EK-elinkeinopäivä Mikkeli, 23.3.2006 Kuntatalous kurimuksessa: potkua uusista palvelumalleista Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja
Mikkelin kuulumiset Asema maakunnassa ja maakuntakeskuksena valtakunnassa vahvistunut Työpaikkakehitys itäsuomalaisittain hyvää, kansallisestikin ok Vahvuudet: monipuolinen elinkeinorakenne, asumisviihtyvyys, täydet palvelut, (edelleen paranevat) yhteydet, sijainti suhteessa Helsinkiin (ja Pietariin) Eteenpäinmenoa vauhdilla: kauppakaupunki, keskustan liikerakentaminen, koulutus ja tutkimus 2
Kuntien yhdistyminen 2001 Kaupunki (33 000 as.), maalaiskunta (12 000 as.) ja Anttola (2000 as.) yhdistyivät Kokonaan uusi organisaatio, hidas henkilöstön vähentäminen onnistunut Panostamis- ja kehittämismahdollisuudet paranivat Kolmesta taloudellisesti heikosta kunnasta tuli taloudellisesti keskimääräistä vahvempi suuri kaupunki Kuntien yhdistäminen antaa ihan toisenlaisia mahdollisuuksia kuin hankala ja kankea yhteistyö (joka sekin on parempi kuin ei mitään) 3
Kuntatalouden taustaa Julkinen talous, käytännössä erityisesti kuntatalous, on tiukka ja tiukkeneva lähivuodet (kun otetaan huomioon realistiset kustannuspaineet) Suomen julkiset palvelut ovat kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen kustannustehokkaita Kuntakohtainen tulos ei ole kovin relevantti mittari, valtionosuus- ja verotusjärjestelmä voi vaikuttaa onnistumiseen enemmän kuin omat toimet Kokonaiskustannusten kannalta olennaisimmat asiat ovat, mitä julkinen sektori tekee, kuka maksaa ja onko toiminta tehokasta Rakenneratkaisut ovat nopeilta vaikutuksiltaan marginaalisia, mutta hieman pidemmällä tähtäyksellä palveluiden turvaamisen näkökulmasta välttämättömiä 4
5
Kaataako kuntatalous Suomen kansantalouden? Kunta-valtio-taloussuhde ei ole ongelman ydin Valtion talouspolitiikan perusidea on ollut turvata myönteinen talous- ja työllisyyskehitys laskemalla verorasitusta, erityisesti palkkoihin kohdistuvia veroja ja maksuja Julkiselle palvelulle asetetut odotukset ovat (ehkä) sovitettavissa yhteen verotavoitteiden kanssa vain, jos julkisen sektorin tuottavuus olennaisesti paranee, julkisen palvelun vaatimuksia ei nosteta ja asiakkaiden kustannusvastuu palveluista kasvaa Valtiolla on kohtuuttomia odotuksia nopeista yhteistyö- ja yhdistymishyödyistä Poliittisesti kuntatalous ja palvelut on tulenarka asia tällä vaalikaudella 6
Mikä on mahdollista? Suomen julkinen sektori ei häpeä tehokkuudessa Keskimääräinen kuntatoiminta ei Suomessakaan ole ainutlaatuisen tehokasta tai modernia Lisätehokkuutta ei saada aikaan hiostamalla vaan toimintatapoja ja toimintarakenteita muuttamalla Kuntatalouden rakenteellinen kriisi on vain muutama prosenttiyksikkö käyttötaloudesta, voiko se olla vaikeaa panna järjestykseen? Nykyisiin toimintamalleihin tarrautuminen on taatusti huono ratkaisu 7
Toimintatapojen uudistaminen Ensisijaisesti kunnan kokonaiskustannukset määräytyvät siitä, mitä palveluita tarjotaan minkä laatuisia palveluita tarjotaan miten paljon palveluita tarjotaan millä omavastuulla palveluita tarjotaan Toissijaisesti (marginaalisesti) kustannuksiin vaikuttaa palveluiden tuottamistapa, organisointi, yhteistyö, ulkoistus, ym. Marginaalitkin (esim. Mikkelissä 1 % = 1,5 M /a) ovat tärkeitä Jos tehostamistoimenpiteet tuottavat haluttua vähemmän, niitä ei voi sen takia jättää toteuttamatta vaan niitä tarvitaan enemmän 8
Case: Terveydenhuolto Pari kommenttia herkkään asiaan lääkinnälliset käytännöt vaihtelevat maiden välillä ja sisällä lopputulos suunnilleen sama, vain kustannuksissa eroa lääkäreitä, hoitajia ja muita resursseja enemmän kuin koskaan Suomessa hyvää ja halpaa (palkkataso, tilastointi) hoidamme yhä kalliimmalla, yhä terveempiä, yhä tyytymättömämpiä ja terveydestään yhä huolestuneempia potilaskuluttajia ihmisten halut rajattomat, jokainen tyydytetty toive poikii uuden 9
Terveydenhuoltokin on rajallinen tekijä: Viimeisen sadan vuoden aikana ihmisten keski-ikä on kohonnut 30 vuodella, tästä 20 vuotta on aiheutunut elinolojen muutoksesta, 8 vuotta antibiooteista ja 2 vuotta muusta terveydenhuollosta kuin antibiooteista. 10
Miksi vaikeaa: vaikuttamattomista toimista luopuminen tuskallista ( potilaan mieliksi, rituaalit, tarve tehdä jotakin, informaation ylitarjonta, selustan turvaaminen ) kulutusta lisäävä suositus putoaa hedelmällisempään maaperään kuin kulutusta vähentävä, jos muutoksella on suora suhde jonkin osapuolen tulonmuodostukseen lääketieteelliset tosiasiat vaikuttavat hoitokäytäntöihin vähemmän kuin kulttuuriset ja taloudelliset tekijät 11
