Kipu, uni, mindfulness. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Samankaltaiset tiedostot
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Mitä uutta fibromyalgiasta?

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Kivun kokonaisvaltainen hoito

Unettomuus ja muistisairaudet HUS Gabriele Sved

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Mitä rentoutuminen on?

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Monialainen kipuklinikkatoiminta

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

KEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Lääkkeet muistisairauksissa

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Psyykkinen toimintakyky

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Mindfulness AVI Aulanko

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Kroonisen kivun lääkehoito Eija Kalso

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

VIIKKO 2. Immuniteetti ja palautuminen

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Uneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena. Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso

Metsamielimenetelma Metsämieli

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Koska aivoterveys on pääasia!

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Koululaisten lepo ja uni

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Taustaa uniterveydestä Mihin unta tarvitaan?

Lääkkeet ja kuntoutuminen

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Olkapään sairauksien kuntoutus

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

MITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Lataa Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi - Charlotte Erlanson-Albertsson. Lataa

Transkriptio:

Kipu, uni, mindfulness Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

UNEN TEHTÄVÄT Aivojen plastisiteetti Aivojen energiavarantojen täydentyminen Kuona-aineiden poistuminen Homeostaattinen säätely: lämpötila, nälkä Palautuminen rasituksista Immunologiset tehtävät Kognitio, tarkkaavuus ja muisti

NOXA Kipu unihäiriö - oravanpyörä Ympäristö, geenit, sosiaaliset tekijät Kipu Unen rikkoutuminen Rauhoittava lääkitys, bentsodiatsepiinit, Rebound, syvän unen väheneminen Väsymys, mielialahäiriöt, ahdistus, unettomuus syvä uni, vastustuskyky markku.partinen@helsinki.fi

KIVUN VAIKUTUKSIA UNEEN Nukahtamisvaikeus Unen rakenne rikkoutuu havahtumiset yöllinen heräily syvän unen ( N3) määrä vähenee REM-unen määrä vähenee Krooninen univaje jos riittämätön uni > 6 yönä markku.partinen@helsinki.fi

KIPU UNI (Patrick Finan et al The association on Sleep and Pain) Häiriintyneellä yöunella on selkeämpi vaikutus krooniseen kipuun kuin kroonisella kivulla häiriintyneeseen uneen. Pitempiaikaisessa seurannassa häiriintynyt yöuni lisäsi riskiä: -krooniseen päänsärkyyn, krooniseen TULE-kipuun ja fibromyalgiaan Terveille henkilöille tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että jo kahden yön osittainen univaje (4h) aiheutti tutkittaville kivun tuntemuksia, lämpöärsykettä käytettäessä univaje laski kipukynnystä Nivelreumaa sairastaville jo yhden yhden yön univaje lisäsi kipua, ahdistuneisuutta ja mielialan laskua kun taas terveille kontrolleille se ei vielä aiheuttanut koettavia muutoksia

Unettomuuden esiintyminen muita sairauksia sairastavilla potilailla Sairaus Unettomuus Mielialahäiriöt 70 95 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, krooninen kipu 40 80 % Refluksi ja muut gastroenterologiset sairaudet 30 80 % Astma ja muut keuhkosairaudet 25 60 % Aivoinfarktin jälkitila 20 70 % Sydän ja verisuonisairaudet 20 60 % Munuaissairaudet, syöpäsairaudet > 40 % Partinen M, Hublin C. Principles and Practice of Sleep Medicine, 6th Ed, 2011

KIVUSTA 1/2 kipu on epämiellyttävä aistimus- ja tunnekokemus, joka liittyy kudoksen todelliseen tai mahdolliseen vahingoittumiseen tai tällaiseen vahingoittumiseksi kuvailtuun tilaan. Kipu on aina subjektiivinen kokemus, joka on syvästi henkilökohtainen. Puhdasta kipua ei koskaan havaita erillisenä tuntemuksena, vaan sitä käytetään ryhmittelemään tiettyjä aistimuksellis-emotionaalisia tapahtumia. (Patrick Wall) Kivun kokemiseen vaikuttavat mm : perima, sukupuoli, ika, kehitysvaihe, persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset kivusta, sairauksista ja terveyspalveluista; tunteet, ymma rrys, oppimiskyky, tavat, tyytyva isyyden aste, motivaatio ja toiveet.

KIVUSTA 2/2 Akuutti kipu -kudosvaurion jälkeen -lievittyy ja paranee kuudessa viikossa, vahingoittuneet kudokset paranevat täysin puolessa vuodessa -akuuttia kipua myös ilman kudosvauriota kuten ylensyöminen tai päänsärky krapulassa Krooninen kipu -jatkuva tai pitkäaikainen kipu -kolmesta kuukaudesta jopa kymmeniin vuosiin -kipu voi jatkua vaikka kudosvauriot parantuneet krooninen kipuoireyhtymä

1.Nosiseptiivinen kipu -kudosvaurio 2. Neuropaattinen kipu KROONINEN KIPU (G.Lavigne Sleep and Pain, 2007) -vaurio kipua välittävässä hermossa -muunlaisina tuntemuksina (polttaminen, sähköisku) 3. Idiopaattinen kipu -kipu todellinen, mutta vauriota ei löydy -syy tuntematon

KIPUTILOJEN LUOKITTELUA (LL Harri Hakkarainen)

KIPUÄRSYKKEESTÄ Kuvannettaessa kipuärsykettä, on havaittu: -että se on erittäin monimutkainen tapahtuma aivoissa -kipua kokiessa aivot ohittavat tutut tuntemukset -kroonisesta kivusta kärsivien aivoissa muutoksia, jotka ovat yhteydessä korostuneeseen herkkyyteen kipuaistimukselle

Porttikontrolliteoria 1/2 Patrick Wallin ja Ronald Melzackin 1960-luvulla kehitta ma porttikontrolliteoria on yksi vakiintunut na kemys kivusta ja sen synnysta. -hermojen liitoskohdissa, selka ytimessa ja aivojen kipukeskuksissa on portteja -jotta henkilo voisi kokea kipua, portit on avattava, ja juuri na in tapahtuu terveen henkilo n loukkaantuessa. Kipuviestit kertovat, etta tuota kehonosaa tulee suojella, jotta se paranisi. Kun portit sulkeutuvat, kipu lievenee tai lakkaa. Na in tapahtuu terveella ihmisella, kun paraneminen on tapahtunut. Porttien avautuminen ja sulkeutuminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat mielentila, aivotoiminnot, mihin huomio on kiinnittynyt ja se, odottavatko aivot kipua.

PORTTIKONTROLLITEORIA 2/2 Kun aivot odottavat kipua, portit avautuvat. Ja jotta aivot huomaisivat kaiken mahdollisen kipuun liittyvän kipukokemus voimistuu Esimerkiksi ahdistus saa portit avautumaan ja pysymään kauemmin auki. Puhdasta kipua ei koskaan havaita erillisenä tuntemuksena vaan siihen yhdistyy aina merkitys ja tunne ja siksi jokainen kipu on yksilölle ainutlaatuinen (Peter Wallin)

KIPU JA KÄRSIMYS Kivun kokemus Ahdistus, pelko, huoli = kärsimys Kipu VASTUSTUS 1.Kivun torjuminen sitoo energiaa uupuminen 2.Kipuun hukkuminen uupuminen Kivun määrä Kipukynnys laskee

KROONISEN KIVUN ESIINTYVYYS Eurooppalaisen puhelinhaastattelututkimuksen mukaan 19 % aikuista kärsi kroonisesta kivusta. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista oli kokenut vähintään 3 kuukautta kestänyttä kipua; päivittäisen kroonisen kivun esiintyvyys oli 14 %. Kroonisista kivuista suurin osa johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Iskiaskipua on ollut lähes 40 %:lla aikuisista, ja heistä joka toisella on ollut yli 5 iskiaskipujaksoa. Neuropaattisen kivun esiintyvyydeksi on sen keskeisten oireiden esiintyvyyden perusteella on arvioitu 6 8 %

KROONISEN KIVUN KUSTANNUKSISTA Kivun aiheuttamista kokonaiskustannuksista poissaolot työstä ja toimintakyvyn heikkeneminen. Tule-sairaudet aiheuttivat vuonna 2013 Suomessa sairauspäivärahakustannuksina 294,6 miljoonaa euroa. Tule-sairauksien työkyvyttömyyseläkekustannukset vuonna 2013 olivat 691 miljoonaa euroa, joka oli 31 % noin 2,3 miljardin eläkemenosta Selkäsairauksien eläkekustannukset olivat 346,6 miljoonaa euroa Nivelrikot aiheuttivat sairauspäivärahakustannuksina lähes 59,2 miljoonaa euroa Nivelrikon takia eläkkeellä olevia oli 2013 noin 14 700, ja eläkekustannukset olivat 180 miljoonaa euroa. Lähes puolet kustannuksista (87,8 miljoonaa euroa) aiheutui polven nivelrikosta.

KROONISEN KIVUN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSESTA 1/2 Lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta. -liikunta -terapeuttinen harjoittelu -kognitiivis-behavioraalinen terapia -kylmä- ja lämpöhoito -TNS Hoidon tavoitteina ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen. Pitkäkestoista kipua ei yleensä pystytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voidaan lievittää ja potilaan selviytymistä tukea. Pitkäkestoisen kivun hoidossa ja kuntoutuksessa moniammatillinen lähestymistapa on tarpeen.

KROONISEN KIVUN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSESTA 2/2 Lääkkeettömään hoitoon liitetään tarvittaessa lääkkeellinen hoito. Kivun hoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan kipuongelman, muiden sairauksien, niiden hoidon ja psykososiaalisen tilanteen mukaan. Neuropaattisen kivun hoidossa voidaan käyttää ensisijaisesti trisyklisiä masennuslääkkeitä, gabapentinoideja, SNRIryhmän masennuslääkkeitä tai lidokaiinivoidetta. Sekamuotoisen kivun hoidossa yhdistellään eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä. Vahvoja opioideja käytetään vain erityistilanteissa.

Kivun hoidossa käytettyjen lääkkeiden vaikutuksia uneen Lääkeaine Hengityslama, uniapnea RLS- PLM N3- uni Bentsodiatsepiinit ± Opioidit ± REMuni N1- uni Anti-inflammatoorit ± ± ± ± ± Parasetamoli ± ± ± ± ± Trisykliset antidepressantit (pieni annos) ± ± Doksepiini 3-6 mg ± ± ± ± SSRI, SNRI ± Mirtatsapiini (< 15 mg) ± Bupropioni ±( ) ± Ketiapiini, antipsykootit ± ± HUOM interaktiot eri lääkkeiden välillä Kryger, Roth, Dement 2017;

KIVUN HOIDOSSA Näivä ja Rantalainen 2012: Lääkkeettömät menetelmät kroonisen kivun hoidossa Akupunktio Liikunta ja fyysinen harjoittelu -erittäin tärkeää varsinkin selkäpotilaan kivun hoidossa -kävely, pyöräily, jooga, tanssi Magneettihoidot Manipulaatiohoidot : erilaiset hieronnat, kiropraktiikka, naprapatia, osteopatia, vyöhyketerapia, shiatsu Fytoterapia Aromaterapia Jäsenkorjaus ja kuppaus Rentoutuminen Meditaatio Hypnoosi Musiikkiterapia Reikihoito Alexandertekniikka Kinesioteippaus

RUOKAVALIOSTA Terveellinen ruokavalio voi olla osa täydentävää terveydenhoitoa Kroonisesta kivusta kärsivällä on riski vajaaravitsemukseen tunnistaminen Ylipaino puolestaan rasittaa niveliä kipu -liiallinen rasvakudos tulehdukselliset tekijät Ruoka- ja nautintoaineiden laukaisema tai pahentama kipu: migreeni, kihti, virtsakivitauti Omega 3, antioksidantit, B 12- ja D-vitamiini, soija

KROONINEN KIPU JA MINDFULNESS Kehosta välittyy jatkuvasti erilaisia tuntemuksia ja viestejä, joihin on taipumus reagoida hyvin välittömästi. Kiputuntemus laukaisee usein automaattisen ajatusten ja mielikuvien ketjun. On aivan luonnollista, että huomio kiinnittyy kipuun ja käynnistää toiminnan kivun lievittämiseksi Huomion siirtäminen pois kivusta. Osa pitkäaikaisen kivun psyykkistä kuormittavuutta on sitä, että kivusta muodostuu ongelma, jota mieli yrittää ratkaista ja huolestuu, kun kipu jatkuu. Muutokset kivussa tai uuden tyyppinen kipu voivat entisestään sitoa huomiota kipuun ja herättää huolestuneita ajatuskulkuja ja ahdistuneisuutta.

MINDFULNESS Tapa kiinnittää huomiota tarkoituksella, nykyhetkessä ja hyväksyvästi (Jon Kabat-Zinn) KOKEMUKSELLISUUS, NYKYHETKEN TARKKA JA VÄLITÖN HAVAITSEMINEN HYVÄKSYNTÄ ELI ASIOIDEN NÄKEMINEN SELLAISINA KUIN NE ON ILMAN AUTOMAATTISTA JA JYRKKÄÄ ARVOSTELUA

TIETOINEN LÄSNÄOLO Tietoisuus -mitä jokaisena hetkenä todella tapahtuu -ainoa tilaisuus toimia viisaasti Keho: ero tuntemuksen ajattelemisessa ja sen suorassa kokemisessa (kipu kärsimys) Tuntemukset : epämieluisien ja mieluisien tuntemuksien luonne sekä oman reaktion tunnistaminen suhteessa tuntemuksiin Tunteet ja ajatukset :objektiivisempi suhde, ilman samaistumista, luopuminen automatisoituneista ajatuksista ja tunteista Tietoisen läsnäolon harjoittamisen jälkeen voi löytyä syvällisempi perspektiivi omiin kokemuksiin ja yhteys muihin ihmisiin kipu ei enää eristä.

Meditaatio, lähtien kehosta Hengittäminen -aluksi sen tarkkailu MENETELMÄT -ajatusten tarkkailu, hyväksyminen, irtipäästäminen Liikunta -oma päivittäinen liikunta ohjelma joogasta ja pilateksesta yhdistetty Rentoutuminen kivunhallintatalo.fi www.breathworks.co.uk

KATSAUKSIA Tietoisuustaitoon perustuvia harjoituksia (ja rentoutumismenetelmiä) web-pohjaisesti on tutkittu kroonisen kivun ja muiden sairauksien hoidossa (metaanalyysi) -IBS, CFS, syöpä, krooninen kipu, kirurgiset toimenpiteet, korkea verenpaine, lantion seudun krooninen kipu Yhteenveto: -vaikutus yleistä terveydentilaa parantava, masennuksen ja ahdistuneisuuden väheneminen, kipukokemuksien lievittyminen (Michael Mikolasek et al, systemaattinen katsaus 2017) (E.Ball et al, systemaattinen katsaus 2017)

YHTEENVETO Krooninen kipu on monimuotoinen tila, jonka hoito vaatii moniammatillista interventiota ja jossa potilas osana ryhmää Kipu vaikuttaa unta häiritsevästi joka puolestaan vaikuttaa kipukokemusta voimistavasti Unettomalle kipupotilaalle tarvitaan samanaikaisesti hyvää kivun hoitoa ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa MBM (mindfulness-based meditation) menetelmällä on saatu lupaavia tuloksia kroonisesta kivusta kärsivien elämänlaadun ja mielialan kohenemisessa sekä kiputuntemusten hallinnassa

KIITOS