Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Samankaltaiset tiedostot
Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta

Yleistä yleiskaavaluonnoksesta

Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää

Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava-alueen rakennuskiellon jatkaminen MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti

Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p , arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi

Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja teemat

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Sepänkannas III asemakaava-alueen omakotitonttien vuokrausperusteiden hyväksyminen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/2016 1

Kirkkonummen kunnan lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kunnanvaltuusto määrää (KiintVL 11, 12 ja 12 b ): Kunnanvaltuusto voi määrätä (KiintVL 12 a, 13, 13a ja 14 )

Vaihtoehdot ovat seuraavat: - Vaihtoehto I perustuu kolmen palvelukeskittymän malliin ei sairaansijoja - Vaihtoehto II

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

1 kutsua virkaa hakeneista haastateltaviksi seuraavat hakijat:

Kirkkonummelle merkityksellistä

Kirkkonummelle merkityksellistä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2016 1

Talousarvion lisämääräraha-anomus kunnanhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen tultua voimaan

HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA MAL 2019, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JATKOSUUNNITTELULLE

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Valmistelu: kunnanjohtaja Tarmo Aarnio

Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille (kv)

Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutoksen (piir.nro 3279) hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kv)

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuntastrategian hyväksyminen 642/00.01.

Kirkkonummen kunta Ote pöytäkirjasta 2/ (6) Kunnanvaltuusto

Lähtökohdat, tausta-aineisto ja tavoitteet

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA

Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta Kunnanhallitus

Vaihtoehdot ovat seuraavat: - Vaihtoehto I perustuu kolmen palvelukeskittymän malliin ei sairaansijoja

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan tavoitekeskustelu

Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/ Kirkkonummelle kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämisohjelma

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/2015 1

Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston

Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA

Kunnanhallitus päätti mm.

Tinanpuiston asemakaavan maankäyttösopimus sekä kiinteistönluovutuksen esisopimus ja tonttien osto-optio

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 8/2016 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ (10) Kunnanhallitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta. Tiivistelmä päätösehdotuksen perusteluista

SMC Supermoto Center Oy:n kaavoitusaloite asemakaavan laatimiseksi Veikkolassa Nevatien varrelle tilalle (kh)

Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pysäköintinormin uusiminen 758/ /2016. Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

valmistelija: Esityslistan liite: vaihtokirja liitekarttoineen Oheismateriaali: yleiskartta vaihdon kohteista

Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

KOHTI KAUPUNKIBULEVARDEJA - TILANNEKATSAUS

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille

17652/15 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS. . O.u

Lausuntopyynnön materiaalit:

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (10) Kunnanhallitus

valmistelija:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Kunnan uusi hallintosääntö alkaen 623/ /2016

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2016 1

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Päätöstiedotteessa mainitut liitteet ovat esityslistan liitteitä. Linkki esityslistaan löytyy päätöslistan lopusta.

Asetetut tavoitteet saavutetaan monipuolisella, tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella. Suunnitelman pääsisältö on:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36. Valtuusto Sivu 1 / 1

Lähtökohdat, tausta-aineisto ja tavoitteet

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Valtuusto Sivu 1 / 1

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Lisäksi päätettiin tehdä katselmus kaava-alueelle. Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Juha Suominen, p

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

valmistelija:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal sekä kiinteistö /Louhintahiekka Oy

1 merkitä tiedokseen kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Oheismateriaali: sivistyslautakunnan päätös

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/2016 1

Liikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua. Pihla Kuokkanen

MRL:n 38 :n mukainen rakennuskielto yleiskaavaa laadittaessa / keston pidentäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

Laguksenpuisto, Veikkolan asemakaavan muutosehdotuksen (piir.nro 3280) asettaminen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio:

Kunnanhallitus 20 25.01.2016 Kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 1018/10.02.01/2014 Kunnanhallitus 25.01.2016 20 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 21.1.2016 Helsingin nykyinen yleiskaava (Yleiskaava 2002) sai lainvoiman vuonna 2007. Nyt laadittavan yleiskaavan työohjelma ja tavoitteet on hyväksytty loppuvuonna 2012, jolloin yleiskaavan valmistelu tuli vireille. Yleiskaavan visio, pitkän tähtäimen kehityskuva, valmistui loppuvuonna 2013 yleiskaavan pohjaksi. Vision aikajänne yltää vuoteen 2050. Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että suunnitteluhankkeesta voidaan tehdä päätös vuonna 2016. Yleiskaavaehdotus ja sen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa www.yleiskaava.fi -sivustolla. Se käsittää koko Helsingin alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne valmistellaan kuntien yhteistä osayleiskaavaa. Yleiskaavakartta muodostuu 100 x 100 metrin ruuduista ja sen tarkoitus on korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä. Helsingin kaupunki pyytää Kirkkonummen kunnan lausuntoa Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 15.2.2016 mennessä. Kunnan lausunto yleiskaavaluonnoksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta (22.1.2015, 7) antoi valmistelijoille evästyksen lausunnon laatimiseen Helsingin yleiskaavaluonnoksesta. Kunnanhallitus päätti 2.3.2015 ( 90) em. lausunnosta. Myös KUUMA-johtokunta antoi lausunnon kaavaluonnoksesta. Kunnan lausunnossa nostettiin esille kaupunkibulevardien seudullisten vaikutusten arvionnin merkitys ja eritoten kaupunkibulevardiksi muuttettavalle Länsiväylän moottoritielle aiheutuvat epäkohdat, jotka heikentävät mm. kirkkonummelaisten työmatka- ja asiointiliikenteen sujuvuutta. Lisäksi korostettiin, että Helsingin kaupungin on otettava suunnitelmissaan paremmin huomioon liikenteen sujuvuus kehyskunnista Helsinkiin. Lausunnossa todettiin myös, että kaupungin alueella on säilytettävä asukkaita palvelevat riittävät luontovirkistysmahdollisuudet. Lausunnossa tuotiin esille, ettei kaava-asiakirjoista löytynyt selkästi vastausta selostuksen johdannossa esille nostettuihin teemoihin, joita olivat ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta Vuonna 2015 Helsingin seudun kunnat hyväksyivät MASU-maankäyttö- ja HLJ 2015-liikennejärjestelmäsuunnitelman. Kaava-asiakirjoissa todetaan, että Helsingin yleiskaavaehdotus on molempien suunnitelmien mukainen.

Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaupungin toimesta laadittu uusia selvityksiä kuten Kirkkonummeen vaikuttava Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset (selvitys). Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvityksessä nostetaan esille yhden pääsisääntuloväylän tarkemmat liikenteen toimivuutta koskevat tulokset ja johtopäätökset. Yksi merkittävä ja mielenkiintoinen selvitys on Taloudellisten vaikutusten arviointi, jossa tarkisteltiin kokonaistaloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 1. osa) ja kaavataloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 2. osa). Selvitys käsittelee monipuolisesti yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia Helsingille muttei seudun muille kunnille. Nämä kolme selvitystä ovat Kirkkonummen kunnan näkökulmasta oleellisimmat. Helsingin kaupunki järjesti KUUMA-kaavoittajaryhmälle esittelyn yleiskaavaehdotuksesta 16.12.2015. Ehdotuksen tärkeät kaupunkirakenteelliset tavoitteet ovat samat kuin kaavaluonnoksessa: raideliikenteen verkostokaupunki (1), kantakaupungin laajentaminen (2), keskusten muuttaminen keskustoiksi (3) ja viherverkostokaupunki (4). Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Selvityksessä todetaan kaupunkibulevardien rakentamisen yhdeksi lähtökohdaksi kaupunkimaisen asumisen kysynnän ennustettu kasvu. Selvityksessä todetaan myös seuraavaa: kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen ja niiden vyöhykkeiden rakentaminen kantakaupunkimaisiksi asumisen, palveluiden ja muun yritystoiminnan alueiksi vaikuttaisi seudullisiin asuntomarkkinoihin, työmarkkinoihin, yritysten sijoittumiseen ja toimialamarkkinoihin sekä kauppaan ja palveluihin. Vaikutukset ulottuvat myös seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkimaisuuden tarjoamiin agglomeraatioetuihin sekä edelleen koko Helsingin seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn suhteessa muihin suuriin kaupunkialueisiin (s. 30). Lisäksi selvityksessä on käsitelty vaikutuksia mm. seudun liikkumiseen, kulkutapoihin ja liikenteen sujuvuuteen sekä muihin tekijöihin kuten talouteen sekä sosiaali- ja terveysvaikutuksiin. Selvityksen mukaan kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavalle asetettuja tavoitteita. Sivulla 36 todetaan, että kaupunkibulevardien ansiosta yhdyskuntarakenne tiivistyy Kehä I:n sisäpuolella. Sen sijaan Kehä I:n ulkopuolella kehitys voi olla ristiriitaista: samalla kun raideliikennekäytävien vahvojen alakeskusten vetovoima kasvaa, on mahdollista että Kehä I:n liikenteellinen estevaikutus voi vahvistaa hajautumista raideliikennevyöhykkeiden ulkopuolella, koska Helsingin seudun kunnat reagoivat liikennejärjestelmässä ja maankäytössä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin omista lähtökohdista. Reagointiin vaikuttaa olennaisesti joukkoliikennejärjestelmän toimivuus raidevyöhykkeen ulkopuolella. Yleistäen selvitys on riittämätön muun pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien osalta, koska siinä ei analysoida seudullisia vaikutuksia tarvittavalla tarkkuudella. Selvityksen mukaan säteittäiset matka-ajat aamuruuhkassa pitenevät 5-20 %:a, lisäksi kaupunkibulevardien toteutumisen haivaittiin muuttavan liikkumista Helsingin seudulla (s. 31). Esimerkiksi seudun sisäiset matkat vähenisivät, koska suuri määrä seudun uusista asukkaita asuisi Helsingin

alueella. Kokonaisuudessaan tieliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän vajaat kolme prosenttia. Saavutettavuus henkilöautolla heikkenee etenkin seudun ydinalueen ulkopuolella (yleiskaavan selostus, s. 107-108). Kaupunkibulevardien rakentamista on peilattu MAL-visioon, MAL-tavoitteisiin ja HLJ-tavoitteisiin. Selvityksen johtopäätökset ovat sekä em. asiakirjojen tavoitteiden mukaisia että niiden vastaisia. Kirkkonummen kunnan asukkaiden näkökulmasta kaupunkibulevardit heikentävät mm. matka- ja kuljetusketjujen sujuvuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta (s. 52), liikenneturvallisuutta Kehä I:n sisäpuolella (s. 53), yhteiskuntataloudellista tehokkuutta (s. 59) ja bussiliikennettä (s. 63). Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys Selvityksen johtopäätökset ovat: ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla on suuri merkitys kulkutavan valintaan (1), katuverkon liikenne kasvaa vuonna 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta (2), bulevardivaihtoehdoissa sisääntulotien toimivuus paranee (3), joukkoliikenne hyötyy bulevardeista (4) ja Hämeenlinnanväylän vaikutukset seudun pääteille voidaan hallita. Liikenneselvitys on luonteeltaan teknispainotteinen. Uhkakuvana on, että Helsingin yhden pääsisääntulotien liikenneselvityksen johtopäätöksillä luodaan mielikuva, joka otetaan yleistäen käyttöön ikään kuin selvityksen johtopäätökset olisivat valideja myös muilla pääsisääntuloväylillä. Todettakoon, ettei Kirkkonummen kunta kannattanut ajoneuvoliikenteen hinnoittelua HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. HSL:n hallitus kuitenkin päätti hyväksyessään em. suunnitelman käynnistää ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tutkimisen. Kirkkonummen kunta pitää kaupunkibulevardien toteuttamista seudullisena hankkeena ja edellyttää siksi Hämeenlinnanväylän kaltaisen selvitysten laatimista kustakin pääsisääntuloväylästä ennen Helsingin yleiskaavan hyväksymistä. Kirkkonummelle on ensiarvoisen tärkeää, että ajoneuvoliikenneyhteydet Helsingin ytimeen säilyvät toimivina, mikä edellyttää liikenteen sujuvuuden parantamista Länsiväylällä ja Turunväylällä. Mahdolliset kaupunkibulevardit eivät sujuvoita liikkumista, mutta ohjaavat ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Mikäli Helsingin kaupunki aikoo muuttaa edellä mainittujen väylien tieympäristöt kaupungin alueella bulevardeiksi, tulee laatia kaikkia sisääntuloväyliä koskevat selvitykset, joiden on oltava Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitystä syvällisempiä. Mikäli Helsingin kaupunki päättää muuttaa yleiskaavaehdotuksen mukaisesti keskustaan johtavat pääsisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi, on Kirkkonummen kunnan mukaan kaupungin osallistuttava nykyistä huomattavasti merkittävämmällä osuudella HSL-alueen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kustannuksiin sekä osallistuttava seutua palvelevan muun liikenteen järjestämiskustannuksiin. Yleistä yleiskaavaehdotuksesta Laadittava Helsingin yleiskaava on strateginen, yleispiirteinen ja mitoittava. Siitä ilmenee Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta strategisesti tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet. Selostuksessa

todetaan, että ylsiekaava nivoutuvat yhteen Helsingin seudulla tehtyjen tai tekeillä olevien suunnitteluprosessien kanssa. Vaikutuksia selostetaan kaavaselostuksessa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Helsingin yleiskaavaehdotuksen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden lisäksi myös muut suunnittelun periaatteet ovat säilyneet kaavaluonnoksen mukaisina: yleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen keinoin Helsingin erityispiirteet säilyttäen yleiskaavassa varaudutaan tilanteeseen, jossa vuonna 2050 Helsingissä on 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Helsingin seudulla asuu tuolloin 600 000 asukasta nykyistä enemmän (v. 2016 alussa liki 1,5 miljoonaa asukasta) maankäyttö ja liikenne sovitetaan entistä tiiviimmin toisiinsa. Seudullisella liikennejärjestelmällä ja eritoten raideliikenneverkoston laajentamisella on tärkeä merkitys. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan merkittävästi. Kaiken perustana on hyvä saavutettavuus, jossa joukkoliikennesaavutettavuus korostuu. Kävely ja pyöräily priorisoidaan kaupunkirakenteesta halutaan sellainen, että arjen palvelut saadaan läheltä kaupunkitalous määrittää vahvasti yleiskaavan ratkaisua ja sen ratkaisuilla on suuri merkitys Helsingin korkealle kaupunkituottavuudelle: vahvat yritysalueet ja riittävä asuntotarjonta hyvällä saavutettavuudella varmistaa työmarkkinoiden toimivuutta (uusia työpaikka-alueita ei ole esitetty yleiskaavaluonnoksessa) kaupunkirakennetta tiivistetään kaikkialla ja lisäksi sitä laajennetaan. Kaupunkimaisen asumisen lisääntyneeseen kysyntään vastataan (kantakaupunkia laajennetaan säteittäisesti, rakennetaan kaupunkibulevardit, keskukset rakennetaan kaupunkikeskustoiksi ja esikaupunkien keskustoista tehdään sekoittuneita työpaikkojen ja asumisen urbaaneja keskittymiä, esikaupunkivyöhykkelle tulee korkeaa rakentamista (ts. yli 16 krs), keskustojen ulkopuolelle toteutetaan maakuntakaavan sallimat kaupan suuryksikköjen keskittymät). Yksi suurimmista uusista rakentamisalueista kaupunkibulevardien lisäksi on Malmin lentokenttäalue, joka suunnitellaan noin 25 000 asukkaalle ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset ovat keskeisessä asemassa, teknisen infran osalta yhdyskunnan huoltovarmuuden turvaaminen Helsingin erityiset kilpailutekijät ovat historiallisesti matala keskusta, merellisyys sekä kaupungin keskustaan ulottuva Keskuspuisto. Viherverkostot säilytetään toimivina, merikaupungin rooli vahvistuu sekä kulttuuriympäristöjen arvot otetaan alueiden kehittämisessä huomioon. Kulttuuriympäristöt tunnustetaan Helsingin vahvuudeksi. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh. 040 846 5657, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali:

Helsingin yleiskaavaehdotuksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa www.hel.fi/ksv, kohdassa Ajankohtaiset kaavat/nähtävillä nyt Yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästys Helsingin yleiskaavaluonnoksen lausunnon valmisteluun (ytl 22.1.2015, 7) Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta (kh 2.3.2015, 90) Liite: Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteenä olevan lausunnon Kirkkonummen kunnan lausuntona Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli lausuntoluonnoksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana varajäsen Ville Salmela teki liitteen Yt 2 / 21.1.2016 mukaisen muutosehdotuksen. Hän esitti, että liitteen mukainen teksti lisätään evästykseksi jatkokäsittelylle lausunnon loppuun. Salmelan ehdotusta kannatti jäsen Rehn. Äänestys Koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta tuli äänestää. Hän ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat varajäsen Salmelan tekemään ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jäppinen, Hagelberg, Lounamaa, Panula, Seppänen, Kettunen), 3 ei-ääntä (Salmela, Rehn, Uimonen) ja 1 tyhjää-ääni (Männikkö). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen. Päätös mukaan. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti esittelijän päätösehdotuksen Tiedoksi kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten

Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia on valmistelua Esityslistan liite - Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, ehdotus kunnanhallitukselle 25.1.2016 Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää antaa liitteenä olevan lausunnon Kirkkonummen kunnan lausuntona Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Käsittely Yhdyskuntatekniikan johtaja Jari Tirkkonen oli kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Keskustelun aikana II varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo ehdotti, että lausuntoon lisätään seuraava kohta: Suomen kansalaisille tulee taata vapaa liikkuvuus pääkaupunkiin ja sieltä pois. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on vastoin kansalaisten perusoikeuksia. Pieneen puolen miljoonan ihmisen Helsingin kaupunkiin kaavoituksella tahallaan aiheutetut liikenneruuhkat eivät palvele kenenkään etua. Ilmasto-asiat ovat tärkeitä, mutta päästötön autoilu on jo nyt mahdollista. Tahallaan aiheutetut ruuhkat lisäävät liikenteen päästöjä ja vastaavasti sujuva liikenne pienentää niitä. Keskeytetyt liikennevirrat aiheuttavat ajallisia ja rahallisia tappioita sekä yritysten, kansalaisten ja valtion toimintaedellytysten huonontumista. Tulevaisuuden yleiskaavassa on tärkeää nähdä Helsinki osana muuta Suomea ja edistää suomalaisten liikkuvuutta ja vasta toissijaisesti osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa. Liikennemuotoja tulee kehittää rinnakkain, ei vaihtoehtoja rajoittamalla. Puheenjohtaja Raija Vahasalo, jäsenet Matti Kaurila ja Michaela Lindholm sekä varajäsen Reijo Munther kannattivat Sinisalon ehdotusta. Varajäsen Reijo Munther ehdotti, että Kirkkonummen edellyttää, että Helsingin yleiskaava-aineistossa tulee hahmotella liikennemuotojen kehittämistä tätä suunnitelmaa huomattavasti tarkemmin ainakin 40 km etäisyydelle Helsingin keskustasta. Tällöin alueellisen liikenteen kokonaiskuva muodostuu merkittävästi koko työssäkäyntialueen kokonaisvaltaisemmaksi kuin nyt lausunnolla oleva Helsinki-keskeinen suunnitelma. Puheenjohtaja Raija Vahasalo ja jäsen Matti Kaurila kannattivat Muntherin

ehdotusta. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi edellä todetut ehdotukset, joita on kannatettu. Kunnanhallitus hyväksyi Muntherin ehdotuksen yksimielisesti. Sinisalon ehdotusta kunnanhallitus ei hyväksynyt yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että ehdotuksista on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Sinisalon muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus päättää Sinisalon ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 2 Jaa -ääntä (Hakapää, Kilappa) 10 Ei -ääntä (Lindholm, Grönberg, Harinen, Hedberg, Munther, Kaurila, Lehtinen, Wichmann, Sinisalo, Vahasalo) Yksi oli poissa (Adlercreutz) Sinisalon ehdotus sai enemmän ääniä. Päätös Kunnanhallitus päätti 1 lisätä esityslistan liitteenä olevaan lausuntoon seuraavat kohdat: 1.1. Suomen kansalaisille tulee taata vapaa liikkuvuus pääkaupunkiin ja sieltä pois. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on vastoin kansalaisten perusoikeuksia. Pieneen puolen miljoonan ihmisen Helsingin kaupunkiin kaavoituksella tahallaan aiheutetut liikenneruuhkat eivät palvele kenenkään etua. Ilmasto-asiat ovat tärkeitä, mutta päästötön autoilu on jo nyt mahdollista. Tahallaan aiheutetut ruuhkat lisäävät liikenteen päästöjä ja vastaavasti sujuva liikenne pienentää niitä. Keskeytetyt liikennevirrat aiheuttavat ajallisia ja rahallisia tappioita sekä yritysten, kansalaisten ja

valtion toimintaedellytysten huonontumista. Tulevaisuuden yleiskaavassa on tärkeää nähdä Helsinki osana muuta Suomea ja edistää suomalaisten liikkuvuutta ja vasta toissijaisesti osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa. Liikennemuotoja tulee kehittää rinnakkain, ei vaihtoehtoja rajoittamalla. 1.2 Kirkkonummen edellyttää, että Helsingin yleiskaava-aineistossa tulee hahmotella liikennemuotojen kehittämistä tätä suunnitelmaa huomattavasti tarkemmin ainakin 40 km etäisyydelle Helsingin keskustasta. Tällöin alueellisen liikenteen kokonaiskuva muodostuu merkittävästi koko työssäkäyntialueen kokonaisvaltaisemmaksi kuin nyt lausunnolla oleva Helsinki-keskeinen suunnitelma. 2 nimetä liitteen, jossa on kunnanhallituksen päättämät muutokset mukana pöytäkirjan liitteeksi ja antaa sen Kirkkonummen kunnan lausuntona Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Pöytäkirjan liite - Liite 3 /Kh 25.1.2016 Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, kunnanhallituksen päätös 25.1.2016 Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua