Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi
Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan määrään nähden. Ylimääräiset hermosolut poistetaan aktiivisesti. Eloonjääneiden solujen tavoite on kommunikoida. Sähköiset viestit vahvistavat kommunikaatiota. Kokemukset vahvistavat hermosolujen välistä viestintää jne.
Aivojen Rakenteeseen ja Toimintaan Vaikuttavat Varhainen vuorovaikutus Emootiot Aivojen kehitys ja toiminta eli Kaikki vaikuttavat kaikkeen
Yhteistyö useiden tekijöiden kanssa Periytyvät Ympäristölliset Neurobiologiset tekijät ja niiden yhteisvaikutukset
Aivojen Normaali ja Poikkeava Kehitys Aivojen eri osien normaali kypsymisnopeus vaihtelee huomattavasti iän mukana. Eri psykiatrisissa ja neuropsykiatrisissa sairauksissa on todettavissa eroavuuksia kypsymisnopeudessa. Eroavuuksia todetaan sekä rakenteellisissa että toiminnallisissa aivotutkimuksissa.
Aivojen Poikkeava Kehitys ADHD:ssä Aivojen kokonaistilavuus on pienempi sekä pojilla että tytöillä normaaliväestöön verrattuna. Häntätumakkeen kypsyminen poikkeaa verrokeista. Pikkuaivojen tilavuus on verrokkeja pienempi potilailla, joilla on ADHD.
Unen Eroavuudet Neuropsykiatrisissa ja Psykiatrisissa Sairauksissa Hyvää mielenterveyttä ennustaa mm. hyvät unitottumukset ja normaali unen rakenne Ilmeisesti kaikissa kehityksellisissä neuropsykiatrisissa ja psykiatrisissa häiriöissä on unen ja sen laadun poikkeavuuksia.
Masennuspotilailla on useita sekä rakenteellisia että toiminnallisia poikkeavuuksia Amygdalan ja hippokampuksen sekä rakenteen että toiminnan poikkeavuuksia. Toiminnalliset poikkeavuuden vaihtelevat masennuksen vaiheen mukaan.
Mitä Kehitykselliset Neuropsykiatriset Häiriöt Ovat? Imeväisiässä, lapsuudessa tai murrosiässä alkaneet häiriöt, joissa pääasialliset ongelmat ovat älyllisiä, emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä jossain vaiheessa kehitystä ja joissa biologisten tekijöiden on osoitettu olevan pääpatogeneettisiä tai tärkeitä myötävaikuttavia tekijöitä.
Neuropsykiatristen Häiriöiden Esiintyvyys /1000 Pojat Tytöt Autismi 0.4-1.6 2.6-6:1 AS 3.6-7.1 3:1 Kehitysvamma 3.7 2:1 ADHD 46 3-9:1 Luki-häiriö 50 Tourette oireyht. 5.1 8:1 Sairaus / tila 2.0 3:1
Fetaalialkoholioireyhtymä (FAS) Aivojen rakenteen ja toiminnan eroavuuksia raskauden aikana alkoholille altistumattomiin verrattuna. Poikkeavuudet säilyvät aikuisikään asti. Psykiatriset häiriöt ovat erittäin yleisiä FASlapsilla, -nuorilla ja aikuisilla. Syytekijöinä ovat sekä aivojen rakenteelliset että toiminnalliset poikkeavuudet ja ympäristön vaikutus.
Tunteet Eri Sairauksissa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi
The Neural Basis of Normal Emotion Perception The identification of emotional significance of a stimulus The production of an affective state in response to 1. The regulation of the affective state Two neural systems Ventral system Dorsal system
Mielialahäiriöt
Lasten ja Nuorten Masennus Vaikka masennuksen kriteerit pääasiassa ovat samanlaisia kuin aikuisilla, Oirekuva voi olla erilainen pienillä lapsilla, kouluikäisillä ja nuorilla. Tämän vuoksi masennuksen toteaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Lääkehoidon aloittaa alan erikoislääkäri.
Itsetuhoisuus Kuinka toimit kohdatessasi itsetuhoisen lapsen tai nuoren entä aikuisen? Mielestäni etukäteen ajateltu toimintatapa tai malli auttaa Sinua useimmiten yllättävässä ja vaikeassa tilanteessa.
Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa ADHD Ahdistus Ajatushäiriöt Arvaamaton, tulistuva käyttäytyminen Aspergerin oireyhtymä Autistiset oireet Dissosiatiiviset oireet Harhaluuloisuus Harhaisuus Hyperaktiivisuus
Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa Itsetuhoinen käyttäytyminen Kielelliset vaikeudet Koulunkäynnin vaikeudet Kömpelyys / koordinaatiovaikeudet / lievät neurologiset poikkeavuudet Luki-vaikeudet Masennus Mutismi Pakkoajatukset ja -toimet
Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa Pienet rakenteelliset poikkeavuudet Puheen vaikeudet Skitsofreeniset oireet Syömishäiriöt / häiriintynyt syömiskäyttäytyminen Taitojen huononeminen Tiksit Unihäiriöt Vasenkätisyys Ympäristön ja toisten ihmisten toiminnan väärintulkinta
Uhmakkuus Stressi Vanhemmat Uhmakkuus Kasvatus Lapsi Temparementti
Uhmakkuushäiriö DSM-IV A. Vähintään kuuden kuukauden ajan kestävä vastahankainen, vihamielinen käyttäytyminen, jonka aikana vähintään neljä seuraavista kohdista. (seur. dia). B. Käyttäytymishäiriöt aiheuttavat merkittävää haittaa sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. C. Käyttäytyminen ei ilmene ainoastaan psykoottisen tai mielialahäiriön aikana. D. Varsinaisen käytöshäiriön kriteerit eivät täyty, ja jos henkilö on yli 18-vuotias, epäsosiaalisen persoonallisuuden kriteerit eivät täyty.
Uhmakkuushäiriö DSM-IV 1. menettää usein malttinsa 2. riitelee usein aikuisen kanssa 3. esiintyy usein tarkoituksellisen uhmakkaasti ja kieltäytyy suostumasta vanhempien vaatimuksiin ja sääntöihin 4. ärsyttää usein tahallaan ihmisiä 5. syyttää usein tahallaan ihmisiä 6. on usein herkkä ja ärsyyntyy helposti 7. on usein vihainen ja pahantuulinen 8. on usein ilkeä ja kostonhimoinen
Samanaikaiset häiriöt ADHD:ssä Uhmakkuushäiriö 50 % (40-84 %) Käytöshäiriö 30 % (20-56 %) Ahdistuneisuushäiriö 25 % (10-40 %) Masennus 20 % (10-40 %)
Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) A. Toistuva ja pitkäaikainen käytösmalli, jossa rikotaan toistuvasti toisten perusoikeuksia tai iänmukaisen sosiaalisen kanssakäymisen perusnormeja tai -sääntöjä. Kesto vähintään kuusi kuukautta, jolloin lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista:
Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 1. Kiukkukohtaukset 2. Riitelee usein aikuisten kanssa 3. Uhmaa aikuisen sääntöjä tai pyyntöjä usein 4. Ärsyttää toisia tahallaan usein 5. Syyttää toisia omista virheistä usein 6. Suuttuu herkästi 7. Usein vihainen 8. Usein ilkeä tai kostonhaluinen
Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 09. Valehtelee usein 10. Aloittaa usein fyysisiä tappeluita 11. On käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa toisille vakavaa fyysistä vahinkoa * 12. Viipyy usein yömyöhään ulkona 13. Kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta * 14. Kohdistaa eläimiin fyysistä julmuutta 15. Tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta * 16. Sytyttää tarkoituksella tulipaloja *
Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 17. Varastaa tärkeitä tai arvokkaita tavaroita 18. Pinnaa usein koulusta 19. Karannut kotoa 20. Tekee rikoksen uhria vahingoittaen * 21. Pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan * 22. Kiusaa ja pelottelee usein toisia 23. Tekee murron *
Kylmä Tunteeton Lapsi
Koululaisten Unitottumukset Luokka Nukahtamisaika Heräämisaika 3. - 4. 21.22 6.58 5. - 6. 21.42 6.42 7. - 8. 22.17 6.52 Keskiarvo 21.47 6.51 Rintahaka jauusikylä
Koululaisten Unitottumukset Luokka Aika 3. - 4. 9.32 5. - 6. 9.01 7. - 8. 8.35 Rintahaka jauusikylä
Koululaisten Unitottumukset Nukahtamisaika 20 min 70 % 30 min 21 % 60 min 9 % Rintahaka jauusikylä
Koululaisten Unihäiriöt 40 % Heräämisvaikeudet 35 % Päiväväsymys 9 % Nukahtamistaipumus 15 % Yöherääminen 8 % Unettomuus 3 % Kuorsaaminen Rintahaka jauusikylä
Kohtaamisia Koulussa Kiitos Tarkkaavuudestanne pertti.rintahaka@fimnet.fi