KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS

Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa 4. kaupunginosan korttelin 483 viereinen virkistysalue, Pullinranta KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla Pictometry, Blom Oy, 2011 1

28.10.2014, päivitetty 8.9.2015 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa 4. kaupunginosan korttelin 48 viereinen virkistysalue, Pullinranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 4. kaupunginosan korttelin 483 viereinen virkistysalue, Pullinranta Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla Pictometry, Blom Oy, 2011 Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pullinrannassa Rovaniemen 4. kaupunginosassa. Suunnittelualue rajoittuu Pullinrannan ja Jäämerentien väliin. Aluetta rajaa lounaassa Pullinpuisto, luoteessa ja koillisessa Pullinrannan varressa olevat tontit sekä kaakossa Jäämerentie. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Asemakaavan tarkoituksena on tutkia, voidaanko suunnittelualue muuttaa yleiskaavan mukaiseen käyttöön ja osoittaa se pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi Kuva 3. Ote Rovaniemen yleiskaava 2015:sta. Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 23.10.1974. Kaavassa suunnittelualue on merkitty istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Suunnittelualueen luoteispuolella on asuinpientalojen korttelialue (AP). Koillispuolella on asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialue (AKR). Lounaassa on Pullinpuiston lähivirkistysalue (VL) ja puistoon liittyvä leikkikenttä (VK) ja liikerakennusten korttelialue (KL). ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2000 hyväksyttyyn Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kuva 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 2

SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelualue on nykyisellään puistoaluetta. Kaavassa alue on merkitty istutettavaksi puistoalueeksi (PI). MAANOMISTUS JA VUOKRAUS Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. SUOJELTAVAT KOHTEET, RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Alueella ei ole suojeltuja kohteita. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT 0: Asemakaavaa ei muuteta 1: Asemakaavan muutoksella tutkitaan suunnittelualueen muutosta AR-alueeksi 2: Asemakaavan muutoksella tutkitaan suunnittelualueen muutosta AKR-alueeksi OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset (Pullinrannan asukasyhdistys) jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja - haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi (vähintään 30 pv) sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä keväällä 2015 ja asemakaavan muutosehdotus syksyllä 2015. Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan talvella 2016 PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteella: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, 96101 Rovaniemi. Muut Napapiirin vesi Rovaniemen Energia Alueen teleoperaattorit Rovaniemen luonto ry muut asukkaat ja kaupunkilaiset SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), 3

OAS:N PÄIVITYSHISTORIA TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS PL 8216, 96101 Rovaniemen kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 7 kaupunki www.rovaniemi.fi YHTEYSHENKILÖT Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö 016-322 8927, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 3.12.2014 - kaavoitusprosessikaavion päivitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 20.5.2014 - tutkittavien vaihtoehtojen tarkennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 8.9.2015 - kaavoitusprosessikaavion päivitys - aikataulun päivitys Johannes Jutila Kaavoitusarkkitehti 016-322 6025, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi KAAVOITUSPROSESSI ALOITE Kaavahakemus 9.9.2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaavoituspäätös 18.11.2014, 178 VIREILLETULO VALMISTELUVAIHE Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide 19.12.2014-19.1.2015 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA Esitys kaupunginhallitukselle 2015 KAUPUNGINHALLITUS Kaavaehdotuspäätös 2015 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotusnähtävillä, mahdollisuus jättää muistutus 2015 KAUPUNGINHALLITUS Esitys kaupunginvaltuustolle 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaavaehdotuksen 2015 MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30 vrk 4

OTE ROVANIEMEN KAUPUNGIN VOIMASSA OLEVASTA ASEMA- KAAVAKARTASTA Otteen oikeaksi todistaa Rovaniemellä **.*.20** Etunumi Sukunimi Osviitta palvelupiste 1:1000 0 20 40 60 80 100 m Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta.

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste 20.05.2015 15:04:56 1 (1) Kaavamääräykset Kuva Selitys ISTUTETTAVA PUISTOALUE. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. KAUPUNGINOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO.

11.09.2015 RAKENTAMISTAPAOHJEET Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla Pictometry, Blom Oy, 2011

YLEISTÄ Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustan lähialueella 4. kaupunginosassa Pullinrannan pientaloalueen vieressä Jäämerentien varrella. Alueen toteutukselta edellytetään korkeaa arkkitehtonista laatua ja kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä. Rakennuksia suunniteltaessa on otettava huomioon naapurialueiden rakentaminen ja vireillä olevat suunnitelmat. Tavoiteltuun rakentamisen laatutasoon pyritään asemakaavan lisäksi näillä rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeessa on määritelty ne suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa. RAKENNUKSET Kuva 2. Massoittelulla on pyrittävä rauhalliseen ja selkeään yleisilmeeseen. (kuva Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Massoittelulla on pyrittävä rauhalliseen ja selkeään yleisilmeeseen. Kattomuodon ja kaltevuuden tulee olla sama tontilla.

