14 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012
Kannen kuva: Markku Nummelin Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648 ISBN 978-952-255-181-8 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 020 637 373
4 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 Esipuhe Jotta ratateknisiä piirustuksia voidaan hyödyntää tehokkaasti ja niistä ei tehdä vääriä tulkintoja, ne on piirrettävä yhtenäisten standardien mukaan. Tämä ohje kuvaa, miten ratatekniset piirustukset tulee piirtää. Lisäksi yksilöidyt nimiöt ja piirustusnumerot luovat dokumenttien hyvän hallinnan perustan. Suunnittelupiirustuksien lisäksi tämä ohje käsittelee toteutumapiirustuksia. Radanpidon ja turvallisuuden kannalta on mitä oleellisinta, että piirustuksista selviävät toteutetut työt ja erilaiset tehdyt muutokset. Ohjetta on päivitetty siten, että siinä on tarkennettu tuotettavien suunnitelmadokumenttien sisältöä, lisätty uusia dokumentteja ja siirretty ohjeen liitteitä pelkästään Liikenneviraston verkkosivuille. Lisäksi ohjeen rakennetta on muokattu, lajinumeroita lisätty ja tehty muita vähäisempiä muutoksia. Ohjeen päivittämisen ovat toteuttaneet Liikenneviraston toimeksiannosta Tuomas Lonka ja Mika Sikanen. Ohjeen viimeistelyssä on huomioitu ohjeluonnoksesta saadut lausunnot Helsingissä marraskuussa 2012 Liikennevirasto Väylätekniikkaosasto
Liikenneviraston ohjeita 14/20122 5 Sisällysluettelo 1 YLEISET PERIAATTEET... 8 1.1 Yleistä... 8 1.2 Suunnitteluvaiheet... 8 1.3 Suunnitelma- ja ajantasapiirustuksett... 8 1.4 Piirustusmerkinnät ja lukukelpoisuuss... 9 1.5 Piirustusten koko ja taitto... 10 1.6 Pohjakartta............ 10 1.7 Nimiö... 10 1.8 Hyväksymismerkinnät... 11 1.9 Piirustusten numerointi......... 12 1.10 Muutokset... 13 1.11 Arkistointi... 14 1.12 Muut kuin Liikenneviraston tilaamat piirustukset...... 14 1.13 Käyttöoikeuss... 14 1.14 Osaluettelott............ 14 2 RATAPIIRUSTUKSET... 15 2.1 Yleistä... 15 2.1.1 Piirustusmerkinnät... 15 2.1.2 Nimiö... 15 2.2 Suunnitelmadokumenttien sisältö... 15 2.2.1 Yleiskartta ja yleispituusleikkaus... 15 2.2.2 Suunnitelmakartta... 16 2.2.3 Mittapiirustus... 19 2.2.4 Kuivatus- ja johtokartat... 20 2.2.5 Pituusleikkaus... 21 2.2.6 Tyyppipoikkileikkaus... 23 2.2.7 Raiteistokaavio......... 23 2.2.8 Työvaihekaavio......... 25 2.2.9 Nopeuskaavio... 26 2.2.10 Vaihteen linjakuvio... 26 2.2.11 Pölkytyspiirustus... 27 3 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEIDEN PIIRUSTUKSET... 29 3.1 Yleistä... 29 3.2 Suunnitelmadokumenttien sisältö... 29 3.2.1 Pohjatutkimuskartta... 29 3.2.2 Geotekninen pituusleikkaus... 29 3.2.3 Paalukohtainen poikkileikkaus... 30 3.2.4 Geotekninen poikkileikkaus ja yksityiskohtainen piirustus erityiskohteestaa... 30 3.2.5 Geotekninen suunnitelmakartta... 31 3.2.6 Tunnelipiirustukset... 32 4 SILTAPIIRUSTUKSET... 33 4.1 Siltojen suunnitelmat -ohje... 33 4.2 Lisäykset Siltojen suunnitelmat -ohjeeseen... 33 4.2.1 Lisäykset Siltojen suunnitelmat -ohjeen kohtaan 3... 33 4.2.2 Lisäykset Siltojen suunnitelmat -ohjeen kohtaan 4... 34
6 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 4.3 5 5.1 5.2 5.3 6 6.1 6.2 Ominaistietokortin täyttöohje... 34 SÄHKÖRATA- JA VAHVAVIRTALAITTEIDEN PIIRUSTUKSET... 35 Yleistä... 35 Sähköradan suunnitelmadokumentit... 35 5.2.1 Yleiskaavio ja ryhmityskaavio... 35 5.2.2 Sijoituskarttaa... 35 5.2.3 Portaalikaavioo... 36 5.2.4 Ajojohdon piirustukset sillan alituksessa... 37 5.2.5 Muuntajatelinepiirustukset... 38 5.2.6 Pylväsluettelo... 38 5.2.7 Ajojohdin- ja kääntöorsitiedot... 38 5.2.8 Ripustinluettelo... 39 5.2.9 Sähköiset liitynnät... 39 5.2.10 Maadoitusluettelot... 39 5.2.11 Pylväskoordinaattiluetteloo... 39 5.2.12 Kytkinlaitoksen rakennepiirustus (tasauspiirustus)... 39 Vahvavirtalaitteiden suunnitelmadokumentit... 40 5.3.1 Syöttö- ja välikytkinaseman kaapelointi... 40 5.3.2 Erotinkaapelointikaavio... 42 5.3.3 Johtoreittien sijoitussuunnitelmakartta... 42 5.3.4 Kaapelikarttaa............ 42 5.3.5 Sähkötyötapaselostus... 44 5.3.6 Valaistuslaskelmat... 44 5.3.7 Valaisin- ja pylväsluettelot, perustustyypit... 44 5.3.8 Keskusten pää- ja piirikaaviot... 44 5.3.9 Kaapelointi-, sijoitus- ja tasopiirustuss... 44 5.3.10 Suuntauspiirustus, erillinen... 45 5.3.11 Kaapelointikaavio, erillinen... 45 5.3.12 Kaapeliluettelo............ 46 5.3.13 Leikkaus- ja periaatepiiru ustus... 46 5.3.14 Vaihteenlämmitys sijoituspiirustus... 47 TURVALAITEPIIRUSTUKSET... 48 Yleistä... 48 6.1.1 Mitoitus... 48 6.1.2 Piirrosmerkit............ 50 6.1.3 Lajiluettelo... 50 6.1.4 Viivatyypit ja -paksuudet... 51 6.1.5 Värit... 51 6.1.6 Tekstikoot... 51 Suunnitelmadokumenttien sisältö... 52 6.2.1 Alitusputkiluettelo... 52 6.2.2 Ei-rajamerkkivapaat raideosuudet -taulukko... 52 6.2.3 Elementtiluettelo... 52 6.2.4 Eristysten koordinaattiluettelo... 52 6.2.5 Fiktiiviset opasteet taulukko... 52 6.2.6 Hyötypituus- ja valvontanopeustarkastelu... 52 6.2.7 JKV -elementtiluettelo... 53 6.2.8 JKV -kaapelointisuunnitelma... 53 6.2.9 JKV konfiguraatiotaulukko... 53 6.2.10 JKV kulkutietaulukko... 53
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 7 6.2.11 JKV -tunnuslukutaulukko... 53 6.2.12 Kaapelireittitarkastelu... 53 6.2.13 Kaapelikaivoluettelo... 53 6.2.14 Kaapelireitit (johtotiepiirustukset)... 53 6.2.15 Kaapelireittien materiaaliluettelo... 54 6.2.16 Kaapelireittien tyyppipiirustukset... 54 6.2.17 Kaapelireittien työtapaselostus... 54 6.2.18 Kulkuteiden visualisointikuvat... 54 6.2.19 Kulkutie-, suojastus- tai lukitustaulukko... 54 6.2.20 Laitetilan rakennuslupa (tarvittaessa)... 54 6.2.21 Laitetilan sijoitussuunnittelu (asemapiirros)... 54 6.2.22 Laitetilan suunnitelmat... 55 6.2.23 Läpivientipölkkyluettelo... 55 6.2.24 Ohjaus- ja ilmaisintaulujen/näyttöjen suunnitelma... 55 6.2.25 Opastinperustusten luettelo... 55 6.2.26 Paikallislupataulukko/-kaavio... 55 6.2.27 Paikallislupien visualisointikuvat... 55 6.2.28 Pituuskaltevuustarkastelu (jarrupaino)... 55 6.2.29 Radan merkkien sijoitussuunnitelma... 55 6.2.30 Raidevirtapiirit 1:1000... 56 6.2.31 Suunnitelmaselostus... 56 6.2.32 Varoituslaitoksen kaapelointisuunnitelma... 56 6.2.33 Varoituslaitoksen sijoitussuunnitelmat... 56 6.2.34 Varoituslaitoksen toimintakaaviot... 56 6.2.35 Varoituslaitoksen työtapaselostus... 56 6.2.36 Vaihde- ja opastinturvalaitos sijoitussuunnitelma... 56 6.2.37 Vaihde- ja opastinturvalaitossuunnitelman täydentäminen JKV-tiedoilla... 57 6.2.38 Vaihteiden eristyspiirustukset... 57 6.2.39 Vaihteiden eristäminen (kaksiviivaesitys 1:200)... 57 6.2.40 Vaihteiden lämmitysryhmät... 57 6.2.41 Yleiskaavio... 57 6.2.42 Yleiskaavion täydentäminen JKV-tiedoilla... 58 VIITTEET... 59 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tiehallinnon ohjeen Siltojen suunnitelmat korvaavat liitteet Liite 1-2r Siltapiirustusten nimiön täyttöohje Liite 1-3r Siltapiirustusten numerointi Liite 1-5r Siltatyypit Liite 1-6r Sillan yleispiirustuksessa esitettäviä tietoja Sähkö- ja vahvavirtalaitteiden lajiluettelo Turvalaitepiirustusten lajiluettelo Malli- ja muita esimerkkikuvia piirustuksista on nähtävissä seuraavan linkin kautta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-14_liitemateriaali_web.pdf Ratateknisten piirustusohjeiden liitemateriaali. Jokaisesta tekniikka-alasta löytyy muutamia esimerkinomaisia ja suuntaa-antavia mallikuvia. Ne eivät kuitenkaan ole ehdottomia kuvauksia vaan antavat käsityksen tuotettavista dokumenteista.
