Lausunt 15.6.2018 Ssiaali- ja terveysministeriölle Lausunt kskien asiakassetelin ja henkilökhtaisen budjetin asiakirjamalleja Viite STM091:00/2017, STM/3421/2017 Kiitämme lausuntpyynnöstä ja tteamme seuraavaa: Yleistä malliasiakirjahankkeen aikataulusta ja etenemisestä Yleisesti ttaen lunnksia malliasiakirjista n pidetty yksityisen sektrin timijiden keskuudessa liian yksityiskhtaisina ja byrkraattisina. Ssiaali- ja terveyspalveluissa käytetään tällä hetkellä laajasti hankintalain mukaisia hankintja kuntien man timinnan rinnalla ja käytännössä ei le ilmennyt tarvetta nyt esitettyihin malliasiakirjihin verrattavaan yksityiskhtaiseen hjeistukseen vaan sujuvaa timintaa n saatu aikaiseksi kevyemmällä ja vähemmän byrkraattisella hjeistuksella ja sapulten välisellä spimisella. Malliasiakirjja valmistelleen työryhmän määräaika päättyy kesäkuun 2018 lpussa. Tällä hetkellä ei le tiedssa, millin ste-uudistus astuu vimaan. Näyttää selvältä, että nyt ehdtettuihin asiakirjihin n perusteltua tehdä muutksia, jtka selkiyttäisivät ja yksinkertaistaisivat menettelyistä annettavia hjeita. Malliasiakirjjen käytännön timivuuden varmistamiseksi tulee sapulten jatktyöstää nyt saatuja ehdtuksia syksyllä 2018 ennen hjeistuksen alueille timittamista. Yleisiä kmmentteja malliasiakirjat eivät le spijasapulia sitvia ja ne n tarkitettu tukemaan spimusten tekemistä. Spimusten salta tulee ttaa humin perustuslain 18 :n mukaiset elinkeinvapautta kskevat sujamääräykset. Elinkeinvapauden rajitusten tulee lla täsmällisiä ja tarkkarajaisia lain kirjauksia. Rajituksilla tulee lla selkeät perusteet ja niitä tulee tehdä vain siinä laajuudessa kuin n välttämätöntä. malliasiakirjissa ei tule tistaa lainsäädännössä säädettyjä asiita (esimerkiksi hallituksen esitykset valinnanvapauslaista, järjestämislaista, maakuntalaista ja ssiaalija terveyspalveluiden tuttamisesta annettavasta laista sekä ssiaali- ja terveysalan erityislainsäädäntö). Malliasiakirjihin ei tule sisällyttää lain vaatimukset ylittäviä susituksia tai sveltamishjeita.
Lausunt 15.6.2018 maakuntien palvelututannn salta n valmisteilla myös muita nyt käsiteltävänä leviin malliasiakirjihin rajapintaa maavia asiakirjja kuten järjestämisen käsikirja ja ssiaali- ja terveydenhulln tietpaketit. Ohjeistukset tulee kta selkeäksi kknaisuudeksi ministeriön timesta ja päällekkäisyydet tulee pistaa. yksityisen ja julkisen tasapuliset timintalsuhteet tulee varmistaa. Hallintpäätöksillä yksityistä kskevat asiat tulevat maakunnan liikelaitksen yksiköiden nudatettavaksi hallintsääntöjen tai vastaavien kautta. Ssiaali- ja terveydenhulln valvnta n vastuutettu tällä hetkellä Valviralle ja valvntaa kskevien uudistusten vimaantultua se siirtyy Luvalle. Valvntaviranmaisen ja maakuntien ei tule tehdä päällekkäistä työtä valvnnan salta ja valvntaviranmaisen tulee valva sekä julkista että yksityistä timijaa tasapulisin periaattein. Spimuksin ei tule edellyttää lakisääteisen (tuttajatahista riippumattman) valvnnan ylittäviä vaatimuksia. yritysten sisäiseen talushallintn kuuluvat asiat kuten esimerkiksi palvelututannn aikaan saamiseksi tarvittavat panstukset ja liiketimintakustannukset vat yrityksen sisäisiä asiita (vrt. tiedt kustannusrakenteesta). maakuntien timinta mudstunee alueellisista eravaisuuksista jhtuen yksityiskhdissaan tisistaan pikkeavaksi mutta suurten linjjen ja periaatteiden salta n hyvä, että syntyy valtakunnallisesti