JULKISIVUT Kuva 3. Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on selkeä yleisilme. (kuva Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on selkeä yleisilme. Toisaalta monotonisuutta ja liiallista toistoa tulee välttää. Julkisivujen jäsennöintiin esimerkiksi ikkunaaukotuksella ja vähäisillä pääjulkisivumateriaalista poikkeavilla osilla tulee kiinnittää erityistä huomiota.

PIHA Kuva 4. Tiiviin rakentamisen pehmentäjänä toimivat huolitellut, viihtyisät pihat. (kuva Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) Tiiviin rakentamisen pehmentäjänä toimivat huolitellut, mahdollisimman viihtyisät pihat. Runsaat istutukset ja puut tekevät asuinympäristöstä miellyttävän. Pihan tulee olla helposti saavutettavissa. Pysäköintialue tulee rajata selkeästi erottuvaksi alueeksi muusta piha-alueesta esimerkiksi istutuksin tai kivetyksin. Jäteastiat sijoitetaan mielellään jätehuoneeseen. Pihalle sijoitettavien jäteastioiden tulee olla näkösuojattuja.

1 VUOROVAIKUTUSLOMAKE, Korttelin 483 viereinen virkistysalue LIITE Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 19.12.2014-19.01.2015 Mielipide Anna ja Juha Lauhamaa, 13.01.2015 Vastine Pyydämme kaupungin hallitukselta, että kaavamuutosta harkittaessa otetaan huomioon että Pullinranta on alun perin suunniteltu ja rakennettu omakotitaloalueeksi. Toivomme, että alue säilytetään jatkossakin kaavassa omakotitaloalueena. Lisäksi pyydämme, että asemakaavasuunnitelmassa otetaan huomioon seuraavat asiat: - Pullinrannalla tulee jatkossakin olla puistoksi kaavoitettuja alueita, eikä aluetta saa rakentaa liian ahtaaksi - kapea Pullinkuja tulee säilyttää nykyisellään kävelytienä, koska sitä kautta lapset kulkevat leikkipuistoon ja rantaan sekä heti kujan vieressä usean pientalon pihat. Asemakaavanmuutoksen sijoittuessa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään on siinä olennaisena osana otettava huomioon ympäristön nykytilanne. Asemakaavaluonnoksissa on huomioitu Pullinrannan pientalomainen luonne säilyttämällä asemakaavamuutosalueen pohjoispääty puistoalueena, jolloin uusi muodostettava tontti hahmottuu enemmän osana Jäämerentien varrella olevia rivitalotontteja. Eteläpuolelle sijoittuvan tontin tehokkuus on samansuuruinen kuin muilla Jäämerentien varren rivitalotonteilla. Pullinkuja säilytetään kävelytienä ja käynti muodostettavalle tontille ohjeistetaan tapahtuvan lounaisnurkasta. Outi ja Vesa Rauhanen, 16.01.2015 Pyydämme kaupunginhallitukselta, että kaavamuutosta harkittaessa otetaan huomioon myös aiempien kaavamääräysten mukaisesti alueelle suunnitellut ja rakennetut talot. Asemakaavanmuutoksen sijoittuessa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään on siinä olennaisena osana otettava huomioon ympäristön nykytilanne. Talon suunnitteluperusteet tontille 4-483-1 Hakiessamme tonttia kaupungilta, kaava oli juuri muutettu ja sen juuri muutetun kaavan mukaan olemme rakentaneet talomme silloisten, varsin tiukkojen rakennusmääräysten mukaisesti tontin Pullinrannan tienpuoleiselle osalle. Tonttimme on muodoltaan kapea ja rajoittuu kahdelta sivultaan liikenneväylään; Pullinkujan kävelytiehen ja Pullinrannan katuun. Rakennus piti sijoittaa Pullinrannan kadun suuntaisesti lähelle katua. Viereinen Asemakaavaluonnoksissa on huomioitu Pullinrannan pientalomainen luonne säilyttämällä asemakaavamuutosalueen pohjoispääty puistoalueena, jolloin uusi muodostettava tontti hahmottuu enemmän osana Jäämerentien varrella olevia rivitalotontteja. Eteläpuolelle sijoittuvan tontin tehokkuus on samansuuruinen kuin muilla Jäämerentien varren rivitalotonteilla. Rakentamista ohjataan kaavoituksella. Lisäksi rakentamista ohjaavat myös monet

