Porin kaupungin koulutoimen perusopetuksen opetussuunnitelma luvut 2 5. Koulutuslautakunta 29.8.2011, 175

Porin kaupungin koulutoimen perusopetuksen opetussuunnitelma luvut 2 5 Koulutuslautakunta 29.8.2011, 175

3 S I S Ä L L Y S 2 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOLMIPORTAISENA JÄRJESTELMÄNÄ 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.2.1 Pedagoginen arvio 4.2.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Erityinen tuki 4.3.1 Pedagoginen selvitys 4.3.2 Erityisen tuen päätös ja opetuksen järjestäminen 4.3.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Porin koulutoimessa 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Porin koulutoimessa 5.1.3 Erityisopetus 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksen vapauttaminen 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.24 Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen tointa 5.4 Oppilashuoltoja oppimisympäristön turvallisuus 5.4.1 Oppilashuolto 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojenluovuttaminen 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen Porin koulutoimessa

4 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Oppilasta tukeva, yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten oppimista ja koulunkäyntiä edistävien kumppaneiden kanssa. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tämä on lähtökohta kaikkien oppilaiden opetuksen järjestämiselle. Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin, valmiuksiin ja yksilöllisiin kehityseroihin, itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin sekä tyttöjen ja poikien erilaisiin tarpeisiin. Eriyttämisellä on tärkeä merkitys oppimismotivaation herättämisessä ja ylläpitämisessä. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien ja kehityshaasteiden mukaisesti. Eriyttäminen edellyttää opettajalta oppilaiden kehittymisen seurantaa, oppimisen arviointia sekä kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista. Yhteistyö opettajien kesken sekä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja nopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä voidaan muokata luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, vaihtelemalla työtapoja, säätelemällä tilankäyttöä ja ryhmittelemällä oppilaita joustavasti. Myös arvioinnin menetelmiä ja palautteen antamista voi eriyttää. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Valittujen menetelmien ja työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja, vuorovaikutteista oppimista ja yhdessä työskentelyä sekä aktiivista osallistumista. Niiden tulee edistää monipuolisesti myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmänsä ja suunnittelee työtavat yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.

5 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOLMIPORTAISENA JÄRJESTELMÄNÄ Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä tuen rakenne. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin, kasvun ja kehityksen tukeminen merkitsee sekä yhteisöllisiä ratkaisuja että oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilöllisestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Lapsella on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti ja tuen antaminen on aloitettava riittävän varhain. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa moniammatillisesti. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta ja varata tilaisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Kolmiportainen tukijärjestelmä rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Opettaja arvioi ja antaa palautetta oppilaittensa kehittymisestä ja edistymisestä, havainnoi tuen tarpeita ja suunnittelee opetuksen ja oppimisympäristön sekä mahdolliset tukitoimet. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita myös samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laaditun kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

6 KAAVIO 1: Kolmiportaisen tukijärjestelmän kolmiomalli 4.1 Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittaessa tuen tarjoaminen liittyvät kaikkiin opetustilanteisiin. Opettajalla on vastuu sekä opetusryhmänsä että sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Oppimisessa ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, samanaikaisopetuksella ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu voi käyttää myös tukiopetusta, oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta ja avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaalla saattaa olla myös tarve saada avustajapalveluita vaikka hänellä ei olisi tehostetun tai erityisen tuen tarvetta. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen ohella ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajansa ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa. 4.2 Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä eli kun oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään kokonaisvaltaisempaa, pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa tukea. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei myöskään voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

7 Ennen tehostetun tuen aloittamista on tehtävä pedagoginen arvio. Arvion pohjalta laaditaan oppilaalle oppimissuunnitelma. 4.2.1 Pedagoginen arvio Oppilaan opettaja tai opettajat laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa on tärkeätä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki, kuten tukiopetus ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla oppilasta tulisi tukea Pedagoginen arvioliitteenä 1. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Oppilashuoltoryhmissä ovat paikalla ne rehtorin määräämät henkilöt, joiden tehtäväkuvaan välittömästi liittyy oppilaan koulunkäynnin järjestäminen. Ryhmän päätökset kirjataan työryhmämuistioon (malli liite 2). Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. 4.2.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea mutta se on laadittava AINA oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta asianomaisen oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien välistä yhteistyötä. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii kasvavasti ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa hyvän pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden kesken. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Myös muissa nivelvaiheissa tukitoimien jatkuminen edellyttää yhteistyötä ja aiemmin laaditun suunnitelman hyödyntämistä. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettuun tukeen liittyvän oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät, joita oppilas opiskelee opiskelun sisällölliset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, opiskelustrategiat ja välineet/kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut

8 moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelma liitteenä 3. Oppimissuunnitelma on kirjallinen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämistä ohjaava pedagoginen asiakirja. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Oppimissuunnitelman käyttöä jatketaan, kunnes tehostetun tuen tarve poistuu tai oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi yleisen ja tehostetun tuen tukitoimilla. Oppilaiden edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden, kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden, tunne-elämän tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmien vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen opetuksen järjestäjä selvittää, voidaanko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus ja tukitoimet järjestää muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Ennen erityisen tuen aloittamista on tehtävä pedagoginen selvitys, käsiteltävä asia moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja tehtävä kirjallinen päätös. Näiden pohjalta laaditaan oppilaalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 4.3.1 Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Selvityksen laatimista varten rehtori hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella rehtori tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki oppimisen ja kehityksen eteneminen tehostetun tuen aikana oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagoginen selvitys liitteenä 4. Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, avustajiin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.

9 4.3.2. Erityisen tuen päätös ja opetuksen järjestäminen Erityisen tuen antamiseksi koulutoimenjohtajan tulee tehdä kirjallinen päätös jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Päätös perustuu rehtorin pedagogisessa selvityksessä tekemään arvioon. Mikäli oppilaan huoltajat ovat erimielisiä tekee päätöksen erityisestä tuesta koulutuslautakunta. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää erityisen tuen jatkamisen tarpeellisuus ennen päätöksen voimassaolon päättymistä. Oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys ja jos tarpeen todetaan jatkuvan, oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tuen järjestämisen lopettamisesta tulee tehdä hallintopäätös, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea. Päätös tehdään uuden pedagogisen selvityksen pohjalta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen opetuksen järjestäjä selvittää, voidaanko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus ja tukitoimet järjestää muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Päätös sisältää myös mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös ei välttämättä sisällä oppimäärän yksilöllistämistä, vaan erityisen tuen tarpeessa oleva oppilas voi edetä oppiaineissa yleisen opetussuunnitelman mukaan, mutta tarvitsee erityistä tukea esim. vamman, tunne-elämän tai vuorovaikutuksen vaikeuksien vuoksi. Erityisen tuen päätökset tarkistetaan toisen ja kuudennen vuosiluokan kevätlukukauden aikana niin, että päätökset asiasta voidaan tehdä ennen 3. ja 7. vuosiluokan alkamista. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 4.3.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman ja se laaditaan yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se voidaan tehdä moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle tehtyä oppimissuunnitelmaa ja otetaan huomioon pedagogisessa selvityksessä esiin nousseet asiat. Erityisen tuen päätöksessä määritellään ne oppiaineet, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan HOJKSissa kuvataan näiden oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Jos ilmenee tarvetta lisätä tai vähentää niiden oppiaineiden määrää, jossa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä, tulee oppilaalle tehdä uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.

10 Oppilas voi edetä opiskelussaan omaan tahtiinsa. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet 29 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 21 oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/-kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tukisuunnitelman laatimiseen osallistuneet

11 Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva lomake liitteenä 5. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa ja opetuksesta pääasiallisesta vastaavan opettajan kanssa. HOJKSiin kirjataan tavoitteiden saavuttaminen ja oppilaan arviointi perustuu pelkästään suunnitelmaan kirjattuihin oppimistavoitteisiin.

