Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin asukasta ja noin työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla. Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. historia Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

6 Valtuusto Sivu 6 / 6