeskuksen (päiväkoti-alakoulu-lukio) sijoittuminen alueelle. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien risteykseen aiemmin tiepiirin suunnittelema kieroliittymä. Liikenneselvityksen yhteydessä on liikenneratkaisujen toimivuutta tarkasteltu liikennesimulointiohjelmalla. Liikenneselvityksessä on tehty liittymäjärjestelyanalyysit alustavaan kaavarunkoluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen (I ehdotusvaihe) pohjautuen. Alangon asemakaava-alueita (Alanko I,II,III) koskien liittymäjärjestelyanalyysit on laadittu seuraavista: o o o o o o o Kustaa Tiitun tien liittymä (mukana Alanko I ja II asemakaavassa) Kauppiaankadun ja Hallitien Kuortaneentien liittymät Yrittäjäntien katkaisu Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle. Työpajantien on myös uusi Alanko III asemakaava-alueella olevan Yrittäjäntien katkaisun korvaava yhteys Simpsiöntielle (mukana Alanko II asemakaavassa) Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto (mukana Alanko II asemakaavassa. Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut (mukana Alanko I ja Alanko II asemakaavassa) Alangon koulun alueen liikenne (mukana Alanko II asemakaavassa, osin myös Alanko I asemakaavassa) Selvityksessä on analysoitu koulukeskuksen liikenne, huoltoliikenne, pelastusliikenne, kevytliikenne ja joukkoliikenne. Selvityksessä on esitetty myös liikennejärjestelyitä koskeva toimenpideohjelma vuoteen 2025 mennessä. Liikenneselvityksen valmistuttua on asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä tehty eräitä tarkennuksia liikenneselvityksen pohjana olleeseen alustavaan luonnokseen nähden: Työpajantien liittyminen Simpsiöntielle, nykyisen Yrittäjäntien linjan jatkaminen Isorintalantielle saakka (kaavassa Alangontie ja Myyjäntie) ja kevyenliikenteen Alangontien alikulku. Tehdyt muutokset selkeyttävät edelleen liikenneratkaisuja ja parantavat etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta koulun välittömässä läheisyydessä. Alangon-Kelikon alueen liikenneselvityksen on laatinut 2014 Pöyry. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Oikealla alustava suunnitelma Kuortaneentien uudeksi kiertoliittymäksi ja Alangon alueen toisesta kiertoliittymästä. Luonnos on laadittu ennen
21 asemakaavaluonnoksen laatimista. Esitetty ratkaisu poikkeaa kaavallisesta ratkaisusta. Alangon koulua palveleva linja-autoliikenne on huomioitu osoittamalla tilavaraukset pysäkille Alangontien hidaskadun osuudelle. Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennemäärien ennuste vuodelle 2025. 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaava-alueen läheisyydessä nykyisin lähinnä olevat polttoaineen jakelupisteet ovat Lidlin yhteydessä Kauppiaantien varrella korttelissa 702 sekä Yrittäjäntien ja Teollisuustien risteyksen kupeessa korttelissa 700. Myös Alangon kaupan alueen asemakaavaan (Alanko I asemakaavaehdotus) on osoitettu korttelin 761 tontin 6 alueelle polttoaineenjakelupiste ohjeellisena aluerajauksena Alangontien varrelle (nyk Yrittäjäntie). Polttoaineiden jakelupisteet ovat tämän asemakaava-alueen ulkopuolella. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa ja tontilla varastoidaan suuria määriä renkaita, mikä aiheuttaa tulipalon sattuessa suuren palokuorman. Myös suuret