12 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPS perusteet 2010 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Porin koulutoimessa Oppilaalla on oikeus saada lyhytaikaista tukea jäätyään väliaikaisesti jälkeen oppimistavoitteista. Yleisen ja tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen osalta HOJKSiin kirjattu tukiopetus voidaan toteuttaa sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella, samanaikaisopetuksena tai pienryhmässä. Tukiopetusta voi antaa luokan- tai aineen opettajan, osa-aikaisen erityisopettajan taikka koulun resurssiopettajan toimesta. Huoltajalle tiedottaminen tapahtuu koulun määrittelemällä tavalla. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, mm. tukiopetuksen järjestäminen, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, oppilaalle ja huoltajille tiedottaminen, yhteistyöhön liittyvät toimintatavat ja se miten oppilaan oikeus tukiopetukseen turvataan (mm. riittävä resurssi). 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Porin koulutoimessa Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksissa olevalla oppilaalla on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Opetus voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena yhteistyössä erityisopettajan ja luokanopettajan kanssa. Tavoitteena on yleisen tuen aikana lyhytkestoisella ja tehostetun tuen aikana pitkäjänteisellä sekä kokonaisvaltaisemmalla opetuksella taata yleisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet. Osa-aikaisen opettajan opetus tulee sisältää havaittuja vaikeuksia kuntouttavaa perustaitojen harjaannuttamista ja opetussuunnitelman mukaisien oppiainesisältöjen opiskelua. Osa-aikainen erityisopetus alakouluissa on laaja-alaisten erityisopettajien antamaa pienryhmätai samanaikaisopetusta. Niissä pienemmissä alakouluissa, joissa ei ole omaa tai kiertävää erityisopettajaa erityisopetusta antavat erityiskoulujen konsultoivat erityisopettajat. Pelkän lukitai puheopetuksen lisäksi painopistettä on siirretty enemmän muunkin tuen antamisen suuntaan esimerkiksi juuri samanaikaisopetuksena tai kahden opettajan panostuksena ryhmien joustavaksi muodostamiseksi. Alkuopetuksen pienluokkia perustetaan vuosittaan tarpeen mukaan vaihdellen alueellisesti tasaisesti eri puolelle kaupunkia. Lukuvuoden 2010-11 alussa luokkia perustettiin 2 ja jatkavia oli 7. Tähän alueelliseen pienluokkaan sijoitetaan 10-12 yleisopetuksen oppilasta ja 3-5 sellaista koulutulokasta, joiden osalta esiopetuksessa on havaittu jokin yleisen tai tehostetun tuen tarve, mutta heitä ei ole esitetty siirrettäväksi erityisen tuen piiriin. Tavoitteena on, että varhaisen tuen oppilaat jatkavat 3. luokalta lähtien kouluaan yleisopetuksen ryhmässä. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, mm. osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottaminen sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat.

