SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN OHJEISTUS

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Rakentamistapaohje Metsärinne

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Jättiläisentien rakennustapaohje

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

METSÄRINNE. YLIKYLÄ / Haapamaa (105/017)

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

PIENTALON KORKEUSASEMAN MÄÄRITTELY. Vaasa Juha Koivusalo

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.


Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohje Kempeleen asemakaavan muutos, Loukkotie kortteli 26116, tontti 1 Linnakangas 112/026

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Hienon asuinalueen muodostuminen

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

JUNKKARI, Maarainpolku

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Persson Puurula Eva

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO


RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENTAMISTAPAOHJE

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

ORIMATTILA Artjärven alueen omakotitontit

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.


YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

Transkriptio:

SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN OHJEISTUS INKOO LÄNSIRINNE WESTERBERGIN ASEMAKAAVA-ALUE Korttelit 248-250 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. Ohjeistuksen tarkoitus sivu 1 2. Alueen kuvaus sivu 1 3. Maapohjatutkimus 4. Rakennusten koko ja sijoitus tontille sivu 1 5. Tontin ja pihan suunnittelu sekä rakentaminen sivu 5 5.1 Ympäristö, kasvillisuus ja muu piharakentaminen 5.2 Korot ja kallistukset 5.3 Asemapiirustus 5.4 Rakennuslupa 5.5 Tontin LVI- ja Sähköliittymät 5.6 Jätekatos 5.7 Tontin ajoliittymät 5.8 Valaistus 6. Rakennusmateriaalit sivu 6 7. Kalusteet ja varusteet sivu 6 8. Julkisivut sivu 7 9. Katot sivu 7 10. Yhteiskäyttöalueet sivu 7 11. Yhteystiedot sivu 7 2

Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin varaajan / haltijan sekä pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja The Natural Building Company Oy:n. 1. Ohjeistuksen tarkoitus Inkoon kaupungilla ja The Natural Building Company Oy:llä on sopimus alueen rakentamisesta ekologisesti. The Natural Building Company Oy:n tavoitteena on toteuttaa ekologisia rakennuksia eri tekniikoilla lähelle palveluita yleisille asuntomarkkinoille. Tarkoituksena on yhteistyössä Inkoon kunnan kanssa luoda korkeatasoinen asumisen alue huomioiden hyvinvointi mahdollisimman laajassa mittakaavassa. Tavoitteena on toteuttaa normaalihintaista rakentamista hyvin suunniteltuna ja korkeatasoisesti toteutettuna esteettömyys huomioiden. The Natural Building Company Oy on varannut alueen kortteleiden 248-250 tontit (12 kpl) rakentamisen suunnittelualueeksi. Suunnittelun ja rakentamisen ohjeistus täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tällä ohjeistuksella tavoitellaan ohjaamaan toteutusta siihen suuntaan, että alueesta saadaan omaleimaista, yhtenäistä ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä siten, että alueen ilme säilyy metsäisenä ja luonnonläheisenä. Ohjeistuksen tarkoituksena on helpottaa sekä yksittäisen tontin, että kokonaisuuden kannalta hyvän ja ekologisesti kokonaisvaltaisesti kestävän asuinalueen rakentamista. Rakennushankkeeseen ryhtyvien ja pääsuunnittelijoiden on perehdyttävä huolella näihin ohjeisiin ennen suunnittelutyön aloittamista. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakennustapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä The Natural Building/Design Company Oy:n kanssa. Luonnosvaiheessa pääsuunnittelijan on esiteltävä luonnokset rakennusvalvonnassa. Toteutuksesta vastaa The Natural Building Company Oy. Tämän ohjeistuksen lopussa on projektiin liittyvien yhteistyöhenkilöiden yhteystiedot. 2. Alueen kuvaus Inkoon Länsirinne sijaitsee Westerbergin asemakaava-alueen pohjoisosassa. Korttelialueet ovat rakentamatonta havupuuvaltaista metsäaluetta. Alueen länsi, pohjois- ja itäpuolella on rakennettua korttelialuetta. Alueesta on puuston runsauden vuoksi mahdollista saada nopeasti valmis ja viihtyisä asuinalue. Vallitsevana maapohjana on kallioinen metsämaa. Yleiset tiet, katuvalaistus, ja sähkö sekä vesiliittymät tonttien rajoille on rakennettu valmiiksi vuoden 2018 aikana. Tonttien rajapyykit ovat paikoillaan. 3. Maapohjatutkimus Maapohjatutkimus tarvitaan liitteeksi lupa-asiakirjoja ja ohjaamaan perustusten suunnittelua. The Natural Building Company Oy hoitaa tonttien maapohjatutkimukset osana palveluaan siinä vaiheessa, kun tonttikaupat tai vuokrasopimus on tehty Inkoon kunnan kanssa. 4. Rakennusten koko ja sijoitus tontille Päärakennuksen tulee olla massaltaan piharakennusta suurempi. Autosuoja voidaan rakentaa myös samaan massaan päärakennuksen kanssa. Alueen vaihtelevista maaston muodoista johtuen rakennusten sijoitukset mietitään 3

tapauskohtaisesti. Hyödynnetään maaston muotoja tuulettuvaa alapohjaratkaisua ajatellen, niin että rakennuksen lattian koron ja sisääntulon maastokoron ero saadaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Sijoittelussa huomioidaan ilmansuunnat niin että rakennuksessa on mahdollista passiivisen aurinkolämmön hyödyntäminen. Naapurirakennusten sijainti otetaan huomioon niin että asumisviihtyvyys myös naapuritontilla huomioidaan. Korttelialueen 248 tonteille t3 ja t4 haetaan poikkeuslupaa, joka mahdollistaa toisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Kiinteistö on myöhemmin mahdollista jakaa ja myydä erillisenä kiinteistönä. Kuva 1. Kaavakartta alueesta 4

5. Tontin ja pihan suunnittelu sekä rakentaminen Lähtökohtana on säilyttää alueen metsäinen olemus ja muokata alueen alkuperäistä luontoa mahdollisimman vähän. Rakentamisen aikana suojeltavat puut, kivet ja muut alueet tulee merkitä näkyvästi ja tehdä tontinkäyttösuunnitelma rakentajien kanssa niin, että suojellut alueet pysyvät mahdollisimman ehjinä. Talo ja sen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennus tai rakennukset määräävät perusjäsennyksen. Pihan toiminnallisessa jäsentämisessä on huomioitava oleskelu-, leikki-, huoltoja autopaikkojen sijoitus. Lisäksi kannattaa huomioida rakennukseen johtavat tai sitä sivuavat tiet ja kunnallistekniikka, jotka voivat rajoittaa pihan suunnittelua. 5.1 Ympäristö, kasvillisuus ja muu piharakentaminen Alue on metsämaata lukuun ottamatta korttelialue 250 tonttia t1 mikä oli puuton jo ennen infran rakentamisen aloittamista. Kasvillisuuden huomioimisen ja istutusten suunnittelun lähtökohtana on pihan alkuperäinen luonne ja olemassa oleva kasvillisuus, siksi rakennuspaikoilla kannattaa säilyttää aina tervettä ja elinvoimaista kasvillisuutta, joka liittää rakennetun ympäristön luonnonympäristöön. Korttelialueelle tulee istuttaa tai säilyttää olemassa olevia puita niin, että niiden määrä tontilla on vähintään 1 puu tontin jokaista rakentamatonta 100m2 kohden. Alue on metsämaata ja suurelta osin kallio on joko näkyvissä tai lähellä pintaa. Kalliollisilla alueilla suositaan lavaistutuksia tai pengerryksiä istutusalueiksi, jotka toteutetaan muuhun rakentamiseen sopivilla luonnon materiaaleilla. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 4 metriä lähemmäksi kiinteistön vastaista rajaa. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Nurmikon sijasta suositaan muita, ympäristöön paremmin sopivia vaihtoehtoja, kuten kunttaa, niittykasvillisuutta ja maanpeiteperennoja. Jos kadun ja tonttien väliin istutetaan pensasaita, tulee se istuttaa tontin puolelle niin, ettei se täysikasvuisena vie lumitilaa katualueelta. Tonttien välisillä rajoilla puuaita suositellaan sijoittamaan rajalle, mutta tähän tarvitaan naapurin suostumus. Katualuetta vasten oleva aita on oltava kokonaan tontin puolella, puistoaluetta vasten rajalla. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva, umpiosan maksimikorkeus 1200 mm. Korkeampi aita vaatii toimenpideluvan. Aidan värisävy tulee olla julkisivun pääväriin tai täydentäviin osiin soveltuva. Viherrakentamisessa pyritään hyödyntämään tontilla käytettävissä olevat ja rakennusvaiheessa syntyneet massat. Massojen, kuten soran, hiekan ja mullan, tuomista tonteille muualta pyritään välttämään. Kallion on näkyvissä monella tontilla. Viljelyyn suositellaan kohopenkkiviljelyä. Puustoa ei saa kaataa tontilta muuta osin kuin mitä rakentaminen vaatii, niin että ympärillä oleva puusto ei vahingoita rakenteita tai varjosta liikaa rakennusta. Istutettavan kasvillisuuden tulee sopia tontin ja ympäristön luontotyyppiin, sekä sisältää monipuolisesti erilaista kasvillisuutta kuten perennoja, puita ja pensaita. Oleskelualueita voi toteuttaa myös ympäristöön sopivilla luonnon materiaaleilla kuten erilaisilla kivija puuaineksilla. Sisäänkäyntien ja ajoväylien rakentaminen tontille sekä hoito kuuluu kiinteistölle myös katualueella olevalta osuudelta. Vältetään asfaltti tai betoniteitä, ja suositaan luonnonkivi sekä vaahtolasin käyttöä tontille ajoteiden rakenteina. Liittymän rakentamisen yhteydessä on huomioitava katualueella olevat kaivot ja muu kunnallistekniikka. 5

5.2 Korot ja kallistukset Rakennusten ja pihan suunnitellut korkeusasemat tulee esittää pääpiirustuksissa. Pihan kallistusten tulee täyttää rakentamismääräyskokoelman asettamat ehdot. Sadevesiä ei saa johtaa naapurin tontille. Pihojen suunnittelussa on vältettävä tarpeetonta maanpinnan tason nostamista. Puistoon rajoittuvilla tonteilla pihan korko tulee sovittaa puiston korkoon tontin puolella. 5.3 Asemapiirustus Asemapiirustuksessa tulee näkyä tontin korot ja ne tulee sovittaa ympäröivään maastoon sekä katusuunnitelman korkoihin. Asemapiirustukseen merkitään tonttiliittymä, sadevesikaivot, vesi ja viemäriliittymät, grillikatos, leikkimökki, puuvarasto, jätekatos yms. rakennelmat sekä aita, pihan toiminnot ja lumenläjityspaikat. Piharakennusten luvanvaraisuus tulee tarkistaa rakennusvalvonnasta. Maalämpökaivo on esitettävä asemapiirustuksessa. Mikäli maalämpökaivo sijaitsee lähempänä kuin 7,5 m naapurin rajaa, on siitä oltava naapurin suostumus. 5.4 Rakennuslupa Rakennuslupa jätetään Inkoon kunnalle The Natural Building Company Oy:n kanssa yhteistyössä. 5.5 Tontin LVI- ja Sähköliittymät Tontin vuokra- tai omistussopimukset on allekirjoitettu Inkoon Kunnan kanssa. Rakennushankkeeseen ryhtyvät tulee tehdä Liittymäsopimus sähköstä Carunan kanssa ja vedestä Inkoon Vesi -vesihuoltolaitos kanssa. Yhteystiedot asiakirjan lopussa 5.6 Jätekatos Jätekatoksen ulkonäön on noudateltava muiden rakennusten tyyliä ja väriä. Jätekatoksen suurin sallittu koko on 2000x1200 mm, korkeus max 2300mm. Vähimmäisetäisyys tontin rajasta 800 mm. Jätekatoksen tulee sijaita tonttia mahdollisesti rajaavien aitojen sisäpuolella. Jätekatoksen sijoittelussa on huomioitava liikenteen näkemäalue. 5.7 Tontin ajoliittymät Kullekin tontille sallitaan yksi liittymä, jonka leveys on 3-6 metriä. Liittymän ulomman reunan ja tontin sivurajan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1,5 metriä (kaivot). 5.8 Valaistus Pihavalaistuksessa huomioidaan naapurit niin, että valaistus ei häiritse naapureita. 6. Rakennusmateriaalit Lähtökohtaisesti rakennusmateriaaleina on käytettävä puhtaita luonnonmateriaaleja. Suositaan tuulettuvaa alapohjaa ja sokkelin perusmuurin tai pilareiden maanpäällisenä osana graniittikiveä. Alueen rakennusten kantavat rakenteet puuta ilman liima-aineita ja kaikki lämmöneristeet luonnokuitupohjaisia (poikkeuksena palomääräysten vaatimat eristeet). Päärakennusten seinäeristeenä suositaan olkea ja muiden rakenteiden ja rakennusten osalta suositaan luonnonkuitupohjaisia eristeitä, joissa on paloneristeenä savi. Rakennusten sisäpintarakenteet ja pinnat on käsiteltävä käsittelyaineilla, jotka eivät sisällä liuotinaineita. Suositeltut käsittelyaineet ja pinnoitteet ovat savi, kalkki, puu, luonnon öljyt ja keraamiset laatat. Kaikki alueen rakennusten rakenteet, vedeneristeitä lukuun ottamatta, tulee olla hygroskooppisia ja diffuusioavoimia. 7. Kalusteet ja varusteet Rakennuksen suihku suositellaan tehtävän suihkukaappiratkaisuna, millä eliminoidaan veden ruiskuttaminen lattia- ja seinäpinnoille. 6