yhtenäisiä timintatapja ja vaatimuksia. Mnet palveluntuttajat timivat useamman maakunnan alueella tai valtakunnallisesti. Päällekkäisyydet mavalvntjen kanssa tulisi pistaa (ssiaalipalveluiden mavalvnta, terveydenhulln mavalvnta ja tietturvan mavalvnta) Lunnksen sanktit alennusprsentteina palvelun hinnasta vat khtuuttmia ja lähtökhtana ensisijaisesti virheen npea krjaaminen ilman sanktiita. Tämä kskee sekä timintaan että tietsuja-asetuksen nudattamiseen liittyvien pikkeamatilanteiden krjaamista. Vahingn ja virheen krvaukset vat asia erikseen. Virheiden krjaamisesta aiheutuvat sanktit tulee suhteuttaa virheen vakavuuteen. Krvausvaatimuksien tulee lla tasapulisia ja kskea mlempia sapulia. Krvausvaateen tulee khdistua vain siihen tai niihin asiakkaisiin, jille haittaa n aiheutunut, ei kk spimukseen. Humin tulee ttaa, että alalla n runsaasti pieniä tuttajia ja järjestöphjaisia timijita.
Lausunt 15.6.2018 Malliasiakirjissa nusee tistuvasti esille palveluntuttajien vastuut maakuntaa khtaan. Kuitenkin asiakkaan tulee lla keskiössä ja näin se aina myös palveluntuttajalla nkin. Henkilötietjen nähtävillä pitäminen n ei tietsuja -asetuksen mukaista ja se aiheuttaa tarpeetnta hallinnllista työtä. Henkilöstön vaihtuvuus (keikkalaiset, sa aikaiset) lisäävät tämän päivittämisen työläyttä. Tämän salta n riittävää, että yhteystiedt timitetaan alkuvaiheessa ja sen jälkeen pyydettäessä. Yksityiskhtaisia kmmentteja asiakasseteli / hallintpäätöksen malliehdt Palvelututannn perusedellytyksiin kuuluu sekä yksityisessä että julkisessa timinnassa, että palvelut tutetaan laadukkaasti, asiakaskeskeisesti, turvallisesti ja asianmukaisesti. Tätä vaatimusta kntrllidaan palveluntuttajan rekisteröitymisen yhteydessä, mavalvntasuunnitelmin sekä kehitteillä levien maakunnille yhteisten mittareiden kautta. Haasteena n tämänkin jälkeen esimerkiksi palveluiden vaikuttavuuden arviinti. Kannatamme Sumi.fi:ssä kehitteillä levan sivustn aikaansaamista ja keskeisten asiakaseteliin ja henkilökhtaiseen budjettiin liittyvien laatutekijöiden viemistä mahdllisuuksien mukaan sinne. Asiakassetelin idea n n laadulla kilpailu. Haasteena n laadun bjektiivinen mittaaminen ja lutettavien tietlähteiden luminen. Laadultaan krkeatasisia tuttajia tulee palkita järjestelmän mahdllistamin bnuksin. raprtinnin salta krstamme valtakunnallisesti yhdenmukaisia käytäntöjä. Tämä n tärkeää hallinnllisen taakan minimimiseksi ja valtakunnallisesti yhdenmukaisten käytäntöjen lumiseksi. malliasiakirjjen tarkituksena ei le määritellä palveluun sisältyviä muita kuluja kuten lääkehidn kustannuksia, hitn liittyviä tarvikkeita jne. Asiakassetelillä tutetaan avhidn palveluita ja a. palveluun liittyvät kulut tulee määritellä palveluittain a. erityislainsäädännössä. maakunnan tehtävänä n edistää asiakassetelin ja henkilökhtaisen budjetin käyttöön liittyvän tiedn välittymistä kaikille asiakasryhmille. Tässä työssä tulee kiinnittää erityistä humita tiedn saannin esteettömyyteen erityisryhmien kuten kuul- ja näkövammaisten salta. valinnanvapauslakiehdtuksen mukaisesti asiakassetelin tulee vastata esim. maakunnan vastaavan palvelun tutantkustannuksia tai markkinilla saatavissa levaa (kysynnän ja tarjnnan lain mukaista) hintaa ja lla ennakitavissa ainakin jllakin aikavälillä. Palveluntuttajilla n ikeus luttaa julkisen järjestäjän (maakunnan) timinnan ennakitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen.