Mikkelin seutu 12
Mikkelin seudun väestö 2005 Haukivuori 2295 Hirvensalmi 2579 Kangasniemi 6315 Mikkeli 46531 Mäntyharju 6915 Pertunmaa 2115 Puumala 2864 Ristiina 5096 Yhteensä 74 710 13
Mikkelin seudun kehitysvisio 2010: Seudun kunnat muodostavat seutukaupungin, jossa toimiva lähidemokratia on yhdistetty tehokkaaseen yhteiseen palvelutuotantoon. 14
Seudullisuus palvelutuotannossa Toiminnan organisointi seudullisesti on välttämättömyys, mm. palveluiden, taloudellisuuden ja asiantuntija- ja muun työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Seudullinen (päivittäisen/viikottaisen asioimisalueen mukainen) palvelujen järjestäminen on luonnollisin ratkaisu hyvin suuressa osassa palveluita, ihmiset asuvat seudulla Seutuyhteistyöhön liittyvä kehitystyö on organisaatioille rasite, pitkällä aikavälillä koko seudun elinvoima on välttämätön kaikille kunnille Monipolvinen toimintamalli tuo tehottomuuden ja päällekkäisen työn uhan tarvitaan selkeitä ratkaisuja ja uusia toimintatapoja Hajanainen, eri kokoonpanoin ja sopimuksin tehtävä seudullinen yhteistyö voi olla vain välivaihe Monimutkaisen yhteistyömallin rakentaminen on vaikea perustella, jos edessä ei ole näkyvissä seudullisen kuntarakenteen tiivistyminen (lainaus Mikkelin kaupungin visiosta) 15
Mikkelin seudun tilanne Pitkä yhteistyön historia, jatkuvaa (liian?) hidasta etenemistä Hyvät kokemukset kuntien yhdistymisestä 2001 (Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta, Anttola) Poikkeuksellisen paljon yhteistä seudullista palvelutuotantoa Mm. kaupungilla noin 80 yhteistyösopimusta, eri koalitioilla Yli 250 kaupungin työntekijää (8,5 %) tekee työtä kaupungin ulkopuolella, määrä kasvaa Kaupunki on jo seudullistunut, peruuttamattomasti, kaupunki on seudullinen ja maakunnallinen palveluntuotanto-organisaatio Pienliitos Mikkeli-Haukivuori, 27.3.2006/1.1.2007? 16
Esimerkkejä yhteistyöstä terveydenhuolto, Ristiina, Hirvensalmi, (Puumala) terveydenhuollon päivystys, 6 kuntaa maaseututoimi, 2 kuntaa, maatalouslomitus 6 kuntaa ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys, 5 kuntaa eläinlääkintä, 5 kuntaa kirjasto, 4 12 kuntaa perheneuvonta, mielenterveyspalvelut, 3-10 kuntaa alueverkko, 12 kuntaa, tietohallintoyhtiö pelastustoimi, 20 kuntaa ruokahuollon johtaminen, Ristiina Työllisyyden palvelukeskus, 8 kuntaa seutulukio, 11 kuntaa elinkeinopalvelut, 2 8 kuntaa kuluttajaneuvonta, velkaneuvonta hankinnat, kuljetukset, varastointi 17
Kysymyksiä Tarvitaanko Suomessa kaksi vai kolme kansanvallan tasoa? Verottomat tai vallattomat vaalit ovat väärin? Toimivaa lähidemokratiaa on se, että alin hallinnon taso oikeasti vastaa palveluiden saatavuudesta? Dominoivatko terveyspalvelut kuntatoimintaa niin, että niiden pitäisi sanella kuntarakenne? Kansainväliset esimerkit ovat monenlaisia, juuri missään ei ajatella niin kuin Suomessa (paitsi nyt Tanska?) Voiko kaupungilla ja seudulla olla aktiivinen strategia, kun valtakunnan tasolla näkemykset ovat levällään? 18
Palvelutuotannon organisointi Ei ole ideologinen kysymys Moninaisuus, vertailukelpoisuus, palvelujen osto Mikkelissä ollaan pitkällä Kuntarajat ylittävä palvelutuotanto Kunnallisia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä Energia Oy, Jätehuolto Oy, Tietohallinto Oy, Elinkeinooy, Vesilaitos, Vuokratalot, Kolmannen sektorin toimijoita Ulkopuoliset tuottajat rakentaminen, kunnossapito, tietotekniikka, terveydenhuolto, Ongelmana mm. kaupunkikonsernin massiivisuus, uhkana yksityinen monopoli Yhtiöittämisiin ja ulkoistuksiin liittyy ideologisoitumisen uhka 19
Lopuksi Tulevan toimintamallin nopeasti muuttuvassa ympäristössä on pakko olla moninainen ja joustava Ratkaisut suurelta osin omissa käsissä, valtiolta ei tule meille valmiita ratkaisuja ainakaan ajoissa Löytyykö tahtoa ja uskallusta? Onko kunta- ja palvelurakenneuudistus vain todellisia toimenpiteitä hidastuttava valtakunnallinen keskustelukierros? Valtakunnallisesti pitää päästä (riittävän) yhdenmukaiseen hallintoon ja vastuisiin eri alueiden välisiä eroja ei pidä liioitella Valtio kantaa vastuun mielekkään kokonaisuuden muodostumisesta (kunnallisen itsehallinnon arvoa vähättelemättä) 20