Espoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Lausunnon antaminen Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh Essi Leino, puh Ritva Helminen-Halkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta seuraavan lausunnon: Kaupunkirakenne ja mitoitus Yleiskaavaratkaisun Helsinki on vuonna 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jossa on vahva, nykyistä laajempi pääkeskus. Nykyiset esikaupunkikeskukset ovat keskustoja, joissa on urbaania kaupunkirakennetta ja -elämää. Arjen palvelut ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Helsingin seudulla varaudutaan väestönkasvun jatkumiseen sekä yhteisen maankäyttösuunnitelman että liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta. Helsingin yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu vähimmillään asukkaaseen ja työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä, mikä on perusteltu arvio. Yleiskaavaan on asuntorakentamiseen esitetty maankäyttövarauksia jonkin verran enemmän kuin vuoteen 2050 ulottuva väestöskenaario edellyttää. Siten erikseen laadittava yleiskaavan toteuttamisohjelma tulee olemaan tärkeä asemakaavoituksen ohjelmoinnissa yleiskaavan aluevarausten strategisten painoarvojen mukaisesti. Uusia maankäyttövarauksia asuntorakentamiseen on yleiskaavassa osoitettu moottoritiemäisten alueiden ympäristöistä noin kolmasosa yleiskaavavarannosta ja lähes yhtä suuri osa on täydennysrakentamista. Sekä laajemmat uudet maankäyttövaraukset että täydennys- ja lisärakentaminen on ohjattu erityisesti raideliikenteen asemanseuduille, nykyisten ja tulevien raideliikenneyhteyksien solmukohtiin sekä merkittävien pysäkkien ympäristöihin, mikä on kannatettava ratkaisumalli. Yksi suurimpia uusia rakentamisalueita kaupunkibulevardien lisäksi on Malmin lentokenttäalue. Sekä moottoritiemäisten alueiden rakentamispotentiaali, että täydennysrakentaminen sisältävät useita toteutumiseen liittyviä riskejä, joihin on pyritty vastaamaan maankäyttövarausten suurella kokonaismäärällä.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Kaavaratkaisussa keskusta-alueet on jaettu kolmeen luokkaan: kantakaupunki, liike- ja palvelukeskusta sekä lähikeskusta. Kaikissa keskustoissa tulee rakentaa kävely-ympäristöä niin, että ainakin kaupunginosan keskeisten katujen maantasokerrokset ovat kivijalkaliiketilaa. Tavoite priorisoida kulkumuodoista kävelyä ja pyöräilyä ja tavoitella keskustamaista kaupunkirakennetta myös esikaupunkikeskuksissa on kannatettava ja haasteellinen tavoite. Liikenne Yleiskaavassa on otettu hyvin huomioon pyöräilyolosuhteiden kehittäminen. Pyöräilyn runkoverkko on sovitettu yhteen kaupunkien rajalla. Korkeimman laatutason raitit jatkuvat Länsiväylän, Kuusisaarentien, Turunväylän ja Rantaradan käytävissä. Pyöräilyn laatukäytäväverkoston toteuttaminen parantaa polkupyöräsaavutettavuutta. Yleiskaavassa on varauduttu laajamittaiseen raideliikenteen kehittämiseen, mikä on periaatteena hyvä. Esitetty laaja uusi raitiotieverkosto vaikuttaa infrakustannusten kautta koko HSL-alueen matkalippujen hintoihin ja kaupunkien maksamiin kuntaosuuksiin, mikä on syytä ottaa huomioon ratkaisun vaikutuksia arvioitaessa. Keskustatunnelin säilyttäminen varauksena on kaukonäköistä, koska se mahdollistaa Helsingin keskustan kävelyolosuhteiden parantamisen ja helpottaa Helsingin niemen läpikulkevaa liikennettä. Bulevardisoinnin vaikutus seudulliseen liikennejärjestelmään on suuri. Liikennejärjestelmään tehtävät muutokset tulee käsitellä osana valtion ja seudun yhteistä suunnittelua, sopimuksia ja päätöksiä, joiden foorumina toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmä HLJ. Bulevardisointi siirtää seudun liikenteen ruuhkia poikittaisille väylille ja säteittäisille valtakunnallisille väylille. Espoossa Kehä I:n liikennemäärät kasvavat Turunväylältä itään, minkä myötä Kehä II:n jatkeen tarve korostuu. Helsingin sisääntuloväylien bulevardisointi luo paineita lisätä liityntäpysäköintiä Espoossa. Liityntäpysäköinnin kustannukset tulee jakaa seututasolla oikeudenmukaisesti. Jos bulevardisointiin päädytään huolellisen selvitystyön seurauksena, tulee tässä edetä hallitusti ja pienin askelin, jotta ruuhkautuvan ja katuverkolle siirtyvän liikenteen aiheuttama terveys- ja liikenneturvallisuushaittojen kasvu vältetään. Autoliikenteen määrä on saatava laskuun ennen kuin säteittäisten väylien välityskykyä aletaan voimakkaasti laskea. Bulevardisoinnilla saavutettavia maankäyttöhyötyjä tulisi käyttää myös joukkoliikenteen kehittämiseen. Kaupan ratkaisut

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Yleiskaavaehdotuksessa kauppa ohjataan keskustoihin. Keskusta-alueet sijaitsevat keskeisesti muuhun yhdyskuntarakenteeseen nähden ja ne ovat hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ympäröiviltä asuinalueilta. Lyhyet kulkuetäisyydet myös edistävät kävellen ja pyöräillen tehtäviä matkoja. Ratkaisu mahdollistaa olemassa olevien keskustojen ja lähipalveluiden toiminta- ja kehittämisedellytykset, sekä kattavan palveluverkon. Keskustojen lähialueiden kasvava väestömäärä turvaa keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset myös tulevaisuudessa. Vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista rakentaa kaikkiin keskustoihin, mutta niiden tulee kaavamääräysten mukaan tukeutua joukkoliikenteen runkoyhteyteen, ja lisäksi päivittäistavarakaupan suuryksikköjen mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Lähikeskustan alueelle ei saa sijoittaa yksittäisiä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan myymälöitä. Keskusta-alueiden kehittymistä ei haluta rajoittaa, mutta keskustojen kehittämisessä tulee kuitenkin huomioida palveluverkko ja vaikutukset myös seudullisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa osoitetut merkitykseltään seudulliset tilaa vaativan kaupan alueet ovat olemassa olevia kaupan alueita, jotka sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä mahdollistaa asioinnin myös joukkoliikenteellä sekä kevyellä liikenteellä. Yleiskaavakartassa kantakaupungin keskustamerkintä on poikkeuksellisen laaja ja se pitää sisällään useita erilaisia pienempiä keskustoja. Tämä asettaa haasteita asemakaavoitukseen, jossa paikalliset, erityyppisiä keskustoja koskevat ratkaisut tullaan tekemään. Luonnonympäristö, viherrakenne ja merellisyys Yleiskaavakartassa Helsingin virkistys- ja viheralueiden rungon muodostavat seudulle jatkuvat vihersormet ja muut laajemmat viheralueet sekä poikittaiset viheryhteydet. Näistä Espoon rajapintaan sijoittuu saarten viheralueita, Talin vihersormi sekä viheryhteys Konalan ja Painiityn kohdalla. Kahdesta viimeksi mainitusta on teemakartassa osoitettu Espoon puolelle jatkuvaksi seudulliset viheryhteystarpeet, jotka vastaavat pääpiirteissään myös Espoon maankäyttöratkaisuja. Eteläisempi nuoli teemakartalla osoittaa kuitenkin varsin tiiviisti rakennetulle alueelle ja oikeampi sijoituspaikka olisi etelämpänä Talista lounaaseen kohti Laajalahtea. Kaavakartassa osoitettu ja teemakartassa tarkennettu Helsingin rantaraitti yhdistyy luontevasti Espoon nykyiseen rantaraittiverkostoon. Espoon rantaraitti yhtyy Helsingin reitistöihin myös Laajalahden pohjoisosassa, jonne on kaavakartassa osoitettu rantaraitin sijaan baanaverkostoa ja teemakartassa lahtien virkistyskokonaisuutta reitteineen. Laajalahden reittien kehittäminen sekä pyöräiltävänä reittinä että hitaampana ulkoilureittinä ja rantaraittien kehittäminen kuntien yhteistyönä on jatkossakin tärkeää. Kaavan virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä on kaavamääräysten mukaan huomioitava teemakartalla esitetty metsäverkosto. Teemakartan

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 metsäverkoston yksi keskeinen metsäinen yhteys sijoittuu osin myös Espoon puolelle. On sinänsä tavoiteltavaa, että Helsingin Talin alueelta on ekologinen yhteys Espoon Elfvikin vanhaan metsään sekä Laajalahden Natura alueelle. Metsäinen yhteys -merkintä ei kuitenkaan täysin kuvaa Espoon nykyistä maankäyttöä eikä maankäyttöratkaisuja, joten sitä tarkoittava kaupunkiluonto nuolimerkintä on luontevaa jättää Helsingin ja Espoon rajalle. Espoon suunnitelmissa viheryhteyden jatkuminen on turvattu erityisesti rantaraittiin liittyvän ja Huopalahden rannan viheryhteyksien avulla. Kaavakartassa on omana merkintänään osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun alueita sekä teemakartassa vesiliikenteen yhteystarpeita. Seudullisten merellisten virkistyspalveluiden ja yhteystarpeiden tarkemmassa suunnittelussa olisi hyvä edistää yhteistyötä kuntien välillä. Helsingin seudun väestömäärän kasvaessa myös seudullisesti tärkeiden virkistysalueiden käyttäjäpaineet kasvavat. Helsingin yleiskaavalla on tältä osin vaikutusta myös Espoon luonto- ja virkistysalueiden käyttäjämäärien kasvuun. Yhdyskuntatekninen huolto Yleiskaavassa on käsitelty yhdyskuntateknistä huoltoa ja vaikutuksia sen järjestämiseen hyvin yleisellä tasolla, mikä on pääosin perusteltua kaavan yleispiirteisyyden huomioon ottaen. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että tilanpuute saattaa johtaa huoltopalveluiden siirtymiseen kauemmaksi varsinaisen huoltotarpeen alueellisesta sijaintipaikasta. Vaikutusten arvioinnista ei kuitenkaan ilmene, minkälaisia seudullisia vaikutuksia tällä on teknisen huollon järjestämiseen, esimerkiksi rakentamisessa syntyvien kaivumassojen sijoitusalueiden tarpeeseen. Kaavakartta ja liitekartat Helsingin yleiskaavan kaavakartta on luonteeltaan strateginen ja mitoittava. Strategisen, yleiskaavatasoisen kaavakartan esitystapojen kehittäminen on tärkeää ja Helsingin yleiskaavan kaavakartta on ansiokas esimerkki tästä. Kun strategisen kaavan on tarkoitus olla sekä ohjaava että joustava, asettaa se kuitenkin tulkinnanvaraa ja haasteita asemakaavatasolla. Yleiskaavakartan kaavamääräyksiin sisältyvällä tehokkuusluvulla on tarkoitus konkretisoida alueiden väestö- ja työpaikkamitoituslukuja mikä on kannatettava ratkaisu. Yleiskaavassa esitetyt tehokkuusluvut sisältävät liikkumavaraa, jonka tulkintaa jatkosuunnitteluun ja asemakaavoitukseen tulisi tarkentaa tulevassa toteuttamisohjelmassa. Yleiskaavan maankäyttövarauksista noin 1/3 on tarkoitus toteuttaa täydennysrakentamisella, jota ei esitetä yleiskaavakartalla. Siten erikseen laadittavan yleiskaavan toteuttamisohjelman tulisi sisältää myös täydennysrakentamisen ohjelmointi yleiskaavan aluevarausten strategisten painoarvojen mukaisesti.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Liitekarttojen sisällön ja esitystavan tarkkuustaso vaihtelevat. Erityisesti kulttuuriympäristöt -teemakartan rakennustasoisen aineiston esittämisen tarkoituksenmukaisuutta tulisi vielä arvioida, kun kyseisestä teemasta on olemassa erillinen raportti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta mennessä. Yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa Vantaan, Sipoon ja Helsingin toimesta yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaavaan liittyy kaikkien yleiskaavan valmisteluvaiheiden liiteraportit. Aineisto on Helsingin kaupungin verkkosivuilla Tiedoksi

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6