1 Etelä-Pohjanmaan opiston 120-vuotisjuhla 09.10.2012 kansanedustaja Mari Kiviniemi Arvoisat opiskelijat, opettajat, hyvät juhlavieraat, Lämmin kiitos kutsusta tulla tänne Etelä-Pohjanmaan opistolle juhlimaan kanssanne tämän koulun 120:sta taivalta. Kun opisto perustettiin, elettiin vuotta 1892. Elettiin kansanvalistuksen aikaa ja Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Kansanvalistustyötä tehtiin silloin kansallisromanttisessa hengessä. Itsenäistymisestä vasta haaveileva kansakunta halusi oppia ja sivistyä. Suomen ensimmäinen kansanopisto oli aloittanut toimintansa 3 vuotta aiemmin Kangasalla, joten täällä Etelä-Pohjanmaallakin oltiin etujoukoissa. Vuosisadan vaihteessa kansanopistoja perustettiin erityisesti maaseudulle. Niiden keskeinen tehtävä oli edistää sivistystyötä kansan parissa. Ne tarjosivat kansalle mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Opistot olivat myös pitkään naisille ainoa väylä saada koulutusta kansakoulun lisäksi. Niissä opittiin monia käytännönläheisiä taitoja, mutta myös kirjallisia valmiuksia, jotka siihen aikaan olivat harvinaisia. Opistoaatteen niin kuin tämänkin kansanopiston taustaideologina vaikutti tanskalainen Nikolai Grundtvig, joka halusi luoda kansanopiston avulla kaikille yhteisen kansansivistyksen. Hän korosti opiskelijakeskeistä oppimista sekä kulttuuris-historiallisen identiteetin rakentamista. Kansanopistojen yli satavuotinen historia kertoo suomalaisten vahvasta halusta oppia uusia asioita ja kehittää taitoja. Taide- ja kulttuuri ovat aina olleet keskeisenä osana opistojen kurssitarjonnassa. Niin kuin on myös täällä Etelä-Pohjanmaan opistossa. Tällä on suuri merkitys myös opistopaikkakuntien kulttuuritoimintaan.
Kansanopistoilla on tärkeä merkitys myös sosiaalisen eheyden ylläpitäjinä. Opistot antavat mahdollisuuksia toimia yhdessä, rakentaa verkostoja ja luottamusta ihmisten välille. Etelä- Pohjanmaan kansanopisto on erinomainen esimerkki verkostoitumisesta. Yhteistyötä on peräti viiden eri yliopiston kanssa. Luottamus, verkostot ja yhteistoiminta ovat edellytykset menestyvälle yhteisölle, kunnalle, maakunnalle ja koko maalle. Vahva yhteisö kykenee huolehtimaan jäsenistään niin, että mahdollisimman harva syrjäytyy yhteiskunnasta. 2 Kansanopistot tekevät tärkeää työtä opettaessaan teitä nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi. Menneinä vuosikymmeninä opistot olivatkin varsinaisia kansankasvatuksen kehtoja. Nuorille opetettiin, miten he parhaiten omilla taidoillaan voisivat palvella omaa lähiyhteisöään ja yhteiskuntaa. Tämä tehtävä on edelleen ajankohtainen, kun puhutaan kansalaistaidoista. Kansanopistolaitos on elänyt olemassaolonsa aikana monta murroshetkeä. Se samoin kuin koko suomalainen vapaa sivistystyö koki 1990-luvun laman jälkeen suurimmat muutoksensa sitten itsenäistymisen ja sisällissodan. Muutoksen taustalla oli erityisesti tiukentuva talous. Säästöt ja leikkaukset tulivat osaksi arkipäivää. Valtion tuki on parina viime vuosikymmenen aikana heikentynyt kaikilla sivistysaloilla myös vapaassa sivistystyössä. Valtion apu muuttui suoriteperusteiseksi ja sivistystyön perinteinen humanistinen arvofilosofia heikentyi. Kansanopistot ovat menettäneet omaehtoista sivistystyön rooliaan ja siirtyneet yhä selkeämmin kansallisen sosiaali- ja innovaatiotoiminnan rattaisiin. Ne kilpailevat koulutusmarkkinoilla, joissa kysyntä ja hinta ratkaisevat sen, mikä oppilaitos menestyy ja mikä ei. Etelä-Pohjanmaan opisto on menestynyt kovassa kilpailussa ja onnistunut sopeuttamaan koulutustarjontansa ja toimintansa haastavissa olosuhteissa.