8 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 1 Yleiset periaatteet 1.1 Yleistä Ohjeen tavoitteena on määritellä ratateknisten piirustusten ja dokumenttien sisältö sekä esitystapa. Ohjetta sovelletaan kaikkiin tässä ohjeessa määritettyihin Liikenneviraston piirustuksiin sekä soveltuvin osin muihin Liikenneviraston piirustuksiin. Ohjeessa viitattujen muiden ohjeiden ja standardien osalta (7 Viitteet) käytetään aina viimeisintä versiota. Tämän ohjeen lisäksi noudatetaan soveltaen standardia SFS-EN 15016-1 Tekniset piirustukset. Kiskoliikenne. Osa 1: Yleiset perusteet /5/. Liikennevirasto vastaa ohjeen ylläpidosta. 1.2 Suunnitteluvaiheet Piirustusohje on laadittu lähinnä toteutuspiirustusten, ts. rakentamissuunnitelman ja ajantasapiirustusten kannalta. Ohjetta tulee noudattaa soveltaen myös tarveselvityksen, yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman piirustuksissa. Eri suunnitteluvaiheet ja niiden sisältö on kuvattu Liikenneviraston julkaisussa B 20 Radan suunnitteluohje /17/. Suunnitelmien sisällön on tarkennuttava suunnitteluvaiheiden edetessä tarveselvityksestä, yleissuunnittelun ja ratasuunnittelun kautta kohti rakentamissuunnittelua. 1.3 Suunnitelma- ja ajantasapiirustukset Ratatekniset piirustukset voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen perusteella suunnitelma- ja ajantasapiirustuksiin. Suunnitelmapiirustukset ovat hankekohtaisia piirustuksia, jotka kuvaavat rakentamis-, parantamis- tai muutostoimenpiteitä. Hankkeen valmistuessa suunnitelmapiirustukset päivitetään toteutumapiirustuksiksi merkitsemällä niihin tieto suunnitelman toteutumisesta ja tekemällä piirustuksiin mahdolliset työn aikaiset muutokset. Toteutumapiirustukset ovat kuitenkin periaatteessa edelleen hankekohtaisia suunnitelmapiirustuksia. Niitä ei hankkeen valmistumisen jälkeen välttämättä enää päivitetä. Samalta alueelta voi olla myös useisiin hankkeisiin liittyviä piirustuksia, jotka saattavat ulottua osaksi tai kokonaan toistensa päälle. Ajantasapiirustukset palvelevat kunnossapitoa ja rataomaisuuden hallintaa. Niiden tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen ja yksikäsitteinen kuvaus vallitsevasta tilanteesta. Tämän vuoksi piirustuksia on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla, eivätkä ne voi ulottua toistensa päälle.
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 9 Ajantasapiirustukset saadaan useissa tapauksissa suunnitelmapiirustuksista joko sellaisenaan tai piirustuksia muokkaamalla. Näin on erityisesti isojen hankkeiden kohdalla. Ajantasapiirustukset voidaan laatia myös siirtämällä tarvittavat tiedot suunnitelmapiirustuksista voimassa oleviin ajantasapiirustuksiin. Näin voidaan menetellä pienissä hankkeissa ja tapauksissa, joissa suunnitelma toteutetaan vain osaksi tai toteutuminen keskeytyy mahdollisesti pitkäksikin ajaksi. Näissä tapauksissa on erityisen tärkeää pitää mielessä piirustusten roolit ja huolehtia riittävästä dokumentoinnista, koska toisaalta tulee olla selvillä radan ajantasainen tilanne ja toisaalta myös suunnitelmapiirustuksia tarvitaan edelleen. Suunnitelmapiirustuksia laadittaessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten kyseisen kohteen ajantasapiirustukset aikanaan laaditaan. Tällä saattaa olla vaikutusta mm. piirustusten numerointiin, lehtijakoon ja mahdollisesti myös sisältöön. Ajantasapiirustuksia pidetään yllä esimerkiksi seuraavista piirustustyypeistä: raiteistokaaviot nopeuskaaviot radan pituusleikkaukset rautatieliikennepaikkojen mittapiirustukset vaihteiden pölkytyspiirustukset turvalaitteiden käyttöohjepiirustukset (vaadittu dokumentaatio Ratateknisten ohjeiden osassa 6 Turvalaitteet /20/) sähköradan yleiskaavio sähköradan sijoituskartta Ylläpidettäviin dokumentteihin kuuluvat myös kaikki sähkölain vaatimat piirustukset. Ajan tasalla pito koskee ainoastaan niitä tietoja, joita piirustus pääasiassa esittää. Informatiivisesti esitettäviä muita tietoja (esimerkiksi sähköratapylväitä ratasuunnitelmissa tai kiinteistörajoja) ei välttämättä pidetä ajan tasalla. 1.4 Piirustusmerkinnät ja lukukelpoisuus Piirustusten tulee olla selkeitä ja lukukelpoisia. Piirustuksissa käytetään tässä ohjeessa esitettyjä piirustusmerkintöjä. Piirustusmerkinnöissä ei ole esitetty viivavahvuuksia, tekstikokoja eikä merkkien mitoitusta. Nämä tulee valita siten, että piirustukset ovat selkeitä ja lukukelpoisia. Merkinnät on kuitenkin esitetty ohjeellisen kokoisina ja näköisinä kullekin piirustukselle tyypillisessä mittakaavassa. Esimerkiksi karttamerkinnät ovat mittakaavassa 1:1000. Piirustuksessa ei saa esittää enempää asioita kuin mitä sen luettavuus sallii. Yksityiskohtien esittämiseksi tulee tarvittaessa laatia tarkempia piirustuksia suuremmassa mittakaavassa. Tekstit ja piirustusmerkinnät tulee sijoitella siten, etteivät ne ole keskenään tai pohjakartan merkintöjen kanssa päällekkäin. Luettavuuden parantamiseksi voidaan käyttää erilaisia viivavahvuuksia ja tekstikokoja.