2 talo lähellä tonttimme rajaa, eikä siihen suuntaan ikkunoita saanut palomääräysten vuoksi sijoittaa ja näistä syistä talomme on sijoitettu lähelle Pullinkujaa. Talon rakentamista pitkittäin tontille ei sallittu ja liittymän otto Pullinkujan kautta oli kielletty. Tontin Ounasvaaranpuoleiselle eli nyt kyseessä olevalle puistonpuoleiselle osalle ei saanut rakentaa. Tällöin piha ja päänäkymät olisivat jääneet tienpuoleiselle osalle suojaan nyt suunniteltua rakentamista. Näin ollean ainoaksi pihan ja päänäkymien suunnaksi jäi tontin puistonpuoleinen osa. Nyt tähän puistoalueelle, pihamme ja päänäkymiemme eteen, suunnitellaan taas rakentamista. Ensimmäisen kerran kaavamuutosta haettiin heti, kun olimme saaneet talomme valmiiksi. Sittemmin muutosta on haettu yleiskaavamuutoksen kautta ympäristön mielipiteistä huolimatta. Kaavamuutokselle pitää olla muitakin perusteita kuin taloudellinen hyöty jollekin, jotta se voidaan hyväksyä. Pullinrantaa on alun perin suunniteltu ja rakennettu erillispientaloalueena, joka pilataan ahtaalla rakentamisella. Suunniteltu asemakaavan muutos heikentää oleellisesti pientalotonttimme rauhaa ja asumisviihtyvyyttä ja nämä kaavamuutosprosessit ovat olleet todellinen rasite ko. alueella. Pyydämme, että asemakaavasuunnitelmassa otetaan huomioon aiemmat rakentamista ja talojen sijoittumista tonteille koskevat kaavamääräykset. Puistoaluetta ei mielestämme ole syytä alueelta vähentää. Puiston vieressä on lasten leikkipuisto ja kapea Pullinkuja tulee säilyttää nykyisellään kävelytienä, jota kautta esim. päiväkodin ja rannan lasten on edelleenkin turvallista kulkea leikkipuistoon. muut rakentamiseen liittyvät lain asettamat määräykset esimerkiksi palomääräykset, joihin kaavalla ei ole mahdollista vaikuttaa. Asemakaavan luonnosvaihtoehdoissa esitetään, että Pullinrannan varren omakotitalotonttien ja suunnittelualueelle muodostettavan tontin väliin jää edelleen puistovyöhyke. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Rovaniemen kaupunkistrategiaan pohjautuen Rovaniemen asukasluvun on ennustettu kasvavan nykyisestä noin 61250 asukkaasta vuoteen 2030 mennessä 67000 asukaaseen. Kaupungin kasvaessa maankäyttöä tulee tehostaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet asua keskusta-alueen läheisyydessä. Rakentamisen tiivistämisellä pyritään tukemaan näitä mahdollisuuksia. Alueen virkistysmahdollisuudet sekä kevyenliikenteen ja jalankulun kulkureitit on huomioitu jo valmisteluvaiheessa. Pullinkuja säilytetään kävelytienä ja käynti muodostettavalle tontille ohjeistetaan tapahtuvan lounaisnurkasta ja näin mahdollistetaan säilytettävän turvalliset kulkureitit leikkipuistoon.

3 Anne ja Veli-Pekka Enbuske, 16.01.2015 Talomme on rakennettu silloisten kaavamääräysten mukaan tontille niin, että pihan ja päänäkymien suunta on kyseessä olevan puistonpuoleinen osa. Nyt tälle puistoalueelle suunnitellaan taas rakentamista, joka sijoittuisi päänäkymiemme ja pihamme eteen. Edellisellä kaavamuutoskerralla siihen suunniteltiin kerrostalorakentamista. Sittemmin muutosta on haettu yleiskaavamuutoksen kautta asukkaitten mielipiteistä huolimatta. Viittaus edellisiin vastineisiin. Alueella voimassa oleva Rovaniemen yleiskaava 2015 on saanut kaupunginvaltuuston hyväksynnän jo 7.10.2002 ja sillä on ohjattu koko kaupunkialueen rakentamista. Yleiskaavaa ei ole muutettu tätä asemakaavamuutosta varten. Pullinrantaa on alun perin suunniteltu ja rakennettu erillispientaloalueena, joka pilataan ahtaalla rakentamisella. Suunniteltu asemakaavan muutos heikentää oleellisesti pientalotonttimme rauhaa ja asumisviihtyvyyttä ja toistuvat kaavamuutosprosessit ovat rasite asumiselle tällä alueella. Pyydämme, että asemakaavasuunnitelmassa otetaan huomioon alueen aiemmat kaavamääräykset, joiden mukaan talot on rakennettu ja sijoitettu tonteille. Puistoaluetta ei ole syytä alueelta vähentää senkään takia, koska sen vieressä on vasta kunnostettu lasten leikkipuisto. Pullinkuja tulee säilyttää nykyisellään lapsille turvallisena kulkureittinä puistoon. Valmisteluvaiheen kuuleminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 01.06.-18.06.2015 Mielipide Anna ja Juha Lauhamaa, 23.06.2015 Pyydämme kaupunginhallitukselta, että kaavamuutosta harkittaessa otetaan huo- Vastine Asemakaavanmuutoksen sijoittuessa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään on