3 Hyvät kuulijat, arvoisa juhlayleisö, Kansanopistoilla on edelleen keskeinen rooli niin vapaatavoitteisen koulutuksen järjestämisessä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa kuin avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjänä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Opiston merkitys paikkakuntaa elävöittävänä voimavarana on usein korvaamaton. Paikallistasolla kansanopistot lisäävät perheiden ja työyhteisöjen hyvinvointia ja siten vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja. Aikuisväestölle kansanopistojen tarjoamat kielikurssit ovat tärkeitä kansainvälistymisvalmiuksien tukijoita ja monikulttuurisiin haasteisiin sopeuttajia. Mutta kansanopistot ovat olennaisia kanavia myös maahanmuuttajille oppia niin kieltä kuin kulttuuria. Tämän mahdollistaa erityisesti se, että sosiaalinen yhdessä oleminen on kansanopistossa tärkeä osa opetusta. Tässäkin opistossa on 15 eri kansallisuutta edustettuna. Tämä kulttuurien kirjo on valtava voimavara, ei ainoastaan kansanopistolle, vaan koko paikkakunnalle. Kansanopistoilla on keskeinen merkitys yksilötasolla elinikäisen oppimisen, elämänsisällön ja -laadun, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Kansanopiston kotisivuilta löytyy tiivistettynä se, mitä opisto opiskelijoille haluaa tarjota: oven, oven itsensä löytämiseen, kehittämiseen ja sivistämiseen. Ovi eli oppiminen, vuorovaikutus ja innostus ovat kaikki keskeisiä elämässä eteenpäin kantavia asioita. Voin hyvin myös itse tunnistaa niiden voiman oman elämän suunnan löytämisessä. Ovi sanan ensimmäinen kirjain viittaa siis oppimiseen. Tänä päivänä oppiminen ei ole ainoastaan yleissivistävää ja ammatilliseen koulutukseen tähtäävää, vaan tarkoittaa myös opiskelijan persoonallista kehittymistä ja kasvua. Oppiminen ei tapahdu pelkästään koulussa, vaan myös harrastusten kautta, mediaa seuraamalla ja elämää elämällä.
Elinikäinen oppiminen on tullut jäädäkseen. Sehän tarkoittaa ideaa, jonka mukaan ihminen oppii elämänsä kaikkina ikävuosina ja hänen tulisi opiskella uutta koko ajan esimerkiksi työn ohella. Aikuiskoulutuksen tarve ihmisten sosiaalisessa ja henkilökohtaisessa elämässä on suurempi kuin koskaan. Emme tule koskaan valmiiksi. Moni joutuu opiskelemaan parikin ammattia elämänsä varrella. Työelämä muuttuu nopeasti, samoin sen vaatimukset. Hyödyntäkää rohkeasti työelämässä eteen tulevia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Kouluttautuminen kannattaa aina. 4 Iso osa teistä nuorista viettää täällä opistolla yhden vuoden esimerkiksi kieli- tai kulttuuriopintojen parissa. Kansanopistovuotta sanotaan joskus välivuodeksi. Ilmaisu on mielestäni huono. Ruotsalaisten käyttämä sana orienteringsår eli suuntautumisvuosi on paljon osuvampi. Vuosi on tärkeä, jotta jokainen voisi löytää oman elämänsä suunnan. Suuntautumisvuoden on tutkitusti osoitettu nopeuttavan myöhempiä jatko-opintoja. Sen oman jutun löytäminen kun on tehtävä itse. Kukaan ei voi sitä toiselle antaa eikä toisen puolesta valita. Opettajakunnan merkitys tässä suunnan löytämisessä on tärkeä. Kansanopistoissa opettajakunnalla on ehkä helpompi verrattuna muihin oppilaitoksiin, nähdä opiskelijan vahvuudet ja