SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi
1. painos ISBN 951-96218-4-9 Toimittanut Elise Tarvainen Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2004 2
SISÄLLYS 1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET... 6 2. SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA... 7 2.1. OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN... 7 2.1.1. Seutuopetussuunnitelman laatiminen... 8 2.1.2. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen... 8 2.2. OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT... 9 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 11 3.1. ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA... 11 3.1.1. Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot... 11 3.1.2. Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa... 11 3.2. PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET... 12 3.3. PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN... 13 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 14 4.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 14 4.2. OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN... 15 4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA... 18 4.4. YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA... 19 4.4.1. Koulu sisäinen yhteistyö... 19 4.4.2. Yhteistyö kotien kanssa... 19 4.4.3. Yhteistyö esiopetuksen kanssa... 20 4.4.4. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa... 21 4.4.5. Muu opetusta tukeva yhteistyö... 21 4.4.6. Tiedonkulun pelisäännöt... 22 4.5. AIHEKOKONAISUUDET... 23 4.5.1. Ihmisenä kasvaminen... 24 4.5.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 25 4.5.3. Viestintä ja mediataito... 26 4.5.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 27 4.5.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 28 4.5.6. Turvallisuus ja liikenne... 29 4.5.7. Ihminen ja teknologia... 30 4.6. TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE... 31 4.7. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN PAINOTUKSET... 32 4.8. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA... 33 4.8.1. Yleiset periaatteet... 33 4.8.2. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuksen tavoitteet... 35 4.8.3. Tieto- ja viestintätekniikan keskeiset sisällöt eri vuosiluokilla... 36 4.9. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 48 5. OPISKELUN YLEINEN TUKI... 49 5.1. OPPIMISSUUNNITELMA OPPIMISEN TUKENA... 49 5.2. TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 50 5.3. KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 50 5.4. OHJAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 51 5.4.1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 51 5.4.2. Ohjauksen muodot... 52 3
5.4.3. Ohjaustoiminnan toteuttamisen periaatteet... 52 5.4.4. Ohjauksen painopisteet ja siirtymävaiheen tuki opintopolun eri vaiheissa 54 5.5. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN... 57 6. OPPILASHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN... 59 6.1. OPPILASHUOLLON TAVOITTEET JA TARKOITUS... 59 6.2. OPPILASHUOLTO ERI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖNÄ... 59 6.3. OPPILASHUOLTORYHMÄ... 60 6.4. KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PALVELUT... 60 6.5. HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS - TOIMINTAMALLIT ONGELMATILANTEISSA... 61 6.5.1 Käyttäytyminen ja työrauha... 61 6.5.2 Poissaolot... 61 6.5.3 Epäsosiaalinen käyttäytyminen... 61 6.5.4 Päihteet ja tupakka... 62 6.5.5 Psyykkiset ongelmat... 62 6.6. KOULUTERVEYDENHUOLTO... 63 6.7. KOULUKULJETUKSET... 63 6.8. KOULURUOKAILU... 64 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 65 7.1. ERI TUKIMUODOT JA KÄYTÄNTEET OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMISESSÄ... 65 7.2. OSA-AIKAISEN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 67 7.3. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITELMAN (HOJKS) LAATIMISEN PERIAATTEET... 68 7.4. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS JA ARVIOINTI... 71 7.5. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN... 73 8. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 75 9. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN... 76 9.1. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIAINEISSA... 76 9.2. ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU... 76 9.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 78 9.4. RUOTSI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ (B1 KIELI)... 93 9.5. VIERAAT KIELET... 102 9.5.1. Kielten opiskelun yleisiä periaatteita... 102 9.5.2. Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa... 105 9.5.3. Englanti A1 kielenä... 106 9.5.4. Saksa A2 kielenä... 116 9.5.5. Saksa B2 kielenä... 126 9.5.6. Ranska B2 kielenä... 131 9.5.7. Venäjä B2 kielenä... 135 9.6. MATEMATIIKKA... 140 9.7. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (LUOKAT 1-4)... 158 9.8. BIOLOGIA JA MAANTIETO... 168 9.8.1. Biologia (luokat 5-9)... 168 9.8.2. Maantieto (luokat 5-9)... 174 9.9. FYSIIKKA JA KEMIA... 180 9.10. TERVEYSTIETO... 194 9.11. USKONTO... 201 4
9.11.1. Evankelisluterilainen uskonto... 201 9.11.2. Ortodoksinen uskonto... 211 9.12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 220 9.13. HISTORIA... 230 9.14. YHTEISKUNTAOPPI... 236 9.15. MUSIIKKI... 238 9.16. KUVATAIDE... 252 9.17. KÄSITYÖ... 269 9.18. LIIKUNTA... 283 9.19. KOTITALOUS... 299 9.20. VALINNAISET AINEET... 303 9.21. OPPILAANOHJAUS... 304 10. OPPILAAN ARVIOINTI... 309 10.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 309 10.2. PÄÄTTÖARVIOINTI... 315 10.3 TODISTUKSET... 317 11. KOULUTYÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT MUUT KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT... 320 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kannonkosken sivistystoimenlautakunnan päätös Karstulan sivistyslautakunnan päätös Kivijärven sivistystoimenlautakunnan päätös Kyyjärven sivistyslautakunnan päätös Pylkönmäen sivistyslautakunnan päätös Saarijärven sivistyslautakunnan päätös 5
1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Opetus on osa kansalaisen perusturvaa ja kunnan ydinpalvelu, jonka korkea taso on olennainen vetovoima- ja viihtyvyystekijä niin kunnallisesti kuin alueellisestikin. Varmistamalla ja kehittämällä opetuspalveluiden laatua ja saatavuutta vaikutetaan koko alueen kehittymiseen. Saarijärven seudun muodostavat pohjoisen Keski-Suomen kuusi kuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi. Kuntien välillä on viime vuosina ollut tiivistyvää yhteistyötä sivistystoimen alueellisessa kehittämisessä. Luontevana jatkona tälle yhteistyölle elokuussa 2003 käynnistyi projekti, jonka tehtävänä on ollut yhteisöllisesti tuottaa seudullinen opetussuunnitelma ohjaamaan ja yhtenäistämään koulujen opetus- ja kasvatustyötä. Yhteisen opetussuunnitelman tekeminen on ollut mittava yhteistyöprojekti, jossa voimavarat yhdistämällä on ollut mahdollisuus saada parhaat tiedot ja koulun kehittämisen toimintamallit koko seutukunnan käyttöön, lastemme ja nuortemme parhaaksi. Tavoitteena on ollut tuottaa laadukas opetussuunnitelma inhimillisiä tai taloudellisia resursseja tuhlaamatta. Opetussuunnitelmaprojekti on eri vaiheissaan pyrkinyt lisäämään niin viranhaltijoiden kuin koulun ulkopuolisten toimijoidenkin osallisuutta koulun kehittämisessä. Myös kuntarajat ylittävän yhteistyön on projektin myötä toivottu tiivistyvän. Seudullisen opetussuunnitelmaprojektin kautta aluekehittäminen on saanut konkreetteja käytännön toimintamuotoja. Kumppanuudet ja hyvät yhteistyömallit jäävät toivottavasti elämään projektin päätyttyäkin. Yhteistyö opetuksen kehittämisessä ovat mahdollisuus turvata opetuksen resurssit tulevaisuudessakin voimavaroja yhdistämällä. Opetussuunnitelmatyön tärkein vaihe alkaa, kun opetussuunnitelman viimeinen piste on kirjoitettu. Toteutuessaan käytännöiksi koulun arjessa seudullinen opetussuunnitelma lisää koulutuksen alueellista tasa-arvoa yhtenäistämällä perusopetuksen koulutuspohjaa. Näin yhtenäinen perusopetus voi toteutua myös laajemmin, yli kuntarajojenkin. Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi, tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi. Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuu meille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämme ja toiminnastamme - Peter Drucker - 6
2. SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 2.1. OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat opetusta ohjaavan kokonaisuuden. Ohjaus ulottuu yhdenmukaisena ja sitovana aina lainsäädännöstä yksittäisen oppijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan saakka (kuvio 1). Laissa ja opetussuunnitelmaperusteissa määritellyt tavoitteet ja sisällöt täsmentyvät seutukunnallisessa ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa paikallisista lähtökohdista. Opetussuunnitelma on päätös ja ennakkosuunnitelma siitä, kuinka opetus- ja kasvatustyö paikallisesti järjestetään. HOPS HOPS HOPS HOJKS HOJKS HOJKS HOPS HOJKS HOPS HOJKS HOJKS HOPS HOPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Alueellinen opetussuunnitelma SeutuOPS Opetussuunnitelmaperusteet (16.1.2004) Asetus 1435/2001 Perusopetuslaki 628/1998 (& sen muutokset) Perusopetusasetus 852/1998 (& sen muutokset) KUVIO 1. Opetussuunnitelman tasot Keskeistä niin seudullisen kuin koulukohtaistenkin opetussuunnitelmien laatimisessa on laaja keskustelu ja yhteisen ymmärryksen lisääminen opetuksesta sekä sen perustana olevista säädöksistä ja tausta-ajattelusta. Opetussuunnitelmien laatiminen on koulun kehittämisen ydintehtävä, sillä opetus ja kasvatus kouluissa toteutetaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa kuvataan koulun opetusja kasvatustavoitteet sekä keinot, joilla niihin pyritään. Opetuksen järjestäjä vahvistaa sekä seudullisen että koulukohtaisen opetussuunnitelman, joiden toteutumisesta vastaa koulun rehtori/johtajaopettaja. Opettaja toteuttaa ja noudattaa opetuksen järjestämän vahvistamaa opetussuunnitelmaa päivittäisessä työssään. 7
2.1.1. Seutuopetussuunnitelman laatiminen Seutuopetussuunnitelma perustuu opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin. Edelleen opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu, mitä koulutuksesta määrätään perusopetuslaissa perusopetusasetuksessa valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 esiopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaperusteissa muissa kunnallisissa lapsi- ja nuoria koskevissa päätöksissä Seutuopetussuunnitelman on laadittu pääasiassa kaikkien kuuden kunnan opettajien yhteistyönä. Kaikilla opettajilla on koko projektin ajan ollut mahdollisuus osallistua laajaan keskusteluun, dokumentin kirjoittamiseen ja kommentointiin. SeutuOPS-projekti toteutettiin lukuvuonna 2003-04 17 työryhmässä. Työ tehtiin opetustoimen johtavien viranhaltijoiden ja projektikoordinaattorin ohjauksessa. Kuntien virkamiesjohto sekä sivistystoimen luottamushenkilöt ovat olleet osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön erityisesti määrittelemällä koulun ydintehtävää ja opetuksen painotuksia. Oppilashuoltoa ja sen järjestämistä koskevat periaatteet samoin kuin kodin ja koulun yhteistyötä määrittelevä osuus opetussuunnitelmasta on laadittu yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon tehtäviä toteuttavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaprojektista on tiedotettu laajasti niin mediassa kuin koulukohtaisissakin tiedotteissa. Kaikille koulusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua seutuopetussuunnitelman tekemiseen. Vanhemmat ja huoltajat pyydetään mukaan erityisesti koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun kasvatustavoitteiden määrittelemiseen. 2.1.2. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Koulukohtainen opetussuunnitelma täydentää seudullista opetussuunnitelmaa täsmentämällä tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Koulun voi halutessaan ottaa opetussuunnitelmaan omia painotuksia seutuopetussuunnitelman painotusten lisäksi. Koulun opetussuunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa koulun rehtori tai johtajaopettaja. Koulukohtaisen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Koulun lukuvuosittaista koulutyön järjestämistä koskeva suunnitelma perustuu koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 8
2.2. OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT Opetussuunnitelmaperusteiden luvussa 1.2. määritellään seikat, jotka tulee ilmetä paikallisessa opetussuunnitelmassa sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää. Seutuopetussuunnitelmassa määritellään alueelliset linjaukset, joita koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tarvittaessa täydennetään. Opetussuunnitelmiin sisältyvät asiat Seutuopetussuunnitelma Koulun opetussuunnitelma Arvot Kansalliset arvot Alueellinen painotus Kunnan arvot Koulun pelisäännöt Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet, toiminta-ajatus Koulukohtaiset tavoitteet - yhteys arvoihin - täsmennetyt tavoitteet Kieliohjelma Noudatettava paikallinen tuntijako Koulun toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus Yhteys arvoihin Perusopetuksen yleiset tavoitteet Koulun ydintehtävä Toimintakulttuuriin sisältyvät seikat Oppimisympäristö opetuksen tukena Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Perusopetuksen tehtävä seutukunnalla. Alueellinen painotus Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä kieliohjelma koulun ops:n osana Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän vahvistama tuntijako ops:n osana Koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat Koulukohtaiset painotukset ja valinnat Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain (tai opintokokonaisuuksittain, milloin opetus on vuosiluokkiin jakamatonta) Valinnaisaineiden opetus Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Eheyttämisen periaatteet Aihekokonaisuuksien kuvaus, tavoitteet ja sisällöt Seutukunnalla yhteiset painotukset Aihekokonaisuudet oppiaineiden yhteydessä Tavoitteet, sisällöt, menetelmälliset periaatteet ja arviointi vuosiluokittain oletustuntijaolle Viittaus normiin ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan Käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi Perusopetuksen rakenne Ainekohtaisten opetussuunnitelmien niveltäminen Ohjauksen järjestäminen Eheyttämisen toteuttaminen Aihekokonaisuudet osa koulun toimintakulttuuria Mahdolliset omat aihekokonaisuudet Mahdollinen tarkentava osuus, ns. maustetaso Kokonaan koulukohtainen osio Käyttäytymisen täsmennetyt tavoitteet. Koulun järjestyssäännöt Yhteistyön muodot ja käytänteet Ohjauksen järjestäminen 9
Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit oppilashuolto oppilaanohjaus Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit Yleiset periaatteet Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Suunnitelman laatimisen periaatteet Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisesta ohjauksen suunnitelma tet-suunnitelma koulun yhteistyöverkosto Oppilashuollon järjestäminen käytännössä -oppilashuollon suunnitelma -oppilashuoltoryhmä -koulukuljetukset -kouluterveydenhuolto -kouluruokailu Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa Koulukohtainen suunnitelma Koulukohtainen osio, kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet Koulukohtainen osio Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevien opetus, HOJKSin tekemisen periaatteet Erityisopetussiirtopäätöstä edeltävät menettelyt Menettelytavat tilanteissa, joissa koulun ops näiltä osin täydennetään Oppiaineiden yhteydessä arvioinnin periaatteet vuosiluokittain Yleiset periaatteet Oppilasarvioinnin yleiset periaatteet TVT:n opetuskäytön suunnitelma Seutuopetussuunnitelman toteutumisen arviointi ja päivitys Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa. Koulun erityispiirteet. Siltä osin kuin opetuksen järjestäminen kulloinkin edellyttää Mahdollinen koulukohtainen täydennys Todistukset Koulukohtainen osio Seutukunnallinen oppilasarviointipohja Todistus ops:n liitteenä Haluttaessa koulukohtaiset muut todistusliitteet Mahdollinen koulukohtainen täydennys. Tietostrategia voi olla myös ops:n liitteenä Koulukohtainen osio koulun toiminnan itsearvioinnista ja kehittämisestä Yhteys kunnan koulutoimen arviointistrategiaan TAULUKKO. Opetussuunnitelmissa määriteltävät asiat 10
3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1. ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA 3.1.1. Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Arvot luovat perustan sekä kansallisille että paikallisesti täsmentyville opetus- ja kasvatustavoitteille. Arvot määrittelevät sen mikä on hyvää, arvokasta ja tavoiteltavaa. Yhteisten arvojen ympärille syntyy yhteisö. Kouluyhteisön arvot ovat samansuuntainen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Arvot kuvaavat käsitystämme siitä, mitä on hyvä elämä Kaikille yhteinen, kansallinen opetuksen arvopohja on määritelty perusopetuslaissa ja -asetuksessa, valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001, pykälät 2 4) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 16.1.2004. Perusopetuksen arvopohjan muodostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuus sekä ihmisen arvostava suhde luontoon ja sen säilyttämiseen. Näiden arvojen toteutumista yhteiskunnassa vahvistetaan edistämällä perusopetuksessa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 3.1.2. Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa Kansallisten arvojen lisäksi koulun toiminta perustuu koulutuksen järjestäjän eli kunnan määrittelemiin arvoihin sekä kunnan tulevaisuuden tavoitteisiin ja tahtotilaan. Arvot ovat kivijalka, jolle kaikki koulussa tapahtuva toiminta rakentuu. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan opetuksen perustana olevat arvot niin, että ne mahdollisimman hyvin välittyvät opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja opetusmenetelmiin päivittäisessä koulutyössä. Koulun opetussuunnitelmassa kunnalliset periaatearvot määritellään tavoitearvoina tai arvotekoina niin konkreettisesti, että ne näkyvät toimintoina ja valintoina koulun jokapäiväisessä toiminnassa. Koulun arvoja määriteltäessä keskeistä on laaja keskustelu, jossa muodostetaan yhteinen käsitys arvojen soveltamisesta ja määritellään koulun eettiset toimintaperiaatteet. Arvojen toteutuminen ja kaikkien kouluyhteisön toimijoiden sitoutuminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin näkyy koulun eettisenä laatuna ja toiminnan ennakoitavuutena. Arvoille rakentuu johdonmukainen, ristiriidaton ja ehjä toimintakulttuuri, jossa lapsen ja nuoren on hyvä oppia ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Arvokeskusteluun voivat osallistua opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, huoltajat ja oppilaat sekä haluttaessa myös koulun yhteistyökumppanit. 11
3.2. PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot (Perusopetuslaki 628/1998, 2). Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulun tulee ohjata lapsen ja nuoren oppimista ja henkilökohtaista kasvua asetettujen tavoitteiden suunnassa. Vatineuvosto on yhdessä tuntijaon kanssa määritellyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet (asetus 1435/2001, 2-4). Nämä kaikille yhteiset, opetuksen yleiset tavoitteet ovat kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Koulun ydintehtävä Saarijärven seudulla on herättää kiinnostus ja antaa välineitä monipuoliseen oppimiseen terveeltä arvopohjalta, jossa ristiriidattomasti toteutuvat niin kansalliset kuin paikallisetkin arvot. Oppiminen ja kasvaminen tapahtuu kodin ja koulun jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jossa molemmat tukevat toisiaan. Koulu määrittelee opetussuunnitelman yhteydessä oman toiminta-ajatuksensa sekä täsmentää opetus- ja kasvatustavoitteet sisällyttäen niihin seuraavia seutukunnallisesti painotettavia näkökulmia - monipuoliset perustiedot ja -taidot - kiinnostus elinikäiseen oppimiseen - kotiseudun arvostaminen ja alueellinen identiteetti - yrittäjyys ja yrittävä elämänasenne - työn arvostaminen - vuorovaikutus ja kumppanuudet - osallisuuden edistäminen kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa - henkinen hyvinvointi ja terve itsetunto Vanhemmat otetaan mukaan koulutyön suunnitteluun erityisesti koulun kasvatustavoitteita määriteltäessä. 12
3.3. PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN Seutukunnan perusopetus pyrkii rakentamaan jokaiselle yksittäiselle oppijalle saumattoman koulutuksen jatkumon aina varhaiskasvatuksesta nuorisoasteen opintoihin saakka. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri koulumuotojen välillä sekä oppilaan ohjausta koulutuksen siirtymävaiheissa.. Perusopetus pohjautuu kunnassa esiopetuksen suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen. Esiopetus voidaan järjestää joko sosiaalitoimen tai koulutoimen (sivistystoimen) alaisuudessa sen mukaan kuin koulutuksen ylläpitäjä päättää. Perusopetuksen oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet sekä osaamisen kuvaus on rakennettu vuosiluokittain eteneväksi kokonaisuudeksi, sillä pääsääntöisesti seutukunnan perusopetus annetaan vuosiluokittain. Perusopetus järjestetään joko luokka- tai yhdysluokkaopetuksena oppilasmääristä riippuen. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat oppilaan yksilöllistä kehittymistä luokkayhteisössä oppilaan ikä- ja kehityskauden sekä opetusryhmien kokoa määrittelevät säädökset huomioon ottaen. Opetusryhmien koko pyritään pitämään riittävän pienenä, jotta opettajalla on mahdollisuus kohdata jokainen oppilas erityispiirteineen ja toteuttaa opetusta myös yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Yhdysluokissa opetus voidaan periodistaa koulun haluamalla ja opetusryhmien edellyttämällä tavalla. Opinnoissa etenemisen periaatteet kuvataan koulun omassa opetussuunnitelmassa ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yhdysluokissa voidaan edelleen lukea vuorovuosin parillisten ja parittomien vuosiluokkien oppimääriä (ent. vuorokurssijärjestelmä) huolimatta siitä, että opetussuunnitelmassa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuosiluokittain. Tällöin noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan koulussa luetaan parillisten vuosiluokkien oppimäärää sinä lukuvuonna, joka päättyy parillisena vuotena. Vastaavasti parittomien vuosiluokkien oppimäärä luetaan parittomana vuonna päättyvänä lukuvuotena. Opetusjärjestelyjen helpottamiseksi yhdysluokissa voidaan tasata eri vuosiluokkien oppiaineiden erilaisia opetustuntimääriä jakamalla vuosiviikkotunnit osiin. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä koulut voivat opetussuunnitelmassa päättää, että oppilaat etenevät opinnoissaan oman opinto-ohjelmansa mukaisesti (vuosiluokkiin jakamaton opetus). Tällöin huomioidaan mitä perusopetusasetuksen 11, 3. momentissa määrätään. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja oppikokonaisuudet kuvataan siten kuin opetussuunnitelmaperusteissa 16.1.2004 luvussa 2.3. määrätään. 13
4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Koulun toimintakulttuurin ja sen kehittämisen keskiössä on jokainen, erilainenkin oppija, jonka oppimaan saattaminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä. Kaikki mitä koulussa tehdään, on tehtävä oppilaan parhaaksi. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Parhaimmillaan toimintakulttuuri ilmenee johdonmukaisena ja ristiriidattomana toimintana kaikissa koulun käytänteissä niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt ja arkikäytänteet, julkilausutut mutta myös toteutuvat toimintamallit sekä arvot ja niistä johdetut periaatteet. ARVOT PAINOTUKSET OMALEIMAISUUS Käyttäytymis- ja järjestyssäännöt Käyttäytymismallit TOIMINTA- PERIAATTEET AIHEKOKONAISUUDET Oppimiskäsitys OPETTAMISEN NÄKEMYS KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KOULUN VUOROVAIKUTUS- SUHTEET Tieto- & viestintä tekniikka Fyysinen ympäristö Oppimisympäristöt Sosiaalinen & psyykkinen ympäristö Sisäinen yhteistyö Ihmiskäsitys Tiedonkäsitys Koulun ulkopuolinen yhteistyö ja kumppanuudet KUVIO 2. Koulun toimintakulttuurin osa-alueet 14
Koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, kuinka asetetut kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat. Oleellinen osa toimintakulttuuria ovat sisällölliset ja menetelmälliset painotukset, erilaiset teemapäivät, projektit ja koulun juhlat. Koulun toimintakulttuuria voidaan täsmentää koulun vuosisuunnitelmassa. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus olla vaikuttamassa toimintakulttuurin luomiseen. Alueellinen, kunnallinen ja koulukohtainen omaleimaisuus sekä painotukset tulee näkyä toimintakulttuurin kuvauksessa sekä päivittäisessä koulutyössä. 4.2. OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN Perusopetus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, joka luottaa ihmisen pyrkimykseen hyvään ja oikeaan sekä kykyyn ja haluun tehdä valintoja. Arvot ja oppimiskäsitys kulkevat opetuksessa käsi kädessä. Oppiaineiden opetus kouluissa on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta Opetussuunnitelmat laaditaan perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Oppiminen on tiedon järjestämistä ja prosessointia oppijan mielessä. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Yksilöllisyys koulun arjessa tarkoittaa erilaisten oppimistyylien olemassaolon tunnustamista ja oppilaan omimman oppimistavan löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisöllisyys toteutuu vertaisryhmissä, monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa oppilaalla on ohjatusti mahdollisuus arvioida ja suunnata oppimistaan asetettujen tavoitteiden suunnassa. Avaimia oppimiseen ovat tavoitteellisuus ja päämääräsuuntautuneisuus oppilaan yksilöllinen tietorakenne ja hänen oma osallisuutensa tietojen ja taitojen rakennusprosessissa oppilaan aktiivisuus opettajan ohjauksessa koulun vuorovaikutussuhteet ja niiden ohjaaminen vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen, missä vertaisryhmissä tapahtuva vuorovaikutus ja tiedon jäsentely tukee oppijan omaa oppimisprosessia tilannesidonnaisuus Opintopolun jatkuvuuden varmistamiseksi koululla on oltava yhteinen näkemys oppimisesta ja oppimaan saattamisesta. Keskeistä opetuksen järjestämisessä on opettajan ja oppilaan roolien ja aseman määritteleminen oppimistilanteissa. 15
Oppimiskäsityksen valossa opettajan tehtävä on mahdollistaa ja ohjata oppimista opettamalla opiskelun taitoja valitsemalla opiskelumateriaalia järjestämällä oppimistilanteet ja oppimisympäristöt oppijan aktiivisuutta tukeviksi herättämällä kiinnostusta ja ylläpitämällä motivaatiota tukemalla ja kannustamalla oppijaa oikea-aikaisesti arvioimalla jatkuvasti oppijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ohjaamalla oppijaa itsearviointiin Oppimiskäsitys, tiedonkäsitys ja ihmiskäsitys peilautuvat opetusnäkemyksenä osaksi koulun päivittäistä toimintaa. Oppilaan kannalta merkittävää on, että periaatteet opetuksen järjestämisessä ja työtapojen valinnassa tukevat johdonmukaisesti oppimisprosessia koko opintopolun ajan. Opetuksella ja kasvatuksella pyritään samoihin yhteisiin päämääriin tunnistaen ja tunnustaen niin oppilaiden erilaisuus ja yksilölliset valmiudet oppijoina. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan löytämään ja kehittämään omaa oppimisen strategiaansa. TYÖTAVAT OPETUSMENETELMÄT OPETUSNÄKEMYS OPPIMISKÄSITYS IHMISKÄSITYS TIEDONKÄSITYS KUVIO 3. Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät, oppiaineelle ominaiset työtavat. Työtapojen valinnassa huomioidaan oppilaan ikä ja kehityskausi sekä aikaisemmin opitut työskentelytaidot. Perustaitojen karttuessa voidaan käyttää vaativampia työtapoja. 16
Opetuksessa käytetään sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista tukevia työtapoja monipuolisesti ja vaihtelevasti tutustuttaen oppilaita myös heille vieraampiin toimintamalleihin. Työtavat valitaan niin, että herättävät kiinnostusta oppimiseen, tukevat oppilaan oppimismotivaatiota ja kehittävät oppimisen taitoja. Oppimisen taitoja ovat mekaaninen, ymmärtävä, tulkitseva, kriittinen ja luova lukutaito verbaalinen ajattelu kielellinen ja matemaattinen päättely taito käsitellä tietoa kyky tehdä yleistyksiä ongelmaratkaisutaito tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa vuorovaikutustaidot itseohjautuvuus ja itsenäisen työskentelyn taidot tunneäly Työtapojen valinnassa otetaan lisäksi huomioon erilaiset oppimistyylit, oppilaiden yksilölliset kehityserot sekä opetusryhmän koostumuksesta johtuvat mahdolliset erityispiirteet. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinnalla tuetaan tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon edistämistä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ja ylläpitävät motivaatiota ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä antaa ja saada palautetta 17
4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA Oppiminen on yksilön ja ympäristön vastavuoroinen suhde, jossa oppimisen laatuun vaikuttavat paitsi yksilölliset ominaisuudet, myös ympäristötekijät ja tilanteet. Oppimisympäristöjä rakentamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti oppilaan terveyteen, kasvuun ja oppimiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta huomioiden oppilaan ikä ja kehitystarpeet. Pyrkimyksenä on luoda koulun päivittäisistä oppimisympäristöistä sellaisia, että ne mahdollistavat tavoitteiden mukaisen toiminnan ja oppimisen turvallisesti niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa, että koulu on turvallinen työskentelypaikka ja jokaisella on työrauha. Kunnan koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset Oppimisympäristöjä tulee koulujen opetussuunnitelmissa tarkastella paikallisesti ottaen huomioon koulun omaleimaisuus ja yksilöllisyys huomioiden kaikki koulun fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset rakenteet sekä suunnitelmat ja toimenpiteet niiden kehittämiseksi Oppimisympäristöt tulee toteuttaa niin, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista ovat virikkeellisiä ja viihtyisiä huomioivat erilaiset oppimis- ja työskentelytavat tukevat oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja aktiivisuutta ovat vuorovaikutteisia, avoimia, rohkaisevia ja kiireettömiä ovat ajanmukaisia ja turvallisia Koulun välittömän ympäristön ja rakenteiden lisäksi oppimisympäristöiksi katsotaan kaikki ne kohteet ja järjestelyt, jotka liittyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Oppimisympäristöjä tuleekin tarkastella ottaen huomioon kaikki ne mahdollisuudet, joita koulu lähiympäristöineen tarjoaa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös vahvistuva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö aina alimmilta vuosiluokilta lähtien. Tämä yhdessä paikallisten kirjasto- ja tietopalveluiden kanssa mahdollistavat jopa kansainväliset oppimisympäristöt ja yhteistyöverkostot. Näiden hyödyntäminen oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää, sillä näin voidaan vahvistaa oppijan tiedonhallintataitoja ja tutkivaa työotetta, jolla on merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Koulun opetussuunnitelmassa tai siihen perustuvassa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin kohteet, joissa opetusta annetaan. Oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvista tai yön yli kestävistä opintoretkistä tai leirikouluista tehdään erillinen suunnitelma, joka toteutuakseen edellyttää koulutuksen järjestäjän hyväksymisen. 18
4.4. YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA 4.4.1. Koulu sisäinen yhteistyö Päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä tehdään opettajien, koulunkäyntiavustajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Koulun sisäinen yhteistyö tarkoittaa tietoista ja tavoitteellista yhteisöllisyyden kehittämistä, joka koskee kaikkia kouluyhteisön jäseniä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Yhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat kouluyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukeminen, me-hengen rakentaminen vaikutusmahdollisuudet itseä koskevissa asioissa sovituissa rajoissa yhteisten sopimusten tekeminen ja niiden toteuttamiseen sitoutuminen henkilöstö- ja oppilasryhmien tietoinen ja suunnitelmallinen kehittäminen myönteisten vuorovaikutussuhteiden luominen, ohjaaminen ja ylläpitäminen oikeus ja velvollisuus luottamuksellisesti sellaisten tietojen vaihtoon, joka opetuksen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. 4.4.2. Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu kantaa päävastuun lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsen opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Oppilaan oppimista ja kasvua tukee parhaiten rakentava yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kodin ja koulun välillä tulee olla tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Sen ylläpitämisestä on kaikilla osapuolilla yhteinen vastuu. Kumppanuuden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi koulun tulee tarjota huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja ja osallistumismahdollisuuksia sekä huolehtia avoimesta tiedonkulusta kodin ja koulu välillä. Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana sekä annetaan vanhemmille mahdollisuus osallistua lapsensa koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vanhemmilla on oikeus osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön erityisesti kasvatustavoitteita määriteltäessä tutustua lapsensa opettajiin sekä saada tietoa lukuvuoden koulutyöstä ja sen tavoitteista henkilökohtaiseen tapaamiseen vuosittain luokanopettajan /luokanvalvojan kanssa 19
saada aina halutessaan tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja opinnoissa edistymisestä saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään Vanhemmat tukevat parhaiten lapsensa koulunkäyntiä suhtautumalla kannustavasti ja rohkaisevasti lapsen koulutyöhön sitoutumalla yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan tai luokanvalvojaan myös vaikeissa asioissa Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa lasta koskevissa asioissa. Tiedot lapsen kotioloista ovat salassapitosäännösten piirissä. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan kodin ja koulun välisen yhteistyön ja yhteydenpidon pelisäännöt ja toimintamuodot. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi koulun vanhempainyhdistykset luokkakohtaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainillat henkilökohtaiset tapaamiset opettajan kanssa tiedotteet, reissuvihot, sähköposti ja puhelin kotisivut ja tiedotuslehdet koulun juhlat ja tapahtumat yhteiset leirikoulut ja tutustumisretket 4.4.3. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Perusopetuksen ja esiopetuksen yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja arvioinnin avulla kehittämään riippumatta siitä, minkä hallintokunnan alaisuudessa esiopetusta kunnassa annetaan. Yhteistyötä tehdään läpi lukuvuoden, mutta erityisesti painotetaan oppilaan siirtymävaiheen tukemista esiopetusvuoden keväällä. Yhteistyön muotoja ovat opettajien väliset keskustelut opetuksen järjestämisestä sekä yksittäisiin oppilaisiin liittyvistä kysymyksistä tiedonkulun varmistaminen, aktiivinen tiedottaminen opettajien sekä oppilasryhmien tutustumiskäynnit ja vierailut opettajien vierailut esiopetuksen vanhempainilloissa yhteiset retket ja tapahtumat esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle järjestettävät yhteiset koulutustilaisuudet Koulut määrittelevät omissa opetussuunnitelmissaan toimintatavat ja käytänteet esiopetusyhteistyön järjestämiseen ja kehittämiseen. 20