10 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 Piirustuksen käyttäjän on pystyttävä piirustuksen avulla ymmärtämään suunnittelijan tai kartoittajan esittämät asiat oikein. Piirroksissa on sovellettavin osin käytettävä Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustusten tasojako-ohjeen mukaisia tasoja. /19/ 1.5 Piirustusten koko ja taitto Piirustusten pienin mahdollinen koko on A4 (210 297 mm). Piirustukset rajataan standardin SFS-EN-ISO 5457 mukaisella reunusviivalla /4/. Piirustusala ei saa ylittää reunuksia eikä ulottua nimiön yläpuolella olevaan tilaan, joka on tarkoitettu muutoskentälle, mahdolliselle osaluettelolle tai alikonsultin merkinnöille ja otsikkotauluille. A1-kokoisissa tai sitä suuremmissa piirustuksissa nimiön yhteyteen on jätettävä A4-kokoinen tila vapaaksi piirustusalasta. A4- tai A3- kokoisissa piirustuksissa piirustusala saa ulottua nimiön yläpuolelle. Näissäkin on varattava tilaa muutosmerkintöjä varten. Piirustukset toimitetaan käyttäjille pääsääntöisesti taitettuina mappi- tai seläketaitoilla. Projektikohtaisesti voidaan myös sopia piirustukset toimitettavaksi käyttäjille pelkästään sähköisessä muodossa. Käyttäjillä tässä yhteydessä tarkoitetaan lähinnä henkilöitä, jotka työskentelevät jonkun tietyn projektin parissa mm. työmaalla. Pääsääntöisesti suunnitelmadokumenttien on oltava kooltaan A4:n kerrannaisia siten, että kartan korkeus on yleensä yhden A4:n korkuinen ja leveys on enintään 5-taittoinen. Yli A4:n korkuisia piirustuksia tulee välttää. 1.6 Pohjakartta Piirustuksissa, joissa esitetään kohteeseen liittyvää ympäröivän alueen pohjakarttatietoa, nämä on esitettävä Maanmittauslaitoksen julkaisun nro 85 Kaavan pohjakartta 1997 mukaan /2/. 1.7 Nimiö Piirustukset nimiöidään standardikokoisella (SFS-ISO 7200) suorakaiteen muotoisella nimiöllä, jonka leveys on 170 mm /3/. A4- ja A3-kokoisissa piirustuksissa käytetään pienempää nimiötä. Nimiömallit on esitetty Liikenneviraston verkkosivuilla. Esimerkeissä on esitetty omat mallit piirustuksiin, joihin tulee vain toimittajan hyväksymismerkinnät ja piirustuksiin, joihin tulee toimittajan lisäksi myös erillisen tarkastajan hyväksymismerkinnät. Nimiöiden sisällöstä on kuitenkin mahdollista poiketa projekti- tai toimeksiantokohtaisesti. Nimiön vasemmassa puoliskossa oleviin kenttiin merkitään ylhäältä alas lueteltuna tilaaja (Liikennevirasto), toimittaja ja mahdollinen tarkastaja sekä kunkin osapuolen päiväys- ja hyväksymismerkinnät.
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 11 Mahdolliset Liikenneviraston hyväksymismerkinnät tehdään vasemman puoliskon alareunaan tarkastajalle varatun kentän alareunaan. Nimiön oikeassa puoliskossa olevaan ylimpään kenttään merkitään hanke tai rataosa ja suunnitteluvaihe. Hanke merkitään vain suunnitelmapiirustuksiin. Ajantasapiirustuksiin merkitään hankkeen sijasta rataosa. Hankekentän alapuolella olevassa sisältökentässä esitetään piirustuksen tyyppi (esim. mittapiirustus), kohde (esim. km-väli tai rautatieliikennepaikka) sekä mahdolliset tarkentavat tiedot (esim. rakentamisvaihe). Piirustuksen tyyppi esitetään yleensä ensin ja kohde sen jälkeen. Järjestyksestä voidaan poiketa, jos piirustus liittyy johonkin kokonaisuuteen, joka edellyttää toisenlaista järjestystä. Sisältökentän alapuolella on yleisnimiössä kentät mittakaavaa, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää sekä rataosan numeroa varten. Siltapiirustusten nimiössä on vastaavasti kentät kuormitusta, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää, rataosaa ja sillan km+m -lukemaa varten. Oikean puoliskon alareunassa on vakiomuotoinen kenttä piirustusnumerolle. Kaikki piirustukset varustetaan Liikenneviraston logolla. Liikenneviraston logoja voi ladata mm. DWG- ja ds4/dsf -muodoissa Liikenneviraston verkkosivuilta. 1.8 Hyväksymismerkinnät Toimittaja merkitsee piirustuksiin piirtäjän, kartoittajan tai suunnittelijan, tarkastajan ja hyväksyjän nimen. Nimet voidaan kirjoittaa koneella, mutta hyväksyjä laittaa arkistoitavaan piirustukseen nimikirjaimensa käsin. Jos piirustuksella on erillinen tarkastaja tai hyväksyjä, näiden nimet merkitään vastaavalla tavalla kuin toimittajankin. Allekirjoitukset voidaan tehdä ns. hyväksymiskirjemenettelyllä rakentamis- tai suunnittelutoimeksiannon valmistuttua. Hyväksymiskirjemenettelyssä toimeksiannolle tehdään hyväksymiskirje, joka allekirjoitetaan. Piirustuksiin on merkitty henkilöiden nimet tai nimikirjaimet vain piirto-ohjelmalla.
12 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 1.9 Piirustusten numerointi Piirustukset numeroidaan Liikenneviraston piirustusnumerojärjestelmän mukaisesti. Numero koostuu viidestä eri osasta: Otsikko Merkkejä Merkitys Paikka 4 Paikka ilmaisee, mihin arkistointiryhmään piirustus kuuluu. Turva- ja vahvavirtalaitteiden piirustuksissa käytetään yrityskohtaista numerointia. Laji 3 (4) Laji ilmaisee piirustuslajin. Erikoistapauksissa voi olla myös kirjainsarja. Luettelot lajinumeroista ovat esitetty liitteissä 1,2 ja 3. Uusien numeroiden käyttöönotto tapahtuu Liikenneviraston ratapiirustusarkiston käytännön mukaisesti. Mk 1-7 Mittakaavatunnus tai suhdeluku, jota käytetään tarvittaessa. Numero 3 5 Piirustuskohtainen juokseva numero. Käytössä on kaksi numerointitapaa, paikkakohtainen ja lajikohtainen, joista lajikohtainen on suositeltavampi. Numero merkitään aina vähintään kolmella numerolla (etunollat). Yksilöivän numeron saa Liikenneviraston ratapiirustusarkistosta. Numeroon liittyy myös muutosaste, joka merkitään kirjaimin siten, että alkuperäinen piirustus on ilman kirjainta ( ), ensimmäinen muutos on A, toinen on B jne. Lehti /Lehtiä 3/3 Numero, jolla yksilöidään samalla piirustusnumerolla olevat lehdet tai erilliset piirustukset. Ensimmäinen numero kertoo lehden järjestysnumeron ja toinen lehtien kokonaismäärän. Arkistointiryhmätunnuksia ovat mm. seuraavat numerot: 4021 Raiteistokaaviot, nopeuskaaviot yms. 4022 Vaihteiden linjakuviot ja pölkytyspiirustukset, raiteen ja vaihteen osien ratatekniset piirustukset (kiskot, pölkyt, kiinnitykset jne.) 4032 Siltapiirustukset 4034 Maa-, pohja- ja kalliorakenteiden piirustukset 0400 Turvalaitteiden ja vahvavirtalaitteiden piirustukset (Liikenneviraston ratapiirustusarkistosta on saatavilla yrityskohtaiset numerot. Ratapiirustusarkistosta voi myös hakea yritykselle uutta yksilöivää numeroa.)
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 13 Mittakaavatunnukset ovat seuraavat: A Paperikoko A0 B Paperikoko A1 C Paperikoko A2 D Paperikoko A3 E Paperikoko A4 F Muu koko G Korkeus 297 mm, pituus > 420 mm H 1:1000 J 1:2000 K 1:4000 L 1:10000 M 1:500 N 1:200 P 1:100 R 1:50 S 1:25 T 1:20 U 1:10 V 1:5 X 1:2 Z 1:1 Y Piirustuksessa on useampi mittakaava tai se poikkeaa edellä mainitusta. Piirustuksissa voidaan käyttää joko mittakaavan kirjaintunnusta tai suhdelukua osoittamaan kyseessä oleva mittakaava. 1.10 Muutokset Tämän ohjeen lisäksi on soveltaen pyrittävä noudattamaan standardia SFS-EN 15016-3 Tekniset piirustukset. Kiskoliikenne. Osa 3: Teknisten asiakirjojen muutosten käsittely /7/. Muutettujen kohtien on erotuttava piirustuksesta. Kohdat, jotka muutetaan, merkitään kohteen viereen sijoitettavalla kolmiomaisella muutosmerkillä, jonka kärki osoittaa muutettua kohtaa. Kolmion sisään kirjoitetaan muutosastetta kuvaava kirjaintunnus. Muutosmerkki on standardisoitu piirrosmerkki, jonka kärkeä ja kirjainta käännetään tilanteen mukaisesti. Muutosmerkkiä ei kuitenkaan käytetä käyttöohjepiirustuksissa eikä muissakaan lopputilanteen piirustuksissa. Muutostiedot merkitään nimiön ylälaidassa olevaan muutoskenttään, jota täytetään riveittäin alhaalta alkaen. Muutoskentässä on sarakkeet muutosastetta, muutoksen kuvausta, muutoksen tehneen yrityksen nimeä sekä tekijän ja hyväksyjän allekirjoituksia varten. Muutoksen kuvauksesta on yksiselitteisesti käytävä ilmi muutettu kohde ja muutoksen laajuus (esim. korkeusviiva km 2+200 3+000 ). Useampilehtisessä piirustuksessa muutoskenttään tehdään muutokset ainoastaan siihen lehteen, jossa muutokset esiintyvät.
14 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 Alkuperäisen piirustuksen päiväys ja hyväksymismerkinnät säilytetään muutetussa piirustuksessa. Käsin tehdyt allekirjoitukset korvataan tekstauskirjaimilla. Muutoksen päiväys ja allekirjoitukset merkitään muutoskenttään. Muutetun piirustuksen piirustusnumeroon vaihdetaan uusinta versiota osoittava kirjaintunnus (A, B, C jne). Alkuperäisessä piirustuksessa versiotunnuksena on viiva (-). Kirjaintunnus vaihdetaan sekä nimiön alalaitaan että tiedoston nimeen. 1.11 Arkistointi Piirustukset on tulostettava arkistokelpoisilla materiaaleilla ja menetelmillä. Myös muut korjaukset ja täydennykset on tehtävä arkistokelpoisilla välineillä. Arkistoitavat piirustukset toimitetaan Liikenneviraston ratapiirustusarkistoon ja arkistoidaan Liikenneviraston asiakirjahallinnosta ja arkistotoimesta antamien ohjeiden mukaisesti. Myös tarpeettomiksi muuttuneiden dokumenttien ilmoitus tehdään ohjeiden mukaisesti, jotta tarpeettomat asiakirjat voidaan poistaa arkistosta. Piirustukset toimitetaan ratapiirustusarkistoon sekä tulostettuina että sähköisessä muodossa. Lähtökohtaisesti kaikki luovutettavaksi sovittu materiaali toimitetaan arkistoon myös muokattavassa muodossa. 1.12 Muut kuin Liikenneviraston tilaamat piirustukset Liikenneviraston piirustusnumero liitetään tarvittaessa irtonumerona lähelle nimiötä. 1.13 Käyttöoikeus Piirustusten ja työssä tuotettavan, myös muokattavassa muodossa olevan, materiaalin omistus- ja käyttöoikeus on Liikennevirastolla. 1.14 Osaluettelot Tämän ohjeen lisäksi on soveltaen pyrittävä noudattamaan standardia SFS-EN 15016-2 Tekniset piirustukset. Kiskoliikenne. Osa 2: Osaluettelot /6/. Osaluettelo sijoitetaan joko nimiön yläpuolelle tai erilliselle lehdelle.
Liikenneviraston ohjeita 14/20122 15 2 Ratapiirustukset 2.1 Yleistä 2.1.1 Piirustusmerkinnät 2.1.2 Nimiö Ratapiirustuksissa käytettävät piirustusmerkinnät on esitetty e Liikenneviraston verk- /18/. Siinä on esitetty lähinnä rautateihin liittyvät merkinnät. Näiden lisäksi piirus- tuksissa käytetään maanmittauslaitoksen pohjakartann merkintöjää sekä soveltuvin osin Tiehallinnon ja kuntien tie-- ja katupiirustuksissa käytettäviä piirustusmerkintöjä. kosivuilta löytyvässä dokumentissa Ratateknisten piirustusohjeiden liitemateriaali Piirustusten nimiönä käytetäänn Liikenneviraston verkkosivujen dokumentissa teknisten piirustusohjeiden liitemateriaali /18/ esitettyä yleisnimiötä. Rata- Ajantasapiirustuksissa mainitaan hankkeen sijasta rataosa. Hankekohtaisissa suunni- ole, telmapiirustuksissa rataosa ilmenee useimmiten hankkeen nimestä. Ellei näin tulee etenkin ratalinjaa koskevissa piirustuksissa hankkeen lisäksi mainita myöss rataosa. Rataosa mainitaan nimiön oikeassa yläkulmassa olevassa kentässä. Nimiön sisältökentässä esitetään piirustuksen tyyppi (esim. suunnitelmakartta) ), kohtms.). de ja mahdolliset tarkentavat t tiedot (rakentamisvaihe,, vaihtoehto,, ajankohta Piirustustyyppi esitetään pääsääntöisesti ensin ja kohdee sekä muut tiedot sen alapuo- lella. Ratalinjaa koskevissa piirustuksissa kohteena esitetään aina km-väli ja useampi- tai muuu tarkentava tieto. Rautatieliikennepaikkojen kohdilla kohteena esitetään rau- raiteisilla radoilla lisäksi raide. Lisäksi voidaan esittää esimerkiksi liikennepaikkaväli tatieliikennepaikan nimi sekä lisäksi tarvittaessa km-väli, liikennepaikan osa, raide, raideryhmä tai muu tarkentava tieto. Piirustusnumeron yläpuolella olevassa kentässä esitetään rataosann numero. Numero liittyy arkistointiin ja j sen saa Liikenneviraston ratapiirustusarkistosta piirustusnume- ron yhteydessä. 2.2 Suunnitelmadokumenttien sisältö s 2.2.1 Yleiskartta ja yleispituusleikkaus Yleiskartan tarkoituksena on muodostaa yleiskuva ratahankkeestaa ja radan linjauk- lin- sesta mahdollisine tiejärjestelyineen. Yleiskartalla voidaan esittäää myös radan jaukseen vaikuttaviaa merkittäviää ympäristönäkökohtia. Yksityiskohtaiset ympäristöä koskevat inventointitiedot esitetään ympäristöselvityksen yhteydessä tai erillisessä piirustuksessa. Yleiskartan suositeltava mittakaava on 1:20 000. Pohjakarttana käytetään maan- mittauslaitoksen peruskarttaa. Suurissa hankkeissa, joissa koko ratalinja ei mahdu
16 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 yhteen piirustukseen mittakaavassa 1:20 000, on syytä laatia lisäksi toinen yleiskartta, jonka mittakaava valitaan sellaiseksi, että koko hanke mahtuu yhteen piirustukseen. Yleiskartta on suositeltavaa laatia värillisenä. Yleispituusleikkaus on suositeltavaa esittää yleiskartan kanssa samassa piirustuksessa. Se voidaan laatia myös erillisenä piirustuksena. Yleispituusleikkauksen mittakaava on 1:20 000 / 1:1000. Yleiskartalla esitetään yleensä seuraavat asiat: karttapohja radan linjaus km-mittaus ja kaarresäteet rautatieliikennepaikat sillat, niiden nimet ja mahdolliset tunnukset tiejärjestelyt radan linjaukseen vaikuttavat muut suunnitelmat merkittävät ympäristökohteet (pohjavesi- ja suojelualueet) suunnitelmassa käytetyt paikannimet kuntien rajat ja nimet koordinaattiristit sekä koordinaattien lukuarvot kartan nurkkiin (vähintään 4 kpl) pohjoisnuoli suunnitelmarajat Yleispituusleikkauksessa esitetään yleensä seuraavat asiat: radan korkeusviiva ja pituuskaltevuudet maanpinta kalliopinta ja pehmeikköjen rajaukset km-mittaus sillat, niiden nimet ja mahdolliset tunnukset rautatieliikennepaikat 2.2.2 Suunnitelmakartta Suunnitelmakartan tarkoituksena on esittää yksityiskohtaisesti radan, siihen kuuluvien raide- ja asemajärjestelyiden sekä rakenteiden ja laitteiden sijainti suhteessa ympäristöön. Lisäksi kartalla esitetään raiteiden geometrinen mitoitus ja rataa varten tarvittavat alueet. Suunnitelmakartta laaditaan pääsääntöisesti mittakaavaan 1:2000. Rautatieliikennepaikoilla ja kaupunkialueilla suositeltava mittakaava on 1:1000. Rakentamissuunnitelman suunnitelmakartat voidaan tarvittaessa laatia myös mittakaavaan 1:500. Tällöin on kuitenkin laadittava lisäksi 1:1000- tai 1:2000-mittakaavaiset kartat. Suunnitelmakartan pohjana käytetään maanmittauslaitoksen ohjeiden mukaan valmistettua karttapohjaa. Karttapohja esitetään harmaasävyllä, jotta suunnitelman kannalta tärkeät ja olennaiset suunnitelmatiedot saadaan selkeästi esille. Suunnitelmakartta on suunnitelman tärkein ja vaativin piirustus. Sen selkeyteen ja luettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnitelmakartan tarkoituksena on esittää ensisijaisesti ja mahdollisimman selkeästi rataan liittyvät ja ratapiirustuksissa dokumentoitavat asiat. Kartalla ei saa esittää enempää asioita kuin mitä kartan
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 17 luettavuus sallii. Yksityiskohtien esittämiseksi tulee tarvittaessa laatia erillisiä kuivatus-, johto-, ym. karttoja tai mittapiirustuksia. Kartassa tulee käyttää ohjeen mukaisia piirustusmerkintöjä, joiden koon tulee olla mittakaava huomioon ottaen oikea. Tämä tulee ottaa erityisesti huomioon, jos piirustuksen pohjana käytetään alun perin toiseen mittakaavaan tehtyä piirustusta. Tekstit ja piirustusmerkinnät tulee sijoitella siten, etteivät ne ole keskenään tai pohjakartan merkintöjen kanssa päällekkäin. Ratahankkeeseen sisältyvien tai liittyvien tie- ja katujärjestelyjen esittäminen radan suunnitelmakartalla tulee harkita tapauskohtaisesti. Pääsääntönä voidaan pitää, että radan suunnitelmakartalla esitetään vain niiden sijainti ja radanpidon kannalta oleelliset tiedot. Yksityiskohdat esitetään erillisillä kartoilla. Usein tämä on tarpeen jo hallinnollisen käsittelyn ja arkistoinninkin vuoksi. Samalla vältytään radanpidon kannalta tarpeettomien ja usein kartan luettavuutta huonontavien yksityiskohtien esittämiseltä ratapiirustuksissa. Kuivatusjärjestelyjen korkeus-, putkikoko-, materiaali- ym. tiedot esitetään suunnitelmakartalla vain mittakaavassa 1:500 tai mahdollisesti jossain määrin myös mittakaavassa 1:1000. Muissa tapauksissa niitä ei yleensä esitetä suunnitelmakartoilla, vaan ensisijaisesti pituusleikkauksissa ja tarvittaessa erillisissä kuivatuspiirustuksissa. Johdot ja niiden siirrot voidaan esittää suunnitelmakartalla, jos niitä on vähän eikä niiden esittäminen huononna kartan selkeyttä ja luettavuutta. Tarvittaessa johdot ja niiden siirrot tulee esittää erillisillä johtokartoilla. Suunnitelmakartalla esitetään yleensä seuraavat asiat: karttapohja harmaasävyllä; karttapohjan raidetiedot korvataan geometrialaskentoihin perustuvilla tiedoilla niiltä osin kuin laskentoja on käytettävissä raiteet ja vaihteet nykyisellään säilyvät raiteet ja vaihteet uudet, uusittavat tai siirrettävät raiteet ja vaihteet purettavat raiteet ja vaihteet mahdolliset raidevaraukset raidegeometriatiedot (uusien ja nykyisellään säilyvien raiteiden) elementtien päätepisteet kaarresäteet, suorien, siirtymäkaarien ja ympyräkaarien pituudet geometriaelementtien tunnukset raidevälit rajamerkit (tarvittaessa) linjaraiteiden nimet tai niiden lyhenteet (esim. läntinen raide tai LR) raiteen käyttöä tai pääkulkusuuntaa osoittavat merkinnät (tarvittaessa) vaihteiden numerot pituusmittaus km-järjestelmän mukaan (km+m) kilometripylväät ja niiden km-lukemat (km+m) pituusmittaa osoittavat merkinnät pituusmittaraiteella 100 metrin välein (50 metrin välein mittakaavassa 1:500) pituusmittalukemat 200 metrin välein (100 metrin välein mittakaavoissa 1:1 000 ja 1:500)
18 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 rautatieliikennepaikkojen raiteiden numerot raiteiden hyötypituudet ja kiskopainot laituripituudet sähköistetyt ja sähköistettävät raiteet korkeusviivan tiedot rautatieliikennepaikoilla (tarvittaessa) taitteen paikkaa osoittavat ns. korkeusviikset taitteen korkeus ja pyöristyssäde kaltevuusjaksojen pituuskaltevuudet ja pituudet raiteittain taitteen km-lukema (tarvittaessa) asemajärjestelyt laiturit tasonvaihtolaitteet (portaat, luiskat, hissit) kulkuyhteydet ja liikennejärjestelyt pysäköintijärjestelyt hankkeeseen sisältyvät tai siihen liittyvät tie- ja katujärjestelyt sillat, niiden nimet ja tunnukset, ylikulkusiltojen pilarit tasoristeykset tukimuurit rummut, laskuojat ja rataan liittyvät sadevesiviemärit sivuojat ja niiden viettosuunnat mittakaavan sallimassa laajuudessa erityisesti seuraavissa tapauksissa: sivuojan linjaus poikkeaa normaalista poikkileikkauksen mukaisesta paikasta kuivatusperiaate ei ilmene riittävän selkeästi pituusleikkauksen sivuojakaaviosta 1:500-mittakaavassa kaikilta osin korkeustietoineen penger- ja leikkausluiskat täyttö- ja läjitysalueet vastapenkereet suoja-aidat melusuojaesteet huoltotiet ratajohtopylväät ja portaalit sekä niiden numerot opastimet, opastinmastot ja pylväät sekä niiden tunnukset purettavat rakennukset ja rakenteet (merkittävät kohteet) aluerajat vahvistetun asemakaavan mukaiset rautatieliikennealueen (RLalueen) rajat rautatiealueen rajat (Liikenneviraston omistusraja) ehdotus uudeksi RL -alueen rajaksi (kaavamuutokset ja kaavoittamattomat alueet) suunnittelua koskevat tontti- ja katualueenrajat kunnanrajat yleisinformaatio rautatieliikennepaikkojen nimet tärkeimpien katujen nimet paikannimet pohjoisnuoli koordinaattiristit sekä koordinaattien lukuarvot kartan nurkkiin (vähintään 4 kpl)
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 19 2.2.3 Mittapiirustus Mittapiirustus kuvaa raiteiston sijaintia ja raidegeometriaa. Se voi olla joko suunnitelma- tai ajantasapiirustus. Mittapiirustus voidaan laatia joko täydentämään tai korvaamaan suunnitelmakarttaa. Jos alueesta on käytettävissä pohjakarttoja, esitetään radan geometria ensisijaisesti suunnitelmakartalla. Mittapiirustus laaditaan yleensä vain rautatieliikennepaikoilta. Se on tarpeen lähinnä seuraavissa tapauksissa: Pohjakarttoja ei ole käytettävissä. Mittapiirustus katsotaan tarpeelliseksi selventämään geometriatietojen esittämistä. Suurista ratapihoista voi olla perusteltua laatia vain mittapiirustus, jos pohjakartassa ei ole merkittävää lisätietoa. Mittapiirustus laaditaan yleensä mittakaavaan 1:1000. Se voidaan tehdä myös mittakaavaan 1:500. Mittapiirustuksen sisältö riippuu käyttötarkoituksesta. Jos mittapiirustusta käytetään suunnitelmakartan sijasta, siinä esitetään periaatteessa samat asiat kuin suunnitelmakartassakin. Jos mittapiirustus laaditaan vain täydentämään suunnitelmakarttaa raidegeometrian osalta, siinä esitetään lähinnä raidegeometriaan liittyvät asiat. Mittapiirustuksessa esitetään yleensä seuraavat asiat: raiteet ja vaihteet nykyisellään säilyvät raiteet ja vaihteet uudet, uusittavat tai siirrettävät raiteet ja vaihteet purettavat raiteet ja vaihteet mahdolliset raidevaraukset raidegeometriatiedot elementtien päätepisteet kaarresäteet, suorien, siirtymäkaarien ja ympyräkaarien pituudet geometriaelementtien tunnukset raidevälit rajamerkit (tarvittaessa) pituusmittaus km-järjestelmän mukaan (km+m) kilometripylväät ja niiden km-lukemat (km+m) pituusmittaa osoittavat merkinnät ja lukemat pituusmittaraiteella 100 metrin välein (50 metrin välein mittakaavassa 1:500) korkeusviivan tiedot taitteen paikkaa osoittavat ns. korkeusviikset taitteen korkeus ja pyöristyssäde kaltevuusjaksojen pituuskaltevuudet ja pituudet raiteittain taitteen km-lukema (tarvittaessa) raide- ja vaihdenumerot linjaraiteiden nimet niiden lyhenteet (esim. läntinen raide tai LR) tarvittaessa raiteen käyttöä tai pääkulkusuuntaa osoittavat merkinnät raiteiden hyötypituudet ja kiskopainot laiturit ja niiden pituudet tasonvaihtolaitteet (portaat, luiskat, hissit) tasoristeykset
20 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 sillat ja niiden nimet, ylikulkusiltojen pilarit ratajohtopylväät ja -portaalit sekä niiden numerot opastinmastot ja pylväät sekä niiden tunnukset asemaan tai ratapihaan välittömästi liittyvät tie- ja liikennejärjestelyt (tarvittaessa) aluerajat (tarvittaessa) muut tapauskohtaisesti valittavat havainnollistavat pohjakarttatiedot yleisinformaatio rautatieliikennepaikkojen nimet pohjoisnuoli koordinaattiristit sekä koordinaattien lukuarvot kartan nurkkiin (vähintään 4 kpl) tiedoston nimi ja säilytyspaikka 2.2.4 Kuivatus- ja johtokartat Kuivatuskartan tarkoituksena on täydentää suunnitelmakarttaa kohteissa, joissa kuivatusjärjestelyjä ei voida esittää suunnitelmakartan mittakaavassa. Näitä ovat esimerkiksi siltapaikat ja asemajärjestelyt sekä yleensäkin kohteet, joissa käytetään sadevesiviemäreitä tai salaojia. Johtokartoilla täydennetään suunnitelmakarttaa rataa risteävien tai ratahankkeen työalueella olevien johtojen osalta. Johtokartalla esitetään johtojen sijainti sekä ratahankkeen vuoksi tarvittavat johtojen siirrot. Johtokartta on tarpeen, kun johtoja ja niiden siirtoja ei voida esittää riittävän selkeästi suunnitelmakartoilla tai johtojen esittäminen suunnitelmakartalla huonontaisi sen selkeyttä ja luettavuutta varsinaisten suunnitelma-asioiden osalta. Johtokartan merkitys on pääosin informatiivinen. Kartan avulla rakentamisessa voidaan ottaa huomioon työalueella olevat johdot sekä koordinoida niiden siirtojen suunnittelua ja rakentamista. Yleensä johtosiirroista laaditaan erilliset yksityiskohtaiset suunnitelmat, joista vastaa johdon omistaja. Tarvittaessa johtokarttaa voidaan käyttää myös johtosiirron varsinaisena suunnitelmakarttana. Kuivatus- ja johtokartat voidaan myös yhdistää. Tämä on perusteltua erityisesti kaupunkiympäristöön sijoittuvissa hankkeissa, joissa on paljon sekä johtoihin että kuivatukseen liittyviä asioita. Yhdistetty kuivatus- ja johtosiirtokartta voi tällöin toimia yhteenvetokarttana, jolla varmistetaan, ettei rakenteiden sijainti ole toisiinsa nähden ristiriidassa (YSE 1998) /8/. Kuivatuskartta laaditaan yleensä mittakaavassa 1:500 tai 1:1000. Johtokartan mittakaava voi olla 1:2000 1:500. Molemmissa käytetään pohjana suunnitelmakarttaa, josta poistetaan kuivatus- ja johtotietojen esittämisen kannalta tarpeettomat tiedot. Kuivatuskartta voidaan laatia myös ilman pohjakarttaa, jos sitä ei ole käytettävissä. Kuivatus- ja johtokartoilla esitetään yleensä seuraavat asiat: suunnitelmakartan tiedot, joista on poistettu tarpeettomat tiedot radan kuivatustiedot avo-ojat korkeustietoineen rummut korkeustietoineen sadevesiviemärit ja salaojat kaivoineen ja korkeustietoineen putkikoot ja -tyypit
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 21 sähköratapylväät ja -portaalit sekä niiden numerot, harukset turvalaitejärjestelmän rakenteet kaapelireitit ja kanavat suojaputket ja kaapelikaivot opastinmastot ja portaalit sekä niiden tunnukset ulkopuoliset johdot johtojen sijainti radan alitukset suojaputkineen ja kaivoineen johtosiirtojen periaatteet tai yksityiskohtaiset suunnitelmat melusuojausrakenteet koordinaattiristit sekä koordinaattien lukuarvot kartan nurkkiin (vähintään 4 kpl) pohjoisnuoli 2.2.5 Pituusleikkaus Pituusleikkauksen tarkoituksena on esittää radan korkeusasema ja korkeusviivan geometrinen mitoitus sekä vaakageometria- ja kallistustiedot. Lisäksi pituusleikkauksessa esitetään mm. maaston topografia, radan kuivatustiedot ja keskeisimpiä alusja päällysrakennetta koskevia tietoja. Pituusleikkaus voi olla joko suunnitelma- tai ajantasapiirustus. Kaksiraiteisista radoista laaditaan yleensä vain yksi pituusleikkaus, jossa esitetään molempien raiteiden tiedot. Edellytyksenä on, että molemmilla raiteilla on sama korkeusviiva ja raiteet sijaitsevat vierekkäin samalla penkereellä tai samassa leikkauksessa. Yhteisessä pituusleikkauksessa esitetään erikseen molempien raiteiden vaakageometria- ja kallistustiedot. Muut tiedot ovat yhteisiä. Jos raiteilla on eri korkeusviiva tai niiden linjaukset poikkeavat merkittävästi toisistaan, laaditaan raidekohtaiset pituusleikkaukset. Useampiraiteisista radoista laaditaan kaksi tai useampia pituusleikkauksia. Perusparannushankkeiden pituusleikkaukset sekä kunnossapitoa palvelevat ajantasapiirustukset laaditaan mittakaavaan 1:4000/1:200. Aikaisemmin pituusleikkausten pystymittakaavana on ollut yleisesti myös 1:100. Tätä voidaan käyttää edelleenkin etenkin, jos kyseisen piirustuksen alueelle tehdään muutoksia vain pienelle osuudelle. Uudishankkeiden ja niihin verrattavien parantamis- tai muutostöiden rakentamis- ja yleissuunnitelmien pituusleikkaukset laaditaan pääsääntöisesti mittakaavaan 1:2000/1:200. Pituusleikkauksissa esitetään yleensä seuraavat asiat: pituusmittaus pituusmittalukemat km-järjestelmässä kilometripylväät ja km-lukemat (km+m) edelliseltä pylväältä maasto maanpinta ja kalliopinta pehmeikköjen ja muiden maakerrosten yleispiirteinen rajaus (ei kairausdiagrammeja) nykyisellä radalla maanpinta ratapenkereen ja sivuojan tai leikkauksen ulkopuolelta erikseen molemmilta reunoilta
22 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 pystygeometriatiedot korkeusviiva kaltevuusjaksojen taitepisteiden km-lukemat ja korkeudet kaltevuusjaksojen pituudet ja kaltevuudet pyöristyssäteet tangenttipisteet ja niiden etäisyydet taitepisteestä korkeusviivan korkeudet 20 metrin välein nykyisen raiteen korkeudet ja/tai erot suunniteltuun korkeusviivaan nähden vaakageometriatiedot kaarevuusviivana kaarresäteet, suorien, siirtymäkaarien ja ympyräkaarien pituudet elementtien päätepisteiden pituusmitta km-järjestelmässä raiteen kallistus kaarevuusviivaa vastaavana kuvaajana kallistus millimetreinä viisteen alku- ja loppupisteiden pituusmitta km-järjestelmässä kallistusviisteiden viisteluvut (1:n) maksiminopeus (tarvittaessa) raidekaavio raiteet ja vaihteet vaihteiden matemaattisten pisteiden pituusmitta kmjärjestelmässä laituri ja täyskorkuisen laiturin päätepisteiden pituusmittalukemat raidevälit siltojen, tasoristeysten, rumpujen yms. pituusmitta kmjärjestelmässä rakennetiedot rakennetyyppi keskeiset alusrakenneratkaisut janaesityksenä (pohjanvahvistustavat, routasuojaukset Jane.) rakennekerrosten alapinta (lähinnä uusilla raiteilla) sivuojat kaaviona sivuojien virtaussuunnat ojan syvyys korkeusviivasta, kun syvyys vakio (esim. kv-2,0) pituuskaltevuudet ja kaltevuusjaksojen taitepisteiden korkeudet, kun ojan syvyys määräytyy pituuskaltevuuden mukaan pengerosuuksilla voimakkaasti viettävässä maastossa ja ojan pituuskaltevuuden vaihdellessa maaston mukaisesti vain sivuojien virtaussuunnat rumpujen korkeudet sillat, niiden nimet sekä tien tai vesistön nimi tasoristeykset, niiden nimet ja km-lukemat sekä mahdolliset tien nimet rummut, niiden km-lukemat, koko, tyyppi ja korkeudet salaojat ja sadevesiviemärit (rataan kuuluvat) putken pituusleikkaus koko ja tyyppi korkeudet rataa risteävät ulkopuoliset johdot putkijohdot ja niiden suojaputket ilmajohdot tai maakaapelit yleisinformaatio korkeustasoasteikko
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 23 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä pituusmittaraide geometria-, kilometri- ja korkeustiedostojen nimet tiedoston nimi ja säilytyspaikka 2.2.6 Tyyppipoikkileikkaus Tyyppipoikkileikkaus täydentää Ratateknisten ohjeiden (RATO) osan 3 Radan rakenne normaalipoikkileikkauksia /9/. Siinä esitetään suunnitteluosuudella käytettävät normaalipoikkileikkaukset ja rakenneratkaisut sekä poikkileikkauksen mitoitus rakennetyypeittäin. Yksityiskohtaiset rakenteet toteutetaan geoteknisen suunnitelman paalukohtaisten poikkileikkausten mukaan. Tyyppipoikkileikkaukset esitetään mittakaavassa 1:100. Tyyppipoikkileikkauksissa esitetään yleensä seuraavat asiat: poikkileikkausmitat raiteiden sijainti, numerot, nimet tai tunnukset ja raidevälit poikkileikkauksen rakenne rakennetyypeittäin (esim. maaleikkaus, kallioleikkaus, penger) siten, että kutakin tyyppiä kuvaamaan valitaan suunnitteluosuudelta tyypillinen kohta rakennekerrosten (ml. mahdollinen routaeriste) materiaalit ja paksuudet vaakatasosta poikkeavat kaltevuudet leikkauspohjan ja pohjamaan käsittely sähköratapylväiden ja kaapelikanavan sijoitus sivuojat, niskaojat, salaojat ja muut kuivatusrakenteet luiskavahvistukset ja suojaukset suoja-aita, sijainti ja tyyppi meluesteet mahdollisen huoltotien sijainti, leveys ja rakenteet 2.2.7 Raiteistokaavio Raiteistokaaviossa esitetään yleiskuva rautatieliikennepaikan raiteista ja niille johtavista vaihteista, turvalaitteista sekä kulkuyhteyksistä. Raiteistokaaviot laaditaan pääraiteen osalta mittakaavaan 1:5000. Sivuraiteilla esitettävät kohteet piirretään suhteessa toisiinsa. Raiteet ja vaihdekujat kuvataan suoralla viivalla. Raiteistokaaviossa esitetään: laiturit henkilölaiturit ja niiden korkeus (matala tai korkea laituri) laituripituudet laituripolut laiturin numerot porrasnousut ja hissit laiturille kuormauslaiturit vaihdepiirit vaihdepiirien rajat vaihdepiirien ja niiden ulkopuolisten alueiden nimet
24 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 raiteet ja niihin liittyvät kiinteät rakenteet raiteisto vaihteineen raiteiden numerot pääraiteet vahvennettuna sähköistetyt raiteet sillat tunnelit tasoristeykset asemarakennus ja tarvittaessa muut rakennukset (esim. veturitallit) vaaka, tankkauspaikka, kääntöpöytä tms. raiteessa oleva kiinteä rakenne mitat kilometripylväät raidevälit rautatieliikennepaikan äärimmäisten vaihteiden etujatkojen kilometrilukemat asemarakennuksen kilometrilukema rautatieliikennepaikan tai osiin jaetun liikennepaikan osien kilometrilukemat kääntöpöydän pituus raiteen sähköistetyn osuuden hyötypituus vaihteet vaihdenumerot vaihdeluettelo vaihdetyyppeineen tulovaihteiden etujatkojen sijaintitiedot sähköistys sähköistetyt raiteet sähköradan kytkentäryhmät ryhmityseristimet erotuskentät pääopastimet liikennepaikkaa suojaavat pääopastimet ja liikennepaikoilla niiden välissä olevat pää- ja esiopastimet hyötypituutta rajoittavat raide-eristykset, akselinlaskijat ja baliisit radio-opastimet junakulkutien päätekohtamerkit opastinportaalit opastinportaalien perustukset raiteen sulut keskitetysti valvottavat avainsalpalaitteet liikennepaikan rajamerkit liikennepaikkaa suojaavien pääopastimien kilometrilukemat raideopastimet raideopastimet raideopastimien tunnukset opastintiedot pääopastimien ja radio-opastimien tunnukset tulo-opastimien sijaintitiedot junakulkutien päätekohta -merkkien tunnukset raiteen sulkujen tunnukset
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 25 tieyhteydet tieyhteydet ympäröivään katuverkkoon tasoristeysten varoituslaitokset muut maantieteellisesti merkittävät kohteet yhteyksien kannalta (esim. vesistöt) palopostit ja tuulipussit kiskopainot raiteiden kiskopainot hyötypituudet raiteiden hyötypituudet rajamerkit kulkutieraiteiden ohjeelliset junapituudet taulukossa toistobaliisit pääopastinbaliisien toistopisteet rautatieliikennepaikalla akselipainot raiteella sallitut akselipainot akselipainon sallimat nopeudet raiteella varusteet nosturit vaununsiirtolaitteet liikkuvan kaluston huoltoon tarvittavat varusteet 2.2.8 Työvaihekaavio Työvaihekaaviossa esitetään rakentamisprojektin jako työvaiheisiin sekä kunkin vaiheet kestot ja ajankohdat. Kaavion tarkoituksena on määrittää kussakin vaiheessa tehtävät työt ja toisaalta liikenteen käytössä olevat raiteet. Työvaihekaavio palvelee lähinnä liikenteen ja rakentamistöiden yhteensovittamista. Siksi vaihejako tulee muodostaa ensisijaisesti liikenteenhoidollisten ratkaisujen mukaisesti. Yhden vaiheen muodostaa tilanne, jossa liikenteen käytössä ovat tietyt raiteet. Uuteen vaiheeseen siirrytään aina ja vain, kun liikenteen käytössä oleva raiteisto muuttuu. Rakentamisen kannalta kussakin työvaiheessa voi olla useita erilaisia rakentamisvaiheita. Työvaihekaavio voidaan tehdä mittakaavattomana joko yhden A4- tai A3-sivun kokoon mahdollisimman selkeän luettavuuden mukaan. Työvaihekaaviossa esitetään eri värein ja viivatyypein: yleistiedot työvaiheen nimi tai numero työvaiheen ajankohta kilometrijako rautatieliikennepaikat hankkeen lopputilanteen raiteet ja vaihteet raide- ja vaihdenumerot laiturit sillat liikennöitävä raiteisto raiteet ja vaihteet
26 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 raide- ja vaihdenumerot raide- ja vaihdenumeroiden muutokset laiturit liikenteeltä suljetut raiteet ja laiturit, joihin kohdistuu myöhemmissä vaiheissa rakentamistoimenpiteitä valmiit raiteet ja laiturit (jo rakennetut tai nykyisellään säilyvät) rakennettavat raiteet ja laiturit, joiden käyttöön otto on seuraavassa vaiheessa raiteet ja laiturit, joiden käyttöön otto on myöhemmissä vaiheissa maarakennus- ja siltatyöt vaiheen päättyessä liikennekatkon aikana tehtävät liitostyöt tilapäiset raide- ja laiturijärjestelyt 2.2.9 Nopeuskaavio Nopeuskaaviossa esitetään suurin sallittu nopeus radan eri kohdissa. Suurin sallittu nopeus esitetään kaaviossa murtoviivalla. Kaavioissa voi olla useita eri murtoviivoja, esimerkiksi suurin sallittu nopeus eri kalustolle (perinteiset junat, kallistuvakorinen juna jne.), suurin sallittu nopeus eri oikaisu- tai perusparannusvaihtoehdolle tai suurin sallittu nopeus eri vuosina töiden edistyessä. Nopeuskaavion pituusmittakaava on 1:50 000. Piirustus jakautuu pystysuunnassa kahteen alueeseen. Alaosa käsittää ratatiedon pelkistetyn pituusleikkauksen muodossa ja pystymittakaava on tässä osassa 1:1000. Yläosa käsittää nopeusasteikon ja pystymittakaava on nopeustietojen osalta 10 mm = 10 km/h. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää eri mittakaavoja piirustuksen sisällön vaatimusten mukaisesti. Nopeuskaaviossa esitetään: suurin sallittu nopeus porrasviivana tai -viivoina selityksineen nopeutta rajoittava syy, jos se on muu kuin raidegeometria, esim. tasoristeys, radan rakenne, vaihde, tunneli, silta jne. pituusmitta-asteikko ja km-pylväät korkeusasteikko ja yleiskuva radan korkeusviivasta radan vaakageometrian yleiskuva ja elementtien arvot (kaarresäde R, kallistus h ja siirtymäkaaren pituus L) käytetty geometria- ja korkeustiedosto rautatieliikennepaikkojen sijainti. Pitkistä rataosuuksista voidaan tehdä myös koko osuuden kattava A4-kokoinen yleisnopeuskaavio. Mittakaava määräytyy tilanteen mukaan ja sisältö on pelkistetympi käsittäen ainoastaan suurinta sallittua nopeutta esittävän murtoviivan, karkean pituusmittauksen esimerkiksi 10 km:n välein ja rautatieliikennepaikat. 2.2.10 Vaihteen linjakuvio Vaihteen linjakuvio muodostuu etujatkosalueesta, kielisovituksesta, välikiskoalueesta, vastakiskosovituksista, risteyksistä ja takajatkosalueesta. Eri vaihdetyypeillä on omat linjakuvionsa. Vaihteiden linjakuviot piirretään vaihteiden hankintaa, teknistä vastaanottotarkastusta ja asennusta varten. Lisäksi linjakuviota tarvitaan vaihteen käyttöiän myötä vaihteen kunnossapitoon ja geometristen mittojen tarkastukseen.
Liikenneviraston ohjeita 14/2012 27 Linjakuvion korkeus on A4:n korkuinen tai tietyissä tapauksissa (vaihteet 1:26 ja 1:28) A2:n korkuinen ja leveys sen kerrannainen tarpeen mukaan. Linjakuvio esitetään mittakaavassa 1:50/1:200 tai 1:1500. Nimiössä ilmoitetaan vaihteen tyyppi ja pölkkyjen valmistusmateriaali. Tunnistetietojen lisäksi nimiöön kuuluvat osaluettelo, johon on merkitty kyseisen vaihteen pääosat, piirustusnumerot, tavaranumerot sekä kappalemäärät. Linjakuviossa esitetään: pölkytys kiskojen kulkureunat aluslevyt yhdyslevyt kärkivahvistukset raiteiden keskilinjat pölkkynumerot putkipölkkyjen sijainnit pölkkyvälit pölkkyjen pituudet kiskojen pituudet päämitat kielen kärjen etäisyys etujatkoksesta raideleveydet kaarresäteet ja mahdolliset siirtymäkaaret jatkosrakojen leveydet ja sijainnit nuolikorkeudet risteyksen vastakiskosovituksen sijainti kulkureunojen välinen etäisyys risteyksen päissä laippaurien leveydet aluslevyjen tyypit, jos poikkeavat standardista matemaattinen piste risteyksen teoreettinen kärki osaluettelonumerot mahdolliset huomautukset kääntölaitteet vaihteenkoskettimet lukitsimet muutossarake 2.2.11 Pölkytyspiirustus Pölkytyspiirustuksen mukaan toteutetaan vaihteiden välialueiden pölkytys sekä vaihteiden etu- ja takajatkosalueen pölkytys, kun poiketaan normaalista linjakuviosta. Pölkytyspiirustusta tarvitaan myös vaihdepölkkyjen hankintaan. Pölkytyspiirustus esitetään mittakaavoissa 1:50 ja 1:100. Suunnittelukohteen laajuudesta riippuen piirustuksen koko vaihtelee, mutta korkeus ja pituus ovat kuitenkin A4:n kerrannaisia. Pölkytyspiirustuksen laadinnan pohjana käytetään vaihteiden linjakuvioita ja geometrian mittapiirustusta.
28 Liikenneviraston ohjeita 14/2012 Pölkytyspiirustuksen laadintaan vaikuttavat myös vaihteen sijoittuminen maastoon, muiden vaihteiden sijainti ja tyyppi sekä liikenteen vaikutus. Nimiön tekstiosuudessa ilmoitetaan vaihteiden sijainti, numerot ja pölkytysalue. Pölkytyspiirustuksessa esitetään: rautatieliikennepaikka vaihteiden numerot vaihteiden tyypit vaihteiden kätisyys päämitat raideleveys kääntölaitteiden ja koskettimien puoli pölkkyvälit (vaihteen ulkopuoliset) pölkkypituudet (betonipölkkyvaihteissa myös vaihteen sisäiset) pölkkytyypit aluslevyt (vaihteiden ulkopuoliset) raidegeometria pölkkynumerot (betonipölkkyvaihteissa myös vaihteen sisäiset), sama kuin matriisin numero raide-etäisyys (tarvittaessa) vaihteen pölkytyksen raja (tarvittaessa) kiskon kallistus vaihteissa tarvittavat lisähuomautukset kiskoprofiilin muutoskohta vaihdepölkkyjen ulottuvuus etu- tai takajatkoksissa.