22 myymälät kuuluvat samaan palokuormaluokkaan. Palo- ja pelastusturvallisuusnäkökohdat eivät aiheuta suoria rajoituksia maankäytön suunnittelulle. Asemakaava-alueella ei ole varsinaisesti ympäristöhäiriöksi luokiteltavia kohteita. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on antanut Alangon kaupan alueen / Alanko I asemakaavaehdotuksesta lausunnon 25.5.2015 jossa todetaan mm. seuraavasti: Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että asemakaava-alueella nykyisin sijaitseva yritystoiminta ei aiheuta terveyshaittaa, eikä estä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista kaava-alueelle. Alueella ei sijaitse terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin mukaista työtilaa, jonka käytöstä voisi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittumista asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja. (Sovellettu säädös Terveydensuojelulaki 694/1994). Siten Alanko II asemakaava-alueelle olevan toiminnan ei katsota olevan sellaista joka aiheuttaisi haittaa esim. kaupalle, asutukselle tai koululle. Alueen nykyinen teollinen toiminta ei siten rajoita alueen maankäyttöä. Osalla teollisuusalueen tonteista tarvikkeiden ja romujen varastointi sekä yleinen epäsiisteys voidaan luokitella esteettiseksi ympäristöhäiriöksi. Tonttialueiden siistiminen sekä tonttien aitaaminen parantaisivat sekä ympäristön viihtyisyyttä että turvallisuutta. Alla kuva Työpajantieltä (Google Maps). 3.11. Maanomistus Lapuan kaupunki omistaa suurimman osan nyt kaavoitettavasta vielä asemakaavoittamattomasta alueesta. Kaupungin omistuksessa olevat alueet näkyvät oheisella kartalla vihreällä, keltaisella (erotetut kadut) ja oranssilla (erotetut tontit). Kaupunki on hankkinut Alangon alueelta mm. seuraavien maakauppojen/ maanvaihtokirjojen yhteydessä: Kh 15.4.2013 9: Määräalat tilasta 408-405-2-216, n. 25 850 m2 Kh 17.9.2012 11: Tila 408-405-1-31 n. 1 000 m2 Kh 17.9.2012 10: Määräala tilasta 408-405-1-69, n. 38 600 m2 Lisäksi seuraaviin maanhankintoihin sisältyy erityisiä kaupan ehtoja: Kaupunginhallituksen 10.3.2014 6 mukaisesti Elina ja Jaakko sekä Lauri Suutalalle mm. kaavoitetaan Alangon uudelle kaava-alueelle kaksi omakotitonttia.
23 Kaupunginhallituksen 10.2.2014 11 mukaisesti Aimo Ala-Mäkelälle sekä Anna-Liisa Ala-Mäkelän oikeudenomistajille mm. kaavoitetaan rivitalotontti erikseen sovittavalla tavalla. Kaupunginhallituksen 15.9.2014 6 hyväksymässä vaihtokirjassa on määritelty Alangon alueelle kaavoitettavaksi noin 11 000 m2 suuruinen AR tontti (126 m x 85 m), jolle osoitetaan rakennusoikeutta noin 2 200 k-m2 yhteen kerrokseen. Kartalla valkoisella näkyvät alueet ovat yksityisten henkilöiden tai yritysten omistuksessa, lukuun ottamatta Kuortaneentietä (KT 66), joka on valtion omistuksessa
24 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisia palveluita. Kuvassa näkyy nykyisten Liuhtarin ja Ritamäen koulujen sijoittuminen suhteessa Alangon alueeseen. Alangon uusi koulu tulee sijoittumaan lähemmäksi Isorintalantietä (sininen alue). Alanko I asemakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat viivoitetulle alueelle Kuortaneentien varteen. Uuteen Alangon koulukeskukseen tulee sijoittumaan mm. päiväkoti, alakoulu, erityisluokat sekä lukio. Alangon koulukeskuksen etäisyydet nykyisiin kouluihin: Ritamäen koulu n. 2,0 km, Liuhtarin koulu n. 0,8 km ja Lapuan lukio n. 1,8 km. Koulu tulee sijoittumaan erittäin keskeisesti suhteessa Ritavuoren, Ritamäen, Ritakallion ja Liuhtarin asuntoalueisiin nähden. Väliaikaisesti Liuhtarin koulun väistötiloina toimivat viipalekoulut (11 luokkahuonetta) sijoitetaan syksyllä 2015 Museopuiston kentälle Liuhtarin koulun länsipuolelle. Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun oppilaat olivat Vanhan Paukun koulussa, joka on päätetty purkaa koulurakennuksessa (entinen varasto ja pienoiskiväärilataamo) ilmenneiden ongelmien vuoksi. 3.13. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa 2008. Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja. VAT:n tavoitteet toteutetaan usein yleiskaavoituksen ohjaavuuden kautta.
25 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki/Novapark), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavassa Alangon alue on osoitettu osana laajempaa taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Maakuntakaavan uudistus on meneillään. Vaihekaavassa II käsitellään kauppaa, liikennettä ja maisemaa. Maakuntakaavojen selvityksiä on hyödynnetty mm. Alangon kaupan, Alanko I alueen asemakaavoituksessa. Yleiskaava Lapuan kaupungin Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alueet laajennusalueineen (TP) sekä pientaloasutusta (AP), virkistysalueita ja alueen keskeltä uusi pohjois-etelä suuntainen tieyhteys Simpsiöntieltä uudelle Isorintalantien/ Ränkikujan linjaukselle. Kuortaneentien/ Kustaa Tiitun tien/ Uuden tielinjauksen risteykseen on osoitettu kiertoliittymä.
26 Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen yleiskaavaehdotuksessa (I kerran nähtävillä 16.4. 20.5.2013 ja II kerran ehdotuksena nähtävillä 16.1.-16.2.2015) rakentamaton peltoalue on osoitettu suurelta osin palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P). Lisäksi alueelle on osoitettu asuinalueen laajennusalue. Koulun P alueen ja korttelin 704 väliin on osoitettu pienempi C-2 alue vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Kortteli 704 on osoitettu TP-1 alueeksi. Koulun pohjoispuolelle on osoitettu urheilualue sekä Työpajanten pohjoispuolelle uusi palvelujen alue P. Kuortaneentien varteen suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alueet C- 2 merkinnällä. Yllä ote Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaava 2030 ehdotuksesta. Osayleiskaavassa on alueelle osoitettu seuraava yleiskaavavaraukset:
27 Osayleiskaavaehdotus oli toisen kerran nähtävillä 16.1.-16.2.2015 välisenä aikana. II osayleiskaavaehdotus oli Alangon alueen osalta yhteneväinen Alangon alueen asemakaavaluonnoksen kanssa. Yleiskaavaehdotuksesta saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa otettiin kantaa Alangon alueen maankäyttöratkaisuihin seuraavasti: o Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta pitää tärkeänä, että kyseisissä kaavaluonnoksissa huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä tontteja/ alueita päiväkoti/koulu/virkistys- ja liikunta-alueita varten. Alangon alueelle suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin ja Ritamäen oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä paikalla. Keskeinen sijainti mahdollistaa koulumatkojen pysyvän kävely-pyöräilyetäisyydellä vähentäen koulukuljetuksia ja kustannuksia. o Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä. o Esko Laurila ja Esa Tiitu: Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin Alangon alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8, kh 30.3.2015 6). Pääsisältö: lukio tulisi sijoittaa nykyisen lukion paikalle tai sen läheisyyteen. Alakoulut tulisi sijoittaa asuntoalueiden läheisyyteen tällöin ei tarvitsisi sekoittaa työpaikka- ja liikennealueita lasten ja nuorten päiväkoti- ja koulualueen kanssa. Toimivien yritysten laajentumismahdollisuudet tulee turvata. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Työpajan jatke leikkipuiston ja pelikentän vieressä on sopimaton ja lisää liikenneonnettomuusvaaraa. o Lapuan Kumi ja Kone Oy/ Tero Huhtala (Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin Alangon alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8, kh 30.3.2015 6): Vastustetaan yrityksen alueen kaavamerkinnän muuttamista TT >TY-1. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Yrityksen toimintaedellytykset tulee turvata. Teollisuusalueen aiheuttamat häiriöt ja vaarat sen läheisyyteen suunnitellulle päiväkoti-koulualueelle ja kenttäalueelle tulee ottaa huomioon. Alueella oleva raskas liikenne, yrityksen toiminnan aiheuttama haju, melu ja liikenne saattaa aiheuttaa haittaa päiväkoti-koulun paikan terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Yleiskaavaehdotuksesta annettiin myös useita muita alueita koskevia muistutuksia. Tarkoitus on, että muistutukset käsitellään ja niihin annetaan kaupungin vastineet mahdollisesti vuoden 2015 loppupuolella. Esko Laurilan ja Esa Tiitun sekä Tero Huhtalan osayleiskaavasta antamat muistutukset ovat sisällöltään lähes identtisiä