4 mioon seuraavat asiat: - ensisijaisesti toivomme, että alue säilytetaan asemakaavassa virkistysalueena ja Pullinrannan aluetta kehitetään sen mukaisesti yhtenäisenä erillispientalo- ja virkistysalueena. - Mikäli virkistysalueella kuitenkin päätetään rakentaa, on erittäin tärkeää huomioida alueen yhtenäisyys ja säilyminen pientaloalueena. Pullinrannan alue on pientaloaluetta ja sellaisena sen tulisi myös säilyä. - Mahdollisten rakennusten tulee olla matalia ja erillispientaloalueelle sopivia. Aikaisemmat kaavamääräykset tulee huomioida, koska niillä on vaikutusta talojen sijoittumiselle läheisillä tonteilla. Mahdollisten uusian rakennusten ei tulisi sijaita omakotitalotonttien välittömässä läheisyydessä (kuten esimerkiksi vaihtoehdossa 2 on esitetty). Myös liian ahdasta rakentamista pitää välttää, koska kyseessä on alun perin virkistysalueeksi kaavoitettu alue. Näiden seikkojen lisäksi pidämme erittäin tärkeänä sitä, ettei tontille ajoa sallita Pullinrannantieltä Pullinkujan kautta. Tämä on ehdottomasti huomioitava, mikäli virkistysalueelle ryhdytään rakentamaan ja näin asukkaiden määrä/autoilijoiden määrä alueella kasvaa huomattavasti. Puiston vieressä sijaitsee lasten leikkipuisto ja useita omakotitaloja, joiden piha-alueiden viihtyvyyden ja lasten turvallisuuden kannalta on tärkeää, että Pullinkuja säilyy turvallisena kävelytienä, jota kautta lapset voivat kulkea esim. leikkipuistoon. siinä olennaisena osana otettava huomioon ympäristön nykytilanne. Asemakaavalla tavoitellaan laadukasta ja viihtyisää asuinympäristöä. Tavoiteltuun rakentamisen laatutasoon pyritään asemakaavan lisäksi rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeessa on määritelty ne suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennusten kerroskorkeuksissa huomioidaan pientaloalueen läheisyys. Pientaloaluetta lähempänä olevalla rakennusalalla mahdollistetaan I-kerroksinen rakentaminen ja Jäämerentien puolella olevalla rakennusalalla II-kerroksinen rakentaminen. Tontille mahdollistettavan rakentamisen tehokkuus vastaa lähiympäristössä olevien rivitalotonttien rakennustehokkuutta. Alueen virkistysmahdollisuudet sekä kevyenliikenteen ja jalankulun kulkureitit on huomioitu jo valmisteluvaiheessa. Pullinkuja säilytetään kävelytienä ja käynti muodostettavalle tontille ohjeistetaan tapahtuvan lounaisnurkasta Jäämerentieltä ja näin mahdollistetaan säilytettävän turvalliset kulkureitit leikkipuistoon. Outi ja Vesa Rauhanen, 08.06.2015 Pyydämme kaupunginhallitukselta, että kaavamuutosta harkittaessa otetaan huomioon myös aiempien kaavamääräysten mukaisesti alueelle rakennetut talot. Viittaus edellisiin vastineisiin. Talon suunnitteluperusteet tontille 4-483-1