13 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetus Porin koulutoimessa koostuu sekä muun opetuksen yhteydessä annettavasta erityisestä tuesta että erityiskoulujen ja lastensuojelulaitosten koulujen opetuksesta. Cygnaeuksen ja Käppärän koulun yhteydessä toimii kaksi pienryhmää, joihin sijoitetaan sosiaalisesti sopeutumattomat ja emotionaalisesti häiriintyneet 1-6 luokkien oppilaat. Lastensuojelulaitosten koulu toimii viidessä toimipisteessä ja niihin on sijoitettu lastensuojelulaitoksissa asuvia oppilaita ja joitakin porilaisia oppilaita, joiden opetusta on ollut vaikea toteuttaa muulla tavalla. Yläkoulujen tehostetun ja erityisen tuen tarpeeseen vastaavat jopo-luokat, jotka on sijoitettu neljään eri yläkouluun. Joustava perusopetus toteutetaan hakemuksen perusteella hallintopäätöksellä valituille oppilaille. Luokassa voi olla myös 10-luokan oppilaita, jotka esim. korottavat arvosanojaan päästäkseen haluamaansa jatko-opintopaikkaan toiselle asteelle. Erityiskouluopetusta antavat Tiilimäen, Koivulan, Kallelan ja Herttuan koulut. Tiilimäen koulussa opiskelevat Satakunnan keskussairaalassa potilaana olevat oppilaat. Koivulan koulussa oppilailla on kehitysvammadiagnoosi. Herttuan koulussa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, joilla on selvemmin vammatyypin diagnoosi tai aistivammoja. Kallelan koulussa oppilailla on normaalin mittainen oppivelvollisuus ja heillä voi olla oppimisvaikeuksia tai heidän kykyprofiilina on epätasainen. Opetus on pääosin yksilöllistetty. Koulukohtainen osuus / koulu Tässä kohdassa on huomioitava, että kaikissa kouluissa voi olla integroidusti oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös. Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. toimintatavat, yhteistyö, vastuut, työnjako ja oppilaan sekä huoltajan kuuleminen. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Oppilaan erityisen tuen päätöksessä mainitaan, mitkä oppiaineet hänellä yksilöllistetään. Pedagogiseen selvitykseen opettajien lausunnon kohtaan oppilaan erityisen tuen tarpeesta merkitään ne oppiaineet, joissa yksilöllistämistä esitetään. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kohtaan tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja välineet määritellään yksilöllistettyjen oppiaineiden oppisisällöt. Määriteltyjä tavoitteita ja niiden sisältöjä arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt eikä sitä suositella tehtäväksi. Vapauttamisesta tehdään PoL:n 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös, jonka tekee rehtori. 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden opetusta Porissa järjestetään pääsääntöisesti Herttuan ja Koivulan kouluissa. Perheen ja oppilaan tilanteesta riippuen kouluuntuloikä voi vaihdella 5 7 vuosien välillä. Pyritään kuitenkin varhaisempaan aloittamiseen niin, että koululykkäystä ei suosittaisi. Kummassakin koulussa on kaksi esiluokkaa. Oppilas, joka on käynyt esiluokat em. kouluissa voi myös siirtyä muuhun kouluun opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen niin vaatiessa tai integrointimahdollisuuksien vallitessa. Perheen aktiivisuuden lisäksi kiertävät lastentarhanopettajat perehtyvät päiväkotien lapsiin ja viimeistään esikouluvaiheessa puuttuvat tuen tarpeessa olevan lapsen tilanteeseen.

14 Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa, oppilaan ja huoltajan kuuleminen, oppiaineiden yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai osa-alueiksi Koskee Herttuan ja Koivulan kouluja. 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu Opetus perustuu ainejakoisen opetussuunnitelman sijasta kokonaisvaltaisten tavoitteiden asetteluun kuitenkin niin, että yksilöllisiä vahvuuksia korostetaan. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa arviointi suoritetaan sanallisesti. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan Koivulan koulu lisää oman osuutensa, esim. tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain. Koskee Koivulan koulua. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulukohtainen osuus / koulu Katso perusteet s. 32. Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. yhteistyö koko kouluyhteisön ja luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien, huoltajien osallisuuteen ja tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaan osuus yhteistyössä, poissaolojen seuranta, kuvaus ongelma- ja kurinpitotilanteiden yhteistyön menettelytavoista. 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Porin kaupungin ohjaustoiminta pyrkii yläkoulun aikana oppilaan valinnaisaineiden oikeaan valintaan ja varsinkin päättöluokan aikana valmistamaan toisen asteen haun kohdentuminen sille alalle tai jatkokoulutukseen, joka vastaa oppilaan henkilökohtaisia taipumuksia ja mahdollisuuksia. Koulutoimi pyrkii toisen asteen yhteistyössä varmistamaan oppilaiden siirtymisen jatko-opintoihin. Perusopetuksen yläkoulun tekevät vierailuja toisen asteen oppilaitoksiin ja eri ammattialojen työelämään tutustuminen taataan myös tutustumiskäynneillä. Koulukohtainen osuus / koulu Katso perusteet s. 34 Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. TET-jakson tavoitteet, toimintatapojen ja arvioinnin kuvaaminen, oppilaan ja huoltajan tiedonsaanti oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista, yhteistyö huoltajan kanssa.

15 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Erityisen tuen päätökseen kirjataan oppilaan mahdollisesti tarvitsemat avustajapalvelut. Tällöin koulun tulee tarjota riittävät avustajapalvelu. Koulutoimen hallintovirkamiesten kautta koordinoidaan koulujen avustajien määrää ja heidän kohdentamistaan kouluille. Avustajien tehtäväkuvauksessa pyritään lähemmäs luokka- kuin henkilökohtaisia avustajapalveluita, ellei kysymyksessä ole esim. fyysisen vamman vuoksi tarvittava henkilökohtaisen avustajan tarve. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Porin kaupungin peruskoulun kerhotoiminta jakautuu koulujen omaan kerhotoimintaan sekä koulujen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistoimin toteutettuihin kerhoihin. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. yhteistyö, vastuut ja työnjako. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu tehostettava tai erityistä tukea tarvitseville, mahdollisesti vailla koulumotivaatioita oleville tai koulutuksellisessa ja sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Sosiaalinen sopeutumattomuus ja emootion häiriöt voivat myös olla sijoittumisen syynä. Joustavan perusopetuksen luokalle siirtyvälle tehdään hakemuksen perusteella hallintopäätös. Joustavan perusopetuksen ryhmässä voi myös opiskella jo päättötodistuksen saanut ns. 10-luokkalainen, jonka tarkoituksena on korottaa arvosanoja toisen asteen toivotun valinnan toteuttamiseksi. Tällöin hän voi myös osallistua eri oppiaineiden tunneille 9. luokan yleisopetuksen ryhmissä. Tavoitteena joustavan perusopetuksen toiminnalla on taata riittävä tiedollinen ja taidollinen taso ryhmän oppilaille perusopetuksen loppuun saattamiseksi ja siirtymiseksi toisen asteen oppilaitokseen toivotulle opintoalalle. Koulukohtainen osuus / koulu Tähän kohtaan koulu lisää oman osuutensa, esim. toteutus, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Koskee vain osaa yläkouluista.

16 5.4. Oppilashuolto ja oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen lakimuutoksen muuttuneet momentit: 31 a Oppilashuolto, 40 Henkilötietojen salassapito ja käsittely ja 41 Tietojensaantioikeus (sovelletaan 1.8.2010) 31 a Oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelmanmukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa(66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettukoulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 40 Henkilötietojen salassapito ja käsittely Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 41 Tietojensaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

17 5.4.1. Oppilashuolto Oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille: Opettajat Rehtori, apulaisrehtori, vararehtori Kouluterveydenhoitaja Keittiön henkilökunta Koulun nuorisotyöntekijä OPPILASHUOLTO Koulukuraattori HYVINVOINTIRYHMÄ Psykiatrinen sairaanhoitaja Sosiaaliohjaaja Avustajat Koulupsykologi Koululääkäri Kouluisäntä OHR ja yksittäisen oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä Mietittävä oppilaskohtaisesti keitä oppilaan asian käsittelyyn osallistuu Yksittäisen oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄ (OHR) yleisimpänä kokoonpanona rehtori/ apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja yläluokilla oppilaanohjaaja Yksittäisen oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä Koulun ohr:n ulkopuoliset tahot/viranomaiset (esim. aluekoordinaattori, turvallisuusasiantuntija, perheneuvolan työntekijä jne.) Yksittäisen oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä Täytetään lomake "Oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä" Näiden osallistumisesta lapsen asian käsittelyyn oltava pääsääntöisesti huoltajien kirjallinen suostumus

18 1. Oppilashuollon yleiset periaatteet Porissa toimii lastensuojelun, terveysviraston ja koulutoimen oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee kaupungintason toimenpiteet. oppilashuollon tukitoimista koulun henkilöstön lisäksi tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa vastaavat neljä koulupsykologia, perheneuvola, Satakunnan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrinen osasto sekä neurologian osasto Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja siihen sisältyy myös oppimisympäristön fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi ja turvallisuus. Oppilashuoltotyötä koululla koordinoi moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyötä toteutetaan aina yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltajien näkemys asiaan tulee huomioida oppilashuollollisessa työssä. Oppilaan/huoltajien kunnioitus on tärkeää oppilaan asian käsittelyssä. Myös tietosuojakysymykset on aina otettava huomioon oppilaan asioita käsiteltäessä. Oppilashuoltotyön keskeinen tavoite on ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lasten vaikeuksiin. Tämä työ ei saa vaikeutua perusopetuksen lainmuutoksen myötä. 2. Oppilashuollon rakenne Rehtori vastaa oppilashuollosta koulussaan. Hän päättää kuka toimii ohr:n puheenjohtajana ja kuka kirjaa ohr-kokoukset. Rehtori vastaa ohr:n salassapidon toteutumisesta. Rehtorin vastuulla on myös oppilashuoltotyön arvioimisen toteuttaminen. Moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään kuuluu yleisimmin rehtorin/apulaisrehtorin lisäksi kouluterveydenhoitaja (+ koululääkäri), koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja 7-9-luokilla oppilaanohjaaja. Yksiköiden lukuvuosisuunnitelmissa määritellään keitä oppilashuoltoryhmään kuuluu. Ryhmän kaikkia jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Silloin kun ryhmässä käsitellään yksittäisen lapsen asiaa, paikalla voivat olla ne työntekijät, joille asian käsittely välittömästi kuuluu. Jokaisen oppilasasian kohdalla on mietittävä kenelle asian käsittely välittömästi kuuluu. Huoltajien kanssa tulee keskustella siitä, ketä lapsen asiassa on hyvä olla paikalla ja miten moniammatillinen oppilashuoltotyö ko. lapsen asiassa toteutetaan. o Luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja aineenopettaja voivat osallistua ohr:n istuntoihin kun ohr:ssä käsitellään hänen ryhmänsä oppilaiden asioita. o Joissain tapauksissa on arvioitava, onko oppilaan asia sellainen että hänen itsensä tai koulun turvallisuuden kannalta sen on oltava kaikkien koulun aikuisten tiedossa, jolloin varmistetaan että aikuiset voivat puuttua tilanteeseen. Esimerkkinä on lapsen sairastama diabetes tai aggressiivinen käytös joka vaatii välitöntä puuttumista. Tällöin on tärkeää, että diagnoosien sijaan kuvataan lapsen käyttäytymistä. o Huoltajalla on oikeus halutessaan olla läsnä lapsensa asian käsittelyssä. Uuden lainmuutoksen myötä oppilashuoltotyössä on useampi rakenne: a)oppilashuollon hyvinvointiryhmä (voi käsitellä koulun yleisiä asioita, kuten kiusaamis- ja päihdesuunnitelmat, jolloin ryhmän kokoonpanolla ei ole salassapidon kannalta merkitystä) ja b) perinteinen oppilashuoltotyöryhmä yksittäisen oppilaan asian käsittely varten, jolloin paikalla on tapauskohtaisesti vain ne joille asian käsittely välittömästi kuuluu. Opettajat/huoltajat/oppilaat/opiskelijat/lastensuojelun sosiaalityöntekijät voivat tuoda asioita oppilashuollon käsittelyyn ottamalla yhteyttä johonkin koulun työntekijään, joka vie asian eteenpäin oppilashuoltohenkilöstölle. Oppilasta / lasta tulee kunnioittaa ja kuulla häntä koskevassa asiassa ja hänen osallisuuttaan tulee vahvistaa. Lasten osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja muut edellytykset ja tarpeet.

