Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Psyykkisten rakenteiden kehitys

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Psykoositietoisuustapahtuma

Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia. Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Oma väylä Mistä kaikki alkoi?

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Suomalaisten mielenterveys

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

NUORTEN ADHD NUORTEN ADHD

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

Lataa Paranoidiset & muut - Pertti Luukkonen. Lataa

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg. Vaikea antisosiaalinen kehitys lapsuudesta nuoruuteen

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Kerronpa tuoreen esimerkin

Mielenterveyden häiriöt

Keskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

IV Hyvä Elämä Foorumi

Murrosikäisen kehitys

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

Puheen kehityksen ongelmat

KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri

IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Transkriptio:

Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi

Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan määrään nähden. Ylimääräiset hermosolut poistetaan aktiivisesti. Eloonjääneiden solujen tavoite on kommunikoida. Sähköiset viestit vahvistavat kommunikaatiota. Kokemukset vahvistavat hermosolujen välistä viestintää jne.

Aivojen Rakenteeseen ja Toimintaan Vaikuttavat Varhainen vuorovaikutus Emootiot Aivojen kehitys ja toiminta eli Kaikki vaikuttavat kaikkeen

Yhteistyö useiden tekijöiden kanssa Periytyvät Ympäristölliset Neurobiologiset tekijät ja niiden yhteisvaikutukset

Aivojen Normaali ja Poikkeava Kehitys Aivojen eri osien normaali kypsymisnopeus vaihtelee huomattavasti iän mukana. Eri psykiatrisissa ja neuropsykiatrisissa sairauksissa on todettavissa eroavuuksia kypsymisnopeudessa. Eroavuuksia todetaan sekä rakenteellisissa että toiminnallisissa aivotutkimuksissa.

Aivojen Poikkeava Kehitys ADHD:ssä Aivojen kokonaistilavuus on pienempi sekä pojilla että tytöillä normaaliväestöön verrattuna. Häntätumakkeen kypsyminen poikkeaa verrokeista. Pikkuaivojen tilavuus on verrokkeja pienempi potilailla, joilla on ADHD.

Unen Eroavuudet Neuropsykiatrisissa ja Psykiatrisissa Sairauksissa Hyvää mielenterveyttä ennustaa mm. hyvät unitottumukset ja normaali unen rakenne Ilmeisesti kaikissa kehityksellisissä neuropsykiatrisissa ja psykiatrisissa häiriöissä on unen ja sen laadun poikkeavuuksia.

Masennuspotilailla on useita sekä rakenteellisia että toiminnallisia poikkeavuuksia Amygdalan ja hippokampuksen sekä rakenteen että toiminnan poikkeavuuksia. Toiminnalliset poikkeavuuden vaihtelevat masennuksen vaiheen mukaan.

Mitä Kehitykselliset Neuropsykiatriset Häiriöt Ovat? Imeväisiässä, lapsuudessa tai murrosiässä alkaneet häiriöt, joissa pääasialliset ongelmat ovat älyllisiä, emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä jossain vaiheessa kehitystä ja joissa biologisten tekijöiden on osoitettu olevan pääpatogeneettisiä tai tärkeitä myötävaikuttavia tekijöitä.

Neuropsykiatristen Häiriöiden Esiintyvyys /1000 Pojat Tytöt Autismi 0.4-1.6 2.6-6:1 AS 3.6-7.1 3:1 Kehitysvamma 3.7 2:1 ADHD 46 3-9:1 Luki-häiriö 50 Tourette oireyht. 5.1 8:1 Sairaus / tila 2.0 3:1

Fetaalialkoholioireyhtymä (FAS) Aivojen rakenteen ja toiminnan eroavuuksia raskauden aikana alkoholille altistumattomiin verrattuna. Poikkeavuudet säilyvät aikuisikään asti. Psykiatriset häiriöt ovat erittäin yleisiä FASlapsilla, -nuorilla ja aikuisilla. Syytekijöinä ovat sekä aivojen rakenteelliset että toiminnalliset poikkeavuudet ja ympäristön vaikutus.

Tunteet Eri Sairauksissa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi

The Neural Basis of Normal Emotion Perception The identification of emotional significance of a stimulus The production of an affective state in response to 1. The regulation of the affective state Two neural systems Ventral system Dorsal system

Mielialahäiriöt

Lasten ja Nuorten Masennus Vaikka masennuksen kriteerit pääasiassa ovat samanlaisia kuin aikuisilla, Oirekuva voi olla erilainen pienillä lapsilla, kouluikäisillä ja nuorilla. Tämän vuoksi masennuksen toteaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Lääkehoidon aloittaa alan erikoislääkäri.

Itsetuhoisuus Kuinka toimit kohdatessasi itsetuhoisen lapsen tai nuoren entä aikuisen? Mielestäni etukäteen ajateltu toimintatapa tai malli auttaa Sinua useimmiten yllättävässä ja vaikeassa tilanteessa.

Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa ADHD Ahdistus Ajatushäiriöt Arvaamaton, tulistuva käyttäytyminen Aspergerin oireyhtymä Autistiset oireet Dissosiatiiviset oireet Harhaluuloisuus Harhaisuus Hyperaktiivisuus

Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa Itsetuhoinen käyttäytyminen Kielelliset vaikeudet Koulunkäynnin vaikeudet Kömpelyys / koordinaatiovaikeudet / lievät neurologiset poikkeavuudet Luki-vaikeudet Masennus Mutismi Pakkoajatukset ja -toimet

Neuropsykiatrisia Oireita ja Niiden (Differentiaali)diagnostiikkaa Pienet rakenteelliset poikkeavuudet Puheen vaikeudet Skitsofreeniset oireet Syömishäiriöt / häiriintynyt syömiskäyttäytyminen Taitojen huononeminen Tiksit Unihäiriöt Vasenkätisyys Ympäristön ja toisten ihmisten toiminnan väärintulkinta

Uhmakkuus Stressi Vanhemmat Uhmakkuus Kasvatus Lapsi Temparementti

Uhmakkuushäiriö DSM-IV A. Vähintään kuuden kuukauden ajan kestävä vastahankainen, vihamielinen käyttäytyminen, jonka aikana vähintään neljä seuraavista kohdista. (seur. dia). B. Käyttäytymishäiriöt aiheuttavat merkittävää haittaa sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. C. Käyttäytyminen ei ilmene ainoastaan psykoottisen tai mielialahäiriön aikana. D. Varsinaisen käytöshäiriön kriteerit eivät täyty, ja jos henkilö on yli 18-vuotias, epäsosiaalisen persoonallisuuden kriteerit eivät täyty.

Uhmakkuushäiriö DSM-IV 1. menettää usein malttinsa 2. riitelee usein aikuisen kanssa 3. esiintyy usein tarkoituksellisen uhmakkaasti ja kieltäytyy suostumasta vanhempien vaatimuksiin ja sääntöihin 4. ärsyttää usein tahallaan ihmisiä 5. syyttää usein tahallaan ihmisiä 6. on usein herkkä ja ärsyyntyy helposti 7. on usein vihainen ja pahantuulinen 8. on usein ilkeä ja kostonhimoinen

Samanaikaiset häiriöt ADHD:ssä Uhmakkuushäiriö 50 % (40-84 %) Käytöshäiriö 30 % (20-56 %) Ahdistuneisuushäiriö 25 % (10-40 %) Masennus 20 % (10-40 %)

Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) A. Toistuva ja pitkäaikainen käytösmalli, jossa rikotaan toistuvasti toisten perusoikeuksia tai iänmukaisen sosiaalisen kanssakäymisen perusnormeja tai -sääntöjä. Kesto vähintään kuusi kuukautta, jolloin lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista:

Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 1. Kiukkukohtaukset 2. Riitelee usein aikuisten kanssa 3. Uhmaa aikuisen sääntöjä tai pyyntöjä usein 4. Ärsyttää toisia tahallaan usein 5. Syyttää toisia omista virheistä usein 6. Suuttuu herkästi 7. Usein vihainen 8. Usein ilkeä tai kostonhaluinen

Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 09. Valehtelee usein 10. Aloittaa usein fyysisiä tappeluita 11. On käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa toisille vakavaa fyysistä vahinkoa * 12. Viipyy usein yömyöhään ulkona 13. Kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta * 14. Kohdistaa eläimiin fyysistä julmuutta 15. Tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta * 16. Sytyttää tarkoituksella tulipaloja *

Käytöshäiriön (F91) Diagnostiset Kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1997) 17. Varastaa tärkeitä tai arvokkaita tavaroita 18. Pinnaa usein koulusta 19. Karannut kotoa 20. Tekee rikoksen uhria vahingoittaen * 21. Pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan * 22. Kiusaa ja pelottelee usein toisia 23. Tekee murron *

Kylmä Tunteeton Lapsi

Koululaisten Unitottumukset Luokka Nukahtamisaika Heräämisaika 3. - 4. 21.22 6.58 5. - 6. 21.42 6.42 7. - 8. 22.17 6.52 Keskiarvo 21.47 6.51 Rintahaka jauusikylä

Koululaisten Unitottumukset Luokka Aika 3. - 4. 9.32 5. - 6. 9.01 7. - 8. 8.35 Rintahaka jauusikylä

Koululaisten Unitottumukset Nukahtamisaika 20 min 70 % 30 min 21 % 60 min 9 % Rintahaka jauusikylä

Koululaisten Unihäiriöt 40 % Heräämisvaikeudet 35 % Päiväväsymys 9 % Nukahtamistaipumus 15 % Yöherääminen 8 % Unettomuus 3 % Kuorsaaminen Rintahaka jauusikylä

Kohtaamisia Koulussa Kiitos Tarkkaavuudestanne pertti.rintahaka@fimnet.fi