5 Hankkiessamme tontin kaupungilta, kaava oli juuri muutettu ja olemme rakentaneet silloisten, varsin tiukkojen rakennusmääräysten mukaisesti tontin Pullinrannan tien puoleiselle osalle. Tonttimme on muodoltaan kapea ja rajoittuu kahdelta sivultaan Pullinrannan katuun ja Pullinkujan kävelytiehen. Kaavamääräysten mukaan tonttimme Ounasvaaranpuoleiselle osalle, eli nyt kyseessä olevalle puistonpuoleiselle osalle, ei saanut rakentaa. Tässä tapauksessa piha ja päänäkymät olisivat jääneet suojaan nyt suunnitellulta rakentamiselta. Kaavamääräysten mukaan rakennus piti sijoittaa Pullinrannan tiensuuntaisesti lähelle katua. Talon rakentamista pitkittäin tontille ei sallittu ja liittymän otto Pullinkujan kautta oli kielletty. Lisäksi rakennus piti tehdä lähelle Pullinkujan reunaa, koska viereisen naapurin talo on rakennettu lähelle tonttimme toista reunaa. Näin ollen ainoaksi pihan ja päänäkymien suunnaksi jäi tontin puistonpuoleinen osa. Nyt tähän puistoalueelle, pihamme ja päänäkymiemme eteen, suunnitellaan taas rakentamista. Ensimmäisen kerran kaavamuutosta suunniteltiin heti, kun olimme saaneet talomme valmiiksi. Suunniteltu asemakaavan muutos heikentää oleellisesti pientalotonttimme rauhaa ja asumisviihtyvyyttä, lisäksi nämä kaavamuutosprosessit ovat olleet todellinen rasite asumiselle ko. alueella. Rakennusten kerroskorkeuksissa huomioidaan pientaloalueen läheisyys. Pientaloaluetta lähempänä olevalla rakennusalalla mahdollistetaan I-kerroksinen rakentaminen ja Jäämerentien puolella olevalla rakennusalalla II-kerroksinen rakentaminen. Uuden muodostettavan tontin ja olemassa olevien pientalotonttien väliin jää pehmentäväksi suojaa tarjoavaksi alueeksi pieni puistovyöhyke. Nykyisessä asemakaavassa kyseessä oleva alue on puistoaluetta. Mielestämme puistoaluetta ei ole syytä vähentää, vaan sitä voitaisiin kehittää esim. perhepuistona. Rakentaminen ko. puistokaistaleelle on kyseenalaista myös siksi, koska tämä puisto kuuluu tulvariskialueeseen. Mikäli puistoaluetta kuitenkin ryhdyttäisiin

6 muuttamaan, asemakaavan tavoitteena pitää olla myös alueelle jo aimaisempien kaavamääräysten mukaisen rakentamisen huomioonottaminen. Tämän vuoksi esitämme: 1. Alue suunnitellaan erillispientaloalueena. Pientaloalue se on myös yleiskaavassa. Näin huomioidaan parhaiten ympärillä jo oleva valmis pientalorakennuskanta sekä aikaisemmat kaavamääräykset, jotka koskivat talojen sijoittumista tonteille. Pullinrantaa on alun perin suunniteltu ja rakennettu erillispientaloalueena, joka pilataan ahtaalla ja korkealla rakentamisella. Lisäksi Rovaniemellä on pula nimenomaan pientalotonteista läheltä keskustaa. 2. Rakennusten korkeus ja sijoittelu tontille Puistokaistale yksistään ei riitä suojelemaan taloamme suunnitellulta rakentamiselta. Kerroskorkeudeksi riittää 1-1,5 niin kuin ympärillä jo olevilla rakennuksillakin, ja koska tulvariskin takia pohjakorkeutta joudutaan muutenkin nostamaan. Lähimpänä tonttiamme olevat rakennukset suunnitellaan niin, että rakennusten päädyt ovat tonttiamme kohti. 3. Tontilleajoa Pullinrannatieltä ei sallita Pullinkujan kautta. Tämä merkitään liikennemerkein ennen rakentamisen aloittamista. Puiston vieressä on lasten leikkipuisto ja kapean Pullinkujan tulee olla turvallinen kävelytie, jota kautta esim. päiväkodin ja rannan lasten on turvallista kulkea leikkipuistoon.

7 Anne ja Veli-Pekka Enbuske, 15.06.2015 Pyydämme kaupunginhallitukselta, että kaavamuutosta harkittaessa otetaan huomioon myös aiempien kaavamääräysten mukaisesti alueelle rakennetut talot. Viittaus edellisiin vastineisiin. Nykyisessä asemakaavassa kyseessä oleva alue on puistoaluetta, jonka muuttamista asuinalueeksi pitäisi välttää pelkästään ja tulvariskin takia. Rakennuksilta vaadittava pohjakorkeus nostaa niiden kokonaiskorkeutta entisestään. Esitämmekin, että alue suunnitellaan erillispientaloalueena nykyisen yleiskaavan mukaisesti. Kerroskorkeudet rajataan jo alueelle rakennettujen talojen mukaan, eli 1-1,5 kerrosta riittää.