19 5.4.2. Turvallisuuden edistäminen (Ops-perusteet 29.10.2010 s. 42-45) 1. Yleistä koulujen turvallisuus-, valmius- ja kriisisuunnitelmissa on kirjattu oppilaiden psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden määrittely ja ylläpito tupakan, alkoholin ja päihteiden käyttöä sanktioi koulujen järjestyssäännöt ja koululakien mukaiset kurinpito-oikeudet. Rikosoikeudellisen vastuuikärajan ylittäneet vastaavat teoistaan poliisille. Nuorempien osalta koulu ja huoltaja voivat olla yhteydessä lastensuojeluun. 2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa kaikille Porin kouluille on laadittu valmiussuunnitelman osaksi kriisisuunnitelma, jossa kuvataan koulun toimenpiteet kriisien valmistautumisessa, toiminta eri tilanteissa ja niiden jälkihoito. Koulut huolehtivat suunnitelmiensa päivittämisestä vuosittain. suunnitelmat laaditaan yhteistyössä poliisin ja pelastustoimen kanssa. Kriisisuunnitelmaan kirjataan koulukohtaisesti toiminnasta vastaavat henkilöt. koulukohtaisesti laaditaan turvallisuusohjeet kaikissa toimitiloissa toimimista varten: poistuminen vai lukkiutumien, johtaminen, tiedottaminen ja jälkihoito jälkihoito järjestetään koulukohtaisesti terveyskeskuksen ja seurakunnan työntekijöiden sekä koulupsykologien toimesta koulussa laadittu kriisisuunnitelma päivitetään ja käydään läpi henkilöstön kanssa vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaan liittyviä asioita harjoitellaan samoin koko henkilöstön kanssa 3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä koulut suorittavat jatkuvaa kiusaamisen seurantaa ja toteuttavat vähintään kerran vuodessa kaikille oppilaille kiusaamiskyselyn. Tulosten perusteella organisoidaan selvitystyö ja kiusaamisen ehkäisytoimet väkivallan käytössä kouluilla on nollatoleranssi. Kaikissa väkivaltatapauksissa tekijään kohdistetaan kurinpitorangaistus. Koulujen kriisisuunnitelmassa kuvataan suojautuminen uhkaavaan käyttäytymisen tilanteessa häiritsevää käyttäytymistä sen eri ilmentymissä pyritään vähentämään opettelemalla tunnistamaan asian esipiirteet. hoidetaan tiedottaminen huoltajiin, yhteistyötahoihin ja viranomaisiin koskien myös koulujen etukäteissuunnitelmia suunnitelmat päivitetään joka lukuvuosi 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen (Ops-perusteet 29.10.2010 s. 47-50) 1. Lupa-asiat/suostumukset Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtamiseen ei tarvita erillistä huoltajien lupaa. Lähtökohtana on, että oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan huoltajien ja 15-vuotta täyttäneen oppilaan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja kuin niitä kenelle asia välittömästi kuuluu. Tällöin tulee yksilöidä, mitä asioita kokouksessa tullaan käsittelemään, esim. kerrotaan oppilaan poissaolosta.

20 Kun yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään oppilashuoltotyössä, täytyy huoltajiin olla ajoissa yhteydessä ja tiedottaa heitä siitä että asiaa käsitellään koulun oppilashuollossa ja miten lapsen asian käsittely etenee. Mikäli huoltajat vastustavat asian käsittelyä, voidaan opetuksen kannalta välttämätön tieto siirtää joka tapauksessa. Tiedon luovuttaja joutuu käytännössä usein määrittelemään mikä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa ja minkä tiedon hän voi luovuttaa. "Tiedot ja tehtävät kuuluvat yhteen". Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voi olla esim. oppilaan terveydentilaan liittyvää tieto tai erityisen tuen järjestämiseen liittyvä tieto. Koulussa työskentelevät voivat konsultoida oppilaan/lapsen asiassa toisiaan. Peruslähtökohtana on, että Porissa rehtorille, koulupsykologille, koulukuraattorille, kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille kuuluvat välittömästi kaikkien oppilaiden asiat. Kuitenkin mikäli oppilaan asia on selvästi rajoittunut koskemaan esim. vain koulukuraattorin työtä, tieto ei kuulu koulupsykologille eikä kouluterveydenhoitajalle. 2. Luokkien käsittely Yleisesti luokkien asioita käsitellään lähtökohtaisesti koulun hyvinvointiryhmässä. 3. Oppilashuoltoryhmän kokousten kirjaamisesta Yksittäiset oppilasasiat Oppilashuoltotyössä esillä olleet asiat tulee kunkin (oppilas, opettaja, opetuksen järjestäjä) oikeusturvan kannalta kirjata. Kirjauksessa tulee käydä ilmi asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. o Vireillepanija: on henkilö, joka on ottanut asian esille. o Aihe: mistä asioista on puhuttu; esim. luokanopettaja kertoo oppilaan huolta herättäneistä poissaoloista. o Päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut: mitä oppilaan hyväksi tehdään, kuka asiaa ryhtyy hoitamaan ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet. Oppilashuollossa voidaan myös päättää, että oppilaan asiassa ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. o Mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu/saatu tai tullaan antamaan/tullaan pyytämään. Onko asiasta annettu tai tullaanko antamaan tietoa muille kuin kokouksessa läsnäolijoille? o Kuka on yhteydessä huoltajiin ja välitetäänkö tietoja yhteistyössä huoltajien kanssa muille viranomaistahoille, esim. lastensuojelulle? Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä käytetään kirjaamiseen oheista lomaketta (lomake "oppilashuoltotyöryhmän muistio ). Lomakkeet muodostavat henkilörekisterin. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja ne on säilytettävä lukitussa paikassa oppilaskohtaisesti järjestettynä. Salassa pidettävät asiakirjat on merkittävä salassapitomerkinnöin.oppilashuollon asiantuntijajäsenet (kuten kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi) eivät ilman asiakkuutta kirjaa omiin asiakastietorekistereihinsä oppilashuoltoryhmässä käsiteltyjä yksittäisiä oppilasasioita. Primuksessa on tieto, että oppilas on otettu tai siirretty erityisen tuen piiriin. Tämä tieto siirtyy oppilaan muuttaessa toiseen kuntaan, koska kyseessä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto.

21 4. Oppilashuollollinen tiedonsiirto nivelvaiheissa / tiedonpyyntö sosiaali- ja terveystoimesta Kun porilainen lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun, täytetään tiedonsiirtolomake, jonka huoltajat allekirjoittavat. Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain alaista toimintaa, jonka takia opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto puolin ja toisin on tarvittaessa toteutettava. Kun oppilas siirtyy Porissa perusopetuksen sisällä toiseen kouluun, opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tulee siirtää uuteen kouluun. Rehtori vastaa siitä, kuka/ketkä tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään. Kun oppilas siirtyy Porin perusopetuksesta toisen kaupungin/kunnan ylläpitämään peruskouluun, tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimittaa oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Rehtori vastaa siitä, kuka/ketkä tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään ja miten tiedon siirtäminen kirjataan. o HOJKS:in voi siirtää mikäli siinä on vain opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa. Lisäopetus on perusopetuslain alaista toimintaa, jolloin opetuksen kannalta välttämätön tieto tulee siirtää perusopetuksesta lisäopetukseen. Kun oppilas siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, tiedonsiirrossa käytetään "Tiedonsiirto perusopetuksesta toiselle asteelle" -lomaketta. Kun opetuksen kannalta välttämätöntä tietoa pyydetään toiselta opetuksen järjestäjältä tai sosiaali- ja terveystoimelta tai muilta tahoilta tapahtuu se liitteen lomakkeella (lomake "tiedonsaantipyyntö). Lähtökohtana on, että huoltajat toimittavat itse tiedon tai antavat suostumuksen tiedon pyytämiseen. Tällä hetkellä Porissa on linjattu, että yksittäisen oppilaan asian käsittely oppilashuoltotyössä arkistoidaan manuaalisena paperiversiona. Sähköistä rekisteriä oppilashuollon salassa pidettävään dokumentointiin ei ole tällä hetkellä olemassa. LIITTEET Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Oppimissuunnitelma HOJKS Oppilashuoltotyöryhmän muistio Tiedonsiirtolomake (valmisteilla