SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi



Samankaltaiset tiedostot
Insinöörimatematiikka IA

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

Aritmeettinen jono

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Matematiikan tukikurssi

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Matematiikan tukikurssi

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Lyhyt yhteenvetokertaus nodaalimallista SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Matematiikan tukikurssi

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,7. a) Jakamalla 1, ,76 %. c) Jakamalla 0,92802

4.3 Signaalin autokorrelaatio

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu Työhuone M231

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät qad L. 1, C 3,6 10 m m s 10 m 0,6 ev

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 4 ratkaisuiksi

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Käänteismatriisi 1 / 14

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

S Laskennallinen systeemibiologia

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 11 12

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Digitaalinen signaalinkäsittely Signaalit, jonot

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

LASKUHARJOITUKSIA. 1. Myllyn ainetase ja kiertokuorman laskeminen. syöte F,f. A lite A,a MYLLY. tuote P,p LUO KITIN. Ylite Y,y. Tehtävä 1.

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Matriisi on suorakulmainen lukukaavio. Matriiseja ovat esimerkiksi: ,, x1 x. Matriiseihin perehtyminen voidaan perustella useilla järkisyillä.

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Kompleksiluvut. Johdanto

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Ennakkotehtävän ratkaisu

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

n = 100 x = %:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

Rekursioyhtälön ratkaisu ja anisogamia

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

3.2 Sijaintiluvut. MAB5: Tunnusluvut

Matriisit, L20. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

15 MEKAANISET AALLOT (Mechanical Waves)

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Sormenjälkimenetelmät

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n.

Kertaustehtävät. 300 s c) Värähtelyn jaksonaika on. = = 2,0 Hz 0,50 s. Värähtelyn taajuus on. f = T

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Ruletti ja Martingaalistrategia

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Tilastollinen todennäköisyys

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa (sivut 18 19).

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Matriisilaskenta (TFM) MS-A0001 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 47, 2017

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Transkriptio:

SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa lämötilajakaumaa ratkaistaa lämövirra suuta o tarkasteltavaa solmua kohti Siksi P out meee ollaksi Täte jatkuvuustila tehotasaaioksi saadaa P + P = P jossa P i g st i edustaa tarkasteltavaa solmuu liittyvää tilavuutee tulevaa lämötehoa P g o tarkasteltavaa solmuu liittyvässä tilavuudessa geeroituva lämöteho ja P st edustaa tarkasteltava tilavuude omiaislämökaasiteettii varastoituvaa tehoa Ku kirjoitetaa yhtälöitä imlisiittisee differessimeetelmää lämmöjohtumista lämökovektiota ja lämmö geeroitumista tarkastellaa ajahetkellä + jolla solmuje lämötilat ovat tutemattomia Ajahetki jolla tarkasteltava solmu lämötila o tuettu esiityy vai omiaislämökaasiteettii varastoituvaa eergiaa liittyvässä lämötila aikaderivaattatermissä Vasemmauoleise kuva tilae: Kirjoitetaa solmuu ( johtuva lämöteho: + + Tm m q( ( = λ( m m q = λ m + m q ( m ( m = λ T + + ( ( ( q ( m+ ( m = λ Kirjoitetaa solmuu ( kovektiolla tuleva lämöteho: qcov( h x ( T T + = qcov( = h y ( T T + T + + + T + + m+ Kirjoitetaa tarkasteltavaa solmuu liittyvässä tilavuudessa geeroituva lämöteho: 3 Pg = qg = qg 4 Kirjoitetaa omiaislämökaasiteettii varastoituva teho: + 3 Tm Pst = 4 t Oletetaa että = Tehotasaaio yhtälöö sijoittamalla saadaa tällöi: + + + + λ + + λ + + λ( Tm Tm + λ( Tm + Tm + ( Tm Tm + ( Tm + Tm + ( ( ( 3q x 3 x h( T T + = T 4 4 t + g +

Sijoitetaa tutemattomattomat termit eli solmuje lämötilat ajahetkellä + yhtälö vasemmalle uolelle ja lout termit yhtälö oikealle uolelle Saadaa: 3 ( + + + λ + λ + + 3λ + h Tm λ( Tm λ( Tm + ( Tm ( Tm + 4 t ( ( ( 3 x 3q g x 3 = Tm + h xt + : 4 t 4 4 t 4 4h t + + T T 3 x 3 + T + T + T 4h tt qg t = Tm + + 3 + ( ( ( + + + + m m m + m m+ h α t Merkitää: Bi = Fo = = λ 4 3 3 4 qg t = Tm + BiFo T + 3 ( ( h h t BiFo = = λ + + + + + + 4Fo + BiFo Tm Fo( Tm + Tm + + Tm + Tm + Oikeauoleise kuva tilae: Kirjoitetaa solmuu ( johtuva lämöteho: + + Tm m q( ( = λ ( m m q( m ( m = λ + + Tm + m q( ( = λ m + m T Kirjoitetaa solmuu ( kovektio kautta tuleva lämöteho: q = h T T + ( x ( ( cov + + ( Kirjoitetaa tarkasteltavaa solmuu liittyvässä tilavuudessa geeroituva lämöteho: Pg = qg = qg Kirjoitetaa omiaislämökaasiteettii varastoituva teho: + x y Tm T E st = t Oletetaa että = Tehotasaaio yhtälöö sijoittamalla saadaa tällöi: ( + + λ + + λ + + + λ ( Tm Tm + ( Tm Tm + ( Tm + Tm + h ( T Tm + qg ( + Tm = t

Sijoitetaa tutemattomattomat termit eli solmuje lämötilat ajahetkellä + yhtälö vasemmalle uolelle ja lout termit yhtälö oikealle uolelle Saadaa: ( + + λ + λ + + λ + h Tm λtm Tm Tm + t ( ( ( = Tm + h x( T + qg : t t 4 h t + + T T T + T x h t qg t = Tm + T + Merkitää: + + ( ( ( ( + + m m m m + h Bi = λ α t Fo = = ( ( h h t BiFo = = λ ( q t + 4Fo + BiFo Tm Fo Tm + Tm + Tm + = Tm + BiFo T + + + + + g ( ( Harjoitustyö malli raketamisessa kaattaa hyödytää symmetriaa Tehtäväao kuvasta käy ilmi että tilae o symmetrie sekä vaaka- että ystyakseli suhtee Tästä seuraa että voidaa tarkastella yhtä eljäsosaa alkueräisestä mallista Samalla tämä tarkoittaa sitä että ratkaistavie yhtälöide määrä ieeee eljäsosaa kokoaiselle mallille kirjoitettuje yhtälöide määrästä Ku käytetää eliöverkkoa jossa verko särmä ituus o 5 m mallista saadaa seuraava kuva mukaie 3 4 5 6 7 8 9 0 3 4 5 6 7 8 9 0 3 4 5 6 7 8 9 30 3 3 33 34 35 36 37 38 39 40 4 4 43 44 45 46 47 48 49 5 mm 5 mm muovi kuari vesi muovi kuari vesi 3

Huomatkaa että oheisessa mallissa solmuje 4 4 48 ja 49 lämötilat tuetaa aja fuktioa sillä kyseiset solmut sijaitsevat vedessä Se sijaa solmuje jotka sijaitsevat kuari ja vede rajaialla lämötila ei ole tuettu Täte mallii jää 45 solmua joide lämötila o tutemato Ku kirjoitatte differessimeetelmie mukaisia yhtälöitä malli solmuille tarvitsette Bioti (Bi ja Fourier' (Fo lukuja Kyseiset termit määriteltii seuraavasti: h Bi = λ Fo = ( Bioti lukua esiityy aia sellaise solmu differessiyhtälössä joho liittyy lämökovektiota Huomaa että mallissa o kovektiota sekä muovii että kuarii liittye jote tarvitset työssäsi kaksi erilaista Bioti lukua: toie muoville ja toie kuarille Myös Fourier' luku riiuu materiaalista jossa tarkasteltava solmu sijaitsee Ku solmuu liittyvä tilavuus o kokoaisuudessaa muovissa Fourier' lukuu sijoitetaa luoollisesti muovi lämmöjohtavuus ja omiaislämökaasiteetti Vastaavasti käytetää kuari arvoja jos solmuu liittyvä tilavuus o kokoaisuudessaa kuarissa Mutta jos solmu sijaitsee kahde materiaali rajaialla site että osa solmuu liittyvästä tilavuudesta o muovissa ja osa kuarissa käytetää tilavuusosuuksilla aiotettua Fourier' lukua Kyse o siis siitä että rajaialla oleva solmu Fourier' luku lasketaa lausekkeesta: Fo V Fo + V Fo kuari kuari muovi muovi = V tot jossa V viittaa tilavuutee Jos siis solmuu liittyvästä tilavuudesta ¾ o muovia ja ¼ kuaria Fourieri luvuksi tässä esimerkkitaauksessa saadaa ( 3( Fokuari + Fomuovi Fokuari 3Fomuovi Fo = 4 4 = + 4 4 ( Vaihe (akollie osa harjoitustyötä: Kirjoita ekslisiittise differessimeetelmä mukaiset yhtälöt tarkasteltavalle mallille ja ratkaise johtime lämötilajakauma ajahetkellä t = s Tehtävä eteee samalla tavalla kui harjoitukse viisi tehtävässä eljä Tuossa harkkatehtävässä solmuje alkulämötilat ladattii H4T: ratkaisusta mutta tässä harjoitustyössä kaikkie solmuje alkutilatee lämötila o 98 K Huomaa että harjoitustyö akollisessa osassa kuarii ei syötetä sähkövirtaa mikä tarkoittaa malli kaalta sitä että yhteekää solmuu ei tule lämmökehitystermiä Huomaa että alautuksesta tulee käydä ilmi eri solmutaauste stabiilisuusehdot joide avulla olet ratkaissut käyttämäsi aika-askelee 4