Lausunt 15.6.2018 Arvnlisävervelvllisten reksiteriin kuuluminen määräytyy verttajan hjeiden mukaisesti. Lääkkeiden khta 4.6.2.4 n epämääräinen. Lähtökhtaisesti lääkkeiden tulisi lla asiakkaan itse maksamia ja hankkimia (esim. ktihit). Malliasiakirjan k. kirjaus antaa väärän letuksen lääkehidsta. Khdan 4.8.4 matkista kituvat kustannukset (aika + km) vi mudstua esteeksi, kun palveluja tarvitaan ktiin haja-asutusalueilla. Palvelujen tuttaminen ktiin maksaa niin yksityisen kuin maakunnankin tuttamana enemmän kuin kaupungin taajamissa. Samalla krvauksella tämä ei nnistu. Tähän tulisi miettiä ratkaisu, jka takaa palvelut myös syrjäkylille Yksityiskhtaisia kmmentteja / henkilökhtainen budjetti (rekisteröitävät tuttajat) / hallintpäätöksen malliehdt malliasiakirjjen salta mnet asiakasseteliin liittyvät kmmentit pätevät myös henkilökhtaiseen budjettiin (ja sveltuvin sin myös ste-keskuksiin) malliasiakirjissa susiteltavissa timintatavissa tulee ttaa hulellisesti humin se tsiasia, että palveluntuttajat vat eri kkisia ja että asetettavat tavitteet eivät vi lla khtuuttmia (esimerkiksi pienen tuttajan situtuminen hyvin laajaan palvelututantn) Tietjärjestelmiin liittyvien vaatimusten tulee lla khtuullisia. Esimerkki varsin laajasta vaatimuksesta: Palveluntuttajalla n velvite jakaa salassapitsäännökset sekä asiakkaalta mahdllisesti tarvittava sustumus humiiden, ilman erilliskrvausta ja viivytyksettä asiakkaan palvelujen yhteensvittamiseksi tarvittavat tiedt niille yhteistyötahille, jtka tätä tieta tarvitsevat. Tällaisia vat esimerkiksi maakunnan liikelaitksen palvelut, asiakkaan ssiaali- ja terveyskeskuksen palvelut tai asiakassetelillä tutettavat palvelut ja niiden tuttajat tai maakunnan käyttämät stpalvelut. Palveluntuttajan edustajan n sallistuttava asiakkaan hidn ja hivan näkökulmasta merkitykselliseen yhteistyöhön eri yhteistyötahjen kanssa ilman erillistä krvausta. Maakunta n vastuussa henkilökhtaisen budjetin tteutumisesta siten, että eri tuttajista kstuva palveluverkst täyttää asiakkaalle ikeutetut palvelut ilman alitai ylikrvausta. Yksittäinen tuttaja ei vi vastata muuta kuin masta suudestaan. malliasiakirjjen kirjauksiin tulee sisällyttää kuvaukset vain sellaisista hit- ja palvelusuunnitelman mukaisista palveluista, jita realistisesti ttaen tullaan tuttamaan. Tdellinen palvelujen kirj vi lla yksittäistapauksissa suurempi mutta se
Lausunt 15.6.2018 tapahtuu henkilökhtaisen budjetin eurrajitteiden sisällä ja siitä ei tarvita erikseen malliasiakirjakirjauksia. säännöllisen ktihidn palvelukuvauksessa tulee täsmentää alueellisen laajuuden ilmittamista (esimerkiksi ist kaupungit) Viranmaisen päättämässä palvelutarpeen arvissa ja palvelusuunnittelussa tulee ttaa humin yhteistyö yksityisen sektrin kanssa. Tehtävästä tulee tarvittaessa surittaa yksityiselle tuttajalle asianmukaiset krvaukset. Markkininnista ja viestinnästä kskeva saavutettavauus eht n epäselvästi santtu ja pienelle palveluntuttajalle liian hankala tteuttaa. Tähän selkeyttä. Lisäpalveluiden myynti n epäselvästi ilmitettu. Tässä kielletään palveluntuttajaa markkinimasta sellaista palvelua, jka kuuluu henkilökhtaiseen budjettiin. Tämä n sekavasti kerrttu, sillä palveluntuttaja myy itsemaksaville asiakkaille samja palveluja (esim. ktipalvelu, ktisairaanhit ja tukipalvelut) mitä sisältyy myös henkilökhtaisen budjetin sisälle. Omien palveluiden markkinintia ei vida yritykseltä kieltää. Asiakassetelin ja henkilökhtaisen budjetin krvaustasn tulee vastata maakunnan vastaavia tutantkustannuksia ja krvaustasn muutsten tulee lla tuttajien tiedssa hyvissä ajin etukäteen ja ennakitavasti. Kannatamme sitä, että Sumessa tetaan käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukainen henkilökhtaisen budjetin arvn määrittämisen viitekehys ja periaatteet. Mallin tulee lla justava ja palveluntuttajien innvaatiita mahdllistava. Viitekehyksen sisällä maakunnilla tulee lla alueellisia tarkennuksia mahdllistava liikkumavara. Mallin / viitekehyksen tulee lla hallinnllisesti mahdllisimman kevyt ja tukee npeaa asiiden käsittelyä. Sen tulee lla kaikille sapulille ymmärrettävä ja tuttaa maakunnille tarpeellista tieta sekä tukea jhtamiseen, suunnitteluun ja hjaukseen. Yksityiskhtaisia kmmentteja / henkilökhtainen budjetti (esityksen mukaan rekisteröitymättömät tuttajat) / hallintpäätöksen malliehdt Ssiaali- ja terveyspalveluiden tuttamista kskeva lakiehdtus n parhaillaan eduskunnan ssiaali- ja terveysvalikunnan käsittelyssä. Tällä hetkellä ei le täysin selvää, miten tällä hetkellä ilmituksenvaraisesti palveluita tuttavien tukipalveluiden tuttajien valvnta tullaan järjestämään. Tämä merkitsee samalla sitä, että tukipalveluita tuttavien arvnlisäverkhtelu n vielä epäselvä. Hyvinvintialan liitn näkemyksen mukaan hit- ja palvelusuunnitelman mukaisia ssiaali- ja terveydenhulln tukipalveluita tuttavat timijat tulee rekisteröidä tai heitä varten tulee rakentaa tämän hetkistä ilmitusmenettelyä vastaava menettely.