28 Alangon asemakaavaluonnoksesta antamien mielipiteiden kanssa. Asianosaisten kanssa on käyty neuvotteluita, ja esiin nostettuja näkökohtia on huomioitu mahdollisuuksien mukaan myös tässä Alangon koulun alueen asemakaavaehdotuksessa. Asemakaava AO -kortteleita 445, 446 ja 819 koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.5.1988. Korttelia 704 koskeva asemakaava on hyväksytty 19.1.1981. Asemakaavassa kortteli 704 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT. Asemakaavassa on mahdollistettu kullekin tontille yhden asunnon rakentaminen hoitohenkilökuntaa varten. AO korttelia 892 koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.6.2000. Selostuksen liitteenä on ote ajantasa-asemakaavasta mittakaavassa 1:2000. Oheisessa kuvassa on kortteleita 445 ja 446 koskeva 1988 hyväksytty asemakaava. Suuri osa kaavakartalla korttelin 445 alueesta; Ahotien ja Niittytien alueet sekä Hakalantie jätettiin vahvistamatta. Vahvistamatta jääneen Kuusitien jatkeen eteläpuolelle on lohkottu kaksi kiinteistöä. Kiinteistöillä ei ole rakennuksia. (kuva alla)
Yllä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen asemakaavaote. 29
30 Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.1.1992. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 13.1.2015. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alanko II asemakaava-alue kuuluu osana Alangon alueen kaavoituskokonaisuuteen. Alun perin alueelle on ollut tarkoitus laatia asemakaava, joka kattaisi koko n. 41,5 ha suuruisen alueen. Koko Alangon aluetta koskeva kaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.- 23.2.2015. Kaupunginhallitus päätti jakaa Alangon alueen kolmeen erilliseen asemakaava-alueeseen 30.3.2015 6: kaupan, koulun ja teollisuusalueen aluekokonaisuuksiin. Siten alueelle laaditaan kolme erillistä asemakaavaa: Alanko I. Kaupan alueen asemakaava, asemakaavaehdotus nähtävillä 13.5.- 11.6.2015 välisenä aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen 15.6.2015 22. Alanko I asemakaava kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä 22.6.2015. Alangon kaupan alueen asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,27 ha, josta asemakaavan muutosaluetta on noin 1,07. Kaavamuutos koskee korttelia 761, Yrittäjäntien katualueen eteläosaa sekä osaa Kuortaneentien liikennealuetta. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kuortaneentien pohjoispuolella Kauppiaantien ja Isorintalantien välistä aluetta, jonka pohjoisraja on linjalla Yrittäjäntie - Talonpojantie. Kuortaneentien eteläpuolella kaava-alueeseen kuuluu Kustaa Tiitun tien Kuortaneentien risteysalue lähiympäristöineen. Alanko I asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Kuortaneentien varrelle. Asemakaavassa alueelle osoitetaan kolme vähittäiskaupan suuryksikön tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 21 000 k-m2. Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteykseen sijoittuu uusi kiertoliittymä, joka tulee palvelemaan kaupan alueen lisäksi tulevan Alangon koulun aluetta. Uuden kiertoliittymän myötä poistuu Kuortaneentieltä nykyinen Isorintalantien liittymä sekä Liiverintien ja Suutalankujan liittymät. Alanko I asemakaavassa on osoitettu myös osa Alanko II alueen edellyttämistä liikennejärjestelyistä. Kuortaneentien uuden kiertoliittymän järjestämiseen sekä nykyisen yrittäjäntien jatkeeseen (tuleva Alangontie) liittyvät järjestelyt on mukana molemmissa asemakaava-alueissa. Mikäli Alanko I alueen asemakaava saa lainvoiman ennen tämän Alanko II asemakaavan hyväksymiskäsittelyä, ko liikennejärjestelyitä koskevat alueet voidaan rajata hyväksyttävän asemakaavaalueen ulkopuolelle.