Palautukseksi kelaa arhaite Matlabi m-tiedosto (samaa tyylii kui H5T4:ssä joka iirtää kuva johtime lämötilajakaumasta ajahetkellä t = s Työtä ei tietekää voida akottaa Matlabilla tehtäväksi jote voitte halutessae käyttää jotai muutaki ohjelmaa Vaihe osa : Ratkaise vaihee tehtävä ekslisiittisellä differessimeetelmällä ku kuarissa kulkee sähkövirta Ohjeet lämmökehitystermie lisäämisee löydät harjoitustehtävä tehtäväao kakkossivulta Vaihe osa : Ratkaise tehtävä imlisiittisellä differessimeetelmällä ku kuarissa kulkee sähkövirta Kommetoikaa vaihee alautukse yhteydessä kuika suuri ekslisiittise meetelmä aika-askelee o oltava jotta ratkaisu alkaa huomattavasti oiketa imlisiittise meetelmä ratkaisusta Tällä o tarkoitus havaiollistaa ekslisiittise meetelmä "eästabiilisuutta" jos aika-askel o liia suuri Kokeilkaa louksi imlisiittise meetelmä toimivuutta aika-askeleella t = s Tuloksesta itäisi tulla oikea vaikka lasketakierroksia o yt siis vai yksi Huomatkaa kuiteki että jos jotaki tilaetta halutaa mallitaa tarkasti materiaaliomiaisuuksie lämötilariiuvuudet o otettava huomioo mikä rajoittaa myös aika-askelee ituutta Kakkosvaihe kaattaa alauttaa kahtea erilliseä tiedostoa joista esimmäie iirtää ekslisiittisellä differessimeetelmällä lasketu kuva virrallise johtime lämötilajakaumasta ajahetkellä t = s Toie tiedosto iirtää vastaava kuva imlisiittisellä differessimeetelmällä laskettua Louksi voisi ihmetellä sitä miksi tarvitaa kaksi differessimeetelmää: ekslisiittie ja imlisiittie Miksei tällä kurssilla käsitelty vai jomaa kumaa meetelmää? Vastaus o että molemmissa o etusa Molemmissa meetelmissä ratkaistaa matriisiyhtälöä AT = b jossa A o -matriisi jossa o malli solmuje lukumäärä Ekslisiittie meetelmä o siiä mielessä laskeallisesti kevyt että matriisista A tulee yksikkömatriisi joka lävistäjällä o ykkösiä ja muualla ollia Jos tarkastellaa suurta mallia jossa voi olla esimerkiksi satojatuhasia solmuja yleisesti ottae yhtälö AT = b ratkaisemise ylivoimaisesti aikaavievi vaihe o matriisi A kääteismatriisi ratkaisemie Koska ekslisiittisellä meetelmällä A o yksikkömatriisi A: kääteismatriisia ei varsiaisesti edes tarvita vaa saadaa suoraa että T = b Ekslisiittise meetelmä huoo uoli o se että aika-askel o yleesä valittava melko lyhyeksi jotta ratkaisu ysyy stabiilia Imlisiittise meetelmä hyvä uoli o taattu stabiilisuus Tämä tarkoittaa sitä että jos tarkasteltavat lämötila muutokset ovat ii ieiä että materiaaliomiaisuudet voidaa olettaa vakioiksi loutuloksee äästää yhdellä lasketakierroksella Imlisiittise meetelmä huoo uoli o laskeallie raskaus Jos esimerkiksi A o 0 5 0 5 -matriisi se kääteismatriisi muodostamie o aikaavievää uuhaa 5