mahdollisuudet. Kansaopistoaatteen kantava voimavara on omaehtoisen oppimisen vahvistaminen. Koulutuksen ja tietotason nostaminen turvaa eniten ihmisten mahdollisuuksia omavastuun ottamiseen ja omien mahdollisuuksien parempaan näkemiseen kuin muut keinot. Ovi-sanan toinen kirjan viittaa vuorovaikutukseen. Oppimista ei tapahdu ilman vuorovaikutusta. Yhdessä tekeminen jatkuu läpi elämän. Työelämässä pärjää, kun sosiaaliset taidot ovat kunnossa, kun kykenee aitoon kohtaamiseen, välittämiseen ja pystyy suvaitsemaan erilaisuutta. Yhdessä olemisen ja yhdessä oppimisen taidot sekä yhdessä toimiminen ovat tänä yksilökeskeisenä aikakautena tärkeitä taitoja ja voimavara tulevaa työelämää silmällä pitäen. Ovi -sanan viimeinen kirjain viittaa innostukseen. Mitään ei synny ilman palavaa innostusta, aktiivisuutta ja tahtoa. Opettajien yksi tärkeimpiä tehtäviä on herättää
5 opiskelijoissa kiinnostus uuden oppimiseen, omien kykyjen löytämiseen ja vastuun ottamiseen omasta oppimisesta. Kun tämä löytyy, onnistumisia ei voi välttää. Oppiminen, vuorovaikutus ja innostus ovat oivia ohjenuoria myös tämän päivän kansainvälisessä maailmassa. Meidän jokaisen on opittava ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia kulttuureja. Väärinkäsitysten taustalla on usein tietämättömyyttä. Vuorovaikutus puolestaan tasoittaa kulttuurien välisiä raja-aitoja. Innostusta sekä uteliaisuutta uutta kohtaan tarvitaan juuri itselle uudessa ja oudossa. Kielitaito, auttavakin, on myös avain parempaan vuorovaikutukseen. Siihen teitä myös kannustan. Pelkällä englannilla pääsee toki pitkälle, mutta muiden kielien osaaminen avaa usein ovet yllättäviin paikkoihin. Tämän päivän nuoren aikuisen mahdollisuudet kansainvälistyvässä maailmassa ovat suuret ja niiden hyödyntäminen on mahdollista, kun muistaa ottaa kiinni oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja innostuksesta. Kun näitä löytyy sopivassa suhteessa, voi turvallisella mielellä nousta omille siivilleen ja suunnata energian ja voimavarat omien vahvuuksiensa kehittämiseen. Kansanopiston 120-vuotisnimikkokoru on nimetty suunnaksi ja muistuttaa muodoltaan kompassia. Myös tämä vahvistaa sitä ajatusta, että opistoaikana moni teistä nuorista löytää elämälleen sen oman suunnan. Kyse on todellakin orienteringsårista. Hyvät kuulijat, arvoisa juhlayleisö, Te opiskelijat, olette tulleet kaikki tänne omin, mutta varmaan hyvin samankaltaisin, odotuksin. Kun opistovuosi aikanaan jää taakse, kukin teistä nousee ja lähtee omalle elämänmittaiselle lennolleen. Toivotan jokaiselle opintojen jälkeen hyvää matkaa! Olen varma siitä, että kansanopistossa opitut tiedot ja taidot kantavat teitä läpi elämän. Uskon vahvasti myös siihen, että kansanopistoilla, lähellä kuntalaisia olevina paikallisina oppimispaikkoina, tulee olemaan vahva rooli myös tulevaisuudessa. Kansanopistot ovat
yli sadan vuoden ajan osoittaneet kykynsä uudistua ja sopeutua ajan haasteisiin. Tätä näkemystä ja kykyä vastata yhteiskunnan muuttuneisiin odotuksiin löytyy varmasti tämän talon henkilökunnalta ja johdolta. 6 Näillä ajatuksilla toivon Etelä-Pohjanmaan opistolle pitkää ikää ja sitä, että sen suojissa jatkossakin saa vuorovaikutuksen hengessä oppia ja innostua!