Lausunt 15.6.2018 Js ssiaali- ja terveyspalveluista vastaava viranmainen asettaa yksityiskhtaisia ehtja tukipalveluiden tuttajille tarkittanee tämä sitä, että timijat vat tätä kautta valvttuja? Tisaalta verttaja ei vi hyväksyä maakuntakhtaisia vertuskäytäntöjä vaan sääntöjen tulee lla valtakunnalliset. Kmmentit palvelukuvauksiin Säännöllisen ktihidn palvelukuvaus Viranmaisen päättämässä palvelutarpeen arvissa ja palvelusuunnittelussa tulisi ttaa humin yhteistyö yksityisen sektrin kanssa. Tehtävästä tulee tarvittaessa surittaa yksityiselle tuttajalle khtuulliset krvaukset. Ktikuntutus ktikuntutusta (khta 4.2.3) tulee vida surittaa myös ktikuntutukseen erikistunut lähi- tai sairaanhitaja, jka tteuttaa fysiterapeutin tai timintaterapeutin laatimaa suunnitelmaa. Ktikuntutusta n Sumessa kehitetty aktiivisesti viimeiset vudet ja tavitteena tuda kuntutus saksi asiakkaan arkea maa ktiin. Tätä tulee edelleen vahvistaa mniammatillisella yhteistyöllä. Ktikuntutuksessa kuten muussakin timinnassa tulee humiida mniammatillisuus. mniammatillisuuden lisäksi sen, että palvelujen käyttäjän näkökulmasta tulee ttaa humin myös kuntutuksen kknaisvaltaisuus, jtta asiakkaan elämäntilanne ja palveluntarve tulevat tetuksi humin kknaisuudessaan. Palveluntuttajia velvitetaan sallistumaan ilman erillistä krvausta mm. asiakasta kskeviin palavereihin. Tämä n epämääräisesti ilmaistu, eikä palveluntuttaja vi tietää jutuuk hän sallistumaan niihin kuinka usein ja ajamaan kauas. palvelukuvauksessa tuttajalta edellytetty hallinninti vaatii paljn aikaa ja n byrkraattista. Jkaisella tekemisellä n ma hintalappunsa. lähtökhtaisesti maakunta n vastuussa siitä, että timijat käyvät riittävästi keskinäistä vurpuhelua ja että taviteltu integraati timii. Esimerkiksi khdassa Palvelujen yhteensvittaminen tdetaan, että maakunta kyllä kutsuu yhteistyöpalaverin klle mutta tuttaja vastaa aiheutuneista kuluista.
Lausunt 15.6.2018 Kirurgisen timenpiteen palvelukuvaus Kriteerit, jiden perusteella maakunnan liikelaits valitsee setelijärjestelmään tettavat asiakkaat nudattavat yleisiä j käytössä levia leikkauskriteereitä. Usein esitutkimus lisi parempi surittaa samassa paikassa kuin itse timenpide. Asia jää nyt maakunnan päätettäväksi. Asiaa n syytä avata ptilasturvallisuuden näkökulmasta. Esimerkissä edellytetään kaihikirurgilta 500 leikkauksen kkemusta. Tisena vaihtehtna lisi miettiä asiaa esimerkiksi siitä näkökulmasta kuinka paljn leikkauksia lisi hyvä lla vusitaslla ammattitaidn säilymiseksi. Yleisesti vaatimukset vat yleisiä viranmaismäärityksiin j nyt sisältyviä asiita. Pstperatiivisiin kmplikaatiihin liittyvän vastuun tulee tteutua valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti yksityistä ja julkista tasapulisesti khdellen ja ptilasvahingt tulee krvata ptilasvahinkjärjestelmän ja vastuuvakuuttamisen kautta. Vastuut ja menettelyt eivät vi lla maakunnan yksipulisesti päättämiä. Mahdllisten vakuuksien salta tulee luda valtakunnalliset periaatteet ja vakuussummien tulee lla khtuullisia siten, että timinta ei mudstu mahdttmaksi myöskään pienemmille timijille. Lisätiedt Ain Närkki, 0400 436438 Helsinki 15.6.2018 Ulla-Maija Rajakangas Timitusjhtaja Hyvinvintialan liitt Hyvinvintialan liitt edistää yksityisten ssiaali- ja terveysalan palveluja tuttavien yritysten ja järjestöjen timintaedellytyksiä ja neuvttelee alan yleissitvat työehtspimukset. Liitt valv jäsentensä yhteisiä etuja. Se myös neuv jäseniään työikeudellisissa ja elinkeinplitiikan kysymyksissä. Liitn 1 500 jäsentä työllistää lähes 85 000 ssiaali- ja terveydenhulln ammattilaista. Liitn jäsenet tuttavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nurten palveluita, lääkäripalveluita, kuntutusta, suun terveydenhulta, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä timivat alan järjestötyössä. Hyvinvintialan liitt n Elinkeinelämän keskusliitn jäsen.
Lausunt 15.6.2018