8. Julkisivut Rakennusten julkisivun päämateriaali on puu. Alueen rakennusten ja rakennelmien julkisivuosat saa käsitellä ainoastaan terva-, puna-/keltamultatai pellavaöljymaalilla. Julkisivun värityksessä ei sallita räikeitä värejä kuten lila, vaaleanpunainen, merenvihreä, turkoosi. Julkisivuväritys on esiteltävä suunnitelmien luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. 9. Katot Katemateriaaleiksi suositellaan peltikattoa, kuparia, sinkkikattoa tai viherkattoa. Kattopintojen tulee olla kaltevia. 10. Yhteiskäyttöalueet alueella on merkitty korttelialueen 250 tontit 3 ja 4 yhteiskäyttöalueiksi. Inkoon kunnan kanssa on sovittu niin, että alueen kaikki muut tontit myydään ensin asuinkäyttöön, ja yhteiskäyttöalueiksi varattujen tonttien muuttamisen tarve asuintonteiksi kartoitetaan alueen muiden tonttien valmistuttua. Yhteiskäyttöalueet ovat alueen kaikkien asukkaiden vapaaehtoisessa käytössä. Tonteille saa rakentaa keveitä rakennelmia esim leikkipuistoa varten, tai kohopenkkejä pienimuotoista viljelyä varten. Yhteiskäyttöalueiden rakentaminen tapahtuu alueen asukkaiden toimesta. Vesi- ja LVIliittymät ovat tonttien rajalla. Asukkaiden omaehtoisesta toimesta alueelle on mahdollista rakentaa esimerkiksi vesipiste. Alueen muut tontit myydään ensin. Kun alueen muut tontit on myyty, arvioidaan Inkoon kunnan kanssa uudelleen mitä yhteiskäyttötonteille tehdään. 11. Yhteistiedot Tonttien vuokraus ja ostaminen Tonttikauppoja tai tontin vuokrausta koskevat asiakirjat tehdään Inkoon kunnan kanssa. Yhteyshenkilö; Kunnanjohtaja Robert Nyman +358 40 149 3762 robert.nyman(at)inga.fi Asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät asiat Suunnittelusta vastaa The Natural Design Company Oy, Billnäs Yhteyshenkilö; Arkkitehti Kati Juola-Alanen +358 40 416 4842 kati(at)naturalbuilding.fi Vesi- ja viemäriliittymät Yhteyshenkilö; Inkoon Vesi -ja vesihuoltolaitos, Tekninen joht. Peter Bergman +358 50 300 7515 tekniska(at)inga.fi Sähköliittymä Jotta voit käyttää sähköä, tarvitset kaksi sopimusta: yhden sähkönsiirrosta ja toisen sähkönmyynnistä Sähkön siirto; Caruna +358 50 300 7515 Sähkön myynti; Asiakkaan oman valinnan mukaan 7

8

9

10

11