Puheviestinnän yliopisto-opettaja Sanna Niskanen, UEF

Samankaltaiset tiedostot
Yhdistyspäivä

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ?

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

ELEC Posteriaamupäivä. Tapani Möttönen, Minna Lyytinen

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Stressaako valvonta? Miten sitä voisi helpottaa? Maija Pispa / Voimaa farmarille-hanke, MTK-Pirkanmaa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

ELEC Posteriaamupäivä. Minna Lyytinen & Tapani Möttönen Aalto-yliopisto, Kielikeskus

Jukolakoulu

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Mitä rentoutuminen on?

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p

JÄNNITTÄJÄN OPAS. Hellä Mieli

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen /

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Saa mitä haluat -valmennus

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Kokemuksia peliongelmasta kortit

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Lataa Saa jännittää - Minna Martin. Lataa

Puheviestintä 2 TIK, kandidaatinseminaari Opettajana Inkeri Roos-Cabrera

Mielenterveys voimavarana

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Psyykkinen toimintakyky

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät Ihmisenä ihmiselle

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Puheviestintä 1 Esiintymistaidot. Martti Salo, FM Puheviestinnän tuntiopettaja

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Transkriptio:

Puheviestinnän yliopisto-opettaja Sanna Niskanen, UEF

Edessäni on merkityksellinen tilanne Tarvitsen energiaa! Fysiologinen vireytyminen

Sympaattinen hermosto reagoi. Lisämunuaisen kuorikerros erittää adrenaliinia. Sydämen lyöntitiheys kasvaa. Keuhkoputket laajenevat ja hengitys tihentyy. Syljen eritys vähenee. Pupillit laajenevat.

1) Fysiologisen valmiustilan aktivoituminen aiheuttaa elimistössä erilaisia reaktioita ja nämä reaktiot yhdistetään esiintymisjännitykseen. 2) Jännittäminen on opittu reagointitapa -> aiemmat esiintymiskokemukset ja palaute 3) Kognitiiviset selitykset -> ihminen liittää esiintymiseen kielteisiä ajattelumalleja, epärealistisia odotuksia, uhkakuvia ja vääriä tulkintoja (Almonkari 2000)

4) Esiintyjäkeskeisyys -> esittämisorientaatio: esiintyminen on suoritustekniikoiden hallintaa. Yleisö on raati, joka arvioi esiintyjää. -> vuorovaikutusorientaatio: esiintyminen on pyrkimystä viestin perillemenoon, ymmärrettävyyden edistäminen on tärkeintä. Viestin kohdentaminen kuulijoille ja kontakti heihin on tärkeää. Yleisö on viestintäkumppani. (Almonkari 2000)

Temperamenttitekijät ujous, arkuus, varautuneisuus, herkkyys Autonomisen hermoston herkkyys perinnöllistä /opittua. Puutteellisiksi jääneet itsensä rauhoittamisen keinot -> Jos olisi kykyä rauhoitella itseä fyysisesti ja psyykkisesti, ei ehkä kärsisi niin jännittämisestä. Vuorovaikutussuhteet onko tullut kaltoin kohdelluksi, häpäistyksi, ohitetuksi lähisuhteissa. Miten on suhtauduttu? Traumakokemukset koulukiusaamiskokemukset, vaikeus luottaa kahdenkeskisyyteen, koskemattomuuden rikkoontuminen Psykososiaaliset kehityksen ongelmat: murrosikä, itsenäistyminen, minäkuva Kehityksellisyys voi olla mahdollisuus/uhka: 1)lapsena arka -> reipastuu, ottaa haltuun sosiaalisuutta 2) lapsena reipas, iloinen -> koulukiusaamisen myötä muuttuu aremmaksi, alkaa jännittää sosiaalisia kontakteja. YTHS:n psykologi Taina Pelttari

Perheen malli: tunne-elämä, sosiaalisuus, suhtautuminen ystäviin, pelkokäyttäytyminen ym. Ylihuolehtivuus Kaikki mikä on uutta, voi olla vaarallista tai vahingollista. Varon, etten tee virheitä. Korkeat suoritusvaatimukset Koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä vaatimuksia. Ei voi olla varma, että kelpaa, kaikessa täytyy ponnistella. Omavaraisuuden normi Vanhemmat arvostaneet lapsessa korostetusti itsenäisyyttä, kyvykkyyttä ja vaikkapa älyllistä suoriutumista. YTHS:n psykologi Taina Pelttari

Vaatimattomuuden normi Lapselle painotettu, ettei pitäisi mitenkään erottua joukosta, nousta esille, ottaa tilaa itselle. Älä luule, että olet jotakin. Estää kehitystä ja omassa varassa toimimista. Laiminlyönti Lasta ei ole nähty olleenkaan omine tarpeineen. Huolehdin muista, mutta en itsestäni. YTHS:n psykologi Taina Pelttari

Bournen (1999) mukaan mm. Herkistyminen Välttäminen Negatiivinen, vääristynyt sisäinen puhe mm. negatiivisen lopputuloksen yliarviointi, katastrofiajattelu, selviytymiskyvyn aliarviointi Elämäntavat, pitkittynyt stressi yms.

Hyvä valmistautuminen. Ajatteluun, mielikuviin, muistoihin ym. mielen hallintaan perustuvat keinot. Myönteisyys, suhteellisuudentaju, viestintäkumppaneiden tasa-arvoisuutta korostavat ja itseä kannustavat ajatukset. Tuen saaminen ystäviltä / Jumalalta. Rentous liikunnasta ja hengitysharjoituksista. Viimeistelty ulkonäkö, huumori, syöminen ja juominen. Almonkari, M. 2007. Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa.

Hyväksy fysiologiset muutokset, et voi estää niitä tapahtumasta. Jännitys ei näy ulospäin: 90 % tuntuu sinussa, 10 % näkyy toisille. Fyysinen suoritus purkaa adrenaliinia. Hengitysharjoitukset, rentoutuminen. Mielikuvaharjoittelu, positiivinen ajattelu. Suuntaa ajatukset itsestäsi yleisöön: mitä he voisivat hyötyä esityksestäsi? Esiintymiskokemus tuo rutiinia. Hyvä valmistautuminen tuo itseluottamusta!

Keho ei voi olla yhtä aikaa jännittynyt ja rentoutunut.

Jännittäjä suhtautuu kielteisesti jännitysoireisiin, ne eivät saisi tulla näkyviksi muille eivätkä aina edes itselle. Jännittäjä suhtautuu kielteisesti itseensä. Hänen on vaikea hyväksyä itseä sellaisena kuin on, keskeneräisenä ja kaikenlaisine tunteineen. Jännittäjä on helposti riippuvainen siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Suhde tunteisiin, kehon reaktioihin voi olla ei-salliva.

Psykologisen ajan katkaiseminen Onko juuri tämä hetki sietämätön? VS murehtiminen: kohta tapahtuu jotain sietämätöntä

Usein ihminen, joka jännittää, haluaisi kovasti päästä jännittämisestä eroon mutta tämä saattaa joskus vain pahentaa ongelmaa. Kun jännittämisen pystyy hyväksymään osana itseään, ongelma alkaa helpottamaan Monesti helpotus tulee siitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on vaikka välillä jännittääkin ja ehkä huomaa että aika monet muutkin jännittävät ja se on tavallinen, inhimillinen ilmiö

Jännittämisestä voi olla hyötyä auttaa antamaan parastaan auttaa keskittymään ei ole merkki vajavuudesta tai heikkoudesta, vaan siitä, että haluat antaa parastasi tai pidät esiintymistilannetta merkityksellisenä

Hyvä ystävä osoittaa myötätuntoa ja kannustaa Hyvä ystävä auttaa sinua huomaamaan hyvän sinussa Hyvä ystävä kannustaa sinua yrittämään uudestaan, jos epäonnistut

YTHS:llä hoito toteutuu yleisterveyden puolelle ja mielenterveyspuolella. YT-puoli: oireilun normalisointi, kannustus esiintymiseen, välttelykierteen katkaiseminen, keinojen etsiminen jännittävään tilanteeseen. Lääkityksen tarpeen arviointi. Mielenterveyspuolella aloitusjakso 1-5 käyntiä, ja sen jälkeen jatkohoidon arvio. Selvitettäviä asioita: oireilun merkitys opiskelukyvylle, ihmissuhteille, kokonaistilanteen ja muun oireilun kartoittaminen (masennus, alkoholin käyttö, unettomuus, yksinäisyys, peliriippuvuus, eristäytyminen). Sopeutuminen uudelle paikkakunnalle? Jännitysoireilun historia, koulukiusaamiskokemukset, traumakokemukset, itsetuntemuksen ja -hyväksynnän vahvistaminen

Ryhmät: Varmuutta vuorovaikutukseen kurssi (UEF) Arjen hallintaryhmä YTHS, Nyytin nettiryhmät (teemoina yksinäisyys, ero, sinkkuus ) Headstedin verkkosivusto: Jännä juttu https://headsted.fi/ohjelmat/janna-juttu/ YTHS:n Jännittää sivusto http://www.yths.fi/jannittaa/tietoa-jannittamisesta Itsemyötätunnon taito http://www.itsemyotatunto.fi/ Oivamieli https://oivamieli.fi/ Kelan kustantamana psykoterapia

Anna pikapalaute työpajasta: