HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA

Transkriptio

1 HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA Heikki Salmikivi yleiskaavasuunnittelija HELSINGIN YLEISKAAVA

2 Helsingin uusi yleiskaava aikataulu ja rakenne 2012 Työohjelma ja lähtökohdat 2013 Yleiskaavan VISIO Yleiskaavaluonnos 2015 Yleiskaavaehdotus 2016 Toteuttamisohjelma

3 Lähtökohtana väestönkasvu Vuoteen 2050 mennessä Helsinkiin yli uutta asukasta koko seudulle Viimeiset 5 v asukasta Nykyinen kasvutahti jatkunee tarve n. 10 milj. k-m2

4 10 Etu-Töölöä

5 23 Latokartanoa

6 64 Marjaniemeä

7

8

9 TAVOITTEET vs. TOTEUTUS Yhteiset tavoitteet on hyväksytty monella tasolla ja tavoitteiden hyvyydestä ollaan pitkälti yhtä mieltä Yleiseltä tasolta yksityiskohtaiseen siirryttäessä ongelmat nousevat esiin Syy on yksinkertainen: Kaikki uudet kaupunkirakenteen kehittämishankkeet voidaan nykyisellään aivan järkevästi perustellen torpata näkökulmasta riippuen

10 Yleiskaavan visio VISIO 2050 (lautakunnassa lokakuussa 2013) Visiona raideliikenteen verkostokaupunki Kantakaupungin laajentaminen Urbaanimpi Helsinki Viherverkostokaupunki Keskuksista keskustoiksi Moottoritiemäisten alueiden bulevardisointi + joukkoliikenteen palvelutason nostaminen Liikennevisiossa nostettu esiin keskeiset raskaan raideliikenteen hankkeet ja pikaraitiotieverkoston tärkeimmät yhteystarpeet Myös pyöräily on huomioitu (baanat) Vision kanssa samanaikaisesti laadittiin Liikkumisen kehittämisohjelma

11 Yleiskaavaluonnos 2014 Yleiskaavaluonnos = tehtyjen suunnitelmien, analyysien, tavoitteiden tulostus 1. Raideliikenteen verkostokaupunki 2. Kantakaupungin laajentaminen 3. Keskuksista keskustoiksi 4. Viherverkostokaupunki

12 1. Raideliikenteen verkostokaupunki

13 13 1. Nykyinen rataverkko

14 14 1. Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset

15 15 1. Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja 550

16 16 1. Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja 560

17 17 1. Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja 500

18 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka

19 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka 7. Vihdintien ratikka

20 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka 7. Vihdintien ratikka 8. Hämeenlinnanväylän ratikka

21 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka 7. Vihdintien ratikka 8. Hämeenlinnanväylän ratikka 9. Tuusulanväylän ratikka

22 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka 7. Vihdintien ratikka 8. Hämeenlinnanväylän ratikka 9. Tuusulanväylän ratikka 10. Lahdenväylän ratikka

23 Nykyinen rataverkko 2. Suunnitellut laajennukset 3. Runkolinja Runkolinja Runkolinja Tiederatikka 7. Vihdintien ratikka 8. Hämeenlinnanväylän ratikka 9. Tuusulanväylän ratikka 10. Lahdenväylän ratikka 11. Saaristoratikka

24 Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäyttötarkastelut Kantakaupungin laajeneminen Väylät vievät valtavan määrän tilaa Arpeuttavat kaupunkirakennetta Toimivat fyysisinä esteinä jopa saman kaupunginosan sisällä Haittaavat palvelujen saavutettavuutta Vaikuttavat jopa kaupunginosien eriarvoistumiseen Haasteet: Kustannukset Houkuttelevuus

25

26 Tehdyt selvitykset 2015 Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys

27 Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Liikenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Vetovoimaan ja kilpailukykyyn Yhteistyössä: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto HSL Työpajoissa mukana Helsingin kaupunginkanslia, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, LVM, YM WSP + Strafica + Kaupunkitutkimus TA

28 Tarkastellut skenaariot Tarkastelujen pohjana kaksi skenaariota vuodelle 2050: BULE2: yleiskaavaluonnoksen mukainen BAU2: bulevardeja ei ole toteutettu, bulevardien asukkaat ja työpaikat sijaitsevat muualla, pääosin Helsingin ulkopuolella Liikennejärjestelmä ja maankäyttö muilta osin vastaavat HLJ ja MASU-suunnitelmia

29 Vaikutuksia seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen 29

30 Vaikutuksia asuntomarkkinoihin ja asuntojen hintasuhteisiin Liikenteellinen saavutettavuus merkittävä asuntojen alueellisia hintaeroja selittävä tekijä Vaikutus suhteelliseen hintatasoon: kantakaupungissa nousee 2 5 % kantakaupungin ulkopuolella raideliikennevyöhykkeillä laskee 0 2 % raideliikennevyöhykkeiden ulkopuolella laskee 2 5 % 30

31 Vaikutuksia seudullisiin työmarkkinoihin ja kauppaan Kantakaupungissa 32 % seudun työpaikoista Tulevaisuudessa kantakaupunkiin keskittyy palveluja & osaamisintensiivisiä aloja Kantakaupungissa työskentelevistä 1/4 asuu kantakaupungissa 1/3 muualla Helsingissä loput muualla pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa tai kauempana Kantakaupunki = seudun ja koko maan ylivoimaisesti suurin vähittäiskaupan ja palveluiden keskittymä 31

32 Vaikutukset liikkumiseen ja kulkutapoihin Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrien muutokset eri puolilla seutua BAU2-skenaarioon verrattuna Muutokset Helsingin seudun matkamäärissä kulkumuodoittain BAU2-skenaarioon verrattuna Asukkaiden ja työpaikkojen määrän kasvu Helsingissä lisää matkojen määrää Henkilöautoliikenne suuntautuu uudelleen Henkilöautosuorite vähenee miljoona kilometriä päivässä! = kg CO2 / päivä = tonnia / vuosi Matkoja siirtyy autoista kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen 32

33 4 % 2012 BULE HLJ BAU2-1 % BULE2 0 % HLJ 0 % BAU2 0 % -5 % -1 % 0 % 0 % 0 % -20 % Tieliikenteen Koko aamuruuhkan työssäkäyntialue nopeudet suhteessa päiväliikenteseen 2012 Tieliikenteen aamuruuhkan kantakaupunki nopeudet suhteessa päiväliikenteseen Kehä 2012 I/II -vyöhyke Kehä III -vyöhyke muu Helsingin seutu muu työssäkäyntialue Koko työssäkäyntialue kantakaupunki Kehä I/II -vyöhyke Koko työssäkäyntialue kantakaupunki Kehä I/II -vyöhyke Kehä III -vyöhyke 2012 muu Helsingin BULE2 seutu muu HLJ työssäkäyntialue BAU2 Kehä III -vyöhyke muu Helsingin seutu muu työssäkäyntialue -15 % Liikenteen sujuvuus -5 % -12 % % % % -20 % Tieliikenteen aamuruuhkan nopeudet suhteessa päiväliikenteseen % -19 % -24 % -29 % -1 % -6 % 0 % 0 % 0 % -8 % -8 % -8 % -8 % -8 % -5 % -6 % -11 % -10 % -6 % -11 % -8 % -8 % -8 % -8 % -8 % -8 % -8-8 % -8 % -8 % -11 % -14 % -13 % -10 % -14 %-14 % -10 % -11 % -11 % -14 % -13 % -14 % -13 % -14 %-14 % -15 % -19 % -14 %-14 % -29 % -19 % -29 % Tieliikenteen aamuruuhkan nopeudet suhteessa päiväliikenteeseen v Säteittäisillä sisääntuloteillä matka-ajat keskustaan pitenevät 2 7 minuuttia Autoliikenne: muulta seudulta kantakaupunkiin ruuhkautuu aamun huipputunteina Kehä I/II-vyöhykkeen nopeudet hidastuvat nykytilanteesta Kantakaupungissa liikenne on sujuvampaa, koska autoja on vähemmän liikkeellä HLJ-suunnitelman seudun pullonkauloja avaavat tiehankkeet ja ajoneuvoliikenteen hinnoittelu parantavat sujuvuutta

34 NOW (2014) Urbaani potentiaali BULE- implement bulevardisation 2050 BAU- carry on as usual Diverse neighbourhoods 2. High connectivity (streets) 3. Dense neighbourhoods with job structure 4. Neighbourhood with dense residential structure Christina Suomi Architect Urban Planner Helsinki City Planning Department

35 Vaikutukset saavutettavuuteen Kestävien kulkumuotojen saavutettavuusvyöhykkeet BULE2 vs. BAU2 Autoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet BULE2 vs. BAU2 35

36 Muut vaikutukset Sosiaaliset ja terveysvaikutukset Mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon Päivittäispalvelut saatavissa useammin omalta asuinalueelta & työssäkäynnin lähellä Mahdollistavat asumisen ja liikkumisen ilman henkilö-autoa Tavaraliikenne & pitkämatkainen joukkoliikenne: ruuhkautuminen aiheuttaa viivytyksiä ja heikentää ajoaikojen ennustettavuutta 36

37 Johtopäätöksiä Kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavan tavoitteita: kantakaupunki laajenee kaupungin asukasmäärätavoite on mahdollista saavuttaa tukevat raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista Lisää työpaikkoja seudun hyvin saavutettaviin keskuksiin Henkilöautoriippuvuus vähenee Liikenteen toimivuuden kannalta keskeistä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu ja joukkoliikenteen & liityntäpysäköinnin kehittäminen. Yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa rakentaa seudun ydinalueille kuin kaupunki-alueen reunalle Taloudelliset vaikutukset merkittävät seudun & valtakunnan kannalta 37

38 Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi Liikenneselvitys

39 Bulevardivaihtoehto VE1 Ei tasossa risteämisiä bulevardilla Rinnakkaiskadut Autot 2+2 kaistaa, raitiovaunut keskellä Jalankulku ja 2-suuntaiset pyörätiet reunoilla Raitiovaunupysäkit 3 kpl

40 Bulevardivaihtoehto VE2 Valo-ohjatut risteykset 5 kpl Hämeenlinnanväylän linjauksen siirto ja rinnakkaiskadut kuten VE1:ssä 1-suuntaiset pyörätiet reunoilla Poikkileikkaus muutoin kuten VE1 Pysäkit kuten VE1

41 Bulevardin ajoaikoja Kehä I - Mannerheimintie AJOAJAT RUUHKASUUNTAAN AAMULLA, LOPPUTILANNE 2050 Kehä I Mannerheimintien alku Kulkumuoto ja ajoaika-arvio nykytilanteessa VE0 VE1 ERO VE0:AAN VE2 ERO VE0:AAN Henkilöautot 3,4 min 5,0 min 5,3 min + 0,3 min 6,4 min + 1,4 min Bussit* 5,3 min 6,1 min 6,3 min + 0,2 min 7,4 min +1,3 min Raitiovaunut** 5,4 min 6,1 min *) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,7 min (4x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset **) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,5 min (3x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset AJOAJAT RUUHKASUUNTAA VASTAAN AAMULLA, LOPPUTILANNE 2050 Mannerheimintien loppu Kehä I Kulkumuoto ja ajoaika-arvio nykytilanteessa VE0 VE1 ERO VE0:AAN VE2 ERO VE0:AAN Henkilöautot 3,2 min 2,9 min 4,6 min + 1,7 min 6,0 min + 3,1 min Bussit* 5,9 min 5,8 min 6,6 min + 0,8 min 7,6 min +1,8 min Raitiovaunut** 5,5 min 6,0 min *) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,8 min (5x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset **) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,5 min (3x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset

42 VE2: lopputilanne 2050, liikennemäärien muutos VE2:ssa liikenteen siirtymät ja muutokset ovat saman suuntaiset kuin VE1:ssä.

43 AUTOLIIKENNE BULEVARDILLA JOUKKOLIIKENNE BULEVARDILLA JALANKULKU JA VE1 Bulevardivaihtoehtojen EI RISTEÄMISTÄ TASOSSA vertailua PYÖRÄILY BULEVARDILLA +/ Pääsuunta suhteellisen sujuva Sivusuunnilla sujuvuusriskejä VE2 TASOLIITTYMÄT Metsäläntien risteys hankala, useampia ongelmakohtia + Ratikat kulkevat viiveettä, busseille suhteellisen vähän viivytyksiä Ratikat kilpailukykyisiä, ratikoiden ja bussien ajoajat huonommat Yhteydet pysäkeille hankalat + Yhteydet pysäkeille paremmat + Laadukas pitkämatkainen väylä, melko heikot ylitysmahdollisuudet ++ Selvästi paremmat ylitysmahdollisuudet, tavoitteen mukaiset pyörätiet VAIKUTUKSET SEUDUN LIIKENNEVERKKOON VAIKUTUKSET LÄHI- ALUEEN KATUVERKKOON Lisää Kehän kuormitusta Uusien korttelikatujen liikenne erittäin vilkas Lisää katuverkon kuormitusta Lisää Kehän kuormitusta Häiriöherkkyys/riskit suuremmat Lisää katuverkon kuormitusta KUSTANNUKSET +/ M +/ M KAUPUNKIKUVA JA MAANKÄYTTÖ Estevaikutus, väylämäinen, Metsälän kohta edellyttäisi ramppeja ++ Selvästi parempi maankäytön saavutettavuus, kaupunkimainen

44 Hämeenlinnanväylän bulevardi aamuruuhkassa 2025

45 Johtopäätöksiä Ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla suuri merkitys kulkutavan valintaan Katuverkon liikenne kasvaa 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta Bulevardivaihtoehdoissa sisääntuloväylien toimivuus paranee Joukkoliikenne hyötyy bulevardeista Hämeenlinnanväylän vaikutukset seudun pääteille voidaan hallita vaikutus seudun liikenneverkkoon riippuu kunkin bulevardin suunnitteluratkaisuista Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys

46 2. Kantakaupungin laajentaminen

47

48

49 3. Keskuksista keskustoiksi

50

51 4. Viherverkostokaupunki

52 UUSI YLEISKAAVA 1/3 uusista asukkaista täydennysrakentamiseen 1/3 uusista asukkaista bulevardikaupunginosiin 1/3 uusista asukkaista muille projektialueille (esim. Malmi)

53 UUSI YLEISKAAVA Strateginen ja tavoitteellinen Mahdollistava toteuttamisohjelma Tiukoista määritelmistä pääkäyttötarkoitusmerkintöihin Tarkoista aluerajoista hehtaarin ruutuihin Tavoitteelliset tehokkuudet mukaan

54 Koko Helsingin alue, lukuunottamatta Östersundomia. Näyttää Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet Yleiskaavakartalla esitetään kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä. Teemakartoilla esitetään useita yksityiskohtaisia ratkaisuja, joihin yleiskaava perustuu, tai jotka antavat lisäinformaatiota. Esitystapa korostaa kaavan yleispiirteisyyttä. Uusi yleiskaava on mitoittava

55 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISOHJELMA Työn tarkoitus priorisoida ja aikatauluttaa yleiskaavan toteuttaminen kytkös kaupungin strategiaan ja investointiohjelmaan sekä maankäytön ja liikenteen investointien välille - myös seututasolla infran ja palvelujen suunnittelun tueksi Toteutus Eri toteuttamiskohteita tarkastellaan vaihtelevin kriteerein ja yhteistyössä eri hallintokuntien ja muiden seudun toimijoiden kesken Määrällisten tavoitteiden lisäksi kaupungin tasapainoinen kehittäminen ja kaupunkiympäristön laatu on otettava huomioon Päivittyvä ohjelma Seuranta toteuttamisohjelman päivitykseen kytkettynä

56 Toteuttamisohjelman laatimisvaiheeseen sisältyy yksityiskohtaisempaa suunnittelua tarvittavilta osin, jotta asemakaava- ja liikennesuunnitteluhankkeet on mahdollista priorisoida ja aikatauluttaa: Lisäselvityksiä tarvitaan mm. ilmanlaatua koskeviin kysymyksiin, laajempi tavoitelähtöinen tarkastelu Mahdollisesti nyt laaditun Hämeenlinnanväylän tarkastelun kaltaisia liikenteen suunnitelmia ja toimivuustarkasteluja muilta bulevardeilta Taloustarkasteluja tarvitaan lisää: kokonaisuus, case-esimerkkejä: Hämeenlinnanväylä, Saaristoratikka, Länsi-bulevardi, raide-jokeri II?

57 Asuntorakentamisen edellytykset kaavallisen valmiuden osalta Toteuttamisohjelman avulla haetaan asemakaavoitusmahdollisuuksia 2020-luvulta eteenpäin 28,2 % 49,8 % 16,6 % 5,4 %

58 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT JA TYÖOHJELMA (2012) Kaupunkiseutu kasvaa tarvitaan paljon asuntotuotantoa Hlöautosaavutettavuus dominoi parannetaan kestävää saavutettavuutta! Kaavavaranto lähes käytetty tarvitaan uusi yleiskaava VISIO 2050 (2013) Urbaani Helsinki Joukkoliikenteen verkostokaupunki Sininen ja vihreä Helsinki Saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla YLEISKAAVALUONNOS (2014) Mitkä ratkaisut ohjaavat VISIO 2050:ssä esitettyyn suuntaan? YLEISKAAVAEHDOTUS (2015) Päivitys (muokattu versio seudullisten toimijoiden, muiden seudun kuntien ja kaupunkilaisten lausuntojen ja mielipiteiden perusteella) TOTEUTTAMISOHJELMA (2016) Mitä tapahtuu seuraavaksi?

59 KIITOS! Heikki Salmikivi yleiskaavasuunnittelija HELSINGIN YLEISKAAVA